Yli kolme vuosikymmentä pankkityötä Huittisissa · DIGI

Yli kolme vuosikymmentö

p ankkity ötii Huittisis ^s a

Valmistuttuani agrologiksi v.

1965

työtehtäviä oli vielä varsin

runsaasti tarj olla. Silloi n osuuspankkijiirjestö etsi omaan koulutusohjelmaansa eri koulu-

pohjan omaavia henkilöitä. Valinta

suoritettiin

jo

silloin soveltuvuustestien avulla. Valitut, niin tuomarit, ekonomit,

maisterit,

metsänhoitajat, agronomit, merkonomit

kuin

agrologit muodosti-

vat 30 hengen koulutusryhmän.

Koulutusjakso kesti 6 kk,

jonka

aika- na

harjoiteltiin

vähintään kahdessa eri osuuskassassa käytännön pankkiasioi- ta.

OKO

maksoi

meille kaikille

pientä palkaa

ja

koulutuksen päätyttyä luvat-

ti in jonkinasteinen _työpaikka j åirjestös- sä.

Olin

perustanut v. 1963 perheen,

ja esikoinen oli syntymässä

samoihin

aikoihin kun koulutukseni päättyi.

Olinkin

varsin iloinen, kun sain ensim- mäisen

työpaikkani

läheltä Huittista, eli

Köyliön

Tuiskulan pienen mutta va- rakkaan kyläkassan toimitusj ohtaj ana.

Ensimmäinen palkkani

oli

850

mk/kk

ja vapaa asunto.

Nyt

vasta

alkoi

todel- linen käytännön opiskelu työelämässä

Huittisiin

1968

Puhelinsoitto Huittisista ja Voitto Viitalalta muutti

nuoren miehen suun- nitelmia.

-Täällä ollaan

hakemassa

minulle

apuvoimia

ja

ollaan pienessä piirissä ajateltu,

jos

Sinä

tulisit meille

töihin.

Tules käymään täällä.

Sovimme

päivän,

ja _niin

_matkasin

sovittuna aikana Huittisiin. Uusi

pankkitalo oli ^j uuri valmistumaisillaan.

Tuo pieni

piiri

oli johtokunnan jäsenis-

tä j _{a hal li} ntoneuvoston puheenj ohtaj as-

ta koottu rakennustoimikunta. Ko- koonnuimme juuri avatun Lautturi-

baarin takahuoneessa. Keskustelun ai- kana

käytiin tiiviit

palkkaneuvottelut.

Tuloksena oli, että minut palkattiin Huittisten

Osuuskassan

toiseksi

apu-

laisjohtajaksi. Työtehtävät rulisivat ensijaisesti

olemaan

pankin markki-

noi n n is ta ja notariaattitoim in nasta vas- taaminen. Pankin ensimmäisenä apu-

laisjohtajana toimi jo siihen

aikaan

Samuli

Salonen,

jonka

vastuualuee- seen

kuului henkilö-ja

taloushallinto.

Samulin

kanssa

meille

muodostuikin

sitten monikymmenvuotinen työto-

veruus.

Töihin tulin uuden pankki-

rakennuksen avaj aispäivän ä 29 .2.1 968.

Yhdessä silloisen hallituksen puheen- johtajan Väinö

Aution

, Voitto Viitalan

ja

Samuli Salosen kanssa otimme vie-

raita

vastaan

koko pitkän

päivän. Ja siitä se

alkoi.

Ensimmäiset

viikot oli-

vat taloon tutustumista. Johtajasta läh- tien

kaikilla oli

omat kiireensä,

oltiin-

han

juuri muutettu uuteen toimita-

loon.Samuli Salonen lohdutteli minua:

-Saat nähdä

vielä hukut töihin

het- ken päästä.

Voitto Viitala kutsui minut eräänä aa- muna luokseen työhuoneeseensa,

joka oli

suunniteltu nykyisen johtokunnan huoneen yhteyteen pankin toiseen ker- rokseen.

-Otas Reka tosta

noita

notariaatti-

hommia haltuusi ja ruppeet niitä katteleen. Siinä on muutama

vähän vanhempikin, kun on tän talon raken-

tamisen

kanssa

mennyt tota

aikaa muuhun.

Kannoin paksuhkon nipun

asia- papeleita tyohuoneeseeni, ja _siitä alkoi

varsin monisäikeinen notariaatti-

papereiden

selvittely. Haettiin lain-

huutoa ja kiinnityksia. Myös erilaisten kuolinpesien asioiden hoito alkoi

tulla tutuksi.

Pankissa tehtiin

jo

siihen ai-

kaan runsaasti myös perukirjoj

a

ja

kuolinpesien selvityksiä. Yleensä peru-

kirjat tehtiin

pankkiajan

jälkeen iltai- sin tai

lauantaisin.

Viitala otti minut

mukaansa,

ja

aika pian sain itse ruveta

kirjuriksi Viitalan

ohjaillessa itse

toi-

mitusta.

Kevätaurinko alkoi lämmittää varsin mukavasti. Pian huomattiin, että talon suunnittelussa

oli

sittenkin tapahtunut pieniä virheitä. Useita tonneja painava

teräsbetoninen "säleverho"

päästi

palkkien välistä

keväisen auringon säteet pankkisaliin

liian

voimallisesti.

Pankkitiskin tytöt siristelivät ^s ilmiään,

ja työskentely

lähes suoraan

silmiin paistavassa auringossa muodostui

mahdottomaksi. Myös oma työhuonee-

ni (nykyinen luottopäällikkö

Jukka Kangasperkon työhuone) omasi mel- koiset lämmönsitomiskyvyt. Kun tyh-

jiä

neuvotteluhuoneita

oli

kosolti käy- iössä,

siirryin

viileämpään työhuonee- seen.

Myöskin Viitala tuskastui

ylä- kerran työhuoneeseensa.

Viitala

ei ol- lut tottunut sihteerin käyttöön, eivätkä sisäpuhelimetkaan

olleet

kehittyneet

nykyiselle tasolle. Kaikki asiakirjat

olivat holvissa. Niinpä neuvottelun yh- teydessä

Vitala

painoi soittokelloa,

ja

lähin

vapaana

oleva virkailija ^juoksi

yläkertaan

ja

takaisin

holviin ja

taa- sen

yläkertaan tarvittavat asiakirjat

mukanaan.

Voitto Viitala

tuskastui varsin pian yläkerran

työtiloihin ja

alkoi ottaa asi-

akkaita

vastaan

Samuli

Salosen työ- huoneessa. Eräänä aamuna vaihdoim-

me Samulin

kanssa hänen tavaransa tyhjään neuvotteluhuoneeseen,

ja niin

toimitusjohtajan työhuone

muuttui

lo-

pullisesti

alakertaan

ja on siellä

sen- jälkeen myös pysynyt.

Markkinointia

uudessa

toimitalossa

Pankin uutta toimitaloa käytiin

ihastelemassa

monen pitäjän

takaa.

Pankkisali

olikin

varsin avara

ja

upea, Myös pankin asiakasryhmille taloa esi- teltiin päivisin ja iltaisin. Uusi upea ala- kerran

kokoustila täyttyi ilta

toisensa jälkeen erilaisista tilaisuuksista. Ja pan-

kin saunatilat uima-altaineen olivat

monen asiakasryhmän kokoustiloina.

Voitto Viitalan ohella allekirjoittanut

oli näissä tilaisuuksissa mukana.

Saunaoluet

tarjoiltiin

nakkien ja _perun-

salaatin kera. Siihen aikaan

pankin emäntänä

oli Anna Koitto

Sammusta.

Anna

piti

huolen siitä, että

tarjoiltavat olivat

valmiina. -En mää sua ihmette- le ko sää oot vielä

nii

nuori, mutta tota Viitalaa mää vähän ihmettelen ko se on

jo

vähän vanhempi mies, saattoi Anna

todeta

kun

jopa

4-5 iltana

oli

vieraita pankissa.

Pankkilakien myötä myös

osuus- kassasta

tuli

osuuspankki. Mainoslau- se

Osuuspankki - aikamme pankki syöpyi silloin jokaisen huittislaisen

mieleen.

Johtajat vaihtuivat

Raskas

työtehtävä vaati

veronsa.

Toim itusj ohtaj a Voitto Vii tala sairastui,

ja

päätös eläkkeelle siirtymisestä hä-

nen kohdallaan oli

auttamattomasti edessä. Päivääkään

Viitala ei

ehtinyt kuitenkaan olla eläkkeellä sillä sairaus- kohtaus yllätti, ja kunnioitettu ja _arvos-

tettu

johtajamme

kuoli

1.3.1971.

Viitalan

jälkeen valittiin

pankin

toi- mitusjohtajaksi Ossi Järvenpää

Mäntästä. Järvenpää

oli kova

kunto- urheilij a

ja

hänen erikoisalanaan

oli mm. yritystoiminnan

asiantuntemus.

37

Järvenpää halusi osallistua myös kun- nallispolitiikkaan, josta hänellä

oli

ai- kai semmi I ta paikkakunni lta kokemus-

ta. Politikointi ja pankkityö eivät

oi-

kein hyvin sovi yhteen, sen

totesi Ossikin ja lyhyehkön aikaa toimittuaan hän

jäikin siitä

pois. Pankkityö laaje- ni, ja pankkikilpailu

jatkui

_{kovana. Jåir-} venpään aikana aloitettiin voimakas ra- kenn ustoimi

nta

kerrostalori ntamal ^I a.

Hovitalot

vanhan

urheilukentän

vie- reen

tulivat

tänä aikana

valmiiksi ja ovat edelleenkin hyvin

arvostettuja asuntoj a. Suunnitelmat nykyisen autio- talon tontille olivat varsin kauaskantoi-

set, mutta ns. tornitalo ei

^saanut

rakennuslupaa. Toteutuessaan se

olisi

saattanut

olla

tämän päivän Huittisten merkittävä kiintopiste,

ja

nekin,

jotka nyt suunnittelevat vanhoihin

kerros-

taloihin

hissitaloa

olisivat

saaneet sii- tä mieluisensa asunnon.

Ossi Järvenpään lähdettyä oman

yri- tyksen vetäjäksi Keuruulle valittiin

pankin toimitusj ohtaj aksi agrologi Yrj ö Isotalo

Kiteeltä

1977. Isotalon aikana voimakas kehitys osuuspankin

toimin-

nassa jatkui.

Yrjöllä

oli takanaan vank- ka pankkikokemus. Nopeasti hän pää- si paikkakuntaan tutuksi.

Yjö oli

lois-

tava puhuja

ja valmisteli huolella

sa- nottavansa.

Yrjön

aikana kehittyi mm.

Huittisten Seudun Kiinteistökeskuksen toiminta varsin voimallisesti. Asunto-

jen välityksen, isännöinnin

^sekä

tilitoimistopalvelujen lisäksi

mukaan

tuli

erilaisten rakennuttamispalvelui- den hoitaminen.

Nykyisin

Keikyässä

omaa maatilayritystään hoitava

ki inteistökeskuksen silloinen toimitus-

johtaja

Juha

Oittinen

rakennusmesta-

rialaisineen tuli tutuksi

monessa raken nuttam i skohteessa. Useita kerros-

ja rivitaloja rakennettiin kiinteistö-

keskuksen ohjauksessa niin

Huittisiin,

Vampulaan, Keikyään kuin Punkalaitu- mellekin.

Henkilökunnan toimenkuvia

täsmennettiin. Niinpä Samuli Saloses-

ta tehtiin hallintojohtaja ja allekir-

joittaneesta

markkinointijohtaja.

En- simmäinen pikapankki tuli Huittisiin

ja

osuuspankkiin

v.

1985.

Oli

siinä häm- mästelemistä,

kun luukusta lapettiin

tarvittava rahamäärä. Muistan kuinka kävimme Raumalla katsomassa, miten ihmiset automaattia käyttävät. Tietoko- neet

ilmestyivät

myös meidän

johto-

ryhmän

jäsenien

pöydill e,

ja

se,

jos mikä, vaati meiltä kaikilta

runsaasti

myös itseopiskelua. Isotalon

aikana

ryhdyttiin

myös päättämään suhteelli-

sen laajan konttoriverkoston

supistamamisesta ^j a varsin pienin sora- äänin

oltiin valmiit

tekemään päätök- set kaikkien konttorien lopettamisesta

ja

asiakaskunnan

siirtymisestä

pää-

konttorin palveluiden

nauttimiseen.

Samaan aikaan

erilaisten korttien ja

muiden maksuvälineiden yleistymi nen auttoivat asiointia huomattavasti. To- dettiin, että laskun maksaminen

ja

kä- teisen nostaminen

ei tarvinnut

varsi- naista pankkikäyntiä laisinkaan.

Perintätoimiakin

j oudu

ttiin suorittamaan.

Isotalon toimikauden loppuosaan si-

joittui

myös ikäviä asioita.

Kiinteistö- jen

arvot laskivat, erilaiset yritykset

ja

yksityiset henkilötkin

joutuivat

luopu-

maan

omaisuuksistaan. Saataviensa turvaamiseksi

jouduttiin pankin toi-

mesta hakemaan ulosottotuomioita,

ja myös

pakkohuutokaupat

olivat

1990

luvulla Huittisissakin varsin

yleinen

ilmiö. Suuremmilta luottotappioilta

kuitenkin

vältyttiin, kiitos

pankin

joh-

don

jo

vuosia kestäneestä tarkasta ta-

Ensimmäistä

päivää

Huittisissa

töissä. Yhdessä Väinö

Aution, Voitto Viitalan ja _Samuli

Salosen kanssa otetaan

vieraita

vastaan

38

loudenpidosta

ja

vakuuksien oikeasta arvostuksesta. Muistan kuinka perintä- asiakirjojen valmistelu

oli

varsin ikä- vää puuhaa. Oikeudenkäynneissä

jou- duttiin aluksi

turvautumaan ulkopuo-

listen lakimiesten

apuun

mutta

ajan oloon siitäkin

oli

omat harminsa.

Niin- pä pankkiin valittiin ^ensimäinen

pankkilakimies.

Oikeustieteen kandi- daatti

Ritva

Niemelä

tuli

^pankin pal- velukseen 1993.

Samaan aikaan kiinteistökes-

kuksessa tehtiin uusia ratkaisuja. Isän- nöinti ja tilitoimistopalvelut myytiin eri yhtiönä työntekijöille,

ja

osuuspankki-

en

omistukseen

jäi

pelkästään

kiin-

teistönvälitystä harjoittava

yhtiö.

Pit- käaikaisen toimitusjohtajan Juha

Oit- tisen ryhtyessä pelkästään maatila-

taloutta harj oittamaan tarj outui allekir-

joittaneelle tilaisuus LKV tutkinnon

suorittaneena mahdollisuus ryhtyä vas- taamaan kiinteistönvälityksestä.

Niin- pä otin Huittisten Op Kiinteistö-

keskuksen

toimitusjohtajan

tehtävät vastaan 1.2.1993. Tiivissä yhteistyös- sä osuuspankin kanssa

on

kiinteistö-

välitystoiminta

saavuttanut Huittissa edelleen oman arvostetun asemansa.

Erkki

Böös

johtajaksi.

Yrjö

Isotalon saavuttaessa eläkeiän val i tti in toimitusj ohtaj aks i varatuomari

Erkki

Böös Varkaudesta. Jo aikaisem- missa johtajan valinnoissa

oli

yhdeksi

kriiteriksi katsottu hyvän pankki-

kokemuksen ohella varatuomarin kou-

lutus. Nyt sitä

suorastaan

toivottiin.

Vaikka

Erkki

B öösin toimintakaudesta

muodostui

hänen omasta tahdostaan Huittissa varsin

lyhyt,

siitä muodostui aikakausi, jonka _{aikana tapahtui} hyvin-

kin paljon.

Pankkialalalla,

niin

myös

OP-järjestössä, koitti henkilö-

saneerauksen kausi. Huittisissa

jo

ai- kaisemmin toteutettu sivukonttoreiden

lopettaminen oli omiaan

^edes-

auttamaan nyt edessä olevia ratkaisu-

ja.

Erilaiset paketit

otettiin

avuksi,

ja

suuremmi lta irti sanomaisi lta vältytti in.

Apea mieliala oli kuitenkin

vallalla,

kun

monikymmenvuotinen työtoveri

jäi pois

kesken parhaan työkautensa.

Vaikka pankkitekniikka ja asiointia helpottavat tekniset apuvälineet

sa- maan aikaan

kehittyivät

huippuunsa,

jäljelle

^jääneiden

työtaakka tietysti

kasvoi. Pankkisalin sisätilat saneerat-

tiin, ja

osuuspankkiin

tuli

^{oma pank-}

kikäytävänsä, josta pääsi niin pankkiin, ki i ntei stökeskukseen kui n rautakirj aan-

kin. Myös

uudenlaista taidetta ilmes- tyi sekä Doriksen liiketalon pihalle että sisätiloihin.

Oni

Näsi

johtajaksi

Erkki Böösin tultua valituksi

suu-

rempiin ympyröihin Savonlinnan

Osuuspankin toimitusj ohtaj aks i,

valir

tiin uudeksi johtajaksi naapuripankista Punkalaitumelta varatuomari

Olli

Näsi.

Nuoresta iästään huolimatta

Ollilla

on

jo varsin pitkä ja vankka pankki-

kokemus.

Turvallisin mielin

olemme niin henkilökunta kuin asiakaskuntakin omaksuneet

Olli

Näsin ^j ohtaj aksemme.

Tulevaisuuden näkymät

ovatkin

siten

varsin

hyvät.

Osuuspankkiura

on

ollut rikasta aikaa

Jäädessäni lähes 35-vuotisen pankki- uran jälkeen _60-vuoden iässä eläkkeel- le jätän haikein

mielin

taakseni varsin monivaiheisen elämänjakson . Asiak- kaiden kanssa toimiessani vuosikym- menien aikana ovat monien perheiden

asiat tulleet tutuiksi. Yli

¹⁵⁰⁰

kiinteistökaupan, monien satojen mui-

den kauppojen , lainhuutojen, testamenttien ja perukirjojen

sekä

Pankin henkilökuntaa

1980-luvun lopussa yhteiskuvassa

pesänselvitysten

myötä ovat

erilaiset

ihmiset ja heidän

elämänkohtalonsa tulleet selvitetyksi.

Vuosikymmenien myötä

oman

osuuspankin, isännöinin ja tili-

keskuksen

toimihenkilöistä on

muo- dostunut

todella

kavereita,

joista

on saanut apua omaan työhönsä. Unohtaa en halua myöskään tiukankin

kilpailun

tiimellyksessä muissa pankeissa työs-

kenteleviä johtajia ja

ennen kaikkea

toimihenkilöitä.

Vaikka asiat ovat

jos-

kus saattaneet riidellä, henkilösuhteissa olemme mielestäni pärjänneet hyvin.

Erityisen kiitollinen olen siitä,

että

olen

saanut

tehdä työtäni

terveenä.

Koko

työaikanani en ole

ollut

yhtään tuntia sairaslomalla.

Johtajat vaihtuvat

- ^johtajien

^myötä

myös usein uudet tuulet

puhaltavat.

Toimihenkilöt joutuvat

muuttamaan työtapojaan,

mutta kaiken

takana on kuitenkin muuttuneissakin olosuhteis- sa pankkityotään jatkava _ihminen,

joka

muodostaa omalla palvelullaan käynti-

kortin

koko talosta.

Toivotan

kaikille

työtovereilleni hy- vää

jatkoa. Samalla kiitän kaikkia

asiakkaitani

ja

yhteistyökumppaneita lähes 35 vuoden ajalta. Hymyillään kun tavataan.

Reino Äitcia.

39