KULTTUURIKASVUPAIKKAIN KASVIT KUUSAMOSSA JA SAL
LASSA YLI KOLME
VUOSIKYMMENTÄSITTEN.
Vilho A. Pesola
Maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosasio,
Jokioinen.
Saapunut 16.10. 1951
Vuonna 1928 julkaisemassani teoksessa» Kalsiumkarbonaatti kasvimaantieteel- lisenä tekijänä Suomessa» (2) esitin myös yhteenvedon kulttuurikasvupaikkojen (peltojen ja pihojen) kasveista Kuusamossa jaSallassa (Kuolajärvellä), mutta ilman yksityiskohtaisia kasvupaikkaluetteloja. Tutkimukset oli suoritettu kesällä 1917.
Oheisessa taulukossa esitetään nuo luettelot. Taulukko sisältää luettelon 28 kult- tuurikasYlipaikalta, niin. 11 pellolta (pääasiallisesti ohra- ja perunapeltoja),
15 pihamaalta sekä 2kyläniityltä.
Havaintopaikat ovat seuraavat (osa niistä sijaitsee luovutetulla alueella!;
Pellot
1. Kuusamo, Ylä-Juuma, ruis- ja ohrapelto.
2. Salla, Sovajärvi, Heikkiläntalo, ruispelto.
3. Salla, Pyyniemi, 27-vuotiaan talon ohra- ja perunapelto.
4. Salla, Auhtijärvi, Auhdin torppa, perunapelto.
5. Salla, Ali-Kuolajärvi, Kalliaisen talo, ohrapelto.
6. Salla, Yli-Kuolajärvi, Kairalan talo, ohrapelto.
7. Salla, Vuorikylä, pelto.
8. Salla, Vuorikylä, ohrapelto.
9. Salla, Yli-Kurtti, ohrapelto.
10.Salla, Nivala, 5-vuotisen uudistalon ohrapelto.
11. Salla, Yli-Kurtti, Soppelan talo, ohrapelto.
Pihat
12. Salla, Enjan joenvarsi, läh. tienylimenopaikkaa, tukkipirtin ympäristö 13. Salla, Aatsingin ja Kallungin välillä, tukkipirtin piha.
14. Salla, Vuorikylä, 5-vuotisen torpan piha.
15. Salla, Nivala, 5-vuotisen talon piha.
16. Salla, Auhti, Auhdin uudistorpan piha.
17. Salla. Tuutikylä, Nivalan talo, rikkaläjä pihalla.
18. Salla,Pyyniemi, 27 vuoden vanhan talon piha.
19. Salla, Aatsinki, Aatsingin talon piha.
KULTTUURI K ASVUPAIKKAIN KASVIT KUUSAMOSSA JA SALLASSA 31
20. Salla, Yli-Kurtti, Soppelantalo, piha ja tunkio 21. Salla, Kallunki, Kärnän talon piha.
22. Salla, Ala-Kuolajärvi, Kalliaisen talon piha.
23. Salla, Ylä-Kuolajärvi, Kairalan talon piha, 24. Salla, Kirkonkylä, nimismiehenasunnon piha.
25. Salla, Kelloselkä, piha.
26. Kuusamo, Juuma, Ylä-Juuman piha.
Muut kulttuurikasvupaikat.
27. Salla,Vuorikylä-Kuolajärvi, kyläniitty 1
28. » » » » 2
Taulukkoon on merkitty, mitä lajeja alueella on pidettävä antropokooreina (I), mitä apofyytteinä (II).
Kyseessä olevassa tutkimuksessa (2) todettiin, että kulttuurikasvupaikkain kasvilajit (kaikkiaan 72) ovat maaperän kalkinpitoisuuteen nähden luettava parai- ten riippumattomien 1. indifferenttien ryhmään. Tämä ei kuitenkaan pyri ilmaise-
maan vielä mitään näiden lajien suhtautumisesta maaperän kalkinpitoisuuteen nii- den luonnollisilla kasvupaikoilla.
Luettelosta voidaan huomata, että tutkimusalueen pohjoinen sijaitseminen ei lainkaan vaikuta kulttuurikasvupaikkain kasvilajikokoomukseen; sillä on niin sanoaksemme »yleissuomalainen» leima. Ainoa jossain määrin pohjoinen laji on
Phleum alpinum, sekin mukana vain yhdessä havaintopaikassa.
Eräät yksityiskohdat ansaitsevat huomiota. Timotei oli vielä silloin noilla seu-
duilla sekä viljelyskasvina että muutenkin harvinaisuus.
Juolavehnän
ja pelto-ohdakkeen valta oli ilmeisesti melko vähäinen. Myöskään kortteista ei silloin viljelys- mailla ollut mainittavaa haittaa. Tavallinen nokkonen oh rikkaruohona melkein tuntematon. Auhdin uudistorpan pihalla, taulukon ainoassa esiintymispaikassa, se
varmuudella oli jäänne tämän paikan alkuperäisestä kasvillisuudesta (lehtokorpi).
Mm. Rumex domesticus, Chenopodium album, Stellaria media, Galeopsis tetrahit, G. speciusa ja Carduus crispus ovat erityisen runsaasti edustettuina, kun sen sijaan mm. Rumex acetosellan ja Raphanus raphanistruniin vähäisyys rikkaruohoina pistää silmään. Heikko oli silloin vielä Plantago majorin asema tuolla Pohjolan perukoilla, ja toinen valpas ihmisen seuraaja, Matricaria discoidea oh ilmeisesti vasta verraten hiljan saanut tänne ensimmäiset kärkiasemansa. Centanrea cyanus esiintyi vain ko- ristekasvina nimismiehen asunnon pihalla.
Kun on kysymys sellaisesta verraten nuoresta viljelysalueesta kuin kyseessä- olevasta, on syytä kiinnittää huomiota myös sellaisiin kulttuurin suosijoihin, jotka alueelta puuttuvat. Tällöin toteamme, että mm. puna-apila ei vielä silloin ollut löy- tänyt tietänsä näihin pitäjiin. Edelleen puuttuvat alueelta Bromus secalinus, Urtica urens, Rumex acetosa, Scleranthus annuus, Fumaria officinalis, Barharea vulgaris, eräät Patentilla- ja AlchemillaAUyß, Lamium
purpureum,
Lampsana communis, Sonchus-lajit ym. Erityisen maininnan ansaitsee se, ettei peltovalvatti vielä silloin ollut maanviljelijäin vaivana Kuusamon ja Sallan seuduilla.Kuusamon
Sallan
jakulttuurikasvupaikkain kasvit
v. 1917.
The
plants
the on
cultural habitats
in
counties the
Kuusamo and
Salla
in
igiy
Muut
Pellot Fields
Pihat Yards
paikatOther places
I
2 3 4 5 6 7 8 9
10 II
12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28
Phleum
pratense
I
+
Phi.
alpinum
+
Agrostis vulgaris
,
Aira flexuosa
+
A.
caespitosa
+
Poa annua
I
++
+ + + +
4.
+ +
P.
pratensis
II
+ + + + + + + + + +
Festuca rubra
+ + +
Triticum
repens
I
| +
+ + + +
Carex
brunnescens
j
Luzula multiflora
I
Equisetum arvense
|
+ +
E.
pratense
j
I +
Urtica dioeci
]
, +
Rumex domesticus
I
++
+ + + +
+4.
4.
+ + + + +
, j
R.
acetosella
II
+ I
+ +
4-
+
4.
4.
+
4_4_4_
Polygonum
viviparum
|
.
+ +
P.
lapathif.
ssp. toment
I '
+ +
aviculace
P.I
!
4- 4-
+ + + + +
4-4.4.
(4.)
P.
convolvulus
I +
4-
4-4-
4-:
+
Chenopodium album
I
++
++
1+
+ + +
4-4-
4-4.4-
Silene
inflata
I + + +
4- 4- 4- 4- 4-
4-4-
4-4.4,
Stellaria
media
I
+ + + + + +
4.
4- 4.
4.
4.
4_
4-4-4.4-4.4-4_
J
St.
graminea
Il
I
4-4-
4 4
+ +
Cerastium
caesp.
triviale ssp.
II
4- 4- 4.
Spergula
arvensis
I +
+4-
4- 4- 4_
4_
Ranunculus acer
II
4-
+ + +
R.
repens
II
+ +
4- 4.
4.
4_
+ + +
Nasturtium
palustre
II
|
4_
4.
4_
+
Erysimum cheiranthoides
I +
4-
+
j 4 4.
+ +
Brassica campestris
I +
Thlaspi arvense
I + + + + +
Capsella
bursa
pastoris
I + + +
Raphanus
raphanistrum
I
Patentilla
norvegica
I
Trifolium
repens
II
Vida hirsuta
I T
+
V.
cracca
i
Viola
canina
+
V.
tricolor
I +
V.
tr.
arvensis ssp.
I
+
Epilobium
angustifolium
i
4"
Carum
carvi
I
Anthriscus cerefolium Polemonium
campanulatum
Asperugo
procumbens
I
Myosotis
arvensis
I
+ + + +
++
+ j
+
Galeopsis
tetrahit
I++++++.
,
~,
■••••
>ITT
-t-
+ + + +
4.4.4.
G.
spedosa
I
+ + +
++
+ + + +
+4-4.4.-I.
Veronica
serpyllifolia
I
Euphrasia lati
folia
j
4.
Rhinanthus minor
II
it"
4”
-|-
Rh.
major
f.
apterus
Plantago
major
I
+ + +
Galium
spurium
I
+
+4.
i
boreale
G.G.
mollugo
I
i
_j_
Campanula
rotundi folia
|
Solidago
virga aurea
I +
Erigeron acer
II
+
Gnaphalium
silvaticum
I
+ +
Achillea millefolium
....
I
++
.++
+ + + + + +
Chrysanthemum leucanthemum
I
Chr.
vulgare
I +
Matricaria discoidea
I
I +
+
M. inodora
I
+ + +
Carduus
crispus ..
I+
+ + + + +
.
y
T
++++
+++
+
Cirsium arvense
I +
Centaurea
cyanus
(vilj.)
I
Leontodon autumnalis
I
+
.
4*
4*
Taraxacum si>.
. .
....
II
r
+ + + + +
Crepis teet
or urn
II
+ + +
VILHO A. PESOLA 34
KIRJALLISUUTTA
(1) Linkola, K. 1916. Studien über den Einfluss der Kultur auf die Flora in den Gegenden nördlichvom Ladogasee I. Acta Soc. F. etFl. Fenn., 45, 1.
(2) Pesola, Vilho, A 1928. Kalsiumkarbonaatti kasvimaantieteellisenä tekijänä Suomessa. Summary;
Calcium carbonateas afactor in the distribution of plants in Finland. Suomalaisen eläin-
jakasvitieteellisenseuran Vanamonjulkaisuja, 9, 1.
S U M M A R Y.
THE PLANTS ON THE CULTURAL PLACES IN KUUSAMO AND SALLA MORE THAN
THIRTY YEARS AGO.
Vilho A. Pesola
Agricultural Research Centre, Department of Plant Breeding, Jokioinen.
In the article alist of theplants in the ruderal places (fields, yards, etc.) in the counties Salla and Kuusamo (Ks) in northern Finland (around the Arctic circle) in the year 1917 (2) areenumerated. Most of them have been carried here by man (antropochores: I in the table). Other species are native in this region but are clearly favoured by the influence of man (apophytes; II in the table). Some special fea- tures in the composition of the ruderal flora arediscussed.
