Seuran alkuaskeleet

Vuoden 1945 aikana ja varsinkin syksypuolella oli eri urheiluseurojen edustajien kesken keskusteltu MU:n perustamisesta ja saatu kokoon ryhmä henkilöitä, jotka ryhtyivät

suunnittelemaan

sääntöjä seuralle.

Kokouksia

pidettiin ja ratkaisevapäätöstehtiinnykyisen talon vessojen

kohdalla

olevassa silloisessa keittiössä. Oltiin sitä mieltä, että juurinyt ontapahduttava, sillä vuosikymmeniä on jahkailtu. Säännösluonnokset

saatiin

ja vihdoin nämä kaukonäköiset henkilöt

ilmoittivat

5.1.-46 il-mestyneessä Uusimaa-lehdessä

urheilusivulla

^seuraavaa;

Mäntsälän

Urheiluseurojen yhtymistä koskeva

KOKOUS

pidetään torstaina tk. 10^pnä alkaen klo 19kylittäin seuraavasti: Hirvihaara Hirvi-haaran Seuratalo, Ohkola Ohkolan Ns:n talo, Kirkonkylä Mäntsälän seurojentalo, Sääksjärvi Sääksjärven Pohjoispään seu-rahuone. Kokouksessa julkiluetaan sään-töehdotus sekä käsitellään muita ajan-kohtaisia kysymyksiä.

Runsasta osanottoa toivoen:

Toimikunta

Koko Mäntsälän pitäjää käsittävän SVULm alaisen

urheiluseuran perustava

KOKOUS

Mäntsälän seurojentalossa sunnuntaina tk. 13. pnä alkaen klo 12. Kokouksessa vahvistetaan seuran säännöt, valitaan seuran puheenjohtaja jahallitus,

sekä

kä-sitellään muita tärkeitä kysymyksiä. Toi-votaan kaikkien urheiluun innostuneiden mäntsäläläisten saapuvan. Toimikunta ja muutkylien edustajat kokoontuvat tuntia ennen varsinaisen kokouksen alkua.

Toimikunta

45 Kaukaan Voima ei lähettänyt edustajaa neuvotteluihinilmoittaen, et-tei tule yhet-teiseen yritykseen, sillä se ei katsonut alueellisesti ^enää kuulu-van

Mäntsälään.

Toimikunta laati säännöt, jotka pientenmuutostenjälkeen hyväksyt-tiinperustavassakokouksessa ja näyttiselvältä, että kaikki sujuu hyvin, muttatilanne pian kuumeni.

Perustavaa kokousta oli suunniteltu sisärenkaassa ja oli tuolloin pi-detty mm. keskuksenhoitaja Varma Hormun avustuksella Tuomiston Einon, Mäkelän Paavon ja Saarnion Paulin kanssa puhelinkokouksia, jollaiset olivat mahdollisia ja varsin tärkeitäkin. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi oli

kaavailtu

^Poju Hanneliusta, ja joka oli lupautu-nutkin asian hoitamaan

siitä

huolimatta, ettei ollut mukana

aktiivisesti uuden

seuran sisärenkaassa. Poju ei kuitenkaan saapunut ja avaajana toiminut E Tuomisto ennen kokousta sanoi Sipilän ^Erkille; "Ehdota minuapuheenjohtajaksi ja hanki jokukannattamaan esitystäsi.” Muu-toksen tilanteeseen sai pelko siitä, että Hirvihaaran miehet, joiden tie-dettiin vastustavan esitystä, saapuisivat joukolla tilaisuuteen ja

Kisa-Toverien

edustajat tulisivat aivan luonnollisesti kannattamaan Verson esityksiä.

Kokous alkoi. Tuomisto avasi kokouksen ja Erkki teki kuten oli so-vittu. Muita puheenjohtajaksi halukkaita ei kyselty, vaan nuija kopahti monienihmetykseksi.

Sihteeriksi

valittiin Veijo Hannula. Kokous sujui nopeasti ja vain osa tajusi, että säännöt hyväksyttiin jaettä MU perus-tettiin. Asia ei ollutkaan selvä, mutta perustaminen oli tapahtunut, vaikka mukaan eivät tulleetkaan kaikki kylät.

Nopeasti jälkipoltot alkoivat tuntua ja näkyä, selvimmin Versossa, joka jäi pois tietoisesti. Lisäksi vaatimukset jo olleille seuroille olivat lii-an jyrkkiä ja MU:ta toteutettiin

liikaa

vanhaa hajoittaen, joka aiheutti vastarintaa. Myösvaratuuden seuran toimintaa vartenolivat epäselviä.

Kenttä- ja Seurataloasia olivat pulmallisia ratkaistavia uuden seuran osalta. Verso vaati nimeen MU-46. Kaikenkaikkiaan Verso ei luottanut MU:n johtoon jaryhtyi jarruttamaan. Säännötkin korjattiin useaan ot-teeseen kevään kuluessa. Vastaperustettu seura joutui painimaan vai-keuksia vastaan, joista sisäiset vastustukset eivät olleet pienimpiä.

MU erimielisyyksistä ja vaikeuksista huolimatta toimi. Aloitteenteki-jät ja MU:n puuhamiehet perustivat kyläosastoja myös niihin kyliin, joissa ei ollut jo urheiluseuraa. Näin syntyi 20.1.-46 MU:n kirk. osasto Veli, jonka hallitus oli seuraava: P Hannelius (pj), Alli Simovaara, R Sarenius, _P Saarnio, O Weckmanja E Andelin. Tämä ^osaston hallitus jäi toiminnaltaan vähäiseksi, uusi jouduttiin valitsemaan siksi, että Veli liittyi

kokonaan

Mäntsälän Urheilijoihin, jolloin vanha Veli loppui,

kunnes

huomattiin, että talon

vuoksi

^{ei voida}

ratkaisua

^tehdän näin, piti olla kyläosastokin. Viikon päästäedellisestä kokoontuivat Sääksjärvel-lä

urheilusta innostuneet

kyläläiset perustamaan MU:nosastoa (29.1.-46).

Sanomalehti

Uusimaa kertoi asiasta 31.1.-46ilmestyneessä

nume-rossaan:

”MU:n Sääksjärven ^{osaston perustava} kokous pidetty. Mäntsälän Urheilijain Sääksjärven alaosaston ^perustava kokous pidettiin toissa-päivänä Sääksjärven pohjoispään

seurahuoneessa.

Osanottajia oli n.

50. Kokouksen puheenjohtajana toimi Eino Tuomisto ja sihteerinä Mir-ja Salomaa”.

Osaston perustaminen vanhensi MU:ta.

Lopuksi keskusteltiin urheilukentän, hiihtomäen ja uintiradan

raken-tamismahdollisuuksista

ja valittiin toimikunta asiaa edelleen kehittä-mään.

Kokouksen päätyttyä johtokunta pitämässään kokouksessa

valitsi

osaston

sihteeriksi

Topi Talanterän, rahastonhoitajaksi Ailo Brunoun ja kalustonhoitajaksi Atso Maunulan.

Seuraavanaperustettiin Kipinä (jonka kantavia voimia oli Paavo Vai-nio)

Onkimaalle

^8.3.-46 ja toimintaansa aloitti myös Saari-Levanto.

Niissä kylissä, joissa jo oli urheiluseura, siirtyminen tapahtui MU:in liu-kuen, niin että

ensimmäisen

toimintavuoden lopussa oli MU:ssa 8 jäsen-täosastoina, joissa henkilöjäseniä yhteensä n. 1000. Aivan perustamis-vuoden lopulla Hautjärvi liittyi erillisenä MU:hin.

17.2.-46 pidettiin MU:n perustamisjuhla, jossa väkeä oli yli 300 hen-keä. Tilaisuudessa juhlapuheen piti Matti Järvinen (ensiesiintymisen suoritti Mäntsälän Mieskuoro op. Leppälän johdolla). Juhla oli komea ja sinne kutsuttiin kaikkia. Antti Riihimaan kertoman mukaan

”hirvi-haaralaisetkin

saapuivat juhlaan osa ehkä

mielenosoituksellisesti

myö-hästyneenä takapenkille hiipien.” Puheessaan, johon informointia oli annettu sekä keskusseuran johdon taholta, että tämän tietoon tultua myösVerson taholta, Matti Järvinen oli sovitteleva: "Ihanteisiin ei pidä tuijottaa itseään sokeaksi, ^muttasilti niitä on

kunnioitettava!”

tai jyri-sevä: ^"Älkää rakentako toista Mäntsälän kapinaa!” Kysyessäni Järvi-seltä, mitä hän muistaa Mäntsälän Urheilijoiden perustamisesta, hän kertoi: "Olinniihin

aikoihin

Keravan Urheilijoiden puheenjohtajana ja kohensin sen tilaa parhaan mahdollisen kykyni mukaan. Olen ^myös ai-natuntenut melkoista lukkarinrakkautta

Mäntsälää

kohtaan jatunnen myös syyllisyyttä Mäntsälän Urheilijoiden osastojärjestelmää kohtaan, sillä olin ehdottomasti sitämieltä, että Mäntsälän nimi pitää näkyä, eikä niinkuin

toisissa

leireissä olevat, jotka halusivat jakaa pitäjän

urheilun

pieniin seurarippusiin. En tiedä, onko neuvoni olleet

Mäntsälän

Urheili-joiden parhaaksi ja onnellisuutta lisäävä, muttasitä mieltä olin silloin, kun asia oli ajankohtainen ja

erittäin

vaikeakin

toteutettavaksi.”

Lisäk-si Järvinenmainitsi, että "Mäntsälässä ei ollut selvästi voimakkaampaa

keskusseuraksi

sopivaaseuraa, ja niin parhaana ratkaisuna oli

uusi

seu-ra, jota mieltä ei kaikki kuitenkaan asiasta olleet.”

Myös Uolevi Kemppainen oli eräällä

tavalla

MU:nperustamisessa kä-tilönä, sillä hänen

avullaan saatiin

keskusseura vihdoin rekisteröidyksi

11.6.-46

numerolla

42762. Näin toimintaedellytykset olivat

lailliset.

Seikka, johon ei oltu kiinnitetty huomiota

aikaisemmin

perustamisen jälkeen ja joka esti MU:n johdonmukaisen työskentelyn. Verso haki

ur-47 heilun hyväksi linjaansa ja piti Hirvihaaran Seuratalossa neuvotteluti-laisuuden, jossa Aaro Laine oli asiantuntijana ja selvittelijänä, miten

urheiluasiat

^ja

^seuraolot

pitäisi järjestää. Osanottajat olivat^etupäässä keskusseuran ulkopuolisia ja MU:ta aluksi vastustavaaseuraväkeä.

Asiaa pohdittiin tässä tilaisuudessa ja päädyttiin siihen, että säilyte-tään vanhat nimet seuroina ja jaetaan näiden kesken toiminta

jaostolin-jaisena kuten

aikoinaan

oli SVUL:ssa esim. siten, että Verso hoitaisi

yleisurheilun,

Jyske hiihdon jne. kullekin osastolle oma urheilulinjansa.

Pian

kuitenkin

huomattiin, että näin ei toiminta luista ja

etsittiin uusia mahdollisuuksia

^{jatodettiin,että} vuosikymmeniä

aikaisemmin

Mäntsä-län Veljen käyttämä kyläosastoperiaatteelle rakentuva näkemys oli toi-mivampi ja se lopulta hyväksyttiin.

Perustetun MU:n taholta otettiin neuvotteluyhteyttä Versoon, koska näytti siltä, että laajan joukon ja useiden urheilumiesten näkemys kes-kusseurasta kilpistyisi juuri Versoon, erilaisiin pelkoihin ja epäselvyyk-siin

taloudellisten

^asioiden järjestelyistä.

Vastaperustettuseuraei tuntenutmuotojaan ja haki ratkaisua toteut-taen erivaihtoehtoja liiaksi voimia hajoittaen. Keskusseuratoiminta on aina vaikeaa, muttatehokasta, koska alinomaa joudutaan olemaan ak-tiivisia eri suunnilta tulevien paineiden

kartoittamiseksi.

Seuran olemus lepää liiaksi abstraktiona kyläosastojen ^varassa, jollaisena se on haa-voittuva. Siksi ilman tehokasta

suunnitelmallisuutta

^seuraliukuu orga-nisaatioksi ilman toimintaa urheilun alalla. Tämä on aiheuttanut valta-vasti työtä MU:n hallituksille, jotka kollegiaalisena eivät ole^pystyneet asiaa kartoittamaan, koska kyläosastoedustuksellisuus painottaa oman osaston edunvalvontaapiiloisesti enemmistönä. Kuitenkin seuran orga-nisaation

monitasoisuus

tuo mukaan henkilöryhmiä, jotka jaksavat ja haluavat penkoa esiin niitä asioita ja arvoja, joita MU urheiluseurana edustaa. Se on paikkakunnallinen yritys, jossa pitää ajatella urheilijan etua, ilman sitä ei oleurheilijoita tai on itsenäisiä seurojaosastoina, ku-ten joukkuelajitetupäässäovat olleet MU:ssa eri syistä.

Keskustellessani

^Eero Rautapään kanssa Mäntsälän Urheilijoista, hän haastattelun lopuksi mainitsi mm.: ”Jouduin mukaan asunnon vuoksi ja minua viehättivät organisatoriset asiat. MU:ssa kyläosastot vissiin pisteeseen saakka ovat hyvä, mutta Mäntsälässä on menty tai jouduttusiihen,^{ettätällaiset}kyläosastot ovattulleet liian voimakkaiksi ja silloin ei ole enää hyvä, se kasvattaa kylähenkeä, joka on monessa asiassa, kuten on havaittu, hyvin repivää ja ajatellaan vain omaaetua eikäyhteistä etua, jokataas on MU:n tarkoitus.

Itse järjestelmä minusta edelleen on

erittäin

hyvä ja osoittautunut

kaikissa

suhteissahyväksi. Myös joka yhteydessä ja moneen kertaan on painotettusitä,että politiikkaa emme eikä MU kytke toimintaansa. Vie-lä tulee mieleenise, että aluksi

elokuvatoiminta

^ja

monesti

keräykset

pe-lastivat

MU:n. Esitin myös, että toiminnassa urheilu, seuratalo ja elo-kuvat muodostavat erilliset toiminnat (ns. 3-toiminta). MU:n toiminta on ollut aina myönteistä,

vaikka

usein se on ollut kivireen vetoakin.

Harvatovat jaksaneet todella suunnitella ja uhrata aikaansa. Vaikka se aika, jonka olin Mäntsälässä, oli MU:lle taloudellisesti raskasta aikaa, niin suurissa ja pääasioissa löytyi yksimielisyys. Mieleeni tulee monien kymmenien aktiivisten urheilumiesten joukosta alkutaipaleen nimistä etenkin Mäkelä, Vainio, Weckström, Sipilä, Luoto, Riihimaa, Laine, Salonen, Saarnio jaHelenius, joka katsoi yleistä etuaja taisi joutuakat-kaisemaan välinsä useaan suuntaan Versossakin.Kärpänen oli

urheilu-mies.

^{Kaikkia nyt en}yhtäkkiä muista. Monesti olen jälkeenpäin ajatel-lut,että ellei olisi^päästy

kriiseistä

taloudellisesti ja olisi ollut pakko luo-pua, kuten esitettiin ja jota en ymmärtänyt, niin millaiseksi sitten olisi-vat asiat ^muuttuneet ja mitä sitten olisitullut, sillä toimintaa pitää aina olla! Säilyttäkää ML).

Nykyään mielestäni MU on saavuttanut kiinteän aseman ja sitä joh-detaan oikein. Onkohan kunta ymmärtänyt nykyään sen suorittaman työn arvon?” Viimeinen kysymys jäi avoimeksi! Kiitin ystävällistä ur-heilumiestä, joka oli uhrannut parituntisen ajastaan vielä

mielestään

niin arvokkaalle urheiluasialle heitimme hyvästit viimeiset, sillä pian tämän jälkeen Eero Rautapää, MU:n 3:s kunniajäsen, kuoli.

(Haastattelu 1960-luvulla)

MU

^-

urheiluseura

Alkavalla seuralla oli monenlaisia vaikeuksia, mutta sitkeydellä ja virheistäoppien jaterästyentoimintaeteni, vaikka selkeää tavoitetta

ur-heilullisesti

kannustiyhteisen pitäjäseuran saaminen. Ulkoinen paine oli ajankohdan

huomioonottaen

voimakas. Lisäksi on otettavahuomioon,

että olevien tai näihin aikoihin perustettujen TUL:n seurojen tilastojen mukainen jäsenmäärä yhdessä ylitti SVULrn alaisten seurojen jäsen-määrän. Syntyi jännitystila ideologioiden välillä ja eräs pelkoja aiheut-tava, tosin

vain

muutamien tiedostama, tekijä MU:nsuunnasta.

Urheiluinnosta huolimatta hiipi politiikka mukaan, joka^taas johtui siitä, että silloin niin harvat olivat neutraaleja tai leimautumatta. Ajan-kohdan ilmapiiri vaati siis johdoltakinerikoista javoimakasta painotta-mista MU:n puolueettomuudesta kaikille avoimestaseurasta, jossa ur-heilijat voisivat saadatuenasuinkylästään huolimatta. Lähes täysin lin-ja onnistuikin.

Seuraava MU:n I puheenjohtajan^antamalausunto kuvaa selvästi nii-täasioita, joista keskusseuran puheenjohtajan piti huolehtia. Lehtikir-joituksesta ilmenevät myösne kylät, jotka olivat aluksi MU:n perusta-misen takana ja tukena. (Uusimaa 26.1.-46).

49

"MÄNTSÄLÄN

^URHEILIJAT JÄRJESTÄVÄT

VOIMISTELU-

JA KORIPALLO-ILTOJA

Hiihtokilpailut kolmessa kylässä sunnuntaina Polttopuutalkoot toimeenpannaan. Mäntsälän Urheilijat r.y. puheenjohtaja hra E. Halo-nen

kertoi

^eilen Uusimaalle, ettäkuten jo

aikaisemmin

^on mainittukin järjestävät Mäntsälän Urheilijain alaosastot kirkonkylässä, Ohkolassa ja Sääksjärvellä

sunnuntaina

hiihtokilpailut. Nämä kilpailut ovat tär-keät ^myös sen vuoksi, että ne ovat samalla katselmukset piirin mesta-ruuskilpailujen Mäntsälän edustajistoa silmälläpitäen. Mäntsälän nais-ja mieshiihtäjät eivät aio piirin kisoissa jäädä viimeisille sijoille. Kaikki hiihtäjät siis joukolla mittaa toinen toisestaan ^ottamaan, ja jos joku hiihtäjistäarvelee,

etteivät voimat tällä kerralla

^{riitä itse}kilpailuun, voi

läsnäolollaan

kilpailuja seuratessaan kannustaa toisia parhaitten tulos-ten

saavuttamiseksi.

^{Tietysti myös muut}mäntsäläläiset näissä kaikissa kolmessa kylässä ^saapuvatotteluja katsomaan.

Mäntsälän Urheilijat tulevat myös järjestämään voimistelu- ja kori-palloiltoja seuratalossa,muttakoska polttopuiden saanti on vaikeata ja puut on hankittava

itse

on seura sopinut

eräitten

entisten

aktiiviurheili-jain kanssa asian siten,että nämä antavat metsistään tarvittavat puut.

Hakkuu onurheilijain itse suoritettava. Tämän vuoksi pidetään poltto-puiden hakkuutalkoot maaliskuun 3pnäsunnuntaina ja kokoonnutaan seuratalolle klo 9 aamulla. Sahat jakirveet on otettavamukaan. Silloin joukolla jokainen

urheilumies

ja

urheilua

harrastava mukaan.

Lopuksi muistutettakoon, mainitsi hra Halonen päätteeksi, että jo-kainenmyönteinen sana ja myönteinen teko edistää seuran pyrkimyksiä

japäämääriä, jotka kohdistuvat ennenkaikkea nuorison suuntaamiseen

oikeisiin

ja hyödyllisiin harrastuksiin, jota

urheiluharrastus

ehdotto-masti on.”

Kirkonkylän osaston

toimesta

järjestettiin osastojen väliset hiihto- ja mäenlaskukilpailut, joita

luonnehdittiin ensimmäisiksi

^MU:n mesta-ruuskilpailuiksi.

Ohkolassa

oli 2.6. maastojuoksumestaruuskilpailut.

Keväällä

oli valittu seuran urheiluohjaajaksi sivutoimisena Viljo Illi.

Kesällä alkoivat pesäpallo-ottelut, joista muodostui yhdistävä tekijä, joka

kukoisti

pitkälle seuraavan vuosikymmenen taakse pitäjäsarjana, mutta joka sarjakin

sammui

nuorten pelaajien

kasvattamisen

unohta-miseen ja sääntöjen sokkeloihin.

Myös kylien väliset hiihdot ja pitäjän halkijuoksu yhdistivät ja olivat positiivisia urheilua elvyttävinä. Voimakkaimmat erimielisyydet

jakuu-mimmatkin riidat

neuvottelupöytien äärellä tapahtumina unohtuivat

urheilukunnian

jakylän menestymisen puolesta kamppailtaessa. Tähti-ajot ja Helatorstaina pelatut pesäpallo-ottelut

olivat

^parhainta

urheilu-juhlaa,

kuten

myöhemmin

Heinäkuun

ja Hermannin

kisatkin.

Kun

luottamusmiesmäiset

urheilujohtajat eivät ehtineet millään kaik-kea seuradtyötä suorittaa, harkittiintoiminnanjohtajan palkkaamista.

In document Mäntsälän urheilun ja MU:n vaiheita : Mäntsälän urheilijat 40 v. 13.1.1986 : Osa 1/2 · DIGI (sivua 42-48)