Kuntasuunnitelma 1978-1982 · DIGI

f

MÄNTSÄLÄN KUNTA

KUNTASUUNNITELMA

1978-82

i

158

;k

tr

• • r*

S-

r2?V ^-

'

:v-

^.*•-

)

*1-'

<■

*/? •V

. #*

1 3ö,ou

Å-

^"

I ^I

•sivu 4 ^TOTEUTTAtUSOiUi:U4A HALLIEMOKALOITTA1?»

4.1 Yleishallinto ³⁹

4.1.1 Kunnallisvaalit 39

4.1.2 Kunnallisvaltuusto 40

4.1.3 Tarkastustoimi 44

4.1.4 Kunnanhallitus 44

4.1.5 Kunnanvirasto 45

4.1.6 Keskustoimisto 45

4.1.7 Kuntasuunnittelu ⁴⁶

4.1.8 Elinkeinoelämän kehittäminen ⁴⁶

4.1.9 Asuntotuotannon edistäminen... ⁴⁷

4.1.10 Henkilöstöhallinto 48

4.1.11 Kunnallisverotus ⁴⁵

4.1.12 Tilapäiset toimielimet ⁴⁹

4.1.13 ^Muu yleishallinto 49

4.2 Järjestystoimi 50

4.2.1 Kihlakunnanoikeus 50

4.2.2 Rakennustarkastus 50

4.2.3 Palo- ja pelastustoimi.. 51

4.2.4 Väestönsuojelu ⁵²

4.2.5 Öljyvahinkojen torjunta 52

4.2.6 Holhouslautakunta 53

4.2.7 Maatalouslautakunta ⁵³

4.2.8 Tielautakunta ⁵⁴

4.2.9 Vesilautakunta 53

4.2.10 Kunnanmetsälautakunta 56

4.2.11 Liikennelautakunta 56

4.2.12 Alkoholitarkastus 57

4.2.13 Valtiolliset vaalit 57

4.3 Terveydenhuolto 57

4.3.1 Terveyslautakunta 57

4.3.2 Yleinen terveysolojen valvonta 53

4.3.3 ^{Työsuojelu 58}

4.3.4 Eläinlääkintähuolto 58

4.3.5 Terveyskeskus 59

4.3.6 Tartuntatautien torjunta ja h0it0... 63

4.3.7 Yleissairaalahoito 63

4.3.8 Psykiatrinen sairaanhoito 64

4.3.9 Tuberkuloosin ^hoito 65

KUNTASUUNNITELMAN SI-SnLLYSU1i:TT^E;LO

sivu

YLEISESITTELY 2

1 TYÖN OHJELMOINTI JA ORGANISOINTI

1.1 ^Laajinta- ja ¹askontaperusteet ⁴

1.1.1 ^Yleispäämäävat 4

1.1.2 Suunnitelman rakenne 5

1.1.3 Suunni tteluorcjanisaatio 8

1.1.4 Laskentaperusteet 9

1.1.5 Suunnitelman työvaiheet 9

2 PERUSTIEDOT

2.1 Väestön kehitys ja tavoite vuodelle 1985. ¹⁰ 2.2 Työvoiman kehitys ja tavoite vuodelle 1985 14 2.3 Työpaikkojen kehitys ja tavoite vuodelle

1965 15

2.4 Monojen kehitys 17

2.5 Tulojen kehitys 20

2.5.1 Valtionavustukset 21

2.5.2 ^{Maksutulot 21}

2.5.3 Lainat 21

2.5.4 Verot 2 3

3 TOTEUTTAMISOHJELMA ELINKEINOALOITTAIN

3.1 Maa- ja metsätalous 24 _'(P

3.1.1 Viljelmät ja metsät 25

3.1.2 Työpaikkakehitys 26

o

3.2 Teollisuus 27

3.2.1 Työpaikkakehitys ²⁸

3.2.2 Toimipaikat, sijainti ja henkilökunta. 30

3.2.3 Teollisuuden suunnitelmat 31

3.3 Palveluelinkeinot 32

3.3.1 Yksityiset 34

3.3.1.1 Yksityisten suunnitelmat 34

3.3.2 Valtion ja seurakunnan 37

3.3.2.1 Valtion ja seurakunnan suunnitelmat ³⁸

sivu

4.3.10 ^Muu erikoissairaanhoito ⁶⁵

4.3.11 ^Muu terveydenhuolto ⁶⁵

4.4 Sosiaalitoimi 65

4.4.1 Sosiaalilautakunta ja -toimisto ⁶⁵

4.4.2 ^{Lasten ja} nuorten avohuolto ⁶⁶

4.4.3 ^Lasten päivähoito ⁶⁶

4.4.4 Lasten päivähoitolattokset ⁶⁷

4.4.5 Lasten ja ^nuorten huoltolaitokset 67

4.4.6 Kasvatusneuvolat 68

4.4.7 Kehitysvammaisten avohuolto 68

4.4.8 Kehitysvammaisten päivähuoltola!tokset 69 4.4.9 Kehitysvammaisten huoltolaitokset 69

4.4.10 PAV-huolto 70

4.4.11 Työlaitoshuolto 75

4.4.12 Kotipalvelu 70

4.4.13 Vanhusten huoltolaitokset ^, 7 1

4.4.14 Asumistuki- ^ja tukiosaosuus 7 1

4.4.15 Toimeentulohuolto ^{7 1}

4.4.16 Oikeusapu ⁷²

4.4.17 Lomalautakunta ⁷3

4.4.18 ^Muu kunnallinen sosiaalitoiminta ⁷⁴

4.5 Sivistystoimi 74

4.5.1 Koululautakunta 74

4.5.2 Peruskoulut 75

4.5.3 Lukio ⁷⁹

4.5.4 Ammatilliset koulut ⁸³

4.5.5 Ammattikurssitoiminta 84

4.5.6 Oppisopimuskoulutus ⁸⁴

4.5.7 Kansalaisopisto 35

4.5.8 Kirjasto 86

4.5.9 Musiikkitoiminta 88

4.5.10 Kotiseututyö ja museot 88

4.5.11 Urheilu ja ulkoilu 89

4.5.12 Nuorisotyö 90

4.5.13 Hermanonkimaan kurssikeskus 92

4.5.14 Raittiustyö 93

4.5.15 Muu kulttuuri- ja sivistystoiminta.... 94

4.6 Kaavoitus ja yleiset työt 95

4.6.1 Kaavoitus 95

4.6.2 Mittaustoiminta 96

sivu

4.6.3 Yleisten töiden lautakunta ja toimisto 56

4.6.4 Liikenneväylät 97

4.6.5 Puistot ja ^muut yleiset alueet 97

4.6.6 Jätehuolto ja romuajoneuvojen ^siirtämi- nen

4.7 Kiinteistöt

4.7.1 Rakennukset 99

4.7.2 ^Aravatalot

4.7.3 ^{Maa- ja} metsätilat

4.7.4 Vuokralle annetut alueet I°°

4.8 Liike- ja palvelutoimi I°°

4.8.1 Sähkölaitos 100

4.8.2 Vesihuolto I°²

4.8.3 Aluelämpöhuolto I°^

4.8.4 Varastot

4.8.5 Koneet ja kuljetusvälineet 105

5 ASUMINEN

5.J, Kehittämistarve

5.1.1 Nykyinen asuntokanta ja asumistaso.... 106

5.1.2 Tavoitteena oleva asuntokanta ¹⁰⁹

5.2 Käytettävissä olevat voimavarat 112

5.2.1 Maa-alueet 112

5.2.2 Rahoitus H

4

5.3 Kehittämistoimenpiteet H

4

5.3.1 Asuntotuotanto H

4

5.3.2 Maanhankinta ^ja -luovutus

5.3.3 Asuntoalueiden ^kaavoitus 116

5.3.4 Tekninen huolto 116

5.3.5 Peruspalvelujen ja liikenteen ^järjes- täminen 7

5.3.6 Kustannukset

6 YHTEENVETOJA

6.1 Pääomatalous 119

5.2 Henkilöstösuunnitelma 123

6.3 ^Rahoitus l^{2^}

6.4 Toteuttamisohjelman toimeenpano

117

123

( * f

sivu LIITTEET

1 ^Menot ja tulot pääluokittain 331 _JOHDANTO

2 Menot ja tulot ^sekä nettomenot talousarvio-

luvuittain ¹³²

Vuoden 1977 alusta voimaan tulleessa uudessa kunnallislain 13 §:ssä säädetään, että kunnalla on oltava kunnanvaltuuston ohjeellisella hyväksymä kunnankinojen

hallinnon

ja_ tajouden_hoiharoista sekä toimintojen sijoittamista ^kos- keva kuntasuunnitelma. Suunnitelma on laadittava vähintään viideksi vuodeksi ja ^se

on

määräajoin tarkistettava. Edellä oleva lain pykälä edellyttää, että suunnitelman tulee olla kokonaisvaltainen käsittäen kalkki kunnan toiminnot sekä myös sen, ^että suunnitelman laatiminen ja tarkistaminen jatkossa on pakollista.

3

Menot/suorite

153

Nyt laadittu kuntasuunnitelma on ensimmäinen Mäntsälän kunnassa tehty. Tosin täälläkin

on

aikaisemmin valmisteltu vapaaehtoi- suuteen perustuvaa taloussuunnitelmaa mm. vuosille 1973 ^- 1977, mutta suunnitelma ei edennyt kuitenkaan valtuustotasolle saak- ka tarpeellisen suunnitteluhenkilöstön ^puutteen vuoksi.

Kuntasuunnittelutoimikunta lausuu parhaimmat ^{kiitokset niille} lukuisille kuntasektorin ulkopuolisille yrityksille sekä val- tion ja seurakunnan hallintoviranomaisille, jotka ovat ystä- vällisesti antaneet oman alansa tietoja kuntasuunnitelmaa ^var- ten ja näin omalta osaltaan mahdollistaneet ^eri elinkeinoalo- jen kartoittamisen ja suunnitelman laatimisen nykyiseen muotoon Mäntsälä

n

päivänä syyskuuta 1978.

KUNTASUUNNITTELUTOIMIKUNTA

Onni Laine

'

J^akkcT^

'.S

Lauri ^Storm Jaakko Toikka

'

/guu^

>

/7

^Tfcpio

Kyyryiäinon

^--

Salli Virtanen 'Martti

Kalliola^

rJjMr

Aaro Lehtelä

■»,v>..

Marja Leena Vuori apulaiskunnansihteeri

% «

2 3

Kunta kuuluu hallinnoilisan jaotuksen mukaan ^Uudenmaan lääniin, Porvoon kihlakuntaan ja Mäntsälän nimismiespii- riin sekä oikeudellisen jaotuksen mukaan Orimattilan ^tuomio kuntaan. Seurakuntana Mäntsälä kuuluu Helsingin hiippakun- taan ja Tuusulan rovastikuntaan.

Mäntsälän kunta kuuluu Itä-Uudenmaan Seutukaavaliiton mu- kaan liiton alueen neljän kasvukeskuksen joukkoon. Muut kasvualueet ovat Porvoo-Porvoon mlk., Loviisa ja Sipoo.

YLEISESITTELY

Mäntsälän kunta

on

^{perustettu vuonna} 1616. Tosin Mäntsälässä kuten muissakin kunnissa kunnan toiminta oli alkuaan kytkey- tynyt seurakunnan toimintaan. Vuonna 1865 kunnallishallinto kuitenkin erotettiin asetuksella maalaiskunnissa seurakunnan hallinnosta.

Orimattila

Mäntsälän kunta sijaitsee Helsingin jaLahden välisellä ^val- tatie

n:o

4 varrella. Alueen länsi- ja lounaispuolelle jää Riihimäen, Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit ja niiden väli- nen radanvarsiseutu. Valtateiden n:ot 4 "ja ⁶ välinen yhdystie kantatie 55, joka lähtee Porvoosta, yhtyy valtatiehen ^n:o 4 Mäntsälässä.

Valtion suunnitelmissa esiintyy moottoritien rakentaminen Mäntsälän ohi Lahteen saakka. Koko tieosuus valmistuu 80 ^- 90

luvuilla.

Mäntsälän ohitustie moottoritienä valmistuu vuosi- na 79 ^- 81. Ohitustien pituus on kaikkiaan n. 6 km. Myöskin Hyvinkään suuntaan ovat tieyhteydet parantuneet, sillä Mänt- sälä-Hyvinkää

-tie

valmistui syksyn 1978 aikana.

Kunnan kokonaispinta-ala on 585,9 neliökilometriä, josta

on

vesipinta-alan osuutta 14,2

neliökilometriä.

Vesistöillä on rantaviivaa yhteensä 85,1

kilometriä.

Suurin pituus kun-

nan

sisällä

on

kaakon ja luoteen välillä 36 km. *

Kunnan

kalleusluokka on

II ja kantokykyluokka 4

I

4

Yleispäämäärät korkoatasoista terveydenhuoltoa ihmisystävällistä asuinympäristöä virkistäytymistä

J TYÖN ohjelmointi ja okaanisointi I.i Laadinta- ja ¹äskentaperusti•<•^t

Toteuttamissuunnitelmaan

sisältyy neljä eri työvaihetta,

jotka ovat: Tavoitteiden toteuttamiseksi kiinnitetään erityisesti ^huo-

miota seuraaviln seikkoihin;

1 Nykytilanteen kartoitus

Kunnan palvelutasoa pyritään kehittämään kaikilla hallinnonaloilla.

Työvaiheen aikana ^{on kerätty} perustietoutta ^kunnas- 1 sa tapahtuneesta kehityksestä sekä nykytilanteesta esim. ^{väestöstä,} työvoimasta ja työpaikoista, ^ta-

loudesta, liiketoiminnasta ja palveluksista. Mäntsälän kirkonkylää kehitetään vaikutusalueensa monipuolisena palvelu- ja työpaikkakeskuksena.

2

2 Kehittämistavoitteiden asettaminen

Haja-asutusalueiden väestön vähenemistä ^pyritään hillitsemään ^sekä erityisesti kiinnitetään ^huomiota kyläkeskusten säilyttämiseen.

Työvaiheessa on asetettu erilaisia kehitystavoit- 3 teita ja ennusteita, joita käytetään perustana kai- kessa kunnan suunnittelussa kuten väestötavoitteet,

työpaikkatavoitteet ja työvoimatavoitteet.

4 Nopeasti kasvavan Mäntsälänkirkonkylän esteettisiin ky- symyksiin tullaan kiinnittämään ^yhä enemmän huomiota 3 Kehittämistarpeen ^tarkastelu

Työvaiheessa on tarkasteltu kokonaisvaltaisesti eri

5 Työpaikkaomavaraisuusastetta pyritään nostamaan.

Kunnan tavoitteena on erityisesti teollisuuden ^työ- paikkojen lisääminen.

hallinnonalojen kehittämistarpeita sekä asetettu kehittämistarpeet vuosittaiseen kiireellisyysjärjes- tykseen.

Maa- ja metsätalousväestön vähenemistä ^pyritään hidastamaan.

4 Toteuttamissuunnitelman rahallinen arviointi 6

Työvaiheessa

on

osoitettu eri hallinnonalojen vuo- sittainen rahoitustarve sekä osoitettu varat toimen- piteiden rahoittamiseksi. Vaiheeseen sisältyy myös erilaisia rahallisia vertailulaskelmia.

Asuntotuotantoa pyritään edistämään järjestämällä sopivaa tonttimaata myytäväksi. Myöskin kunnan vuokra-asuntokantaa pyritään lisäämään.

7

Virkistäytymismahdollisuuksien lisäämiseen kiinnite- tään yhä enemmän huomiota.

1.1.1 Ylelspäämäarät 8

Kuntasuunnitelman perustavoitteena pidetään asukkaiden hyvin- voinnin ja viihtyisyyden lisäämistä, joka merkitsee ^kunta- laisille

9 Kunnan talous pyritään pitämään ^vakaana ja veroäyrin hinnan nousua pyritään hillitsemään.

pysyvää työnsaantia tyydyttävää asumista koulutusmahdollisuuksia sosiaalista turvallisuutta

1,1.2 Suunnitelman rakenne

Kuntien keskusjärjestöjen kuntasuunnittelutyöryhmän mukaan

6

Suunni leiman raker...

Suunnitelman ^rakenne

päivähoiLosuiinniteimun, _mustalaisväestön asunto-olojen pa- rantamissuunnitelman, palo- ja pelastustoimen suunnitelman, öljyntorjuntasuunnitelrnan _seka asuntotuotanto-ohjelman ym.

Kaikki edellä mainitut suunnitelmat tehdään viideksi vuodek- si

kerrallaan

ja

tarkennetaan

vuosittain. Suunnittelukaudel- la ^{(v. 1978)} valmistuu lisäksi Uudenmaan maatalouskeskuksen toimesta laadittava maatilatalouden perustutkimus ja kehit- tämissuunnitelma^,

tulisi kuntasuunnitelman muodostamaan pitkä aikavälin

(n. 10 v.) tavoitesuunr.i t.elma ja keskipitkän ja lyhyen ^ai- kavälin toteuttamissuunni tolina ^{(5 - 1 v.).}

Tavoitesuunnitelma

Tavoitesuunnitelma

on

luonteeltaan kunnallispoliittinen peri- aateohjelma, joka määrittelee ^kunnan kehittämisen yleistavoit- teet ja toimintaperiaatteet pitkällä aikavälillä. ^Sen tehtä- vänä

on

lähinnä ohjata kunnassa tapahtuvaa muuta suunnittelua sekä toimia kunnan päätöksenteon ohjaajana pitkällä aikavälil-

lä. Kaavoitus

Kunnan yksityiskohtaisen kaavoituksen ja rakentamisen sekä muun maankäytön suunnittelemisen perustana kunnalla ^on

vuonna

1970 hyväksytty ja 1976 keskustaajaman osalta täydennetty yleiskaava, joka sisältää pääpiirteet alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin. Lisäksi Mäntsälän kirkonkylässä jaOhkolan sairaala-alueella ^on voimassa yksityiskohtainen rakennus- kaava.

Tavoitesuunnitelma ^tulisi tarkastaa aina valtuustokausittain kunkin uuden valtuuston ensimmäisenä työkautena.

Tavoitesuunnitelma laaditaan Mäntsälässä ensimmäisen ^kerran vuonna 1981, ^{jolloin on} seuraavien kunnallisvaalien ^{(v. 1980)}

jälkeisen uuden valtuuston ensimmäinen ^työkausi.

Toteuttamissuunnitelma eli toteuttamisohjelma

on 5-vuotissuunnitelma, jonka tehtävänä on osoittaa tavoite- suunnitelman edellyttämät toimenpiteet ja niiden vaatimat voimavarat seuraavien ^vi.

4

den vuoden aikana. Toteuttamisohjel- massa esitetään toimenpiteiden ajoitus ja rahoitus sekä osoi- tetaan kunkin hallintokunnan tehtävät niissä ^tapahtuvaa toimen- pidesuunnittelua ^varten.

Säi2iä§S£Yi2 vuodelle)

Talousarvion tehtävänä on lopullisesti määritellä toteutta- misohjelman rahallinen sisältö.

Suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on sama kuin noudatettavan talousarvion. Neljä seuraavaa vuotta tarkistetaan ^vuosittain ja markkamäärät ^muutetaan inflaatiokertoimella talousarvio- vuoden rahanarvoon. Samalla lisätään suunnittelukauden loppu- päähän yksi vuosi lisää. Näin kunnalla on aina voimassa oleva kuntasuunnitelma viidelle seuraavalle ^vuodelle.

Koska kunnassa ei ^ole tähän mennessä ^laadittu minkäänlaista kuntasuunnitelmaa, on katsottu aiheelliseksi lähteä liikkeel- le konkreettisen toteuttamissuunnitelman laatimisella.

Kaaviokuvana esitettynä kunnan suunnitelmarakenne tulee muodos tumaan seuraavaksi:

Sektorisuunnitelmat

Lakisääteiset sektorisuunnitelmat sisällytetään asiallisesti toteuttamisohjelmaan.. Valtion viranomaisten tarpeita varten sektorisuunnitelmat tulostetaan kuitenkin erikseen ja tar- kennetaan toteuttamisohjelmassa esitettyä yksityiskohtaisem-

miksi. toteuttam i^s-

rakennus- kaavoitus

_ ohjelma

-> sektorisuunnitelmat

i

^yleis-

I

kaava Lakisääteisinä sektorisuunnitelminaan^kunta joutuu tekemään

vuosittain kansanterveystyön toimintasuunnitelman, lasten ^ranta-

kaavoitus talousarvio I

8

1.1.3 Suunnitteluorganisaatio

Keskeisenä suunnitteluelitr.enä toimii kuntasuunnittelussa kunnanhallituksen ^asettama luottamushenkilöistä ^koostuva kuntasuunnittelutoimikunta. Kuntasuunnittelutoimikunnan tehtä- vänä on suunnittelutyön johtaminen ja valvominen ^{sekä eri-} laisten toiminnallisten ja taloudellisten vaihtoehtojen ^rat- kaiseminen.

Toimikuntaan kuuluvat:

Laine Onni valtuuston puh.joht.

Huikkola Jaakko hallituksen puh.joht.

Storm Lauri hallituksen varapuh.joht.

Toikka ^Jaakko hallituksen jäsen Virtanen Salli sos.ltk:n puh.joht.

Lehtelä ^Aaro koulultk:n puh.joht.

Kalliola Martti terv.ltk:n puh.joht.

Hyyryläinen Tapio kunnanjohtaja, puh.joht.

Kuntasuunnittelutoimikunnan käsittelyyn tulevat asiat valmis- telee virkamiehistä koostuva kuntasuunnittelun valmistelu- toimikunta. Valmistelutoimikunnan tehtävänä ^on siis ^{lähin; ä} kuntasuunnittelutoimikunnan avustaminen.

Molemmissa suunnitteluelimissä toimii sihteerinä apulais- kunnansihteeri. Hänen tehtävänään on myös huolehtia ^suun- nittelutyön koordinoinnista, kokoamisesta ja toimittami- sesta sekä muutoinkin huolehtia suunnittelunkäytännön järjestelyistä.

Kunnan suunnitteluorganlsaatio kaaviokuvana

I

kunnanvaltuusto

Y

kunnanhallitus

y

;untasuunni tteli

lauta- ja johtokunnat

Suunnitteluorganisaatio

Kukin hallintokunta ^{laatii oman} toimintansa osalta ehdotuk- sen kuntasuunnitelmaan. Suunnittelupaperelden laadinnasta vastaavat viime kädessä hallintokuntien sihteereinä toimi-

vat viranhaltijat.

Ulkopuolisia asiantuntijoita _ovat mm. eri elinkeinoalojen edustajat, valtion ja seurakunnan

hallintoviranomaiset

j a seutukaavaliitto.

1.1.4 Laskentaperusteet

Toteuttamissuunnitelman markkamäärät esitetään ohjelmakauden ensimmäisen vuoden rahanarvossa. Inflaation suuruutta ei siis ole lähdetty ennakoimaan.

Maksut ja korvaukset sekä valtionosuudet on laskettu laadinta- hetkellä voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Tapahtunutta kehitystä tarkasteltaessa

on

joitakin markka- määriä muutettu vuoden 1977 rahanarvoon defiatointikertoimil- la. Näinä kertoimina on käytetty Suomen ^Kunnat -lehdessä ollei ta yhteishintaindeksikertoimia. Kertoimet ovat:

1967 ^2.731

1968 2.466

1969 ^2.374

1970 2.283

1971 2.138

1972 1.975

1973 1.741

1974 1.470

1975 ^1.234

1976 1.095

1977 1.000

•Jos deflatointia on suoritettu, ^{on siitä ilmoitettu ao. koh-} dalla ^erikseen.

1.1.5 Suunnitelman ^työvaiheet

Kuntasuunnittelutyö käynnistyi syksyn 1977 aikana, jolloin

2 2.1

10 11

Väestön kehitys Suunnitelman työvaiheet

koottiin perustietoutta ja ^{aineistoa. Tämän} jälkeen ^muodos- tui kuntasuunnittelutyö pääperiaatteissaan seuraavaksi:

Vuosi Yhteensä Edellisestä naisia ^%

(1.1.)

1951 11.220

11.012 10.932 10.569 10.166 10.102 10.125 10.105 10.162 10.215 10.550 10.777

53,1

1955 52,8

1 Kuntasuunnittelutoimikunta hyväksyi kokouksessaan 24.10.1977 ^lauta- ja johtokuntien suunnitteluohjeet sekä hyväksyi toteuttamissuunnitelman sisällysluet- telon alustavasti.

1960 52,7

1965 52,2

1970 51,6

1971 51,6

1972 51,7

1973 51,6

1974 51,4

2 Viranhaltijoille ja lauta- ja johtokuntien luottamus- henkilöille pidettiin kuntasuunnittelun koulutus- tilaisuus 7.11.1977.

1975 51,3

1976 51,2

1977 51,2

Väkiluku on kääntynyt vuonna 1974 voimakkaaseen

nousuun

ollen sitä ennen lievästi aleneva. Muutos

suunnassa

johtuu kunnan 70-luvulla aloittamasta aktiivisen maapolitiikan harjoittamisesta ja sen myötä tapahtuneesta runsaasta asunto- rakentamisesta. Väkiluvun lisäys onkin ollut vuodesta ¹⁹⁷⁴ vuoteen 1978 ^{mennessä n.} 730 henkeä. Suurimman muuttovoiton on kylistä saavuttanut Mäntsälän kirkonkylä, jossaväkiluku on 70- luvulla ^{jo vuoteen} 1977 mennessä lisääntynyt yli 50 prosenttia eli keskimäärin 8-9 prosenttia vuodessa. ^Vertailun vuoksi mai- nittakoon, että Mäntsälän kirkonkylän väkiluvun lisäys ^{oli koko} 60-luvulia vain ^n. 17 ^{%. Samaan aikaan on} kaikissa muissa kylissä tapahtunut väestömäärän vähennystä. Haja-asutusalueiden väestö ^muuttaa suurelta ^osin Mäntsälän kirkonkylään.

3 Lauta- ja johtokunnat laativat oman suunnitteluehdo- tuksensa joulukuun loppuun mennessä ^{(tosin muuta-}

man

lautakunnan ehdotusten saanti venähti hieman ^pi-

temmälle).

4 Lauta- ja johtokuntien ehdotusten koordinointi viras- totyönä saatiin suoritettua maaliskuun loppuun

mennes-

5 Kuntasuunnittelun valmistelutoimikunta ja kuntasuunnit- telutoimikunta käsittelivät lauta- ja johtokuntien ehdotuksia huhti-kesäkuussa.

6 Kunnanhallitus hyväksyi kuntasuunnitelmarakenteen

19.7.1978. Jatkossa oletetaan väkiluvun kehittyvän seuraavasti:

Väkiluku Vuosi (1.1.)

1978 10.890 (toteutunut)

1979 11.050

1980 11.190

7 Tekstiosan tarkistus tapahtui kuntasuunnittelun

valmistelutoimikunnassa, kuntasuunnittelutoimikunnas- ¹⁹⁸¹ 11.340

1982 11.490

1983 11.650

ja kunnanhallituksessa elo- syyskuussa. _{1984 11.810}

1985 11.970

1986 12.140

Valmis kuntasuunnitelma vuosille 1978-1982 hyväk- syttiin valtuustossa 4.10,1978,

8

Väkiluvun keskimääräiseksi vuosinousuksi on edellä arvioitu n. 155 henkeä. Mäntsälän kirkonkylän kasvuvauhdin ^{on oletettu}

laskevan huomattavasti vuoteen 1985 mennessä. Laskelmassa onkin oletettu Mäntsälän kirkonkylän kasvun jatkossa olevan

n.

5 prosentin vuosiluokkaa. Näinkin varovaisesti arvioiden saadaan Mäntsälän kirkonkylän väkiluvuksi ^vuonna 1985 yli ^6.000 PERUSTIEDOT

Väestön ^{kehitys ja} tavoite vuodelle 1985

Kunnan väestömäärä_on_kehittynyt seuraavasti 1950-luvulta lähtien:

12 i J

Väestön kehitys

Väestön

kehitys

henkeä. Samaan aikaan oletetaan väkiluvun vähenemisen huo- mattavasti hidastuvan muiden kylien osalta.

Ikärakenteen ^{tapahtunut kehitys ja ennuste} vuodelle 1905

,; 1

Ikä ^{1960 %} ( 1970

j

^{% 1975 % 1935 %.}

1

0-4 942 8,6 634 6,3 617 5,9 713 6,0

5-9 1.008 9,2 ⁷⁸⁹ 7,9 723 ^{6,9 754} 6,3

10-14 1.234 11,3 ⁸⁹⁹ 8,9 ⁸⁸¹ 8,4 ⁷⁴² 6.2

j

15-19 905 8,3 905 ^{9,0 918} 8,7 850 7,1

20-24 701 6,4 904 9,0 864 8,2 1.029 6,6

25-29 ⁶³⁴ 5,8 577

j

^{5,8 847 8,1 1.113 9,3}

30-34 665 ^6,1 592

j

5,9 679 ^{6,6 982 8,2}

35-39 698 6,4 ⁵⁹² | 5,9 ⁶⁶⁷ 6,4 934 7,8

40-44 631 5,8 602 6,0 623 5,9 778 6,5

45-49 706 6,5 627 6,2 588 5,6 694 5.8

50-54 ⁷³⁰ 6,7 ⁵⁶⁰ 5,6 615 5,9 634 5,3

55-59 561 ^5,1 595 5,9 ⁵⁴¹ 5,2 ⁵⁹⁹ 5,0

60-64 458 ^4,1 617 6,1 562 5,3 ⁶¹¹ 5,1

65- 1.072 9,7 1.154 11,5 1.355 12,9 1.532 12,8 Yht.

J10.945

^{100,0 10.047} 100,0 10.480

jlOO,O

^{11.970 100,0}

Väkiluvun tapahtunut ^{kehitys kylittään} ja ennuste vuodelle 1985 ^(1.1.)

-1.7U-» U.l.j

Kylä 1950 1960 1970 1977 1985

Hautjärvi 419 392 364 285 225

Hermanonkimaa 169 155 112 111 95

Hirvihaara ⁶¹³ 617 505 419 360

Kaukalainpi 435 399 374 302 255

Levanto 376 393 301 224 175

Maitoinen 45 40 35 30 25

Mäntsälä 2.043 2.389 2.713 4.275 6.200

Nikinoja 272 218 175 147 125

Numminen 1.236 1.151 1.041 914 830

Ohkola 1.536 1.490 1.597 1.562 1.565

Olkinen 136 147 103 85 70

Saari 513 ^{471 386} 327 280

So.ukkio 387 307 246 181 135

Sulkava 485 ⁴⁷⁷ 399 294 205

Sälinkää 1.497 1.370 1.071 895 755

Sääksjärvi 932 894 715 626 560

Muut x) 27 22 29 100 110

Yhteensä 11.121 ^10.932 10.166 10.777 11.970

x) kohta sisältää ^{mm. laitokset.}

Kylien rajat

Kunnan väkiluvun kehitys Mäntsälän k:

(31.12.)

'lässä jamuualla kunnassa 1960 1970nousu/f 1974 nousi ' 1975

nousu/I

1976

nousu/

lasku lasku

% %

6.644 ^- 1,1 6.502 ^- 2,1 3.906 +ll,B ^{4.275 +} 9,4 10.550⁺ 3,3 10.777 ⁺ 2,2

=1^{= == ===== ==}±1^{======= :==:==}

lasku lasku

% ! _%

Haja-asutus-

alueet 8.520 7.314 -14,2 6.720 ^- 8,1 Kirkonkylä 2.387 2.788 +16,8 3.495 ^+25,4 Yhteensä

10.907j10.102

^{- 7,4 10.215+ 0,1}

\ y

\

\

2.2 T’

14 15

Työvoiman kehitys övoiman kehit tavoite vuodelle 1985 (51,12.)

nun.

yleisestä eliniän kohoamisesta johtuen ja olevan ^vuonna 1935 44,9 ^% koko väestöstä.

Työvoiman_kehitys_elinkeinoaloittain:

2 3 Työpaikkojen kehitys ja tavoite vuodelle 1985 maa- ja

Työpaikkojen määrä on Mäntsälässä kääntynyt kasvuun 1970- luvun alussa kuntaan syntyneiden uusien teollisuustyöpaik- kojen ansiosta.

T^2Esi!l!S2i§2_!SSti*:Y§_iS_SD

^nu§to

1960 1970

1

1975^x) 1980 1085

Elinkeinoala ^% abs, ^% abs. ^{% abs. %} abs.

I

^{* !}

Maa- jametsätal 62,7 ^1.779 44,5 ^1.270 32,6 ^1.050 25,6 855 19,4 Teollisuus 9,4 ⁶⁶⁹ 16,7 ⁹¹⁰ 23,4 1.100 26,8 1.280 ^29,1 Rakennustoiminta 5,6 208 5,2 ²⁷⁰ 6,9 290 7,1 325 ^7,4 Kauppa 7,6

xl

_{448 11,2 430 11,1 480 11,7 550 12,5} Liikenne 5,3^X) 220 5,5 210 5,4 230

j

5,6 260 5,9 Palvelukset 9,4^{X *} 673 16,8 805 20,6 950 23,2 1.130

25,71

L_ _4-

^—

\

Yhteensä 100,0 ^3.997 100,0 3.895 100,0 4.100 100,0)4.400

[loo,of

[____] [

v. 1950 ^4.705 4.477

Q

¹⁹⁶⁰ työvoima yht. 4.972 henkeä

JTj

^{1970 -"- yht.yht. 4.7734.773 x) arvio} (elinkeinotutkimuksenpohjalta laatinut seutukaava-

liitto ^{v:n 1975)}

01975

^(ero-"-kuvioon^{yht.johtuu4.81375-"-}henkilöstä, ^joidenanina- tista ei ole ^tietoa)

Työpaikkaomavaraisuus on ollut Mäntsälässä laskeva. Vuonna 1960 työpaikkaomavaraisuus oli 90,0 ^{%, vuonna} 1970 83,7 ^% ja

vuonna

1975 ^{80,9 %.} Tämä merkitsee sitä, ^{että esim.} v. 1970 joutui kunnan ulkopuolella käymään töissä ainakin 776 henkilöä.

Työpaikkaomavaraisuuden vähenemisen oletetaan suunnittelukau- della pysähtyvän ja kääntyvän jopa pienoiseen nousuun. Työ- paikkaomavaraisuuden on laskettu olevan ^v, 1985 81,5 ^%.

H

₁₉₈₅ työvoima yht. 5.400 henkeä

LJ

Työvoimasta oli naisia

v.

^{1970 n. 40} prosenttia. Naisten osuuden oletetaan kuitenkin ^{vuoteen 1985} mennessä kasvavan

liki 50 prosenttiin koko työvoimasta.

Työhön osallistuneisuus oli 60-luvulla nousussa, jonka jälkeen työvoima prosentuaalisesti laskien koko väestöstä ^on alkanut vähetä. Vuonna 1960 ^osallistui Mäntsälässä työelämään 45,4 ^% väestöstä, vuonna 1970 47,3 i ja

vuonna

1975

45/6

^{%. Jatkossa}

oletetaan työelämään osallistuneisuuden edelleen vähenevän

Uusia työpaikkoja jouduttaisiin tavoitteeseen pääsemiseksi

5-vuotiskaudella

hankkimaan

n.

^250. Kun lisäksi otetaan huomioon maataloustyöpaikkojen väheneminen, joudutaan työ- paikkoja hankkimaan kuntaan ^n. 450, jotta asetettu tavoite

5-vuotiskaudella

saavutettaisiin.

16 17 Työpaikkojen kehitys

2.4 Menojen kehitys Tämän mukaisesti täytyisi H“si§_£¥22§ilS!£2j§_®^r

!i_SiiS“

keinoaloilla ^saada seuraavasti:

Kunnan on ollut 1970-luvulla

seuraavanlainen (deflatoitu vuoden 1977 rahanarvoon) teollisuus 37 työpaikkaa / vuosi, 185 työpaikkaa / 5-

vuotta rakennustoiminta ⁶

kauppa 12

30 vuosi menot nousu /

12 , 60

1.000 mk ^{ed. vuosi}

liikenne 5 ^, 25

, 165

%

93 ^{, 465}

Yhteensä

Sivuilla 27 ^-3 8 on esitetty teollisuus- ja palvelu- elinkeinojen osalta yrityksiltä suoritettujen kyselyjen pohjal-

ta kuntaan suunnittelukaudella saatavien uusien työpaikkojen määrät. Kysely antaa viitteitä työvoimatarpeesta, joskaan yllä-

tyksiltäkään ei säästyttäne.

Eniten työvoimatarvetta esiintyy teollisuuden piirissä, jossa kyselyjen mukaan työvoimatarve 5-vuotiskaudella ^{on n.} 160 ^hen- keä, eli tavoitteesta ei tämän mukaan ^jäätäisi kuin 25 työpai- kan verran. Eniten teollisuudessa tarjoaisi uusia työpaikkoja Mäntsälän Metalli, ^joka ilmoittaa ^nostavansa henkilökuntansa määrää

100:11 a

^{hengellä vuosina 1979-1981.}

Palveluelinkeinot tarjoaisivat uusia työtilaisuuksia valtion, seurakunnan ja kuntainliittojen palveluksessa n. 70 hengelle ja kunnan palveluksessa

n.

90 hengelle eli palvelutyöpaikko- jen lisäys ilmoitusten mukaan olisi yhteensä n. 160, joten asetettu tavoite tulee suunnittelukaudella tavoitettua.

Edellä olevan mukaisesti näyttää siis siltä, että suunnittelu- kaudella on mahdollista työpaikkaomavaraisuuden vähenemisen pysähtyminen suurelta osin teollisuuden ja palveluelinkeinojen tarjoamien uusien työtilaisuuksien myötä. Myöskin muilla aloil- la maataloutta lukuun ottamatta tapahtuu

suunnittelukaudella

pientä työpaikkojen lisäystä ellei yllätyksiä kovinkaan paljon satu.

27.731 29.130 31.616 33.359 36.221 37.449 40.761 43.268 1970

5,0 1971

8,5 1972

1973 5,5

8,6 1974

1975 3,4

1976 8,8

6,2 1977

Kokonalsbruttomenojen reaalikehitys on ollut 70-luvulla kes- kimäärin 6,5 ^* vuodessa.

Seuraavalle 5-vuotiskaudelle ^on laskettu bruttomenojen kes- kimääräisen vuosinousun olevan 4,7 ^%.

Pääomamenotkokonaismenoista

^{ovat olleet vuosittain seuraa-}

vat

28,2 ^% 1971

25,8 ^% 1572

27,5 ^% 1973

1974 27,3 ^%

24,4 S 1975

21,9 ^% 1976

23,0 ^% 1977

Bruttomenojen jakautuminen pääluokittaan selviää ^tarkemmin seuraavalla ^sivulla olevasta taulukosta sekä oletettukehitys 5-vuotiskaudella ^sivulta 131.

palvelukset 33

16 19 Nettomenojen

osuus

veroäyrin hinnasta

(menot •/, tulot ^« nettomeno)

Bruttomenojen kehitys paäluokittaln

/ pääomatalous (prosenttia kokonaismenoista)

kokonais- menoista

sivistystoimi

pääomatalous

-—. terveydenhuolto sosiaalitoimi

•kaavoitus ja yleiset työt yleishallinto

rahoitus järjestystoimi

/liike-

ja palvelutoimi

(kiinteistöt

-* *■ ^vuosi

77

sosiaalitoimi terveydenhuolto sivistystoimi

kaavoitus- ja yleiset työt yleishallinto

rahoitus järjestystoimi vuosi

kiinteistöt

liike-

ja palvelutoimi

1971 13,5

penniä

1972

^{14,5 - " - huom;} rahoituksesta

on

vähennetty verotulot

1973 14,5

1974

15,5

1975 15,5

1976

16,5

1977 16,5

^{- " -}

20 21

Tulojen kehitys Menojen kehitys

2.5.1 Valtionavustukset

Kunnan valtionavustusosuus määräytyy miltei kaikilla aloilla kunnan kantokykyluokan ^mukaan. Kantokykyluokat on jaoteltu

1-10 ^{ryhmiin siten, että} 1-kantokykyluokassa oleva saa eniten valtionapuja ja ¹⁰ kantokykyluokka vähiten. Mäntsälä kuuluu neljänteen kantokykyluokkaan ja ^luokan oletetaan ^säi-

lyvän koko suunnittelukauden entisellään.

Edellisestä voidaan havaita, ^että lakisääteiset ^suuret hal- linnonalat (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, sivistystoimi) vievät verotuloista vuosittain keskimäärin ^{60 %.}

Valtioneuvosto jakuntien keskusjärjestöt ovat 17.2.1977 ^al- lekirjoittaneet kunnallistalouden pääsuuntaviivoja vuosina 1977 ^- 1980^koskevan järjestelyasiakirjän. ^Tämän asiakirjan mukaan ^kuntien ja kuntainliittojen kulutusmenojen määrän kasvu on pyrittävä rajoittamaan keskimäärin 3

1/4

prosenttiin vuodessa. ^Vuonna 1978 kasvu saisi asiakirjan mukaan olla kui- tenkin enintään 3 ^%. Vastaavasti hallinnollisten ^investoin- tien määrän kasvu on pyrittävä rajoittamaan vv. 1977 ^- 1980 vuosittain noin kahteen prosenttiin. Myös kuntien liikelaitos- investointien määrän kasvua on pyrittävä hillitsemään tuntu- vasti. Nettomääräiset ^kuntien henkilöstölisäykset olisi pyrit- tävä rajoittamaan järjestelyasiakirjän mukaan vuosittain enin- tään kahteen prosenttiin.

Kunnan kaikista kokonaismenoista ^{on katettu} valtionavuilla vuosittain 15-20 ^%•

2.5.2 Maksutulot

Kunnan maksutuloilla tarkoitetaan ^kunnan tarjoamista palve- luksista palvelusten käyttäjiltä perittäviä korvauksia.

Tällaisia maksuja ovat

mm.

laitoksissa perittävät hoitomak- sut ja vesi- ja jätevesimaksut.

Maksutuloilla

on

katettu vuosittain hieman alle 5 ^% kunnan kokonaismenoista.

Järjestelyasiakirjän seurantaa koskeva kokous pidettiin 19.1.1978. Kokouksessa todettiin mm., että kokonaistaloudel- linen kehitys

on

monelta osin poikennut heikompaan ^suuntaan siitä, mitä järjestelyasiakirjaa valmisteltaessa ennakoitiin.

Taloudellinen ^kasvu on jäämässä huomattavasti ^alle edellytetyn tason. Tämän seurauksena työttömyys on saavuttanut laajat mittasuhteet.

2.5.3 ^Lainat

Lainanoton avulla voidaan ^mm, tasata menohuippujen ^aiheut- tamaa rasitusta useammalle ^vuodelle.. Näin voidaan ^äyrinhinta pitää vakaana, ^vaikka jonain tiettynä ^vuotena olisikin ^tar-

vetta suurempiin investointeihin ^{ja menojen kasvuun} kuin ^nor maalisti.

Kokouksen päätöksen mukaan kuntien ^tulisikin nyt pyrkiä voi- makkaaseen kulutusmenojen kasvun rajoittamiseen, jotta luo- taisiin ^tilaa investointien lisäämiselle ^ja tehokkaalle työl- lisyyden hoidolle vakaan veroäyrin hinnan puitteissa.

Lainanottoa voidaan perustella myös ^sillä, että varsinainen rahoitus (lainan maksu) investoinneista siirretään tulevai- suuteen niille, jotka tulevat käyttämään näitä palveluja hyväkseen.

2.5 Tulonen ^kehitys

Kokonaislainojen_kehltys ^{(1.000 mk)}

1974 1975 1976 1977

Talousarvio tulee laatia sille periaatteelle, että ^kaikki menot katetaan tuloilla, toisin ^sanoen talousarvion menojen

ja tulojen täytyy olla yhtä suuret. Tärkeimmät tulotyypit

3.574 1.190 1.531 ⁸⁰⁰ Lainanotto

Lyhennykset ^{884 790 922} 1.023

Lainamäärän kasvu Maksetut korot

2.690 ⁴⁰⁰ 609 ^- 223

on esitelty seuraavassa.

543 600

368 ⁴¹⁵

22 23

Tulojen kehitys Tulojen kehitys

2.5.4 ^Verot

Lainoituksella

^{on katettu vuosittain 2 - 10%} kokonaisme-

noista.

Mäntsalässä on veroäyrin hinta pysytellyt ^hieman maan keskita- son alapuolella vuoteen 1975 saakka. Esimerkiksi ^vuonna 1970 oli maan kaikkien kuntien äyrinhinnan ^keskiarvo 14,38 ^{penniä, maa-} laiskunnissa 14,33 penniä ja Mäntsalässä 13,5 penniä. Vastaavat luvut vuodelta 1975 ^olivat: koko ^maa 15,55 ^penniä, maalaiskun- nat 15,69 penniä ja Mäntsälä 15,5 ^{penniä. Vuonna} 1976 nostettiin kunnan ^{veroäyrin hintaa yhdellä} pennillä ja se lienee ollut täl-

löin n. puoli penniä yli maalaiskuntien ^keskiaivon ja

v.

¹⁹⁷⁷ 0,2 ^- 0,3 ^{penniä yli} maalaiskuntien keskiarvon.

Laina

t_yugsina_l96o_;_l92Z

mk asukas

Veroäyrlmäär

än_keh

ⁱ

tys_tulolähteittäin

^{(1.000 äyriä)}

Verotus- Henkilö- Liike- ja Kiinteistö- Veronkoro-

vuosi kohtaises- ^äimätti^tu- tulosta ^tuksesta Yht.

ta tulosta losta

1972 32.806 5.800 9.151 70 47.827

1973 39.876 ^7.052 9.957 ⁵⁴ 56.937

1974 48.445 ^8.334 9.942 ⁹² 66.813

1975 61.619 ^10.888 11.997 152 84.656

1976 76.665 12.674 18.096 430 107.865

1977 93.021 12.284 22.017 141 127.463

Henkilökohtaiset

^{tulot (esim.} palkkatulo) ovat kattaneet vero- tuloista 70-luvulla keskimäärin ^{71 %,} liike- ^ja ammattitulot

12,3 ^%,

kiinteistötulot

^{16,5 %} ja veronkorotukset 0,2 ^%.

Veroäyrimäärän_muutos/edellinen_vuosi_muutettuna_vuoden

iZZZ_EäIiSDäEY2°S

Verotus- Henk.kcht. Liike- ja Kiinteistö- ^Veronkoro- Yhteensä vuosi tulot

nousu/

armattitulot tulot nousu,' tukset ^nou-

nousu/

lasku ^%

nousu/lasku

lasku ^%

su/lasku

^{% lasku 1}

1973

^{+ 7,1 + 7,2 - 4,1 -31,9 + 5,0}

1974 ⁺ 2,6 ^{- 0,2 -15,7 +43,6 - 0,9}

1975 ⁺ 6,8 ^{+ 9,7 +} 1,3 +38,5 ⁺ 6,4

1976 +10,4 ⁺ 3,3 +33,8 +151,9 +13,1

1977 +lO,B -11,5 +ll,l -70,1 ⁺ 7,9

vuosi 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 ^{74 75 76 77}

Veroäyrimäärän keskimääräinen reaalikasvu ^on ollut keskimäärin vuodessa ^{6,3 %.}

i

24 25

Tulojen kehitys Maa- ja metsätalous

Veroäyrimäärän_kchitys agukasta_kohti _misen kannalta maaperältään ja luonnonolosuhteiltaan^maamme edullisimpia alueita. Tästä huolimatta oli maa- ja metsäta-

louden väestökato ^sekä maatilojen määrän ja maatalousmaan väheneminen Mäntsälässä voimakkaampia Itä-Uudellamaalla 1960-

luvun aikana.

Verotus-

■

^Veroäyri-

ⁱ

^{Nousu / Äyrit v:n Nousu /}

vuosi ⁾ määrä ^{/ as.} edellinen 1977 rahan- edellinen

j ^{vuosi arvossa vuosi}

1973 5.617 18,8 ^» 9.779 ⁺ 4,7 ^%

1974 6.612 17,7 ^{% 9.720 -} 0,6 ^%

1975 8.331 26,0 ^{% 10.280 +} 5,8 ^%

1976 10.555 26,7 ^{* 11.558} +12,4 ^»

1977 12.082 14,5 ^» 12.082 ⁺ 4,5 ^%

!

j

Haa- ja metsätalouden osalta voidaan pitää tavoitteina

- pinta-alayksikköä kohti lasketun tuottavuuden

kohottamista.

- kilpailukyvyn säilyttämistä ja lisäämistä sekä

- viljelijäin tulotason nostamista.

Kaikkiin ^Suomen kuntiin verrattuna oli veräyrimäärä asukasta kohden vuoden 1975 verotuksessa 16,4 ^% alle

maan

keskiarvon

sekä maalaiskuntiin ^verrattuna 14,1 ^% yli

maan

keskiarvon.

Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi täytyisi mm. viljelmien kokoa ^suurentaa ja viljelyä voimaperäistää.

Aikaisemmin ^{on jo} mainittu, että

v.

1978 valmistuu Mäntsä- Verotulojen osuus kaikista tuloista on ollut viime vuosina

Mäntsälässä keskimäärin 55 ^%.

län maatilatalouden perustutkimus» ja kehittämissuunnitelma.

Tästä enemmän sivulla 53.

3 1 1 ^{Viljelmät ja}metsät

Jatkossa

2ietetaan_veroäyrimäärän_reaalikasvun olevan

seuraa-

vanlainen Viljelmien

_lukumäärät

Pinta-ala 1959 ^% 1969 ! ^%

j Nousu/

ha kpl kpl

j

^,

■

^{lasku *}

ⁱ

_,

1.00-

^{4,99 290 22,44 243} _| ^20,23

j

^{- 16,2}

5.00-

^9,99 409 31,65 326

I

^27,14

^j

^{- 20,3}

10.00-

276

j

^{21,36 270 22,49}

!

^{- 2,2}

15.00-

¹⁴⁰

I

^{10,84 144 12,00 | + 2,9}

20.00-

¹⁶⁵

i

^{12,78 204 16,98}

^j

^{+ 23,6}

50.00-

12 0,93

j

¹⁴ ; 1,16

I

^{+ 16,7}

Yhteensä

I

_! ^{1.292 100,0}

^|1.201

_’

1

^100,0

J ₁

^{- 7,0}

_i

lcaßasss7S«aßasrKrt>SBSSß3arB3BsnrsßSS&=s= =s£sn3i:szsrsssss-j£s;.:sssas

Edellisestä voidaan havaita, että tilojen pinta-alat ovat kas- vaneet 60-luvulla. Kaikkein eniten lukumääräistä

nousua

^{on ol-}

lut 20 ^- 50 hehtaarin tiloilla. Tosin vieläkin 5-10 hehtaarin tilat ovat runsaslukulslmpla.

TOTEUTTAMISOHJELMA ELINKEINOALOITTAIN Maa- jametsätalous

Perinteellisesti on Mäntsälä ollut voimakasta ^{maa- ja} metsä Viljelmien yhteinen pinta-ala

on

60-luvulla jonkin

verran

las- kenut, sillä

vuonna

1959 oli viljelmien yhteinen pinta-ala talousseutua, sillä kunta

on

näiden elinkeinojen harjoitta

*

3.1.2

26 27

Haa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous

rauksena maatalousväestö vähenee edelleenkin voimakkaasti.

Tämä ^ei kuitenkaan ^{merkitse sitä,} että maatalouden ^tuotanto tai merkitys ^vähenisi, vaan suuntaus on seurausta koko maal- le ominaisesta maatalouden ^yleisestä rationalisoitumisesta.

48.799 ^ha ja vuonna ¹⁹⁶⁹ 46.589 ha. Tämä ^{on kunnan} pinta- alasta n. 80%.

Vil

jelmien_maankäyttölajit

_ja_niiden_ginta-alat

1959 ¹⁹⁶⁹ Maa-

Maankäyttölaji pinta- ^% pinta- ^{Pinta- %} pinta- ala, ^ha alasta ala, ^ha alasta

Puutarhaa ⁸² 0,16 58 0,12

Peltoa 15.724 32,23 16.052 ^34,45

Luonnonniittyä ³⁴⁶ 0,71 477 1,02

Raivattua laidunta 437 0,90 187 0,41

Muita käyttöalueita ⁷⁴² 1,52 924 1,99

Kasv. metsämaata 28.283 57,95 26.301 56,45 Huonokasv. metsämaata 1.406 2,89 875 1,87

Joutomaata 1.779 3,64 ^1.715 3,69

Yhteensä ^48.799 100,0 46.589 ^100,0

x) arvio

Maa- ja metsätaloustyöpaikat vähenivät 60-luvulta 70-luvulle mennessä 29,0 ^{* ja} 70-luvulta jo vuoteen 1975 mennessä ^peräti

28,6 ^%. Ennusteen mukaan seuraavana 10-vuotiskautena vähene- minen olisi 32,7 ^{%, joka tietäisi} huomattavaa maatalousväes-

tön vähenemisen hidastumista.

Vuosittainen maatalousväestön väheneminen olisi tämän mukaan 41 työpaikan verran, kun ^{se taas} edellisellä 5-vuotiskaudella oli keskimäärin 51 ^työpaikkaa vuodessa.

Ngtsäalan_jakaantuminen_omista2aryhmittäin

Vuonna 1969 Mäntsälässä oli metsäalaa ^yhteensä 35.611 hehtaa- ria.

3.2 Teollisuus Metsäala jakaantui omistussuhteiden mukaisesti seuraavasti;

- yksityiset 91,17 ^{% 1)}

Mäntsälän tulevan ^kehityksen nopeus riippuu etupäässä ^teolli- suuden kasvusta. Tämän vuoksi Mäntsälä suhtautuukin erit-

täin myönteisesti uuden teollisuuden Mäntsälään sijoittumiseen.

Niinpä kunnalla onkin ollut jatkuvasti tarjottavana kunnallis- tekniikalla varustettuja tontteja 3-5 markan neliömetrihintaan useammasta eri paikasta Kirkonkylästä. Uuden teollisuuden saa- minen kuntaan ^{ei tuottane} erikoisen suuria ^{vaikeuksia ylei-} sen noususuhdanteen alkaessa, sillä sijaitseehan Mäntsälä ^erit- täin edullisella^{paikalla suurten} liikekeskusten läheisyydessä ja hyvien kulkuyhteyksien varrella jota vielä parantaa syksyl- lä 1978 valmistunut Hyvjnkää-tie ja suunniteltu Helsinki-Lahti moottoritie valmistuttuaan ^{(80-90 luvuilla).}

- valtio 2,48 ^%

- kunnat ja kuntainliitot 0,62 ^%

seurakunnat 0,71 ^%

muut. yhteisöt 5,02 ^{% 2)}

100,00 ^%

1) sisältää luonnollisten henkilöiden lisäksi maatilahallituksen omistamat metsät

2) osuuskunnat, yhdistykset, säätiöt ^ym.

Työpaikkakehitys

Suomen maatalous elää tällä hetkellä jonkinlaista murros- kautta. Voimakkaan teollistumisen ja kaupungistumisen

seu-

Teollisuuden sijoittumisen yhteydessä on syytä huomata työ- paikkojen kerrannaisvaikutus. ^Kun alueelle sijoittuu työpaik-

28 29 MÄNTSÄLÄ

V.20 OCC

Kunnan toimesta teollisuuden

käyttöön tulevat alueet

LZ3

TEOLLISUUSALUE

SUUNNITELTU MOOTTORITIE

iimn m SUUNNITELTU MAANTIE

RAKENNUSKAAVA-ALUEEN ^RAJA Teollisuus

koja, ^nämä synnyttävät omien ja henkilökuntansa ostojen välityksellä lisää uusia työpaikkoja. Sen sijaan pelkkä paikkakunnalla asuminen luo ^verraten vähän uutta palvelu- varustusta^.

Seuraavalla sivulla on esitetty kartta nykyisistä ja tule- vista teollisuusalueista. Tällä hetkellä on käytössä

(myyty, vuokrattu ^tai varattu) seuraavat teollisuusalueet:

1 Lahdentien teollisuusalue, pinta-ala n. 20 ha, josta on käytössä n. 16

ha.

2 Koskenrannan teollisuusalue, pinta-ala n. 3 ha, joka on kokonaan käytössä.

3 Anttilan teollisuusalue, pinta-ala n. 17 ha, ^jos- ta on käytössä n. 2

ha.

4 Liljendalin teollisuusalue, pinta-ala n. 27 ha, josta on käytössä n. 2 ha.

3.2.1 Työpaikkakehitys

Teollisuuden työpaikkoja syntyi kuntaan runsaasti 70-luvun vaihteessa. Tällöin aloitti toimintansa mm. sähköteknisiä tuotteita valmistava tehdas, metallituotteita^valmistava teh- das, venevalmistamo sekä vaatetehdas.

T§°lii§yyden_työgaikat

x) arvio

Teollisuuden työpaikat lisääntyivät 60-luvulta 70-luvulle

men-

nessä 77,9 ^% ja 70-luvulta 1975 vuoteen saakka 36,0 ^%. Seuraa- vana

10-vuotiskautena

^on teollisuustyöpaikkojen oletettu kas-

vavan

n. 40 %, joka tietäisi ³⁷ uuden teollisuustyöpaikan li- säystä vuosittain.

3.2.2

30 ³¹

Teollisuus Teollisuus

Toimipaikat, sijainti ja henkilökunta ^3.2.3 Teollisuuden suunniteimat

Työpaikkojen lukumäärä

Mäntsälän_Metalli_Oy

Nimi Toimiala

laajentaa tuotevalikolmiaan ^vuosina 1978 ja 1979, nostaa henkilökunnan määrää vuosina 1979-1981 100 hengellä.

Mäntsälän

^{Metalli Oy sähkötekn. tuott. 493}

Ok-Kcnkä Oy kenkien valmistus 56

Sälinkään Konepaja Oy metallituott. valm. 30

Pret S Porter Oy vaatteiden valm. 30 Ok-Kenkä_Oy

Porvoon Huonekalu-

toimitiloissa laajennusta mahdollisesti ^v. 1980, nostaa henkilökunnan lukumäärää v. 1978 10 hengellä.

tehdas Oy huonekaluteollisuus 25

Putki- ja Levyrakenne

Oy konep. metallituott. valm. ²²

Mäntsälän Saha puutavaran valmistus 20 Putki_ja_Leyyrakenne_Oy

Enso-Gutzeit Oy puun hankinta 20 -

konepajan rakentaminen (n. 900 m 2) vuosina 1978-1979,

- nostaa henkilökunnan määrää vuoteen 1983 ^mennessä 23 hengellä (5 henk./v.).

Rovaniemen konepaja metallituott. ^{valm. 14}

Majoka Oy metallituott. valm. 11

Rengaspinnoittamo

Matro-Matti kumituotteiden valm. 11

Rovaniemen konepaja

Jonmeri Oy veneiden valm. 9

Linjatarviketehdas laajentaa toimitilojaan mahdollisesti v. 1980,

nostaa henkilökuntansa ^määrää vuonina 1980-1981 8 hengellä.

A. Laakso Oy metallin valmistus 7

Työkaluinsinöörlt Oy metallituott. valmistus 7 Nikkisen Saha Ky puutavaran valmistus 6

Nyrhinen Ky iruovituott. valmistus 5

T:mi Ariann Tapani Juhola ^& Kumpp. metallituott. valmistus 5

suunnitteilla omat toimitilatSaaren kylään

v.

^1979, henkilökunnan lisäys v. 1979 2 henkeä.

T:mi Ariann tekstiilipaino ja ompelimo 3

Vuoden_l97B_aikana_toimintansa_aloittavat_teollisuusyritykset

Mäntsälän Romu Oy Suunniteltu

henkilökunnan määrä

nostaa henkilökuntansa lukumäärää lähivuosina 5-15 hengellä.

Taidelasisepät Oy Ak-Rakenne Oy

lasituotteiden valm. 15 Porvoon Huonekalutehdas

rakennusliike+elementti-

ilmoittaa lisäävänsä henkilökuntaa lähiaikoina

tehdas 6

5 hengellä.

metalliteollisuus metalliteollisuus betonielementit betonielementit

5 Mäntsälän ^Romu Oy

EAP Oy 5

Olavi Leinonen 5

Mäntsälän Betoni Oy 5