Mäntsälän koululaitoksen historiaa · DIGI

f:

.e-r“'"

Joııamı-eo h" “ ' `

Professori aimo Halilan teos ' Suomen kansakoululai- toksen historia" antaa kuvan kansakoululaitoksen kea hiäkksestä maassamme.Eri pitäjien sisäinen koululai- toksen kehitys noudattelee yleensä samansuuntaisia linjoja,mutta oman pitäjän kehitys lienee aina kiina nostanut sen asukkaita.

'Yleiskatsaus kansanopetuksen tilaan 1800-luvulla.

1500-luku oli kansakoululaitoksen kannalta kypsymisen aikaa.Eääasiassa kirkko huolehti opetuksen antamises- ta,moderneja kansakouluja ei vielä ollut.Vuosisadan alkupuolella antoivat huomattavissa määrin leimansa

1 'hih- l' 'fr' h ` ~- ' ' f -

nk. anlnaanin koulat,joita kruununvoutı Gabriel ähl- mannın lahjoittamin varoin perustettiin Messukylään

ja sen läkipitäjiin.

.Eainuussa toimivat khlmannin antaman esimerkin innoit- tamina Julius äondrad äntollin perustamat kiertokoulut.

äiertokouluajatus sai aikoinaan alkunsa piispa Juha- na Geselius vanhemman vuonna 1555 paoistolle lähettä- mässä kiertokirjeestäpjossa hän kehoitti rovasteja hankkimaan jokaiseen seurakuntaan yhden tai useamman' henki1on,joka pienestä maksusta viipyisi vähän aikaa kussakin kylässä ja opettaisi kansaa lukemaan.

Tuollaisoasa koulussa käytettäväksi katekismakaekni hän julkaisi tunnetun kirjasonsa "Eki paras lasten tavara",josta tuli hyvin luettu kirja kansan käsissä.

idãü-luvulla perustettiin muutamia vuoro-opetus- järjestelmään perustuvia Bell-Lanoaster kouluja,jot- ka oli kehitetty Englannin kaupunki oloissa.

íaupungeissa ja teollisuuskeskuksissa oli käyhäin- kouluja ja säätyläisten ansiosta muutamia oli myös

maaseudulla. t

4540-luvulla pohdittiin valistuneissa piireissä kansanopetus kysymyksiä.Vuoden 1858 julistus "Perus- tuksista kansenopetuksen järjestämisestä varten Suo-

men suuriruhtinasmaassa" antoi kunnille mahdollisuu-

.ı.|.ı.ı_ı.ı.ı.ı.._....-.ı.ı. -_|._..|.r_ ı_.,i_.lı-ı- guıı-ı-ıı-ı-*hıq I

i)

41.911 pr~.f.'=J.ut-'_1a kiizılíflitä ft-ızıısaitfııllııjı.fimirttrl :tilaan po- rustamiaefn oi pitäjiä kuitenkaan olisi kelvoitettava.

Uno Gygnaous teki vuosina iäfiä-fldåü matkan Euroop- paan tutustuakseen kasvatuksellisiin kysymyksiin siel- lä.Matkalta palattuaan hän teki ehdotuksen äuomen knulnlaitoksen jüräestämisestä.

Suomen kansa tarvitsi Gygnaeuksen mukaan kolmen- laisia kansakouluja: kyläkouluja,joita kaupungeissa vastasivat pikkulasten koulut, tyttäkouluja ja poika-

kouluja.äyläkoulut hän suunnitteli lastentarhoiksi;

joissa ensimmäisen osaston muodosti 1astentarha,ja toisen osaston alkuopetuskoulu nykyaikaisessa mieleå' sä.Tyttäkoulut olisivat 10-15 vuotiaitten tyttöjen asınnalaitoitsiafliıoikakoulut 'taas joko sauma-tai käy'- mälaitoksia.Valtionepua olisi annettava niille kunnil- le,jotka sitoutuvat perustamaan täydellisiä tyttäkou- luja.Haalaiskouluja perustettaessa ei saisi unohtaa koulupuutarhamaata ja peltoa.üpetusta antaisivat mun- tamat äidit vuorotellen tai erityinen opettajatar.

Suurin sallittu oppilasmäärä kullakin opettajalla sai- si olla E5 oppi1aste.Tyttä ja poikakouluissa pitäisi olla seminaarin käynyt opettaja.Tyäaika oli varsin' pitkä,ä5 viikkoa.üpettajan aseman Gygnaeus näki lä- hetystyüntekijän tapaisena ,velvoittavana ja kutsu

mukseen perustuvana. _

Professori Halilan mukaan ei ole kaukana ajatusı että vuotta 1äö5,Jyväkylän seminaarin syntynävuotta voidaan pitää tosiasiallisesti maamme uudenaikaisen kansakoululaitoksen syntymävuotena,kansokoululaitok- sen,jonka järjestetty toiminta alkoi toukokuun 11 päivänä iB66,kun ensimmäinen kansakouluasetus annet- tiin.

Virallisten luetteloiden mukaan oli maassamme lukuvuonna 1855-iäüö jo 20 sellaista maalaiskoulua, jotka olivat ylempään kansakouluun verrattavissa ja saivat jopa valtionapua.

suomen kansa on aina ollut ennakkoluuloisen varo- vaista ja kaikkeen uuteen on suhteuduttu.alussa epäil- len.Uusia koulujakin syntyi maahamme hitaasti ja har- kiten ja usein niiden perustaminen jäi yksityisten henkilöiden varaan useiksi vuosiksi.

...tı--ı-' -ıı--ıııı-ıııı-ı-ııı-í-ıpıpııpg-ı-ı._.ı-ıııı - -ı-ıı ı _ı

I

IFFP |._i:,`r..`_i|'.,-.,..1.,.-F,- .._..., -\..ı,-ı _. . . _-ı-ıq.ı-. ı--ı

htäntsälii on Keski Uudenmaan pohjoisosan vauraita maan- . on saatavana Varsin níukff°ja ti°t°ja° Kirkon ilnoi- viıjeıyspıtäjıs.meanviıjeıykeen rinnalla on narjeıtet- . -e tuksieffi fie1Viää.e@tä ainakin vuonna 1708 kehoitet-

tu jonkin verran pienteollisuutta. tiin lukkaria kulkemaan 3mPäri Pitäjää opettamassa

Aikaisemmin ovat ääntsälän laajalle pitäjälle lukutflitüfi-

011933 tyypillisiä ıukuisat kartanot, ` ` Lokakuussa 18n0 päätettiin kirkonkokouksessa,että Nummisten ja Sälinkään kylät lahjoitettiin tuon. -ne,jotka eivät osaa lukea,on lähetettävä lukkarin na 1606 Henrik Ureden leskelle,Gertrud.von Ungern- Å. lufl °P0fUStfi Bfiflmfian aivan kuin Aleksis Kiven "Seit- Sternborgille,koska hänen miehensä äirkholnan taisto- , Semän V01åG3tä"‹

lussa oli pelastanut kuningas Kaarle IX :n hengen. Qšı Ne,jotka osasivat lukea,olivet hankkineet tämän tai-

- .Le5k1 rakensi nummısiin kartan0n,30ka vuonna 1705 - tonsa kotonaan,taijonkin omassa kylässä asuvan,tai

myytiin Nordenskiöld-suvulle.Vuonna 1779 se jaettiin kauempanakin asuvan lukutaitoisen,opetusta antavan kehtia,jolloin syntyivät Andersbergin kartano ja Fru- <3; 'henkilön luona.Tällaisia taitonan muille jakavia hen-

gård. kilöitä lienee ollut useammassakin k3lässä.Frofesso-

Sälinkäällä oli jo ennestään Pontus de la Gar~ ri Halila mainitsee tällaiseksi Askolan pitäjässä

dielle kuulunut kartano. _ ~ asuneen Karl von Essenin eli "Ässin Kallen".Hän oli i J Hautjärven kartano kuului Kuhlefelt-suvulle ja _ . mäkitupalainen ~Aaretti-, kuten kyläläiset häntä.ni-

Saaren_kartano de la Chapelle- suvulle. j mittivät,joka eli vuosina 1772-1841.Himestä päätel- Linnaisten ja Kassilan kartanot siirtyivät myö- _ ‹ len hän olisi ollut eatelista syntyperää.Niin on ner- 'hemmin Stjernvall-suvulle. ' _ _' Qkitty kírkonkirjoihinkin,paitsi orääseen,jossa mai-

Kartanoiden omistajat edustivat valistunutta vä- ` s nitnan:"Säges vara adelsman",sonotnon olleen aatelis- estöä,kun taas heidän torpparinsa ja muut elustalai- miehen.Aaretti oli päässyt 20-vuotiaana ripille ja sensa muodostivat maaseudun harmaan,jäyhän ja valis- ,* '

ollut sen jälkeen renkinä Askolan taloissa. Kuisti- _

tumattoman asujnmiston. ~ ' . tiedon mukaan suurin osa Askolan lapsista olisi aika-

Toiset ääntsälän kylistä,kuten esimerkiksi Nun- '

naan saanut häneltä opetusta,ja hän oli ollut niin minen ja Sääksjärvi ovat pinta-aloiltaan niin laajoja, (I) kuuluisa opettajana,että naapurikunnista,muunmuassa että niissä myöhemmin on toiminut jopa kolmekin kou- › ' ' Mäntsälästä_on käyty hänen luonaan oppia saamassa.

lupiiriä.Näin ollen kylien väliset pitkät välimatkat) 1854 kirkonkokous totena,että Mäntsälässä on 6000 huonot kulkuyhteydet ja ehkä myös torppareiden sidot- f:) esukasta,joista 2000 lasta ja useimmat näiden lasten tu,ainoel1isesti köyhä elämä saivat aikaan sen,että

O vanhemmista ovat lukutaidottomia.Kirkkovahti on ystä- kylät muodostivat kukin oman omalaatuisen yhteisönsä, vällisesti luvannut ilman palkkiota uhrata aikaansa jossa vallinneella hengellä oli osuutensa.kylään_pe- opettaakseen lapsia lukemaan.

äägggälä ja myös kodeissa onittiin lukemaan.

1 Mäntsälän oloista- mitä opetuksen antamiseen tulee-

fufifeffavfifl k°“1“fl Sfntyän- Q - ' Keisari iıeksenterı ıı=n arnoıı1nen`3uı1etue

. - '

_ kansanopetuksen järjestämiseksi 19.4.1858 teki ylhäi- Bemmät kansakoulut kunnille mahdol1isiksi,mutta ei

kuitenkaan pakoıııs1ksi.räııeista kouıua ei mäneeäıäs-

sä vielä ollut,mutta nk.sunnuntaikouluja pidettiin.

Kansanopetus oli 1800-luvulla ja sitä ennen kir- _ n Åííatfis ?ıhäiBemmästä kouıusfianiti jo kuitenkin mie-

kon johdon alaisena.Lukkarinkoulfissa,lukukinkereillä _ ' Ssa'Bııı a'vu°nna`q861 pita3ank°k°ukses8a^todetaan*

rippikouluissa,yksityisten koulumestareiden luona

Kirkon osuus opetuksessa ' "

,,.. .- ..g .. 1,» -ı. o - _'UU-l-

'

_ _ . .'...4.q@__ııı ııQıUı.ııQıgpní 'fííf ` 'r '_' ___f_"7 __.-, www- -f -›-vvf;wv ffi--f . ‹ -ırwww *_ - w *á

.

3 _ . . .-ı v 0-.~QQIU 'v0\ı ı \---\..

_ _ . _ .. _ .- wflıııııçu__'r . har-_ *P-w- ı-Mfwvf-m t.

ı _,ıııııı.ıı-ıı. Q- -ıı...ı _, _. uıı-Q .ıap.ı,pıı‹ ‹ - -ı~ fı' ıı . +14 0 'hr *`QA_I\Ã:T`UOF"I_IIW_`vı`1rftífifwl 'f-‹"__

7

(_) i)

että muutamiin kyllin seurakunnassa on perustettu sunnuntaikouluja,nutta samalla kehoitetaan seurakun- taa,jos varat sen sallivat,perustamaan "seisova kou- lu',ja etunenässä tyttöinkoulu rahaan lapsille.Läänin herra kuvernööri on muistuttanut naiskasvatuksen tär- keydestä.

Kirkonkylässä on ilmeisesti ollutkin toiminnassa

jonkinlainen koulu,josta ei kuitenkaan ole säilynyt mitään asiakirjoja.Sitä on luultavasti pidetty pitä- jäntuvan rakennuksessa ja opettajana siinä on ollut

varapastori Kotilainen,jota kirkonkokouksessa 12.5. j 1865 toivotaan opettajaksi pian perustettavaan Ehnroo- , CD sin kouluun ja jo ennen sitä seurakunnan varoilla pe-

rustettavaan_väliaikaiseen kouluun.Pöytäkirjasta käy _ ilmi,että Kotilainen on antanut opetusta seurakunnas- ~ (D sa jo usean vuoden ajan ja saavuttanut kunnollisuu-

dellaan ja lempeydellään seurakuntalaistensa luotta- muksen.

Ilmeisesti seurakunnan ennen Ehnroosin koulua.

suunnittelema väliaikainen kouluhanke raukesi,koska ei näy mitään merkintöjä tälläisesta koulusta.

Räihin aikoihin lienee kunnassa ollut useita- kin koulumestareita,joista mainittakoon tässä muutamia.,

mm.Topias Helên ja Daavid.Räsänen,joka joulukuussa

1866 ilmoittaa ottavansa kirkonkylässä vastaan lapsia

opettaakseen heutä lukemaan,kirjoittamaan ja "räknää- , mään".

Sälinkäällä piti Aadolf Jatila pyhäkoulua ja C) kirkonkylässä "pitkä Puunti",kuten Ehnroosin koulun

historiikissa mainitaan. `

suıkovoııa opoecıvov vanhukset Antti ja maija

C)

*

Riutta pienessä huoneessa lapsia 1ukemaan.Kassilassa

toimi pyhäkoulu,jossa opettajina olivat patroona SPOO" u

fin pojat. »f

Hautjärvellä.piti usean vuoden ajan pyhäkoulua

torpparintytär Miina Lönn roos. Varmaan on pitäjässä . ollut useita muita tässä nimeltä mainitsemattomia

henkilöitä,jotka palkattu ovat aikanaan tehneet työ- tä opetuksen saralla.

o

'ıvıwo -ı-v-O--ı-'fiı-IJIPDOIO wıpıoflıfl-fifiå. '_ ._. _`_r,_', l

._L_ __ ı - ı 4

Ensimmäinen varsinainen kansakoulu

Mäntsälän kirkonkylä pitäjän keskuspaikkana sai en- simmäisenä,kuten sen arvolla sopikin oman kansakou- lunsa EIIi-IROOSIL' koulun.

Sen perustamisen mahdollisti seurakunnan rovasti Aabraham Ehnroos lahjoittamalla 5.4. 1859 suurimman osan omaisuuttaan koulun perustamista varten.Porvoon 'piispa ja Tuomiokapituli saivat harkita miten koulu

oli järjestettävä ja mitä siellä oli opetettava.

Koska koulun alkuvaihoista ja toiminnasta on ilmes-'

tynyt vuonna 1919 painettu historiikki,selostetaan tässä koulun alkuvaihoita vain pääpiirteissään.

Lahjoitus oli tietenkin ilahduttava asia,muttai

mitenkään hätiköiden ei ensimmäiseen kouluhenkkeeseen

ryhdytty.Kului useita vuosia lahjoitukseste,eikä vie- lä oltu tehty mitään ratkaisevaa uuãen koulun hyväk- si.Rovasti Aspolund kysyy kirkonkokouksossa vuonna 1866,onko testamenttiasian suhteen tehty mitään pää- töstä.Kokous asettikin nyt toimitusmiehen,jonka oli kysyttävä neuvoa joltakin taitavalta lakimieheltä että saataisiin testamentti valvotuksi.

15.11.1868 Tuomiokapituli ilmoitti testamentin saaneen 1ainvoiman.Seurakunta sai haltuunsa 58.651mk 13p,sekä korot,jotka lcski Sofie Ehnroos omasta puo-

.lestaan lahjoitti tulevaa koulua vartén.Lisäksi saa-

tiin puolet rovastivainaan kirjastosta.

Joulukuun egpäivänä 18.38 kokoontui kouıotoioimm-

ta,joka oli valittu 15.päivänä marraskuuta samana vuonna pidetyssä kirkonkhkouksessa Porvoon Tuomioka- pitulin lähettämän kehoituksen johdosta.Toimikuntaan kuuluivat rovasti Aspelund,ruukinpatruunat Lund ja

CS; M

drc.,

- W =v›.

`ı

_ Vika tava Etta.

faÄL+LC.[vwuámeM§-

sourander,lautamies äanni,ja kirkonmies Pietilä.Varal-

*fi

la olivat talonisäntä Järvelä ja nahkatehtaanfkpmis- taja Järveläinen, Valintaa täytyi kuitenkin muuttaa, sillä koulutoimikunnassa sai olla vain neljä jäsen- tä ja puheenjohtaja,joksi säännöt määräsivät kirkko- herran.Uudelleen valittuun toimikunyaan tulivat maan-

viıjeııjä noraensk1öıa,paee0rı Lönšbth,kantvori sııf-

venius ja herastuomıri Peltonen.Varajäseniksi valittiin nahkatehtaan omistaja Bärveläinen ja lautamies Hanni.

Koulu päätettiin aloittaa syksyllä 1869 ja anot- tíin,että kunta antaisi pitäjän lainajyvästön siemen- ja apuvarastosta viitenä ensimmäisenä toimintavuote- na viisitoista tynnyriä rukiita ja ohria puoliksi kumpiakin vuosittaink kouluhuoneiden vuokraan ja halkojen ostoon. öopiva huoneusto koulua varten saa- tiin vuokrata Ali-maisalan talosta. '

Senaatti vahvisti 15.10.1869 Ehnroosin koulun ohjesäännön.foulu oli tarkoitettu sekä tytöille,että pojille.0pettajien palkaksi tuli asunnon ja lämmön lisäksi 800 markkaa vuotuiselle jg- opettajalle ja '500 markkaa opettejattarelle. k .

Koulu aloitti toimintansa vuokrahuoneissa,mut- ta sanalla alkoi oman talon rakentaminen.Tontti oli valittu keskeiseltä paikalta mäen harjanteelta,kir- kon läheisyydestä.Helsingistä hankittiin piirustukset) jotka arkkitehti Boman laati 500:n markan hinnasta.

Rakennuksen kustannusarvio päätyi 16.400 markkaan, mitä pidettiin kohtuullisena.Koulun sai rakennettavak- si rakennusmestari Kajander Hausjärveltä.Puuaineita saatiin purettavaksi määrätystä vanhasta kirkosta ja pitäjäläisiltä pyydettiin apua maamanttaalin mukaan kirkon purkamísessa,puuaineiden kuljetuksessa,kivien, sammaleiden,saven ja saunan vetämiseäsä.Kirkosta saa- dut puuaineet eivät aivan riittäneet,mutta suureksi avuksihan ne kuitenkin olivat.

Koulu valmistui vuonna 1870 ja se oli aikanaan varsin komea kaksikerroksinen rakennusšålakerta oli varattu pojille ja yläkerrassa olivat tytöt.Kun kou- luun hankittiin harmoonia,olisivat jotkut henkilöt halunneet ,että niitä olisi hankittu kaksi kappalet- ta,nolempiin kerroksiin omansa. Ilmeisesti osittain säästäväisyyssyistä päätettiin sittenkin tyytyä yh-

n».L‹ÅEL -

ı ...,.... a-ıı-...ıı-ıb..ı..»ıııl'›-ı»-~\ı›~bifl-I< 5-4 -å - -- - - ~- - fl-lw-ı-flJ» -- -

_valmistunut A. Turunen.

teen harnooniin. aanuhartaudet tosin jouduttiin nyt pi- tämään yhtoisinä, mutta orveltiin, että oppilaat olivat siksi pieniä, ettei näistä yhteisistä tilaisuuksista pitäi- si olla mitään vaaraa.X

Jostain syystä, ehkä asianomaisen paikkakunnalta poismuuton takia ei kouluun saatu opettajaksi pitäjäläis- ten toivomaa varapastori Kotilaista, vaan saarnasjeksi

Hän oli etevä opettaja, mutta ankaran uskonnollismielisenä laulatti lapsilla yksinomaan hengellisiä lauluja. sun pojat kerran pyysivät, että lau- lettaisiin kaamme laulu, vastasi opettaja, ettei sellai- nen laulu sovi koulussa laulettavzksi.

Tyttöjen opettajaksi tuli Alexandra briha, joka si-

tä ennen oli toiminut Saaren kartonossu kotiopettajana.

Hän haki Porvoon Tuomiokapitulin auki julistamaa paikkaa ja sai ilokseen kuulla tulleensa valituksi.

Sisäänkirjoituksia pidettiin 1=nä syyskuuta, jolloin

kirjoihin merkittiin 22 oppıı asta ja syyskuun 6P=nä.ã°1l°ifl ıımoiçcautui myös 22 oppilasta-

Opetusvälineistä oli aluksi PU1afi~

ollut lainkaan, vähitellen saatiin muutamia, kuten Ersle- vin maantieto, Bonsdorffin Laskuoppi ja Leinbergin Piplen- historia. Ainakin kolmena ensimmäisenä vuotena käytettiin kirjoittamisessa yksinomaan hanhensulkakyniä, jotka liuk- kaina olivat hankalia pidellä. niinpä opettajan oli si-.

dottava tällainen kynä oppilaan käteen kiinni ja häneltä kului myös paljon aikaa kynien vuolemiseen.₀

Voimistelua ei pidetty lainkaan, eikä alkuvuosina

jaettu todistuksiakaan. Koulua käytiin kB110 9-42-Ja 5-5

ja keskiviikkoisin ja lauantaisin olivat iltapäivätunnit

vapaat. Tuntien välillä oli 10 minuutin Väliaika-

Oppikirjoja ei

ti*

0 -› 40 "'ıı1lfifiııii*fif,fıfif"

-ıııııqoı- aıınıı 4...

ı-qııııııııı-ıı- m-ı.

g.,..,,__-g'ı_

a., _ IPOQQO ııııınııifii -ııbı-ııı-ııvfl .^"_

_".

Ö""-"'-'._'_

`Kirsti Koivisto,

'J--ır '___' l _'--'_.AI

`ıJlå 'Il

H_í,)`\`

.

Lukuvuonna 1969-70 on k°uı h_`“ Ofioiıasıuxu 245.

Onettajina ovat Reino Vuo-inc

` * n›LYYli Laavola Maire Uotila

Pékka Elomaa' Fêikki Kšãíâloımainutäariåã,Iflıla Elomaa,

hub

. f l'

_ nefl, ov; ' . ' . LtI-ıfi' G lähin H. *

"““"›' 'P' “á m"""”"' f*°~“*~`~==).f'~‹"'-7=TP o... own em. w "a (että

›sisääkö kouluja? '

Ehnroosin koulua vartan vali ' ° _

tenä päätöksenä oli oerustua testame ttän toiíåkunnan yh

_ n._ . .

kouluja,mutta niitä ei kuitenkaan ner stvííoı a useampıa

* ' _ u e u.

.“. . üyös kun-

takokous paattı vuonna 13

?0 kunnallislautakunnan ° "

, ,.e _ esıyyksesta

perustaa yınsısen xouı un saı inkaän, sıııoı sen seııingen f?

kylään.jarvi, mutta kun Salınkään kartanosta luvattiinpvuH. muista kylistä olivat ehdolla Kaukalam 1.., J Sunksa aa - 1 a '

. . ocrav-

paat hupneot poikia varten ja Koiviston tor an hu t t -

töillef V°i“ti Sälinkää kylien välisen kııpãiı un ziíãvany-

Q) koulun sijoituspaikkana. Páätgs Oli tehä . ' _ "H näkyvää asian hyväksi ei tabahbunut Y' mutta mitaan

"oin 7 vuott "° - ,}

"_ u “

. ' 3 myonemmın kanttori öılflvenius, joka naıssa kouluasıoı, sse oli keskeinen henkilö° ri.tt' d kunnallıslautakunnan uudelleen lämuenemään,kZu1 ı.:íí a, Hän vetosi siihen, että mahtaako nuorisókààn k.?::š" 8.

. H . ".."" " ıı aa n - kyısia vallanpıtajıaan. Kunnassa on viinanpoıttimo ja :lut

tehdas m tt i ° -

oli tulosza šavaa: yísı koulu- Yleinen asevelvollisuuskin

ve u ' ' -- . _ _

tä. P

Saäan Pituus sııppuı

koulunkaynnısso

S k " "-

. _.aaren_ oulun ankıstossa on saılynyt palanen kir,_

jeenvaıntoa, jota kaytıin Saaren kartanon omistajan de la C)

C' *ll ' - ~ › »

naPf 'en ja rovastı Aspelundın valılla, luultavasti juuri

samoihin aikoihin, kun toista koulua puuhattiin k t an

^{. a .}

De la.Chapellen mielestä kuntaan oli saatava vähiäíäin C)

kolme uutta koulua, kun taas rovasti Aspeı undin mielestä . .

Ehnroosin koulu oli täysin riittävä,

Kiertokoulut

vuoden 1866 asetuksen mukaan kansakouluun pyr- kivältä vaadittiin, että hänellä oli 10-12 vuoden ikä, sujuva sisälukutaíto, ja niin paljon kristillisyys- oppia kun kodissa ja lastenkoulussa oppia pitää.

Koska sisülukutaito oli hankittava ennen kouluun menoa ja koska Porvoon Tuomiokapitulin kiertokirjees- sä numero 130, Qfíê- 9. 2. 1870 mainitaan, että seurakunnan velvollisuus on pitää kiertokouluja, vaik- ka kansakoulukin olisi, päätettiin kirkkoraadin koko- uksessa 6. 7. 1875 asettaa kuntaan kolme kiertätää opet- tajaa.

Kokouksessa määrättiin kiertävien koulunosta- rien ja koulujen toiminta. Sen mukaan tuli opetta- jain, joita otetaan kolme joko mies-tai vaimohenkeä pitää koulua vuodessa seitsemän kuukautta lokakuun alusta âouıukuun puoliväliin ja tammikuun puolivälis-

tä toukokuun loppuun-

v'iik05sa luetaan kuusi päivää, kello 9 -12 ja 2 _ 5, yhteensä kuusi tuntia. Kunkin opettajan pii- rikunta jaetaan seitsemään osaan ja joka osassa kou-

ıu toimii kuukauden.

I piirikunta: 1 koulu Hautjärvelle koulu Levannolle koulu Saare1le_

koulu Kaukalammelle koulua kirkonkylään

à

\_}.|.åà

II piirikuntaz

.1 koulu Nikinoãfills

_q koulu Sulkavan Linnäsin puolelle

1 koulu Sulkavan Kassilan puolelle, jo-

hon kuuluu Olkisten kaétano

. 2 koulua Sälinkäälle

koulu Soukkioon

1 koulu naaraan ( Hirvihaaraan )

^...å

OÖ

C)

III piirikunta: koulua Ohroıaan

koulua Hummisiin koulu Onkimaalle koulua öäãksjärvelle NÅNN

Kukin piirikunta saa keskenään sopia, missä talossa_

koulua kulloinkin pidetään. Opettajalle annetaan vapaa asunto, sänkyvaatteet, huonekalut, lämpö ja valoksi tarvittavat kynttilät.

Kullekin piirikunnalle valittiin kolmeksi vuo- deksi päällysnies, jonka tehtäviin kuului valvoa kou- lutointa ja neuvotella opettajan kanssa koulua kos- kevista asioista.

Opettaja velvoitettiin pitämään aamu- ja ilta-

rukous, jonka yhteydessä veisattaisiin pari virren- värssyä. Koulupäivän ohjelmaan kuului lisäksi viisi tuntia tavaamista ja yksi tunti raamatunhistoriaa.

Tuntien välissä pidettiin kymmenen minuutin pituinen

virkistystauko. kuusta virkistyksestä, kuten nykyi- sistä pikkuvälitunneista lauluineen ja leikkeineen ei taidettu osata edes uneksia.

Hnrinpitokeinoihin kuuluivat nuhtelu ja seisot- taminen, mutta jos vaikeuksia syntyi, oli opettajalla mahdollisuus kääntyä päällysniehen puoleen, jolla taas vuorostaan oli oikeus määrätä oppilaille ruumiil- lista kuritusta. Arvosanoina käytettiin seuraavaa gsteikkoag x = kiiüettävä

få M

›<::h$V&

'yk tyyfiyttäVä / = huono

Päällysmiehiksi valittiin :

-- -l-'O 13113 Ö "'_'

I/ i ^{1 piiri = °}

Hautjärvelle mylläri Rrakau

Lovannolle Jaakk0lG

Saarella patruunu övderholm . n

Kaukalammelle kirkonmíes Piotıla .

Kirkonkylän kartanon puolelle patruuna

Vinkvıst.

u talojen pohjoispuolella herastuomarı Peltonen talojen eteläpuolelle talonisäntä Eaisala

II piiri :

Nikinojaııe caıonisäntä Ef°1a

Linnaisiin kenraalska Sternvall

Kassilaan kestikievari Jokela

Sälinkäälle patruuna.HYÖ9n Soukkioon isäntä Pietilä

Haaraan isäntä Hämäläinen

iIII piiri

.u ohkolan pohjoispuolella isäntä Qllila Poteri I eteläpuolelle iâäntä 011118

Rummisiin patruuna Qflfiflten H

Numnıeiin toiseııe puolelle P fififflufla N°fd°“Ski°1d

Onkimaalle isäntä Levelä _

Sääksjägvefi pohjoispuolelle isäntä Kestkivari (Gestrin)

U

eteläpuolelle isäntä Juh0l&

Opettajille maksettiin palkka kaksi kertaa vuo- dessa joulu-ja.kesäkuun alussa ja se oli 100 markkaa vu0des3a_rahaa ja viisi tynnyriä rukiita pitajan naka-

eıınieca. opettajan työskentelyä v fllV°i kirkk°r§fif1 ja jos päällysmiehen ja Opefta flfln välille syntyısıf

erimielisyyksiä, oli pastorin tehtävänä saattaa asia kirkkoraadin tietoon ja sen ratkaistavaksi.

Paikat julistettiin haettaviksi Suomen viralli-

sessa lehdessä ja lisäkâi ne kuulutottiin kirkossa

ko1mena.peräkkäisenä sunnuntaina. Hak

ıjoita ılmafiflvfií

, _"-«.- . w r.,- VW . - .-ı~ ı <sup>_ ‹.`</sup> ...c...'_?-,. _._,,,,. `,... ı sıı e» .-. ıııı

Q .

ı , - . - - - _ 1 Iiıfq

. ...‹-. -ıııf- -f-fı-ı-ıııtflrlsl1<fifivııllf"*-' U'*"f' ""' '”*""'*' ' 'f' *f"'*"'”"'* ' N' " "

. 'ı - ~

-\.

-

I»

ıı' n.

ıııı.

ı-ııı -ı-ıı..

wı-

""""""'í"""' 'iíıq ..

..

..

....

_1:.-ıwf-.-.r‹›uwı-uvfisıirätf.7fi ...a omia»'

...epa-___- ni...

Li;

.-"-_,_,`_,

...flıflıı -ıa- uı-ı-ı-ı-u-ıı..

.

in l?

_‹__

_ _,_._,..ı._

-ı.

»-ıJ.__,_.

Ab, ...f-u

eı.

...aıw ı-ıı-ıı-ıı-ıl-*vvt-Y '*'

-i'ııOı-ıv ‹ -ılfllfl -

-ı ı›ı--ı.ıu.4ı-.ı›ü'a- Jııııflsn-ıb-o -bw-'n-ılıııwıbınıbı. ııııbJıı-ıı ı v

keımeteieee reppeıeete. ne olivat:

_{, leeveinen} Ludvig laıvanen

_ N _

1. Lukkarin oppilas Gustaf-Qeåvanen, Uukuniemeltä

2. Varavallesnannin tytär Helena hulden, mäntsälästä

3. semineeri ppiıee uerie Lindgren, rempereeıee

4..Lukkarin ja urkuristin oppilas Johan Selin Vähäs- täkyrüstä

5.Tapitserarin sälli Johan Lukander Helsingistä 6. Räätäli Olof Räsänen, Tuusniemeltä

7- Tupalainen Fredrik Sarenius, Häntsälästä 8. Suutari Fredrik Lundgren, Levannolta

9. Räätälin tytär Karolina Wahlberg, Mäntsälästä

10. Lukkarin oppilas August Etelä, Teiskosta

11. sanköeenemenkuıjeeeeje Devie.LeneeI1 rempereeıte

42. Suutari Gustaf Lindfors, Jenakkalasta

Hakijoiden joukosta tulivat valituiksi lukkarin oppi- las Gueå§á?Taivainen °ukuniemeltä Hautjärven piiriin.

Seminaarin oppilas Maria Lindgren Tampereelta Sul- kavan piiriin. Sähkösanomankuljettaja David Lindell Sääksjärven piiriin.Hakijoiden ammatit olivat kovin kirjavia.Lukkarin oppilaita oli kolme, oli suutareita räätäli ja räätälin tytär.Huvittavimmalta nykyajan opettajan korvaan kuulostaa yhden hakijan ammatti:

tapitserarin sälli.

Opettajien ammattitaidosta ei juuri voitane puhua ja kun vielä kouluajan pituus kussakin piirissä oli lyhyt,vain kuukausi,lienevät oppimistulokset oll-

ıeet sen mekeieee. kuuıuieimmekei näistä eneiemaieiep

tä kiertokoulun opettajista tuli Ludvig Taivanen.Hän oli opettajana 42 vuotta ja toimi vielä eläkkeellä ollessaan rokottajana.Hän kuoli 10.8.1918.

Kiertokoulut aloittivat toimintansa, joka tu-

li jatkuxpaun lähes neljä vuosikymmentä.Tämä jatku-

minen ei alussa näyttänyt ollenkaan varmalta, mutta sitkeästi ne kuitenkin puolustivat paikkaansa kaikis- ta vastustuksista huolimatta. Vuonna 1876 kirkonkoko- ° us päätti pitää niitä voimassa vielä viisi vuotta.

Upettajien palkka oli 550 markkaa ja rahat saatiin siten, että jokainen yli 16 vuotta täyttänyt maksoi vuosittain 20 penniä ja loput otettiin paloviinara- hastosta. Kaukalammella päätettiin koulua pitää 6

viikkoa, kirkonkylässä 10 viikkoa.

Upefiüojan vaihdoksia tapahtui kiertokoulussa

melko usein jo yleensä oli aukijulistettuihin paikko- hin runsuesti hakijoita. Hansa suhtautui edelleen

°5íttain ePäilevästi, osittain torjuvasti koulunkäyn- tiin. Opettajat saivat usein lähettää kehoituksia lasten vanhemmille, että nämä lähettäisivät lapsen- sa kierto- ja sunuuntaikouluihin. åirkossa koulutet- tiin usein näitä kouluasioita, kuten esimerkiksi 2.2.

1379 muistutetaan Hautjärven kylää siitä, ettei niin

isosta kylästä ole tullut kouluun kuin 16 oppilasta.

On kovin ikävä asia, että kun koulu hakee kylää, niin

kylä menee Pokoon. kuukautta myöhemmin todetaan taas, että On 30 veııen näpeäııieuä, että vaikka xirxeeee

on käsketty mennä kouluun, ei ole tullut ainoatskoan-b lasta, paitsi lukupaikan oma lapsi. Jotta vanhemmat eivät aristelisi köyhyyden vuoksi, mainitaan vielä, _ ettei lapsille tarvitse panna evästä mukaan, kun he ovat niin lyhyen päivän koulussa, vain kello 9-2.

Vaatetus ei myöskään saa olla esteenä,sil1ä ei- väthän lapset kotonakaan ilman vaatteita ole. Aoska jon muutenkin tiukka aika, ei heikompikaan vaatetus

ole este, pahempi on, jos lapsen pitää kärsiä puutet-

ta sielun puolesta. `

Kunnalla oli myös mahdollisuus jakaa apurahaa köyhille oppilaille manttaalírahostosta, joka oli pe- rustettu vuónna 1374 kunnalle tulleesta tuoden 4872 viinanpolttofverosta. Sitäkin ennen näkyy apurahaa annetun silloin tällöin. Avustettiinpa jatko-opin- tojakin, kuten vuonna 1875, jolloin kansakoulutyttö Alexandra Julenillefimyönnettiin sadan markan apuraha, jotta hän pääsi Hämeenlinnaan oppimaan olkipalmikko- työtä.

Vuonna 1880 perustettiin stipendirahasto Keisa- ri Aleksanteri II:n 25-vuotis hallituksen muistoksi.”

Siihen otettiin viinsverorahastosta 1000 mar kaa ja kirkossa kerättiin vapaaehtoinen koleht1.Lisäksi tä- hän rahastoon päätettiin panna vuosittain 200 markkaa viiden vuoden ajan.

Ii?

_ ..._- .

_.ı-ıfl>«I-ı›ıoıp.__

_ı

_.

Jy

_.-..--H*""

g.

pıııiııııııb-if"

*..._',..

,.ı

...ııC'ü

-íııııııı-ı-fl-fl

v 1%".

-eııı-IIIL-Lı-ıı ı-ıfífı- l-'_."*'..'._“`

'_

___

,.,_

_., .íııııl_fiııåibıbııııııııı.

ııı_ııııı ıı ı-ı ııııgııı-ııııııııııııQııııu-ııı Oil' I

*'J~"I

l.

_

_,_C-í _

“_

ııli l'

^

O-åıllilífiıı.

ıQı v.wıı›o.ıdflıítíıfiı ıja -ıflıiııql ı:ı-Cfí_l`_`

.-

Q g-fgı-q-ı-ıı.'-. ın.

<2) if*

(I)

êC-eäoaam

. ,,,-._..‹...-‹ı›ı-ı--'-‹ı ı ın si, -ııııı-NııaııflI.. -dıııım.ı.' ' ^Q

Uusia kansakouluja syntyy

Kansakouluasia kypsyi hiljalleen ja kun päästiin al-

kuun syntyi kuntaan kuusi koulua melkein samanaikai-

sesti.Kun kunta ja seurakunta eivät muutamista yri- ,tyksistään huolimatta-eipä olleet päässeet komiteoi-

ta piaamasııa, kamıtaaita, joiden työ oıı jäänyt atet-

nitteluasteelle,ryhtyivät sivukylien yksityiset, vahmu- tuneet henkilöt toimeen Nummisissa, Sulkavalla, Sälin- käällä ja Saarella halusivat paikalliset kartanoiden

omistajat perustaa alustalaistensa ja kylän muidenkhı

lasten hyväksi koulun. Sääksjärvellä ja Ohkolassa taas talojen omistajat ryhtyivät aloitteentekijöiksä jotta saataisiin omaan kylään koulu.

Saaren koulu

Vuonna 1886 pidettiin Saarella Sihvolan talossa kir- kossa kuulutettu kokous koulun aikaansaamiseksi Saarella.

Torpparit ilmoittivat kuitenkin, etteivät he ole halukkaita saamaan koulua aikaan. Ehkä he pelkäsi- vät siitä mahdollisesti koituvia kustannuksia.

Jouduttiin pitämään useita kokouksia, ennenkuhı päästiin asiassa yksimielisyyteen.

Koulu pääsi alkamaan syksyllä 1887 vuokrahuoneis-

tossa(§imolan)talossa Levannolla. Tuleva varsinainen

koulurakennus päätettiin pystyttää Saaren kartanon

maalle. Kouluhenkkeen alullepaneva voima ja sielu

oli kartanon omistaja R. de la 0hapelle.Eräässä kou- lun arkistossa säilyneessä kirjeessä hän vaatimatto- masti ilmoittaa,ettei hän suinkaan yksin ole pannut koulua alulle, vaan kylän nuoret ovat arpajaisia ja iltamia pitämällä keränneet koulun pohjarahastoksi

1000 markkaa. _d

Väliaikainen koulu oli ahdas ja siinä oli kou-

ıuııa käyneen tarkastaja Böökin mıaıaata paljon tai- vomisen varaaa, mutta oma talo saatiin vuonna 1890

ja se oli tilava ja hyvä.

Koulun ensimmäinen opettaja oli oman kylän asu- kas Emmy melart.Hänen palkkansa oli 800 markkaa ja _

2 tynayrıa aıaa vııjaıtya maata,poıttopyut,auv11aı-

...ıq.ı.ı-ıı-ı-ı- -v f 'rv *rf "°""ı l... _... -umf - - - ,

~- _ _"“

dun, 80 leiviskää heiniä ja 5 parmastu rukiinolkia. 15

Kunta avusti koulua 240 markkaa vuodessa vuodesta 1887 alkaen.

Saaren koulu oli tarkoitettu yhteiseksi Levannon , Hautjärven ja Saaren lapsille, sekä tytöille, että pojille. Meidän tuli olla 8 - 12 vuoden iässä, ja heidän tuli osata lukea puhtaasti sisältä ja osata kristinoppia senverran,kuin sitä kodeissa ja lasten- kouluissa opetettiin.

äoulumaksuksi suorittivat varakkaat lapset mar- kan lukukaudelta,mutta köyhät vapautettiin johtokunnan harkinnan mukaan tästä maksusta. Näin saaduista mak- suista meni puolet opettajalle ja puolet koulunrahas-

taagjíšššššššna 1959-70 on etuıu kaxsıoptttajaittn J

"3šêttajina Pentti ja Kaija Vesterinen. Oppilaita on.52,

Nummiatan aıiiaaaratargın kouıt

Nummisten Ylikertanon omistaja Hugo von Qvanten il- _ moitti jo vuonna 1883 juhannusjuhlilla, että hän ai-

koo perustaa Hummisiin koulun. Jostain syystä asia kuitenkin vielä jäi hautumaan ja vasta vuonna 1889 von Qvanten anoi kunnalta apurahaa tulevaa koulua v..r- ten. Kuntakokous myönsi 18.12. 1890 400 markkaa vuo-f dessa avustusta.

Raaliskuussa 1890 pidettiin kartanossa kokous koulupiirin pe rustamiscn merkeissä.Läsnä olivat Qvantenin lisäksi N.Nordenskiöld, å.Fr1sen, J. Fyyp- pölä, J. Iso-Kattila, R. Levelä, V. Levelä ,J Palme- ten ja koluasioihin perehtynyt kanttori Silfvenius, jota möhemminkin usein tarvittiin, kun oli tarkoitus jonnekin saada aikaan yusi koulu.

Koulu siis päätettiin perustaa ja sen nimeksi_

panna Andersbergin ylhäisempi koulu. '

Työ alkoi syksyllä 1890 huoneustossa, jonku von Qyanten oli rakennuttanut ja johon kuului keksi sella, kolme kamaria, eteinen ja keittiö.0ppilaita ilmoittautui laajasta Rummisten kylästä 27 poikaa ja 20 tyttöä.

Opettajien paikkoja ei tähän aikaan aina pan-

...q-anam-

. *da

.-`.g_ı-ı-ıınıb"""r* '

..‹ıı..-ı-ı›1_,,__

_

lififiífi 'l ›

ı

` _ ,,_,..,_.§ı...‹ı.-. ...unaııiı-Jıfil-kl-ıå-'Iı-IılnıırüPıllnı‹:‹-ı~ı..p-....aı4,_._..,4ı-ı›...ı›ııflıı"lh-ılhilüi-ıfl-illl-'ihíııfiıııııııufflnnım. _ _ _... _ . .,. . _ _ ., _ ,. . _ _ _, ___ , __,_ _,__,___.

tu lehtiin haettaviksi, vaan opettajiksi sopivia hen- kilöitä kuulosteltiin omasta pitäjästä tai sitten tehtiin niinkuin Rummisissakin, otettiin yhteys se-s ninaariin.

'Hugo von avanten kirjoitti Jyväskylän seminaari johtajalle professori Leinbergille ja pyysi lähettä- mään sellaisen nuoren opettajan joka osaisi ruotsial Katti Kivinen oli kotoisin Jurvasta, joka.on Etelä - Pohjanmaan rajalla ja lisäksi hän oli oleskellut Vaa- sassa. hän täytti siis asetetun ehdon ja niin hänes-

tä tuli koulun ensimmäinen opettaja. Palkakseen hän~ fr) sai luontaisetujen lisäksi 400 markkaa kuussa rahaa. W Ujona ja köyhänä hän kuulemma saapui mukanaan vain

pari matkalaukkua, mutta hän viihtyi koululla yli kymmenen vuotta. C)

Nykyään koulun opettajina toimivat Aimo Sal-

aı,marja asettaman ja aaııi Pekkoıa. °pp1ıaita 54.

Sääksjärven koulu

Sääksjärvellä alkoivat talolliset omasta aloitteestaan puuhata koulua. Åylä ei kuitenkaan ollut yksimielinen vann sen pohjoisosassa sijaitsevat 10 taloa ja nii-

Gen maalla olevat tilattomat eivät yhtyneet kouluhank- C) keeseen. He perustelivat tätä sillä, että heiltä oli

Ehnroosin kouluun vain neljän, viiden kilometrin mat-

ka. <:)

Kylän etelä ja keskiosien asukkaat sen sijaan ' ' saivat oman koulunsa. Se aloitti toimintansa Mannil-

ta vuokratussa taıossa. 2.10.1890. Koska tällaiset

vuokrahuoneistot eivät alunperin olleet tarkoitetut kouluiksi, olivat ne usein ahtaita ja koulun tarkoi- . . tuksiin vähemmän soveltuvia. Niiden suojissa päästiin

kuitenkin alkuun ja ne ikäänkuin innostivat ja no- _ 1 pouttivat varsinaisen koulutalon rakentamista.

Koulun tontiksi saatiin Villehrd Maunulan Kolkan talon ylimmäisen pellon raivaamaton mäki, ja heti ryh- dyttiin rakennuspuuhiin.-Hirret päätettiin kerätä mant-

. työstään.

taalin mukaan ja luonto tuli oáottanatta avuksi, sillä myrsky kaatoi suuren joukon puita, jotka kgik_

ki tuotiin koulun mäelle ja suhattiin. noulu valmis- tui seuraovana syksynä.

Johtokunta oli valmistuttanut kouluun 10 kappaletta kahaenistuttavia pulpotteja, mustan tau- lun ja helmitaulun. Johtokunnan jäsen Werner Gestrin oli myynyt näihin tarvittavat laudat. Eräs kallein- mista koulussa tarvittavista välineistä oli soitto- kone. Sääksjärvellä tämä pulma ratkesi, kun johtokun- nan puheenjohtaja Johan äimenius lupasi antaa oman harmooninsa lainaksi ,ehdol1a, että se koulun varoil- la kunnostettaisiin.

Opettajan paikka julistettiin haettavaksi.

Hakijoita ilmaantui 1? kappaletta. Häiden joukosta valittiin Kolppanan seminaarin käynyt Hugo Häyren.

Iımeisestı testiin onnistunut valinta, siııä tarkas-

tajain tekemistä tarkastuskertomuksista näkyy, että hän sai aina kaikinpuolin erinomaisen arvostelun

flouluun tuli 26 P0ikaa ja.â5 tyttöä. Talot _ antoivat koulun pohjarahaksi 10 markkaa ja maksukykyi-,

set vielä vuosittain markan. s

Pienten lasten koulu alkoi vuonna 1892 opettajanaan Amanãa Häyren. Kun kuusi vuotta perusta- misesta oli kulunut ,nousi koulun pppilasluku yli viidenkymmenen, joka oli suurin sallittu määrä

ja niin siirtyi rouva Häyren apuopettajaksi miehensä _

rinnalle. 2

_ Nykyisen koulun opettajina ovat Jaakko a Tuokko ja Anni Terho. Oppilaita on 27.

0hkolan_koulu

Ohkolaan oli yritetty koulua jo vuonna 1889,

fl *---"*"""“___-^ı.-....__- ___? " _

.o-ı-_ıı

i

^th..ııılıbıım -ııı- lııı-álıllAfiätılvlolflıllålıfıpflfıe-I-JıırAIııı-ıq-lıııoıı ı-hjfj.. uo,,,,..ı..'gg.ı.bıfig'qbuı;lfh1p-lfdıııilfiılqtıåıımılııııııfbıorw fı_›- .ı.- o.. mu `ı‹ v . -ı..ı -.- 4 . .ı› - ‹ ...un-_ ,,,,ı,

. 19

mutta kyläläisten haluttomuudesta johtuen asia sillä kertaa raukesi. _

äaaliskuun 15 : päivänä 1891 pidettiin Jaakko- lan talossa lukukinkereiden yhteydessä kokous kou- luasiain merkeissä. üukana olivat nyt vahvat koulu- asiamiehet rovasti Aspelund ja kanttori Silfvenius.

Kmmpikin käytti puheenvuoroja ja todistelivat koulun

tarpeellisuutta _e vetosivat isänmaallisuuteen ja koulun jalostavaan merkitykseen jo hyvien tapojen kas- vattajanakin. Varsinkin Ohkolassa olisi koulu erittäin tarpeellinen, sillä kylä oli kansan keskuudessa hieman huonossa maineessa , tavat olivat raakoja.

Asialle lätnettiin ja koulua ryhdyttiin aikaan-

saamaan. Hyrölän talosta saatiin aluksi vuokrahuo- neet. Uppilaita kertyi 56 kappaletta.0pettajakin oli

kouluun saatava, mutta valinnasta oltiin vähän epä-

tietoisia. Ensin päätettiin ottaa miesopettaja, mut- seuraavassa kokouksessa päätös muuttui, ototaankin nainen. Paikkaa ei täälläkään julistettu haettavak- si, vaan johtokunnan puheenjohtaja O. Liljeström kir-

joitti Jyväskylän seminaarin johtajalle ja pyysi,

ottä opottojo ıanotottäıoiin oıoıtä.roıvotun opotto-

jan pitäisi olla tietenkin hyvä opettajana, mutta sen lisäksi hänen pitäisi olla myös hyvä seuraihminen kylän emännille.*lmeisesti hänen apuaan ja neuvojaan odotettiin myös koululaitoksen ulkopuolella, sillä hänen toivottiin osaavan laulaa ja lisäksi hänen piti harrastaa puutarhan hoitoa.Professori Leinherg lähetti neiti Hilda Jundellin, joka hänen mielestään kai täytti vaadittavat ehdot.

Koulutontin hankinnastakaan ei selvitty ilman monia.riiteja, mutta lopulta päädyttiin vuokraamaan Eerolasta nk. Lindbergin pellonmäki, joka oli-sii- hen asti ollut itsellisen Jussi Lönnqvistin hallus- sa. Tämä " Keppi - Jussi " oli surullisen kuuluisa viinakaupoistaan. Niinpä tälle paikalle koulua ra- ksnnettaessa löytyi pensaikosta viinalekkeréitä,

jotka haudattiin syvään kuoppaan. Niitä koulu jaloil-

. . . _.

'i' ---Il_"ıP;ı_1.°:"-ıııı ııı- _-o-ııı- .

ı

`LHJ

ı _1ı|:gıı› fıııIIF-ı- _ ^r-'ı ı 'l'1"'-'ı' v

ı-ı-*ıııı-ıyj-ııı-IIP-Iıfllfllldfilr ”Or” '

.IQQ

1 tiin Hanna Ny lrg,

laan polkee, kuin muinainen piispa Henrik.Lallia kes- kiaikalslssa kirkonkuvissa, kuten opettaja Sanni Leh- tonen hauskasti mainitsee kertoessaan koulun alkuvai- heista.

Koulu valmistui vuonna 1895, vaikka hirsien saamiseksi oli välillä pitänyt jopa käräjöidä. Ra- kennus tuli maksamaon 8000 merkkaa ja se tehtiin Oh- kolalaisen Johanssonin piirustusten mukaan. Lainaa-`

malla oli saatu 5000 markkaa ja valtiokin avusti 1000 markalla. Yksityiset henkilöt panivat toimeen arpajai- sia ja hankkivat näin saaduilla varoilla tarvittavia koulutarvikkeita ja harmoonin. Iltamia pitämällä han- kittiin pojille käsityökalusto.Pulpetit valmistettiin Rummisten koulussa käytössä olevien pulpettien nu-

kåot,o1kä oinokoon opettaja Lontonoo o ııot oitoın tyytyväinen niihin. Entä to o ıivot ohtoıto jo norıå

sevia.Myös tälle koululle kunta myönsi 400 markan avus- tuksen vuosittain. Opettujan palkka eli 300 markkaa,

jo joo hän kykonoo opottotoon poikien käsitöitä see

markkaa, lisänä luontaisedut samaan tapaan kuin muis- sakin kouluissa. Haksiopettajaiseksi koulu laajeni

Nykyään koulussa toimivat Arvo Ikonen, Oppilaita on 64.

*NiiEeva Jukola ja Leena ?yynönen.

Hautjärven koulu 666

, J

Vuonna 1887 perustettuun_ aaren ko upiiriin kuuluivat siis alkuaan Saaren',Devannon _J§ Hautjär- ven kylät.

á//'

Vuonna 1892 anoi Hautj rven kartanon omistaja

Johon noıort kontokotouk éı to , otta nootjäov ı rotot-

taisiin Saaresta omaksi/íoulupiirikseen.

Ere myönnettiin ja/kelart lupasi perustaa Hautjär- velle oman koulun, taa sille tarvittavat huoneet_'

voıon jo ıämoön k 'tonootoofi. kunto työnsi ja ııooo

400:n markan a stuksen

vuonÄkä;í94.

Opettajaksi saa- J

joka tarkas a an mukaan oli erittäin

hyvä opettaj'?/Vuokrahuoneet va eivät Olleflt kehut-

tavat, muttäävasta vuonna 1905

saatiin oma talo

\

..=__..___ ...g 'fvıqıoıııııııııflvıáıuııııııfiı ıdııııfi-ı*ııvıııflflvfi* f*- 'fll' "'“" """"""" '°` " _

fııv- -ııL-._- F-ı-flı-^‹-ıw 'Uıflvvüh'_ - '

fi__fl__z_pılır____.f...._.f_.ııkı_: 1,- .-

-H Iiııırumısåı. s..- , h .~, . ...M nıaaf.-. -ıuı.ı;aıcııımıaıı_ı\l‹ııı.ıı› n Åv' ›

SälJıfloään.lamiru

_ _._...__._...ıı_...__.__ı.--.---

‹,- HJ..J;..fil.Il.lå.Q.ıíı-ı.

-

ı-ııı-ı-ıı.-ı-ı-ı-ı-»_-ı._qı-..ıı_

-

gr.

-ı-a-ı-ıı-r-ı

-

*-

42.2.`1888 päätettiin anomuksesta Sälinkään ,kylä,vapauttaa kirtokoulumaksuista, koska Vehmaan

kartanon omistaja Knut Sohlberg oli perustanut sinne koulun. Se oli kaiketi "alhaisempi" koulu, jossa opetettiin sisä- ja ulkolukua. iitään papereita ei näiltä ajoilta ole säilynyt , mutta muistitiedon mu- kaan olisi opettajana toiminut Lindgren niminen

mies,senjä1keen Sulima Nikander ja Edla Grönvall.

Ehtona myönnetylle maksuvapaudelle oli, että jos koulu myöhemmin muuttuu ylhäisemmäksi kouluksi lon kiertokoulun opettajan taas käytävä kylässä ja ky-

län on otettava osaa maksuihin.

Näin tapahtui vuonna 1895, jolloin ylnäisempi koulu alkoi toimintansa omassa huoneustossaan. Sälin- kään kylä oli oston kautta joutunut E. Pentzinin omaisuudeksi ja hän halusi muuttaa koulun varsinai- seksi ylemmäksi kouluksi. Ensimmäinen opettaja oli neiti Hirvonen , jonka palkkaan kuului asunto,

polttopuut, 1500 kiloa heiniä, 2 parmasta rukiinolkia

suvilaidun yhtä lehmää varten, perunamaata 1 1/2 hl:n

kylvöä varten, sekä rahana 200 markkaa, johon poikien käsityön opettamisesta annettiin lisänä 100 markkaa.

Ensimmäinen rakennus sisälsi vain yhden huoneen_

j= pettajan asunnon. Oppilaita oli 37.

Alkuopetus annettiin tästälähtien kiertokoulussa,

o

ııı-avını' v-fllvr"'*í\.flffi'f_ı.---.íí__. ı-ı-ı-i-ıı-ı-ı», 1: ...:""""""""'...... -.'L"*“-"' ""“*'"" ^- ' ' ' *'“"'T"""“" ' '-?,"t';;”1'-` '

jota pidettiin kaksi kuukautta vuodessa. Lukutaito kylässä oli tarkastajan ilmoituksen mukaan heikkoa, koska pitkien nıutizoj- n vuoksi oppilaat useinfcin laiminlöivät alkuosfituksen, joka näin jäi entistään- kin puutteellisemmaksi.

Vuonna 1896 tarkastaja Yrjö - Koskinen ilmoitti opettajan palkan olevan eO0 markkaa ja että ahtau- desta päästäisiin oli opettajan keittiö varustettava

tulevana kesänä k'erityisellä käytävällä ja tila-

vanspi kouluhuone olisi rakennettava viimeistään syksyksi 1896.

Koulua leajennettiinkin ,mutta tämä tapahtui luultavasti vasta vuonna 1898.åou1u oli supistettuna vuoteen 1914,jolloin saatiin toinen opettaja kou-

‹l2EP› `ykyään koulun opettajina ovat AIPQ Ö* äe?ttu

P*_Toivola sekä Sirkka Kanninen. Oppilaita on 32-

Sulkavan koulu

Sulkavalla olivat vapaaherra K. Sfiernvallin tyttäret antaneet opetusta kodissaan seudun tytöille.

Varmaan oli tytöistä jännittävää käydä Linnaisten kartanossa oppia saamassa. mutta aika vaati täällä- kin vakiintuneempaa, poikiinkin ulottuvaa opetusta.

Kartanon-w. pidettiin 8.11. 1395 kouıun pe-

rustuva kokous. Vapaaherra Stjernvall kehoitti ympäa ristön isäntiä yhtymään kouluhankkeeseen ja lupasi

itse osaltaan maksaa 5/4 koulusta aiheutuvista kustan-

nuksista.

-Koulu alkoi vuonna 189§ väliaikaisesti Kassilan kartanon päärakennuksessa, jossa se jat-

kui seuraavaan syksyyn.i

Oma rakennus valmistui syyskesällä 1394 Kerttulan Kívimäelle ja se vihittiin tarkoitukseensa 28.9. suurin juhlallisuuksin. Linnaisten kartanossa pidettiin päivälliset asian kunniaksi. Koulu oli ra- kennettu rakennusmestari Kollinin johdolla. Vapaa- herra Stjernvall lahjoitti tarvittavan irtaimiston.

oppııaita kertyi 15 tyttöä. ia 4 pflikfle- Vimflnfl 1902

U!

o

Oıı-N n; Q-ı-flmııfiv-fi-ıwr--ıııııııffiw-ııoqıhı- ' ""'""" °` """"" ' '. ~-..› v- ~-- --~---~---~ -- ---

i-ı-fi-ı-ıiii` ' _. _. i-i-íif-åfííflf '

_l'ı ..._-

“III-Il

. --__. ..-~-.~.._... _. ... - -.

_ , .ıb._a L.ıı\ı..ı_'.ıl\‹ ..J'gI'd›-`ıl‹l “Äifilııııåfiiiflflılflå Q'\'"ı-'~Uıı0$\ı§+...ıırı.ıs

_...- ..__-_--

. -- ııı-›-__-_

. _ _ . ` _

. -q,...-.._,_;...4.~H.g›1.3..ıııııgnítı-ıuıııııııllııäwılJo-ı- - Hv.. h.. _... _. .. . .v. .. .- .‹- _. _... ..

uâö

tontti saatiin omaksi.

Opettaja pyydettiin jälleen kerran Jyväskyläs-

tä. Tarjokkaita oli useitakin, mutta Ida Lindberg tuli valituksi.0pettaja Lindberg muutti myöhemmin nimensä Qännenleimuksi. Fienten koulu saatiin vuonna

;122§__Yrjö ja Ester Korkala ovat nykyiset koulun opet- tajat. Oppilaita on nykyään 55.

ñfiiertokoulutilanne °

Näiden perustettujen kansnknuıujen ıısäksi

jatkoivat kiertokoulut edelleen toimintaansa.

Alkuopetuksestahan oli myös huolehdittava.

Kitkatonta ei niiden toiminta kuitenkaan aina ollut.

Ilmeisesti niiden luonteesta riippuen, ne eivät olleet

kaikkien mielestä jaksaneet täyttää niille asetettua

tehtävää.

Asiaa parantankseen kirkkoraati esitti vuonna 1894 kirkonkokoukselle ,että perustettaisiin kuusi viikkoa vuodessa toimiva alkeiskoulu niitä lapsia varten, joiden vanhemmat eivät itse kyenneet tai

eivät halunneet pitää huolta lastensa alkeisopetukses- ta.0pettajaksikin oli jo lupautunut kiertokoulunopet- taja Piiparinen. Kokouksen mielestä sellainen koulu kuitenkin oli tarpeeton.0lihan sitäpaitsi kirkkoher- ralla oikeus ja velvollisuus nuhdella huolimattomia vanhempia,jotta asia saataisiin järjestykseen.

Vaikka joidenkin henkilöiden mielestä kiertokow- âlut olivatkin aikansa eläneitä, ne silti puolustivat

paikkaansa.Jokaisessa kylässähän ei ollut koulua ja

kun matkat olivat pitkät muista kylistä pitäjän

"koulukyliin", houkutteli sentään omaan kylään tule- va koulu suurimman osan opetuksen tarpeessa olevista

pienokaisista suojiinsa. ..

Sekä tarkastajain kertomuksista, että kirkon-

miesten selostuäsista löytyy silloin tällöin mainin-

toja , että lukutaito oli yleisestqottaen heikkoa,

n.

mutta kun Ottaa huomioon koulun kovin lyhyen toi-

* mints-ojan jo op tusjnkeoqjon välisen pitkän tauon kussakin kylässä, ei asiassa liene mitään ihmettele- mistä.Jos oppilaiden joukossa sattui olemaan usean- pi "pöñ1öpää", kuten senaikeisisna vuosikertomuksissa

§i näkee muinittavon, oli heidän varmasti työlästä kuukau- den opetuksen jälkeen selvitä yksin tai opettamaan tottumattomien vanhempien johdolla eteenpäin. Varmaan moni opittu asia ehti jo unohtua vällaikana jo oli taas alettava alusta.

fs Luutamista koulujen perustajista eivät enää oikein suvainneot kiertokouluja, kun kerran Olivat saaneet ylhäisemmän koulun toiminnon alkamaan.

Näkyvin riita syntyi 3aerelle,jossa 5PGft

fifi&

Taivanen valitti,ettei herra Chopelle laskenut häntä kartanoonsa koulua pitämãän,vaikka se oli valittu

siııoiseksi ıukupaiknksı, vaan juoksutti häntä Eåšeen

otteeseen 1uonaan_lupua kysynässä kieltäen kuuden-

nella kerralla koko koulun pidon. A

fiífifibfl

fflvctfiíin riiteıemään. Kirjeet kulkivat kirkkoherran ã

fl

ks--

tanon vä1iä,mutta kurtanonherra ei antanut periksi vaan kieltäytyi edelleenkin vedoten siihen, että

nää ggnyııäpiuaä y ınäisempää koulua ja on pitänyt lasten .kouluakin ja ettei mikään laki vaadi häntä n

enää antamaan huoneita kiertokoululle.

f Vastapuoli teki asiasta korkeampaan portaaseen C) valituksen; jonka perusteella läänin kuvernööri vel- voitti Chapellen 200:n markan sakon uhalla taipumean.`

Tarkastaja Yrjö-Koskinen oli tarkastaessaan Saaren- Levantoon pienten lasten koulua todennut lukutflíåfin niin heikoksi, että kiertokouluakin tarvittiin.

Sälinkäältäkin kuului kiertokoulua vestustavia

ääniä ja Nummiscen Qyanren i ımoicuı tyytyfläfitöevwten-

sä niihin. Hänen mielestään ne alensivafi rfiüvfiän

` kunnioitusta ylempiä kouluja kohtaan. JOS kiBPU0-E koulua ei olisi ollenkaan niissä kylissä. miSSä 0n

(23

_ ı - - ._

. www-no»- f "- .". _ ı "'_ _. -._--_›--›-‹--' -~-f--'~~-- ~- -H

m1. *I'U'*'*'I“"`WF':_.*""_"S”'."Q"'E. -___..' o. -___ ... ~ ~ a _ ‹-~_- ›- _ -- V. › - " v "` .-f---_ "

kansakoulu , lapset kävisivät sitä, mutta nyt he menevät kiertokouluun, että pääsisivät vähemmällä..

Seurauksena tästä kansakoulun oppilasluku vähenee ja kiertokoulun oppilasluku lisääntyy.

Hän ehdottaakin, että niissä kylissä,_missä kansakoulu on pienet lapset pantaisiin sinne kansa- koulun opettajan opetettaviksi. He voisivat käydä - koulussa neljä viikkoa syksyisin ja kaksi viikkoa

keväisin ja kiortokouıu voisi oiııoin toisia pidempään

niissä kylissä, joissa ei vielä koulua ole. Ehdotuka sensa tueksi hän esittää joukon etuja, jotka tällai- sesta järjestelystä koituisivat. 1.Kilpailova koulu jää ppis ja lapset saavat aloittaa koulunsa siinä, missä tulevat sitä jatkamaankin. 2.Kun lapset ovat joutuneet käymään kirtokoulua pakkasillakin ja usein huoneissa tiloissa , on tapahtunut vilustumisia,

joilta vältyttäisiin, kun saisi käydä koulua edulli-

seen vuodenaikaan. 5. Koulua ei tarvitsisi käydä ah-

taissa tiloissa, vaan kunnon koulussa, jossa olisi mukavia opetusvälineitäkin. 4. Kiertokoulukin vain hyötyisi ,koska se voisi viipyä pitempään muissa ky- lissä. 5.Taloudellisestikin näin olisi kannattavam- paa , kun ei tarvitsisi huolehtia kuin yhdestä kou- lusta, kilpailija olisi poissa.

Kun tarkastelee näitä perusteluja näin jäl-

kikäteen , tuntuvat muutamat niistä aivan aeiaııisiı-

ta,toiset taas vähemmän . Koulu oli perustajalleen varmaan rakas ja tärkeä ja kun sitä uhkasi oppilas- kato ,oli hän valmis puolustamaan omaansa kuin emo

poikaeiaan.

Välillä yritettiin jo vähentää kiertokoulun . opettajien lukua kahteen, mutta sekään ei onnistunut, Lukutaidon todettiin edelleen olevan siksi heikkoa, ettei ollut varaa vähen opettajien vähentämiseen.

Kiertokoulukomitea, johon Qvantenkin kuului

teki monenlaisia ehdotuksia ,jotta saataisiin kier-

tävät koulut mahdollisimman hyvin vastaamaan tarkoia tustaan. Ehdotuksissa vaihtelee alueitten lukumäärä.

eikä aina käy selville miten ehdotuksille on käynyt.

L\"i

O

i;å=

Vuosina 4894 - fi896 kunta on ilmeisesti ollut jaettu- na neljään koulualueeseen, joissa kussakin oli kuusi opetuspiiriä.

I alue: Haitonen - Olkinen Nikinoja

Sulkava,jossa kaksi opetuspiiriä Soukkio

Hirnihaara

II alue: Hautjärvi

Levanto Saari

kaukoıampi

Sääksjärvi , jossa kaksi piiriä

III alue: Sälinkää .

Kirkonkylä, kummassakin kolme opetuspiiriä

IV alue: Ohkola, Jossa kolme piiriä

Numminen,kaksi piiriä Onkimaa

Niissä kyıissä, åhissa on kansakoulu, opetettiin kien.

tokouıuissa vain sisälukua ja kristinopin ensimmäiset Perusteet. muissa kylissä opetettiin sisälukua, us- kontoa' kirjoitusta, laskentaa, ja

veisuuta. Suota- vana pidettiin, että

lukukunta vuokraısi sopıvalta paikalta pysyväisen lämpimän kouluhuoneısto, jossa olisi tarpeelliset pöydät ja istuimet ja että hankit- taisiin myös tarpeelliset välineet

opetukseen. Nils- sä kylissä , joissa ei oli kansakoulun kıertokoulu toimi pidemmän ajan kuin kylissä,joissa

koulu oli.

Neıáännen kiertokoulunopettajan

palkkaamista pidettiin , ta 16 syksyllä ja 20 kevaalla o viikkoa jokaısesga

J°ı5 Kuusivootiaitokin sai opettaa. opeutojain

Palkka 550 markkaa maksettiin seurakunnan kassasta.

Kouluille varattiin kullekin musta

taulu,helmitaulu, matrikkeıikiräa ja

lukuseteleitä.Koyhia oppilaita varten hankittiin 60 kivıtaulua 60 oppikirjan ja vihkoja-

piirissä-

O

U mm: A Lk-Lıı -zycuhrfwco

Kehitys kulki hiljalleen eteenpäin ja vuosisadan vaih- teessa valittiin komitea , jonka tehtäväksi tuli laa- tia ehdotus kunnan uuteen kansakoulutoimeen. Komi- teaan kuuluivat seuraavat henkilöt:

Hautjärvi: kauppias A. Hinden Kirkonkylä: pastori Virtanen

' Numminen: eartauunoaieuugar Nuraeuskıöı a Ja Qvunten'

Ohkola: talokas W.Pirjola _ Q

Saari: vapaaherra~R.åe la Ghapelle * Sälinkää: kartanon omistaja E. Pentzin Sulkava: vapaaherra Stjernvall

Sääksjärvi: talokas Maunula

Kunta jaettiin yksimielisesti 11 knnsakoulupiiriin 1. äautjärvi

2.Hirvihaara 5.Kaukalanpi 4. Kirkonkylä

5. Numminen , Hernanflnkimaa

6. Ohkola `

?.Saari , Levantoo 8.Soukkio

9.Sulkava,Haitonen, Olkinen, Nikinoja 10.Sälinkää

11.Sääksjärvi

Valmiit koulut lunastettiin kunnalle erityisesti vas littujen katsastusmiesten arvioiden mukaan seuraavin hinnoin:

Numminen, 9.200 mk Ohkola, 13.720 mk Saari, 11.500 mk Sulkava , 15.100 mk Sälinkää, 9670 mk

Sääksjärvi , 14.946 mk 60 p yhteensä 71.956 mk 60 p

O

vvv *I _ _

Komitea totesi lisäksi, että tarvitaan neljä

uutta koulua lisää. No päätettiin rakentaa valtion

antaman mallipiirustuksen numero 6 mukuaflı Ja 3ij°it"

taa:

Hautjärvelle,entiselle Haaramiston t0flfi11@

Hirvihaaraan Ali-käkelän talon IsonP°11°n nískaııe Kaukalammelle Mäkelän kartanon pellon mäelle

Soukkioon Kylä Taatin talon maalla olevalle Hakalan

tifintille a

Khnkin uuden koulun arveltiin tulevan maksamaan ilman

tontti ja ryyeinuaea 15.350 markkaa eli yhteensä

61.520 markkaa. Kutakin ryytinaata varten varattiin . 500 markkaa eli yhteensä 5000markkaa. ‹

menot yhteensä olivat siis:

Valmiiäen koulujen lunastus Neljän uuden koulun rakentaminen Ryytimaat kaikkiin kouluihin

71.93e.eo mk s1.5eo.oo nk 5.ooo.oo nk 13e.2§t.so nk

Selviytyäkseen maksuista kunta päätti hakea

yhtein- tä maksuvelvollisuutta vastaan 70.000:n markan lai- nan ja loput otettaisiin yksityisiltä henkilöiltä

kuoletuslainan muodossa.Ensin päätettiin : että jos vanhoilla kouluilla on velkaa, ne saavat mfikåaa

sen itse, mutta myöhemmin tämä päätös kumottiin.

Koulujen hallussa oleva valmis irtain lunaâfieftaísiin kunnan omaisuudeksi arviomiesten määrittelemän hin-

nan mukaan. Toiset ilmeisesti tyytyivät arviOitUíhiH

hintoihin, mutta Qraneen ei suostunut ja pulrefiifi

Rummisiin päätettiin hankkia muualta.

ı ı. ...gı- .ı_q-›ı- f-ıııuı :får-

Uudet koulut syntyvät

Kun päätös uusien koulujen perustamisesta oli tehty, ei enää vitkasteltu, vaan ne päätettiin aloit- taa heti syksyllä vuonna 4900.

Soukkion koululle saatiin tilaa vanhassa kappaleis- pappilan rakennuksessa. koulu alkoi supistettuna ja' oppilaita tuli 52. Ensimmäisenä opettajana toimi

Koorıo Pokoıén. vuonna eeá 4902 ostettiin tontti

ja koulu valmistui 1905. Se toimi supistettuna vuoteen 1945 saakka , jolloin siitä tuli kaksiopettajainen.

Hirvihaarassa aloitettiin Martin talossa ja vuonna 1905 valmistui oma talo Mäkelän talon maalle. Jo vuonna 1894 oli 0. Laine lahjoittanut talonsa Tuppu- rin kouluksi, mutta kun kyläläiset olivat haluttomia perustamaan siihen koulua, asia raukesi. Tämäkin

koulu toimi supistettuna, ensimmäisenä opettajanaan

V. Riippa. Oppilaita oli aluksi 50. Hirvihaaran koulu

pysyi supistettuna vuoteen j925, jolloin se muuttui

kaksiopettajaiseksi.Ö?Ä‹°›- '

fiı

13 f

I.. f-Uıu *

_ p J' _!, _..

, .‹lfı! -ııfıtfffılgıml-'ıı-'ı, .. v "' (p.ı- 'ır"' f ı j'-|

'-I',ff§!fl -"' ı!'-,.‹ 0» '~ı'

J/'ıp'

' - l' .ı ıııqffik

nuuojäovi}"'“nuutjärvi kuului oıku on suuren _ Lovono '

ıı` 'D iıfıíf; .J_

l f

' l. ' _J

n. . .'' J: u,-

I

toon piiriin , mutta kun piti ruveta rakentamaan yhteis- tä koulua , syntyi erimielisyyksiä sen tulevasta pei-

kooco jo oiııoın nouujaovi orooi onokoı pıırırooon

rehtori A. V. Melartin alullepanosta.

Kartanossa pidettiin sitten useita kokouksia

oman koulun perustamisesta. Kaikki eivät olleet yksi-

mielisiä koulun tarpeellisuudesta, mutta vuonna 1892 päästiin sittenkin alkamaan. Koulu oli saanut anomuk- sesta valtionavun ja rehtori Melart,joka oli vanha- poika lupasi puolestaan huoneet sekä koululle että opettajalle, valon ja lämmön. Rehtori Melartin aika- na Hautjärven kylä oli torpparikylä,.jonka pienet tuvat suorastaan vilisivät lapsia. Heille halusi Me- lart suoda mahdollisuuden laajempaan opineaantiin

kuin mitä kiertokoulu pystyi antamaan.

gııııvfııııııııııııı.ı.

11-44.

ıaıııã*

Q) (3

^J

*fYIıfv-'ıv v

-ıı-ıı-v f

__'ııııı-ııı.' 'ı-*rf-flfzttiııfı' _ _.-_...“_;..._ -ı-ıi-f

Opetus alkoi eräässä kartanorakennuksiin kuulu- vassa sivurakennukseooa. Huoneet olivat mntüıat ja epämukavst, mu ta oppilaita kerüfii 14 P°ikaa jä ?1

oyuoos. nnoinoaınon opotoojo oıı Hanne Nvb@f@›J°“a

toimi vain vııoclenfiouxcofifl. .. . ' . . - . * ..a- Luutaman vuoden kuluttua koulu siirtyi Kuru non nk. flyygelirakennuksenn yläkertaan, 30553 °1i

jo paremmat oltavat.

Oma koulu Haaramistoon valmistui 190

olisi luovuttanut tontin koululle luonnonkauniiñtfl paikalta Sahajärven rannalta, mutta se ei kelvannut

kvıäıaıoıııo. ainoo uonaoouu

ıoiın tänäpäiväflä S“h*a““

tua vastaavanlaiseen tarjoukseen.

Hautjärven koulu toimi supistet . 1951j jolloin siitä tuli kaksiopettaåflínen 1 áoıiaıf sena se on säilynytkin, lukuunottamatta.lukuvuotp§;::

1956-1957,jolloin koulussa oli k0lm0m0P$

fiF°š§QíL“záUıf

šêt-'o'pe'ttaja1k,ova_iíaläcno. narnivuo äGQtšJ-

ı

1 le “n n'

quåvv.

Kaukalampi.

5. üelart

{;@_a vuOtG en

haukalammen ensimnä nen oP*ttaja

,, . . - .- - ; o oilaan

-Irene-nes Ireene koski aloitti noin 25 H P-

' ' 'ıusu ıı OO

kanssa koulun vuokrahuoneıssa Ylı-S1P11aS 3 4 8 19 0

mornoituo o ıi uääııäkın pääosa pian Om flafl ““'

. ' ` t.

teen kouluun, mutta uuden koulun P

fiíkfista 3°?t:Tí:e1

erimielisyyksistä johtuen olo vuokralla Vfiflyt If? _

noksi vuodeksi. Koulun paikaksi oli valittu uakk

ılä,

...o _ " -" , Kr-I

mutta muutamat kylalaiset mm. hovıoıkBu00flnPuV°3 3

kun noıuoıvou nou ıun noin 1/2 km poháflıfiemmafisa °1°'

Valle Mäkelän Peııonmäelle. Asiasta käytiin niin kauan

kiiotoo, otus siina jo va ııııä unohtui ıtoo kou ıu áe riisua iäyo ıinkin norrojon jo uorppefeife flı Sf§ä_f“°t“

salaisuuden ja suomalaisuuden valilla.

fiuvernoorin- kin puoleen käännyttiin useampaan keroaankın ja Puolestaan kannatti Pellonmäkeä. Tarkastaja Yrd0-\0»-ıçn kinen taas kannatti Häkkilää,joka sitten lopullífiefit äänestyksessä voitti. Sitä puolustaneet olivat veå9n“

neet mm. siihen ,että olisi nyt kerrankin aika jos

perustaa koulu-pellollo,eikä aina kivisílle möGDTiH~

teille, joiden raivaamiseen piti uhrata P

fll3°n Vaf°Jfl- fliuuıflykyiset opettajat ovat Keijo Aelt0 Ja °hk°1fl5"

en siirtynyt Liisa Untamo. Oppilaita on 28.

ı. ı-íZ-Itwıi-Ufi' fí"“fíh

:___ `

. _ '_ _ _'___,, ___ . _ ...---....-.

~ııIıJTNıL-u -nıllrvfiııııvıvıı-ıııwıflw-'Iuvıvrııwiflfi*"lfv"""'*”" "*""' _'

ı . . ..-_ _.- _-- ~‹-‹~-- ›-- -

______.` .-..--..._I--_.-ı-uı----l - l› ' -- .- .__ _' __ _ _. ___

___-___.. --'-- -*~ Iıı-w- - -ı-›-. ._r _ -__-+ı- -- - -