Kuntasuunnitelma 1986-1990 : Osa 2/2 · DIGI

2

24

TERVEYSKESKUKSEN HUOLTO

Ruokahuolto

Nykytilanne ja tavoitteet

Terveyskeskuksen keittiö huolehtii

40-paikkaisen

vuodeosaston ruo- kahuollosta ja kunnan henkilökunnan työpaikkaruokailusta. Vanhus-

ten ateriapalvelun ateriat valmistetaan myös keittiöllä.

Keittiön toiminta-ajatuksena on valmistaa terveellistä, monipuo- lista ja ravitsevaa ruokaa osana potilaiden fyysistä ja psyykkistä hoitoa. Työpaikkaruokailussa otetaan huomioon sen merkitys ter- veellisten ruokailutottumusten muokkaajana.

1986 1987 1988 1989 1990

Suoritteet

Ravintopäiviä

60.000 70.000 65.000 65.000 65.000

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Keittiön palvelut laajenevat

1986

vanhainkodin valmistuessa. Keit- tiö huolehtii

vanhainkodin

^ja palvelukeskuksen ruokahuollosta.

Vanhainkodin keittiöhenkilökunta siirtyy terveyskeskuksen keitti- ölle. Koska lääninhallitus ei ole voinut henkilökuntakiintiöiden

puitteissa hyväksyä siirtoa sosiaalitoimesta terveystoimeen jäävät siirtyvän henkilökunnan palkkauskustannukset sosiaalitoimen me- noiksi^.

Keittiön toiminnan laajennuksesta johtuen tehdään terveysaseman alakerran tiloissa muutostöitä

1985-1986. ^Tällöin

^{keittiölle ra-}

kennetaan erillinen tiskiosasto ja nykyinen muutetaan dieettiosas- toksi.

Terveyskeskuksen keittiö tulee huolehtimaan myös sosiaalitoimessa toteutettavan perhepäivähoitajien ateriapalvelun aterioiden val- mistuksesta^.

Terveyskeskuksen emännän virka muutetaan v.

1986

vastaavan emännän viraksi, pl Y

19-24+1.

Valtionosuus

52

^%.

Terveyskeskuksen keittiöapulaisen toimi muutetaan v.

1986

^keittä-

jän toimeksi, pl Y

14-16. Valtionosuus 52

^%.

Perustetaan keittiöapulaisen toimi

1.6.1987,

pl Y

13»

valtionosuus

52

^%.

Kiinteistöhuolto

Perustetaan apumiehen/ huoltoraiehen toimi

1.1.1987,

pl Y

14-17.

Valtionosuus

52

^%.

2

41

2

99

SAIRAANHOITOLAITOKSET

Mäntsälän kunnalla

on

sairaansijoja ja hoito-osuuksia seuraavasti:

- Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa

19

sairaansijaa,

- Hyvinkään

aluesairaalassa 18

hoito-osuutta,

- Kellokosken sairaalassa

23

hoito-osuutta,

- Ohkolan sairaalassa

18

sairaansijaa,

- Kiljavan sairaalassa

6

sairaansijaa ja

- Lastenlinnan sairaalassa 1,5 sairaansijaa.

MUU TERVEYDENHUOLTO

Mäntsälän kunta on korvannut syöpäpotilaiden sairauskuluja jo use- an vuoden ajan. F tös korvauksesta tehdään vuosittain talousar- vion käsittelyn nteydessä. Vuoden

1986

talousarvioon varataan määräraha syöpäpotilaiden sairaalamaksujen ja poliklinikkamaksujen korvauksiin.

Muuhun terveydenhuoltoon sisältyy lisäksi veteraanien kuntoutus- määräraha. Valtion

varoin

tapahtuvan kuntoutuksen lisäksi terveys- lautakunta valitsee samoin perustein veteraanit kunnan varoin ta- pahtuvaan kuntoutukseen,

vuonna 1986

varataan veteraanien kun- toutukseen

150.000

mk.

3

SOSIAALITOIMI

3

^{OI HALLINTO}

Nykytilanne ja tavoitteet

Vuoden

1984

alusta tuli voimaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (SVOL 677/82) sekä sosiaali- huoltolaki (SosHL 710/82), joiden tavoitteena on turvata sosiaali- toimen hallinnolliset ja taloudelliset kehittämisedellytykset kun- nassa esiintyvän tarpeen mukaisesti.

Johtosäännöllä on uudistettu sosiaalilautakunnan ja sen alaisten viran- ja toimenhaltijoiden tehtäväjakoa, siten, että eräät henki-

löstöä ja asiakkaita koskevat asiat on siirretty viranhaltijoiden päätettäväksi. Viranhaltijoiden ja sosiaalilautakunnan välisen työnjaon tarkistamisen ja päätöksenteon siirron seurauksena sosi- aalilautakunnan tehtävä on muuttunut aikaisempaa merkittävämmäksi.

Lautakunnalla on mahdollisuudet paneutua sosiaalitoimen kehittämi- seen ja suunnittelutehtäviin. Uudistuva lainsäädäntö velvoittaa sosiaalilautakuntaa entistä aktiivisemmin toimimaan kunnan sosiaa- listen olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien ehkäisemi- seksi ja poistamiseksi. Tähän pyrkiessään sosiaalilautakunta tulee tehostamaan yhteistyötä kunnan muiden viranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja tekemään aloitteita ja antamaan lausuntoja sekä asiantuntija-apua.

Sosiaalilautakunnan

^alainen sosiaalitoimisto on kunnan sosiaali- toimen hallinnosta ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä huolehti- va ja koko toimintaa koordinoiva yksikkö. Sosiaalitoimisto toimii vuokratiloissa, jotka sijainniltaan ovat asiakaspalvelulle edulli-

set,

mutta riittävät vain tyydyttävästi nykyiselle

henkilökunnal-

le. Toimintojen vaatiessa lisähenkilökuntaa tiloihin ei enää mah- duta. Vuoden

1984

^aikana joutui kotipalvelutoimisto muuttamaan pois sosiaalitoimiston yhteydestä ja suunnitelmakauden alussa on perhepäivähoitotoimiston vuoro.

Toimiston teknisiin apuvälineisiin ja laitteisiin pyritään suunni- telmakaudella kiinnittämään huomiota ja kehittämään niitä työsken- telyn nopeuttamiseksi. Atk:ta käytetään päivähoidon

Ja

^vanhainko-

tihoidon laskutuksessa ja sen käyttöä tullaan suunnitelmakaudella lisäämään niin, että myös kotipalvelun laskutus ja elatustuen sekä kotihoidontukien maksatus saadaan

sen

^piiriin.

Kasvava kunta ja uusien lakien asettamat velvoitteet vaativat so- siaalijohtajalta yhä enemmän paneutumista sosiaalihuollon koko- naisvaltaiseen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä yhteistyöhön muiden

hallintokuntien

ja valtion viranomaisten kanssa. Jotta tämä olisi mahdollista, pitäisi sosiaalijohtajalta siirtää pois osa yhä enemmän aikaa vievistä hallinnollisista tehtävistä (mm. päätökset henkilöstöä koskevissa asioissa).

Osastosihteeri toimii jo nyt lähes täysin

hallinnollisissa

^tehtä- vissä. Tehtävien uudelleen jaon jälkeen osastosihteerin toimenkuva vastaa sosiaalisihteerin toimenkuvaa. Näin ollen osastosihteerin

virka

tulisi lakkauttaa

Ja

^perustaa

sosiaalisihteerin virka.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

1)

Lakkautetaan

osastosihteerin virka ja perustetaan

sosiaalisih-

teerin virka

1.1.1986. P 1 Y ^26-29, valtionosuus 52

^%.

2) Perustetaan toimistonhoitajan virka

1.1.1986. P 1 Y ^17-23,

^val-

tionosuus

52

^%.

3) Kanslistin virka

1.1.1986. P 1 Y ^17-23, valtionosuus 52

^{%, sa-} malla lakkautetaan toimistoapulaisen virka.

4) Lakkautetaan yksi

c/

toimistoapulaisen virka ja yksi d/ toimis- toapulaisen virka ja perustetaan kaksi c/ apulaiskanslistin virkaa

1.1.1986.

Pl Y 15-19, valtionosuus

52

^% (ei palkkaluok- kamuutoksia).

5) Lakkautetaan lastenvalvojan

1/2

virka ja perustetaan lastenval- vojan kokonainen virka

1.10.1986.

Pl Y

24-28,

valtionosuus

52

^%.

3

11 SOSIAALITYÖ

Nykytilanne ja

tavoitteet

Sosiaalityön palveluihin kuuluvat sosiaalitoimistojen sosiaalityö,

kasvatus

ja perheneuvonta sekä polikliininen päihdehuolto. Sosiaa-

lityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa

Ja sosiaalisten

ongelmien selvit- tämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yk- silön ja perheen

turvallisuutta

ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Sosiaalityössä kiinnitetään huomiota ehkäisevään työ- hön ja ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja korjaamiseen.

Avo-

huollon ensisijaisuus ja palvelujen monipuolistaminen lisäävät sosiaalityön tarvetta.

Sosiaalityö on

sosiaalihuoltolain

perusteella lakisääteistä sosi- aalipalvelua, jonka Järjestäminen on sosiaalilautakunnan tehtävä.

Tavoitteena on, että asukkailla on mahdollisuus saada sosiaalityön palveluja omassa kunnassa tarpeen mukaan.

Painopisteenä suunnitelmakaudella on erityisesti sosiaalityön pe- ruspalveluista vastaavan

sosiaalitoimiston

tehtäväedellytysten pa- rantaminen lisäämällä sosiaalityöntekijöiden virkoja sekä kehittä- mällä työmenetelmiä.

Sosiaalitoimistossa

on tällä hetkellä 3,5 sosiaalitarkkaajan vir- kaa eli yksi työntekijä

3*435

asukasta kohti. Sosiaalihallituksen suositus on, että kunnassa tulee olla yksi sosiaalitarkkaajan vir- ka

3*ooo

asukasta kohti. Sosiaalityön tehtäviin arvioidaan valta- kunnallisen suunnitelman mukaan tarvittavan sosiaalityöntekijä alkavaa 2000 asukasta kohti.

77

Samanaikaisesti sosiaalisihteerin

viran perustamisen

yhteydessä

tulisi lakkauttaa kanslistin virka ja perustaa

toimistonhoitajan

virka. Toimistonhoitajalla olisi toimistotöiden työnjohdollinen

vastuu,

mutta päätökset henkilöstöasioissa tekisi

sosiaalisihtee-

ri. Toimistonhoitajalla olisi jossain määrin päätösvaltaa asia- kasasioissa, johtosäännön

tarkemmin määrittelemissä

rajoissa. Li- säksi toimistonhoitajan tehtäviin kuuluu vaativimpien toimistotöi- den tekeminen, kuten tilitykset, tilastot yms.

Sosiaalitoimen jatkuvasti laajenevat tehtäväalueet työllistävät yhä enemmän myös

toimistohenkilökuntaa.

Jo nyt joudutaan käyttä- mään yhä enenevässä määrin

työllistämistukityövoimaa,

jonka jatku- va saatavuus

Ja

pätevyys on kuitenkin rajoitettua

Ja

^epävarmaa.

Viime vuosina on ennen muuta päivähoidon laajentuminen työllistä- nyt myös toimistovirkailijoita yhä enemmän.

Perhepäivähoitajien

määrän jatkuva

kasvaminen

lisää palkanlaskuun tarvittavaa aikaa.

Lisäksi päiväkotien laskutus on siirtynyt sosiaalitoimiston tehtä- väksi^.

Lähitulevaisuudessa mm. seuraavat tehtävät tulevat vaatimaan toi- mistolta työpanosta, johon ei nykyisin resurssein pystytä, koska mitään entisiä toimintoja ei jää pois:

1) Sotainvalidien lakisääteisten asioiden hoitaminen sosiaalitoi- mistossa, josta

Sotainvalidien

Veljesliiton Mäntsälän osasto r.y. on tehnyt esityksen, ja johon kunnanhallitus on

27.12.1984

/

1079

^§ on periaatteessa suhtautunut myönteisesti. Näiden asi- oiden hoitamisesta

aiheutuneiden

kustannusten korvaamisesta kunnille valtion varoista on tulossa lakiesitys eduskuntaan.

2) Mäntsälän vammaisneuvoston työskentelyyn osallistuminen. Jo nyt sosiaalitoimisto on hoitanut vammaisneuvoston pöytäkirjojen ym.

puhtaaksikirjoittamisen, monistuksen ja postituksen.

3) Vanhainkoti-palvelukeskuksen valmistuttua v.

1986

toimistotyöt tulevat huomattavasti lisääntymään sosiaalitoimistossa, koska vanhainkodin

henkilökuntaresursseilla

ei ole mahdollista hoitaa mm. lukuisten erilaisten avopalveluiden

laskutusta.

Lisääntyvien

Ja

laajentuvien tehtävien vuoksi sosiaalitoimistoon tulisi perustaa uusi toimistoapulaisen virka.

Lastenvalvojan tehtävä kunnassa

on lakisääteinen.

Lastenvalvoja huolehtii lapsen isyyteen ja elatuksen turvaamiseen liittyvistä tehtävistä. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain tul- tua voimaan

1.1.1984

lastenvalvoja on huolehtinut lisäksi mm.

avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten huoltoa ja tapaamisoi- keutta koskevien sopimusten valmistelusta. Tällä hetkellä lasten- valvojan virka on yhdistetty sosiaalitarkkaajan virkaan. Tarve kokopäiväisen lastenvalvojan viran perustamiseksi kuitenkin on olemassa.

Sosiaalityölle asetettujen päätavoitteiden (ongelmien

ennaltaeh-

käisy tai

mahdollisimman

varhainen toteaminen ja korjaaminen)

saa-

vuttamiseksi pyritään sosiaalitarkkaajan virkoja

suunnitelmakau-

della

lisäämään suositusten

mukaisesti, niin että

sosiaalitarkkaa-

jia

suunnitelmakauden

lopussa on yhteensä

6.

Sosiaalityön

koordi-

nointia ja työnjohtoa varten voidaan perustaa tai nimetä

olemassa

olevista sosiaalitarkkaajan

viroista

johtavan

sosiaalitarkkaajan

virka edellyttäen, että tällä on vähintään 2 alaista.

Sosiaalityön sisältöä ja menetelmiä pyritään myös parantamaan.

Sosiaalitarkkaajat ovat vuoden

1984

aikana siirtyneet eriytetystä sosiaalityöstä

kokonaisvaltaiseen

perhekeskeiseen

sosiaalityöhön.

Yksilö- ja perhekeskeisen sosiaalityön ohella

tavoitteena

on myös yhteisökeskeisen ⁽⁼ yhdyskuntatyön) työskentelyn

aloittaminen

uu- silla asuntoalueilla yhteistyössä terveys- ja

nuorisolautakuntien

sekä mahdollisesti myös muiden kunnan viranomaisten kanssa.

Sosiaalityöntekijän tärkein työväline on hän itse.

Ammattitaidon

ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulisi suunnitelmakaudella jär-

jestää jokaiselle asiakastyötä tekevälle sosiaalityöntekijälle työnohjaus.

Sosiaalityön palveluihin kuuluvalla

kasvatus-

ja perheneuvonnalla

tarkoitetaan

asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perhekysy- myksissä sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja

lääketieteellistä tutkimusta

^{ja hoitoa.}

Kasvatus- ja perheneuvontatyötä suorittavat sosiaalitarkkaajat (perustason perheneuvontaa) sekä Hyvinkään kaupungin perheneuvolan alainen Mäntsälän sivuneuvola (erityistason perheneuvontaa). Yh- teistyötä ja työnjakoa sosiaalitoimiston ja perheneuvolan kesken tullaan suunnitelmakaudella selkiinnyttämään ja kehittämään. Mänt- sälän kunta ostaa

sivuneuvolalta

saatavat palvelut sopimuspohjai- sesti. Neuvolatoiminnan kehittämisestä vastaa ensisijaisesti Hy- vinkään kaupunki, mutta sopimuskunnat saanevat edustajansa perhe- neuvolan hallinnosta vastaavaan elimeen.

Polikliininen

päihdehuolto käsittää A-klinikka- ja nuorisoasema- toiminnan. Mäntsälän kunta ostaa sopimuspohjaisesti A-klinikkapal- velut Hyvinkään kaupungin A-klinikalta, joka pitää sivuvastaanot- toa Mäntsälässä kerran viikossa.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

1) Lakkautetaan sosiaalitarkkaajan 1/2 virka ja perustetaan johta- van sosiaalitarkkaajan virka

1.10.1986.

^Pl Y 27, valtionosuus

52 ^%.

2) Perustetaan sosiaalitarkkaajan virka

1.10.1988. P 1 Y

^23-25,

valtionosuus 52

^%.

3) Perustetaan sosiaalitarkkaajan virka

1.10.1990. P 1 Y

^23-25,

valtionosuus

52

^%.

3 15 SOSIAALIPALVELUT, KOTIPALVELU

Nykytilanne

Ja

^tavoitteet

Kotipalveluun kuuluvat kodinhoitaja- ja kotiavustajatoiminta, tu- kipalvelut, kotihoidontuet ja kuljetuspalvelut. Kotipalvelun pal- velutason voimavarana ovat

koulutetut

kodinhoitajat ja

kotiavusta-

jat, sekä ohjaustehtävissä

Johtava

kodinhoitaja. Kotipalvelulla on myös käytössään kotipalveluauto.

Kodinhoitajan antama apu lapsiperheille sijoittuu kunnan eri osa- alueille kysynnän mukaan. Rajoittavaksi tekijäksi muodostuu aino- astaan avuntarpeen ensisijaisuus ja kiireellisyys.

Ennalta ehkäisevään perhetyöhön (esim. perheestä huolehtivan ra- sittuneisuus) ja korjaavaan perhetyöhön (tehostettu perhetyö) tä- mänhetkiset resurssit eivät ole riittävät.

Lastensuojelun avohuoltoon tukipalveluna annettava kodinhoitoapu

on

^perhettä koossapitävää laitos- tai muuta kodin ulkopuolista sijoitusta ehkäisevää vaikutukseltaan.

Kotiavustajatoiminta kohdistuu vammaisiin, pitkäaikaissairaisiin, vanhuksiin ja kotisairaanhoidossa oleviin.

Kuntarakenteen johdosta eri osa-alueet ovat eriarvoisessa asemassa kodinhoitoapuun nähden. Pitkät välimatkat ja heikot kulkuyhteydet vaikeuttavat kotipalvelun toteuttamista.

Palvelujen kehittäminen edellyttää riittävää henkilöstöä, matkoi- hin käytettävän ajan minimointia (omien autojen käytön avulla) ja kotipalveluauton tehokasta hyödyntämistä sekä kodinhoitajan ja kotiavustajan työn sisällön tarkentamista; asiakkaiden ohjaamiseen

itsehoitoon

silloin kun se vain on mahdollista, jotta pystyttäi- siin lisäämään käyntikertoja. Lisäksi kotiavustajien sairaanhoi- dollisen koulutuksen lisäämiseen tulisi kiinnittää entistä suurem- paa huomiota.

Kotipalveluhenkilökuntaa on tällä hetkellä

31

viran- ja toimenhal tijaa.

Sosiaalihallituksen

suosituksen mukaan yhden johtavan kodinhoita- jan ohjattavana tulisi olla

10-15

suoritustason henkilöä, jotta työvoima tulisi tarkoituksenmukaisesti hyödynnetyksi ja palvelujen taso turvatuksi.

Pitkäaikaissairaille

varattujen laitospaikkojen

osuus

^{vähenee lä-} hivuosina (vanhainkotipaikat 100:sta

68;

aan), joten paine avohuol- lossa kasvaa. Painetta aiheuttaa myös vanhusten suhteellisen osuu- den kasvu. Avohoidossa joudutaan hoitamaan entistä enemmän

runsas-

ta perushoitoa vaativia vanhuksia, jotka tarvitsevat apua myös

iltaisin

Ja

viikonloppuisin.

Vuoden

1986

^loppuun mennessä pyritään kotipalvelun piirissä ole- ville, ympärivuorokautista valvontaa tarvitseville vanhuksille

järjestämään hälytysmahdollisuus kotipalvelun päivystyspisteeseen tai mahdollisesti hälytyskeskukseen. Järjestelmän suunnittelu on

käynnistynyt, ja se pyritään toteuttamaan yhteistyössä

terveysvi-

ranomaisten kanssa. Kotipalvelutoimintaan liittyvillä tukipalve- luilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään

tehostamaan

ja hyödyntämään varsinaista kotipalvelua. Tukipalveluja ovat esim.

ateria-, ^sauna- ja pyykkipalvelut. Tukipalveluina järjestetään tällä hetkellä ateriapalvelua kirkonkylän alueella n.

35

vanhuk- selle päivittäin. Ateriat

valmistetaan

terveysaseman

keittiössä Ja

kuljetetaan koteihin kotipalveluautolla. Ateriapalvelua on

tarkoi-

tus

suunnitelmakaudella

lisätä, sillä halukkuutta sen käyttöön on esiintynyt runsaasti ja sitä pyritään ulottamaan etenkin sivuky- liin esim. kuljettamalla ateriat kylän kouluilta vanhusten

kotei-

hin ja/tai antamalla vanhuksille mahdollisuus käydä

ruokailemassa kouluilla.

Suunnitelmakauden

alussa järjestetään uutena tukipalveluna vanhuk-

sille

kirjastopalvelua. Toiminta toteutetaan aluksi

kokeiluna

yh- dessä kirjaston kanssa.

Suoritetun vanhustenhuoltotutkirauksen

mukaan n.

500

vanhusta kokee tarpeelliseksi aterioiden

kotiinkuljetuksen,

vaikka kysymyksessä korostettiin

huonokuntoisuutta

palvelujen saannin edellytyksenä.

Ateriapalvelut vähentävät sekä kotiavustajien käyntikertoja että käyntikertaa kohti kuluvaa aikaa. Vapautunut työaika käytetään ha-

ja-asutusalueen ja monipuolista apua tarvitsevien vanhusten autta- miseen.

Suunnitelmakauden

aikana valmistuvan vanhainkoti-palvelukeskuksen yhteyteen järjestetään kotonaan asuville vanhuksille

ruokailumah-

dollisuus,

Jota

ero. tutkimuksen mukaan käyttäisi n.

450

^vanhusta.

Myös muita tällä hetkellä järjestettäviä tukipalveluja tullaan

lisäämään

ja kehittämään.

Palvelukeskuksessa

järjestetään sauna- ja pyykkipalveluja sekä uusina palvelumuotoina askartelu- ja kun- toliikuntatoimintaa sekä kampaamo- ja Jalkojenhoito-

Ja

^hieronta-

palveluja. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi laajenee kuljetus- palvelutoiminta nykyisestä huomattavasti.

Vanhusten Ja

^vammaisten

kotihoidontukea

pyritään

mahdollisuuksien

mukaan laajentamaan. Tällä hetkellä tukea maksetaan kuukausittain keskimäärin

43

henkilölle.

Kunnassa on tällä hetkellä yksi kotipalveluauto,

Joka

^{ei riitä}

tarpeelliseen kuljetukseen. Toinen kotipalveluauto esitetään han- kittavaksi vuonna

1986

ja nykyinen kotipalveluauto

vaihdetaan

uu- teen vuonna

198?.

Kotipalveluautolla suoritettavan kuljetuspalvelutoiminnan lisäksi kunta avustaa

vaikeavammaisten invalidien kuljetuspalvelua,

joka oikeuttaa työn tai opiskelun takia

suoritettavien

matkojen ohella myös vapaa-ajan kuljetuksiin. Kuljetustukea saavia

on keskimäärin 25

henkilöä/ kk.

Kotipalvelutoiminta pyritään kehittämään yleiseksi sosiaalipalve- luksi, joka on

kaikkien

sitä tarvitsevien saatavissa tietyissä

riskitilanteissa

varallisuusasemasta riippumatta, voimavarana riittävä määrä

koulutettua

henkilökuntaa.

Asiakkaan

kokonaisvaltaiseen

auttamiseen tähtäävää

yhteistyötä

tulee entisestään tehostaa, tavoitteena sosiaalinen

turvallisuus

ja avunsaajien ^- niin lapsiperheiden kuin vanhustenkin suoriutumi- nen kotioloissa.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Perustetaan

seuraavat virat ja toimet:

- Toinen johtavan kodinhoitajan virka

1.1.1986.

^{Palkkaus Y 22.}

- Kodinhoitajan virka

1.10.1987.

^{Palkkaus Y}

19. Valtionosuus 52

^%.

- Kotiavustajan toimi

1.10.1987.

^{Palkkaus Y}

^14.

Valtionosuus

52

^%.

- Kodinhoitajan virka

1.10.1988.

^{Palkkaus Y}

19. Valtionosuus 52

^%.

- Kodinhoitajan virka

1.10.1989.

Palkkaus Y

19.

Valtionosuus 52 ^%.

- Kotiavustajan toimi

1.10.1989.

^{Palkkaus Y}

14. Valtionosuus

52 ^%.

- Kaksi kodinhoitajan virkaa

1.10.1990.

Palkkaus Y

19.

Valtion- osuus

52

^%.

3

²⁰ SOSIAALIPALVELUT, PÄIVÄHOITO JA OPETUS Nykytilanne

Ja

^tavoitteet

Päivähoitoon ja opetukseen kuuluvat lasten päivähoito, kehitysvam- maisten päivähuolto sekä vanhusten ja vammaisten päivähoitotoimin- ta.

Kunnassa tarjotaan lasten päivähoitopalvelut perhepäivähoidossa, jossa suunnitelmakauden alussa on

77

työsopimussuhteessa olevan hoitajan hoidossa n.

250

^lasta ja päiväkodissa, joita on kolme:

70-paikkainen Mäntymäki, 32-paikkainen Mustamäki ja 20-paikkainen Kanttorila. Päiväkotien palkkarakennetta on kuitenkin joustavasti muutettu esiintyvän päivähoidon tarpeen mukaisesti.

Perhepäivähoito

Kunnallinen perhepäivähoito on Mäntsälässä yleensäkin ja alueelli- sesti voinut melko kattavasti tarjota päivähoitopaikan esiintyvän tarpeen mukaisesti.

Toimikaudella 1984-85

hoidettiin haja-asutus- alueiden lapsia

89

^{eli n.}

35

^% perhepäivähoidossa olevista lapsis- ta. Kolmiperhehoitoa on jatkettu ja lisäksi syksyllä

1984

^{on aloi-}

tettu lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito. Perhepäivähoidon etuja ovat pieni hoitoryhmä ja niiden kodinomaisuus ja se sopii erityisen hyvin pienille ja/tai herkästi sairastuville lapsille.

Perhepäivähoidon ohjaajia on suunnitelmakauden alussa kolme.

Perhepäivähoidon tasoa ja sisältöä pyritään kaikin tavoin kehittä- mään tukemalla ja

lisäkouluttamalla

hoitajia. Perhepäivähoitajien työnohjaukseen osallistuu 20 hoitajaa kahdessa eri ryhmässä.

Työnohjaus on koettu tarpeelliseksi, ja sitä kohtaan on tunnettu suurta kiinnostusta. Tarkoitus on, että työnohjausta saavat kaikki halukkaat hoitajat. Yhteistyössä kansalaisopiston kanssa järjes-

tetty

250

tuntinen perhepäivähoitajakurssi päättyy joulukuussa

1985

^sekä täydennyskurssi alkaa keväällä

1986. Toimikaudella 1985-86

pyritään kolmiperhehoitoa ja lapsen kotona tapahtuvaa per- hepäivähoitoa

kehittämään

ja niiden avulla ratkaisemaan haja-asu- tusalueiden päivähoito-ongelmia.

Päiväkotihoito

Päiväkotien

palkkarakennetta on pyritty joustavasti muuttamaan esiintyvän tarpeen sekä mahdollisuuksien lukaan. Tämä on

kuitenkin

osoittautunut vaikeaksi, koska tarve kokopäivä-, osapäivä- tai koululaisten iltapäivähoitoon tuntuu vuosittain kovasti vaihtele-

van.

Kasvavan päivähoitotarpeen tyydyttämiseksi on suunnitelmakaudella ryhdyttävä päiväkotipaikkojen lisäämiseen. Kanttorilan päiväkodil- le etsitään uudet tilat (kunnostetaan tai rakennetaan uudet), jol- loin päiväkotiin muodostetaan 20-paikkainen kokopäiväryhmä

3-6

-vuotiaille (kuten on tällä hetkellä) ja

20-25

-paikkainen osapäi- väryhmä

3-6

-vuotiaille ja 20-paikkainen

koululaisten

iltapäivä- ryhmä ^.

Uuden toiminnan aloittaminen ajoitetaan vuodelle 1

987

^(1.10.)

Ohkolan alueella on päivähoidon järjestäminen kaikille hakijoille ollut ongelmallista jo

useamman

vuoden ajan hoitoa tarvitsevien lukumäärän

Jatkuvasti

^kasvaessa.

Kellokodon

päiväkodin

8

paikkaa, useat kunnalliset ja yksityiset perhepäivähoitajat eivät riitä tyydyttämään tämänhetkistä päivähoidon tarvetta.

1980-luvun

loppupuoliskolla tullaan Ohkolaan rakentamaan kuutisen- kymmentä omakotitaloa, joiden asukkaat pääasiassa ovat kuntaan muuttavia ^perheitä.

Suunnitelmakauden viimeisille

vuosille sijoitetaan 32-paikkainen päiväkoti Ohkolan alueelle. Rakennustyöt alkavat vuonna

1990

^ja

jatkuvat suunnittelukauden ulkopuolelle.

NKntymäen päiväkoti

Mäntymäen päiväkodin palkkarakennetta on edellisen ja meneillään olevan

toimintakauden

ajaksi muutettu siten, että päiväkodissa on toiminut kokopäiväryhmä ja sekaryhmä, koska kokopäivähoitoa tar- vitsevia oli paljon.

Iltapäivisin toimivaan osapäiväryhmään ei sen sijaan olisi ollut riittävästi tulijoita.

Toimintakauden 1985-86

aikana tulee selvittää, mikä Mäntymäen palkkarakenne jatkossa tulee olemaan.

Päiväkodissa

jouduttaneen tästä syystä suorittamaan joitakin muutostöitä ja huonejärjeste- lyitä osastojen saamiseksi toimiviksi.

Mustamäen

^päiväkoti

Mustamäen

päiväkoti sijaitsee vuokratiloissa

kerrostalon

_alaker- rassa Mustamäen

kerrostaloalueella. 1970-luvulla suunnitellut

ti- lat eivät ole täysin riittävät parhaaseen

mahdolliseen kasvatus-

ja ohjaustoimintaan, mitä

päiväkotityöskentelyltä

edellytetään.

Puutteellisten

sisätilojen vuoksi tarvittaisiin

lisätilaa,

johon voitaisiin siirtää monia, ^nyt ahtaissa sisätiloissa

suoritettavia

toimenpiteitä.

Alueen osapäiväisen hoidontarpeen tyydyttämiseksi on

toimikaudeksi 1985-86

valittu vain kaksi osapäivälasta 20 lapsen ryhmään. Seu- raaviksi

toimintakausiksi

ehdotetaan, että ryhmäkoko muutettaisiin

15

kokopäiväpaikkaan ja

5

osapäiväpaikkaan.

Kanttorilan päiväkoti

Ympäristön rakentaminen on oleellisesti muuttanut

Kanttorilan

^päi- väkodin maisemaa. Piha-alue on kuitenkin säilynyt tilavana

Ja

viihtyisänä. Vaikka päiväkotirakennus on ahdas ja epäkäytännölli- nen, se tarjoaa kuitenkin hyvät edellytykset kodinomaiselle päivä- kotitoiminnalle^.

Toimintavuonna

1985-86

päiväkodissa toimii ryhmä, jossa

on

sekä koko, ^- että puolipäivälapsia.

Koululaisten

iltapäiväryhmä toimii Kanttorilan päiväkodin alaisena

Seurakuntakeskuksen

tiloissa. Ke- vään hakuaikana kävi selvästi ilmi, että puolipäivähoidon tarve on suurempi kuin mitä päiväkotien nykyisellä ryhmärakenteella pysty- tään tyydyttämään. Kun kokopäiväpaikkojen tarve näyttää kunnan kehityksen myötä kasvavan, olisi ryhdyttävä

suunnittelemaan

^päivä- kotipaikkojen lisäystä.

Edullisimmilta

vaihtoehdolta tuntuu se, että Kanttorilan päiväko- din rakennuksesta luovutaan ja etsitään päiväkodille uudet tilat (kunnostettu rakennus tai rakennetaan uudet tilat). Uuteen päivä- kotiin tulisi 20-paikkainen kokopäiväryhmä

3-6

-vuotiaille, 20-paikkainen aamupäiväryhmä

3-6

-vuotiaille sekä koululaisten iltapäiväryhmä (20 paikkaa).

Päiväkotien

varahenkilöstö

Varahenkilöstöä

voidaan päiväkotien henkilökunnan sairaus-, äiti- yslomien- yra. virkavapauksien perusteella palkata Mäntymäen ja

Kanttorilan

päiväkodeille yksi yhteinen henkilö koko vuodeksi ja

Mustamäen päiväkodille yksi varahenkilö koko vuodeksi (1986).

Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ^ohjaaminen

Sekä

perhepäivähoidossa, että päiväkodeissa hoidetaan jatkuvasti yhä enemmän ns. erityistä hoitoa ja kasvatusta

tarvitsevia

lapsia, joilla erityishoidon tarve saattaa johtua fyysisestä vammasta tai

sairaudesta

^{tai -} kuten suurimmalla osalla ^- tunne-elämän häiriin- tyneisyydestä^.

Vaikka yhteistyötä on tehty päivähoidon ja kunnan muiden viran- omaisten, kuten psykologin, terveydenhoitajien,

sosiaalitoimiston

ja perheneuvolan kesken, ^on tarvetta erityishoitoa

tarvitsevien

lasten kasvatuksen

turvaamiseksi

^perustaa

erityislastentarhanopet-

tajan virka. Toimenkuvansa mukaisesti

eritylslastentarhanopettaja

toimii mm. pedagogisena asiantuntijana

sosiaalilautakunnan Ja

^päi-

vähoidon toimipisteiden välillä, sekä tarvittaessa

osallistuu

päi- vähoitoneuvoston työskentelyyn. Eritylslastentarhanopettajän tuki- ryhmäksi on tarkoitus perustaa erityispäivähoidon työryhmä, jossa on sosiaali-, terveys-

Ja

koulutoimen sekä vanhempien edustus.

Erityislastentarhanopettaja suunnittelee yhdessä kunnan erityis- päivähoidon työryhmän, vastuuhenkilöiden sekä

kuntoutuksesta

vas- taavien muiden työntekijöiden, päivähoidon

muun henkilöstön

ja lapsen vanhempien kanssa sopivan päivähoitomuodon erityistä hoitoa

ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle.

Erityislastentarhanopettaja laatii kuntoutus- ja

hoitosuunnitelmat

yhdessä asiantuntijoiden ja lapsia hoitavien henkilöiden kanssa.

Antaa erityisohjausta sekä konsultoi päiväkotien ja perhepäivähoi- don henkilökuntaa. Suunnittelee ja toteuttaa yhteistyötä päivähoi- don ja lasten vanhempien välillä sekä päivähoidon kanssa yhteis- työtä tekevien tahojen välillä. Ohjaa erityistä hoitoa ja kasva-

tusta tarvitsevia lapsia yksilöllisesti ja pienryhmissä.

Erityislastentarhanopettaja kehittää toimialuettaan ja tekee

aloitteita

erityispäivähoitoa koskevasta toiminnasta kunnan sisäl- lä. Erityislastentarhanopettaja antaa pedagogista asiantuntija- apua päiväkotien ja perhepäiväkotien tilojen suunnittelussa sekä kaluston,

välineistön

ja toimintamateriaalin hankinnassa.

Kasvatustoiminnan oh

Kunnallisen päivähoidon laajennuttua Mäntsälässä tarvitaan henkilö koordinoimaan koko päivähoidon kenttää. Tästä johtuen esitetään perustettavaksi kasvatustoiminnan ohjaajan virka.

Kasvatustoiminnan ohjaajan tehtäviin kuuluu toimia pedagogisena asiantuntijana kunnan sosiaalilautakunnan ja päivähoidon toimipis- teiden välillä sekä tarvittaessa osallistua vanhempien kanssa teh- tävään yhteistyöhön. Suunnitella ja toteuttaa päivähoitotoimintaa päivähoidon kasvatustavoitteiden mukaisesti yhdessä siinä toimivan henkilöstön kanssa sekä tehdä näissä kysymyksissä aloitteita sosi- aalilautakunnalle.

Kasvatustoiminnan ohjaaja vastaa päiväkotien, perhepäivähoidon

Ja

leikkitoiminnan kuntakohtaisten pitkän aikavälin toimintasuunni- telmien laatimisesta ja huolehtii niiden toimipistekohtaisen to- teuttamisen seurannasta. Koordinoi kunnassa päivähoitoa ja toimii päivähoitoneuvostossa

Ja

erityispäivähoidon työryhmässä. Suunnit- telee ja toteuttaa yhteistyötä eri päivähoitomuotojen, päivähoidon

ja lasten vanhempien välillä sekä päivähoidon kanssa yhteistyötä tekevien tahojen kanssa. Antaa pedagogista asiantuntija-apua päi- väkotien tilojen suunnittelussa sekä kaluston, välineistön, oppi-

ja toimintamateriaalin hankinnassa.

85

Em. ohjaaja koordinoi ja tiedottaa päivähoitoalaan

liittyvistä valtakunnallisista

ja paikallisista

koulutustilaisuuksista

ja osallistuu päivähoidon henkilöstölle sekä yhteisten että ammatti- ryhmittäin suunniteltujen

koulutustilaisuuksien suunnitteluun

ja toteuttamiseen.

Tekee

aloitteita päivähoitoa koskevasta

kokeilu-

toiminnasta ja antaa asiantuntija-apua kunnassa käynnissä olevan päivähoidon kokeilu- ja tutkimustoiminnan suunnitteluun ja toteut- tamiseen.

Haja-asutusalueiden lasten viriketoiminta

Haja-asutusalueiden, alle

kouluikäisten

lasten

viriketoiminnan

ja kouluvalmiuksien kehittämiseksi on yhdistetty kunnan ja seurakun- nan voimavarat.

5.8.1985

^aloittaa työnsä leikin- ja toiminnan oh- jaaja, joka on työsopimussuhteessa kuntaan, mutta

huolehtii seura-

kunnan alaisen päiväkerhotoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta.

Kehitysvammaisten lasten ^päivähoito

Kehitysvammaisten lasten ^päivähoito on voitu toistaiseksi melko hyvin järjestää normaalipalveluja käyttäen, eikä suunnitelmakau-

della ole tarpeellista erityisesti kehitysvammaisille tarkoitetun päiväkodin perustamiseen.

Vanhusten

päivähoitotoiminta

Vanhusten päivähoitotoimintaa on aloitettu vanhainkodissa ja sitä laajennetaan uuden laitoksen

valmistuttua. Vanhusten

päivähoito- toiminnalla tarkoitetaan sellaista vanhainkodin toimintaa, johon vanhukset tulevat päivän ajaksi ja palaavat illalla takaisin ko- tiinsa. Päivähoidossa vanhukset voivat saada aterian, kahvia, sau- notusta jne., tai heitä voidaan ^opastaa tai valvoa lääkkeiden otossa tai suorittaa heille joitakin sairaanhoitotoimenpiteitä.

Päivähoito

tarjoaa yhä useammalle vanhukselle mahdollisuuden

Jat-

kaa kotona asumista silloinkin kun muuten olisi siirryttävä koko- naan vanhainkotihoitoon.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Perustetaan

seuraavat virat ja toimet

Neljä perhepäivähoitajan tointa

1.10.1985.

Palkkaus TES:n mukai- nen.

Valtionosuus

52 ^%.

Erityislastentarhanopettajan

virka

1.1.1986.

^{Palkkaus Y}

26-27.

Valtionosuus

52

^%.

Neljä perhepäivähoitajan tointa

1.10.1987.

Palkkaus TES:n mu- kainen.

Valtionosuus 52

^%.

Kaksi lastentarhanopettajan virkaa

1.10.1987.

Palkkaus Y

22-23.

Valtionosuus

52

^%,

Lastenhoitajan virka

1.10.1987. Palkkaus

Y

18

Valtionosuus 52 %.

- Päiväkotiapulaisen toimi

1.10.1987.

^{Palkkaus Y}

13.

Valtionosuus 52

^%.

- Neljä perhepäivähoitajan tointa

1.10.1988. Palkkaus

TES:n mukai- nen.

Valtionosuus 52

^%.

- Neljä perhepäivähoitajan tointa

1.10.1989. ^Palkkaus

^{TES;n mukai-}

nen. Valtionosuus 52

^%.

- Perhepäivähoidon ohjaajan virka

1.10.1989. Palkkaus

^Y

23-24.

Valtionosuus

52

^%.

- Neljä perhepäivähoitajan tointa

1.10.1990.

Palkkaus TES:n mukai- nen.

Valtionosuus 52

^%.

-

Kasvatustoiminnan

ohjaajan virka

1.10.1990. Palkkaus

^Y

26.

Valtionosuus

52

^%.

Investoinnit, kts. kohta

9.

Pääomatalous.

3 26

SOSIAALIPALVELUT/ SUOJATYÖ ^JA TYÖHÖN KUNTOUTUS

Suojatyöhön ja työhön kuntoutukseen kuuluvat kehitysvammalain ja invalidihuoltolain mukainen suojatyö ja työhönvalmennus.

Mäntsälä ostaa kehitysvammaisten suojatyöpalvelut Uudenmaan eri- tyishuoltopiirin kuntainliiton kautta.

Toimintaa pyritään suunnitelmakaudella laajentamaan.

3 30

SOSIAALIPALVELUT/ ASUMISPALVELUT

Nykytilanne

Ja

^tavoitteet

Sosiaalihuollon

asumispalveluilla

tarkoitetaan

^palvelu- ja tuki- asumisen järjestämistä, sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustustoimintaa.

Puutteellista asumista ja

sen

synnyttämää sosiaalihuollon tarvetta pyritään poistamaan ensisijaisesti vaikuttamalla norraaaliasuntojen

järjestämiseen. Sosiaalihuollon asumispalveluja laajennetaan

Ja

kehitetään tavoitteena itsenäisen normaalin asumisen tukeminen tai sellaiseen siirtyminen.

Palveluasumista järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan vanhusten palvelutaloissa ja muissa palveluasunnoissa, kehitysvammalain mu- kaan kehitysvammaisten asuntoloissa, invalidihuoltolain mukaan invalidien palvelutaloissa sekä päihdelain mukaisissa hoito- ja huoltokodeissa.

Tukiasumista järjestetään sosiaalihuoltolain mukaan tarkoitusta varten varatuissa asunnoissa.

Vuonna

1983

^on aloitettu vanhusten ja vammaisten asuntojen kunnos- tustoiminta, jota pyritään suunnitelmakaudella kehittämään kunnan voimavarojen

Ja

^{esiintyvän tarpeen} mukaisesti. Toimintaa pyritään lisäämään. V.

1984

myönnettyjen avustusten suuruus vaihteli

5.000

20.000 mk. V.

1985

suurin mahdollinen avustus

on 27.000

^mk.

Asuntoasioita hoitavat kunnassa asuntotoimisto

Ja

kunnanhallitus.

Vain poikkeustapauksissa sekä silloin, kun asumiseen liittyy hoi- don ja tuen

tarve,

^on asumispalvelut tarkoituksenmukaista järjes- tää sosiaalilautakunnan toimesta.

Sosiaalihuoltolain

mukaisiin asumispalveluihin suoritetaan valtionosuutta.

Mäntsälässä sosiaalitoimen

asiakkaiden asumispalvelut on tähän saakka järjestetty ostamalla ne tarpeen ja

mahdollisuuksien

mukaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Maksusitoumuksia

on myönnetty esim. ensikoteihin, turvakoteihin, kuurojen kotiin, invalidien palvelutaloon jne. Ostopalvelujen käyttöä tullaan jatkamaan enti-

seen

tapaan.

Päihteiden väärinkäyttäjistä asunnottomien alkoholistien

asema

on kunnassa noussut ongelmaksi. Tällä hetkellä asunnottomia päihtei-

den väärinkäyttäjiä

on

kunnassa noin kymmenen.

Asunto-ongelman ratkaisemiseksi kunta osoitti

sosiaalilautakunnal-

le omakotitalon, jonka alakerta kunnostettiin

tarkoitukseen

sopi- vaksi. Näin saatiin asunto kuudelle

asunnottomalle

tai huonoissa olosuhteissa asuvalle päihdeongelmaiselle.

Kellarikerroksen

kun- nostamisen yhteydessä (sauna yms.) tulisi sinne myös rakentaa asuinkerroksesta täysin puuttuva yhteistila.

Hoitokotityyppistä asumista tarvitseville tullaan palvelut osta- maan yksityisiltä palveluiden tuottajilta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa velvoitetaan kuntia, joiden alueella on ulkona majailevia asunnot- tomia päihdeongelmaisia, järjestämään näille vuoteen

1987

^mennessä

inhimilliset perustarpeet tyydyttävä asuinpaikka.

Vanhustenhuollon ns. portaittaisesta palveluketjusta puuttuu kun- nassa toistaiseksi palvelutalotyyppinen asumismuoto, joka laitos- paikkojen vähetessä ja vanhusten määrän kasvaessa olisi ehdotto- masti tarpeellinen. Palveluasumisella tarkoitetaan asumista itse- näisessä asunnossa, mutta jossa vanhuksella on

mahdollisuus ruo-

kailu-, lääke-, siivous- yms. palveluihin.

Palveluasuminen

on tar- koitettu sellaisille vanhuksille, jotka eivät selviä kotiolosuh- teissa turvallisesti tehokkaastikaan järjestettyjen kotipalvelui- den ja kotisairaanhoidon avulla,

mutta,

jotka eivät tarvitse ympä- rivuorokautista hoitoa vanhainkodissa.

Sosiaalihallituksen

suosituksen mukaan palveluasuminen on tarkoi- tuksenmukaista järjestää siten, että asunnot ja palvelukeskus yh- dessä muodostavat palvelutalon.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Asumispalveluja ostetaan edelleen yksityisiltä palvelujen tuotta- jilta entiseen tapaan.

Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan varataan vuo- sittain 200.000 rak:n suuruinen määräraha.

3 36

SOSIAALIPALVELUT/ ^PERHEHOITO

Perhehoitoon kuuluvat lastensuojelulain mukainen sijaishoito yksi- tyisperheessä tai perhekodissa sekä kehitysvammalain mukainen hoi- to yksityisperheessä.

Perhehoidon avulla pyritään lastensuojelun tarpeessa oleville lap- sille ja nuorille järjestämään normaalia kasvua edistävät elinolo- suhteet

Ja

turvalliset ihmissuhteet.

Perhehoidossa hoidettiin vuonna

1984

yhdeksää lasta. Sijaiskotien lukumäärä oli vuoden lopussa

5.

Tällä hetkellä perhehoitoon sijoitettavat lapset ja nuoret ovat häiriintyneempiä

Ja

^vaativat sijaisperheeltä enemmän. Sijaisper- heitä on tästä syystä melko vaikea saada. On pyritty siihen, että ainakin lyhytaikaiset sijoitukset voitaisiin saada

oman

kunnan alueelle, jolloin lapsen kosketus lähiympäristöön säilyy sijoituk- sesta huolimatta. Keväällä

1984

etsittiin koko maahan leviävissä

lehdissä

sijaisperheiksi haluavia. Halukkaiksi ilmoittautui n.

30

perhettä ympäri Suomen.

Sijaisperheen valmentaminen tehtäväänsä

on

oleellinen

osa

^sijoi- tuksen onnistumisessa.

Valmennuksen

pitäisi alkaa riittävän ajois- sa ennen lapsen sijoittamista perheeseen. Ennalta

valmentaminen

sekä sijaisvanhempien jatkuva tukeminen

Ja

kouluttaminen edellyt- tävät sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiltä huomattavaa työpa-

nosta,

mikä on otettava huomioon sosiaalitarkkaajien virkoja

suun-

niteltaessa. Uusi lastensuojelulaki velvoittaa

sosiaalilautakuntia

kiinnittämään entistä suurempaa huomiota sijaisperheiden koulutuk- seen ja valmennukseen. Sijaisperheiden vähyyden ja työvoimapulan vuoksi pyritään yhteistyöhön naapurikuntien kanssa. Lisäksi Mänt- sälän kunta on

1.1.1985

^liittynyt

Uudenmaan

Sijaiskoti ry:n kanna- tusyhteisöksi. Sijaiskotiyhdistys toimii sijaisvanhempien tukijär- jestönä sekä järjestää heille pienryhmätoimintaa, koulutusta, ^se- minaareja ja virkistystoimintaa.

Sosiaalilautakunta

tukee sijaisperheitä myös

taloudellisesti

ja suorittaa sijaiskodille sosiaalihallituksen suositusten suuruisia hoitokorvauksia elinkustannusten

korvaamiseksi

sekä hoitopalkkioi- ta hoito- ja kasvatustyöstä.

Sosiaalilautakunta

on tarkistanut hoitokorvausten ja -palkkioiden suuruuden viimeksi

10.4.1985.

Perhesijoitus on periaatteessa väliaikainen toimenpide, ja sosiaa- lilautakunta pyrkii sijoituksen aikana työskentelemään myös lapsen tai nuoren omien vanhempien kanssa etenkin silloin, kun lapsi on tarkoitus sijoittaa takaisin biologisten vanhempiensa hoitoon.

Perhehoidon tasoa ja sisältöä pyritään

suunnitelmakaudella

paran- tamaan valmentamalla, kouluttamalla ja tukemalla sijaisvanhempia.

3 40

SOSIAALIPALVELUT/ LAITOSHOITO

Laitoshoitoon

^kuuluvat lastenkodit, koulukodit, vanhainkodit, kat- kaisuhoitoasemat, huoltolat ja kehitysvammalaitokset.

Vanhainkotitoiminta

Toteuttamisohjelma

1985-1989

Vanhainkodin rakentaminen, kts.

kohta 9. Pääomatalous.

89

Kunnalliskoti

^toimii 100-paikkaisena puutteellisissa

tiloissa.

Uusi vanhainkoti-palvelukeskus rakennetaan vuosina

1985-1986.

Van- hainkotiin tulee hoitopaikkoja

68,

joista viittä käytetään ly- hytaikaiseen hoitoon. Vanhainkotipaikat vähenevät siten

32:11 a ^ny-

kyisestä.

Vanhainkotihoidossa

pyritään lisäämään lyhytaikaista hoitoa,

Jonka

^ansiosta pysyväisluontoinen vanhainkotiin siirtymi- nen lykkääntyy, ja pysyväishoidon hoitoajat lyhenevät.

Palvelukeskuksessa aloitetaan uusina tukipalvelumuotoina

Jalkahoi- to,

hieronta ja parturi-kampaamotoiminta, jotka yksityinen amma- tinharjoittaja järjestää ja käyttäjiltä peritään normaaleja alhai- sempi maksu. Tämä

on

mahdollista, mikäli kunta ei perisi yrittä- jiltä vuokraa toimitiloista. Vanhainkodin askartelunohjaaja antaa askartelun ohjausta myös ulkopuolisille vanhuksille, samoin kunto- hoitaja omia palvelujaan. Ateriapalvelua laajennetaan niin, että kotonaan asuville vanhuksille tarjotaan maksullinen ruokailumah-

dollisuus vanhainkodin ruokasalissa. Saunapalvelua laajennetaan huomattavasti nykyisestä, samoin pyykkipalvelua.

Kaikinpuolisella vanhusten aktivoimisella pyritään heitä ^pitämään liikuntakykyisinä, mahdollisimman omatoimisina ja henkisesti vi- reinä. Aktivoinnin periaatteet koskevat sekä

vanhainkodeissa

^että omissa kodeissaan asuvia.

Palvelukeskukseen järjestetään

7

päivähoitopaikkaa vanhuksille (kts. "päivähoito ja opetus"). Yöhoitoa pyritään myös kehittämään, mikäli siihen tarvetta ilmenee. Tutkitaan terveyskeskuksen huolto- raiehen ja vanhainkodin talonmiehen yhteiskäyttöä molemmissa ti-

loissa ^.

Kuljetuspalveluja kehitetään voimakkaasti.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Perustetaan seuraavat virat ja toimet

Lakkautetaan c/

toimistoapulaisen virka ja perustetaan c/ apulaiskanslistin virka

1.1.1986.

Palkkaus Y

15-19.

Valtionosuus

52

^% (ei palkkaluokkamuutoksia).

Lakkautetaan

talonmiehen toimi ja perustetaan ammattimiehen toimi

1.1.1986. Palkkaus

Y

18.

Valtionosuus

52

^{% (ei palkka} luokkamuutoksia).

Askartelunohjaajän virka

1.10.1987.

^{Palkkaus Y}

17-21.

Valtionosuus

52

^%,

- Sosiaalityöntekijän virka

1.10.1987.

Palkkaus Y

23-24.

Valtionosuus

52

^%.

- Huoltomiehen toimi

1.10.1986.

^{Palkkaus Y}

15.

Valtionosuus

52

^%.

- Siivoustyönjohtajän virka.

Palkkaus

Y

20-24.

Yhdessä ter- veystoimen ja koulutoimen kanssa.

Sosiaalitoimi 1/3.

Val- tionosuus

52

^%.

- Kuntohoitajan virka 1.10.1

989.

^{Palkkaus Y}

^18.

Valtionosuus 52

^%.

- Toimintaterapeutin virka 1.10.

1989.

^{Palkkaus Y}

21-23.

Valtionosuus

52

^%.

Last -nhuollon laitokset

Kodin ulkopuolella tapahtuvaa hoitoa

Ja

kasvatusta voidaan lapsil- le ja nuorille perhehoidon ohella antaa laitoshoitona

lastenko-

deissa, nuoriso- tai koulukodeissa.

Em. laitoksissa hoidettiin viime vuonna neljä lasta ja nuorta.

Tavallisten lastenkotipaikkojen tarve on vähäinen, koska

turvatto-

muusperustein huostaanotetut lapset voidaan sijoittaa perhehoitoon välittömästi tai lyhyen laitossijoituksen jälkeen.

Tarvetta on

sensijaan nuorten erityislastenkoti-, nuorisokoti- sekä koulukoti- paikoista^.

Kehitysvammalaitokset

Kehitysvammaisten laitospalvelut ostetaan Uudenmaan erityishuolto- piirin kuntainliitolta (vuonna

1984

¹⁰ kehitysvammaista ja yh- teensä

2.773

käyttöpäivää) sekä

Rinnekodin keskuslaitokselta

(vuonna

1984 ⁸

kehitysvammaista

Ja

^yhteensä

1.630

käyttöpäivää).

Huoltolat

Päihteiden väärinkäyttäjien palvelut ostetaan pääasiassa Hyvinkään huoltolan kuntainliitolta ja valtion huoltoloista.

Katkaisuhoitoa tarvitsevat on pystytty hoitamaan omassa terveys- keskuksessa ^.

3 46

MUUT

SOSIAALIPALVELUT

Muihin sosiaalipalveluihin kuuluvat invalidihuoltolain mukaiset vammaisten henkilökohtaiset tukitoimenpiteet. Näiden lisäksi val- tionosuutta saadaan sosiaalihuoltolain mukaiseen tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaan, vapaaehtoistyöhön, sosiaaliseen lomatoimin- taan sekä lasten ja heidän perheittensä loma- ja virkistystoimin- taan. Näiden toimintojen lisäksi lukuun sisältyy pieni määräraha (4.000 mk) vanhusten siirtopuhelimia varten.

Invalidihuoltolain mukaan lääkintähuoltona on mahdollisuus saada sairaalahoidon ja kuntoutuksen asiakasmaksut ja lääkintähuollon saamiseksi tarpeelliset matkat. Lisäksi järjestetään asunnon

muu-

tos- ja korjaustöitä, tukipalveluja (mm. tulkkipalvelut), koulu- tus- ja avustustoiminta sekä työhuoltoa.

Lääkintähuoltona myönnettävät kuntoutus ja apuvälineet kuuluvat terveystoimen alaisuuteen.

Syksystä

1984

^{lähtien on} kaiken vapaaehtoistyön koordinointi ja valvonta keskitetty sosiaalitoimistoon. Sosiaalilautakunta on

27.11.1984/ ⁴⁸⁴

^§ vahvistanut

tukihenkilöille

ja valvojille mak- settavat korvaukset ja palkkiot.

Tukihenkilötoiminta

kuuluu

lakisääteisesti

lastensuojelun avohuol- lon toimenpiteisiin. Lisäksi

tukihenkilötoiminnalla

pyritään tuke- maan vanhuksia, vammaisia, lapsiperheitä ja yksinäisiä.

Nuorten

rikoksentekijäin valvonta tapahtuu vapaaehtoistyönä. Päihdeongel- maisten asuntola "työllistää" tällä hetkellä kuusi vapaaehtois- työntekijää (viikonloppupäivystykset ja asukkaiden tukeminen).

91

Muuta sosiaalipalvelutoimintaa pyritään

suunnitelmakaudella kehit-

tämään esiintyvän tarpeen ja kunnan resurssien

mukaisesti.

3 50

TOIMEENTULOTURVA

Väestön sosiaalisen

turvallisuuden ja suoriutumiskyvyn ylläpitämi- nen merkitsee paitsi palvelujen

järjestämistä,

myös tarvittavan taloudellisen avun antamista.

Toimeentulotuki

Vuoden 1984

alusta voimaan astuneessa

sosiaalihuoltolaissa

toi- meentulotuki

korvaisi

huoltoavun. Lain mukaan

toimeentulotukea

on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa _{eikä voi saada} tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnal- laan, muista tuloistaan tai varoistaan tai häneen nähden elatus- velvollisen henkilön avulla tai muulla tavalla.

Toimeentulotuki

^on siten luonteeltaan yksityisen henkilön tai ^perheen toimeentulon viime vaiheessa turvaava etuus.

Sosiaalihuoltolain

mukaan valtioneuvosto

vahvistaa toimeentulotuen

yleiset perusteet koko maahan.

Valtioneuvoston

päätös koskee tuen suuruuden määräytymistä.

Toimeentulotuki

tulee aina olemaan viime- sijainen tukimuoto, jonka tulee olla mahdollisimman joustava ja ottaa huomioon yksilöllisesti vaihtelevat tarpeet. Lapsiperheiden tukemisessa tulisi ottaa huomioon Lastensuojelulain

3«

ja

4.

luvun säädökset.

Toimeentulotukea

valmisteltaessa tulee sosiaalityöntekijällä olla

riittävästi

aikaa asiakkaalle.

Toimeentulotuen

tulee olla osa so- siaalityötä ja edistää asiakkaan sosiaalista turvallisuutta ja omatoimisuutta sekä ylläpitää

asiakkaan

toimintakykyä.

Uusi johtosääntö antaa tähän hyvät mahdollisuudet sosiaalitarkkaa- jalle siirretyn,

asiakasta

^koskevan päätösvallan siirron myötä.

Toimeentulotuki

on harvoin erillinen toimenpide, vaan siihen liit- tyy aina

kokonaistilanteen

arviointi ja ongelmien kartoitus, usein myös ohjausta ja neuvontaa sekä tiedottamista muista sosiaalitur- van

etuuksista.

Ehkäisevä

toimeentulotuki

Kunta voi itse päättää ehkäisevän

toimeentulotuen

perusteista.

Tavoitteena

on

ehkäisevän

tuen käytön merkittävä lisääminen.

Elatustuki

Kunnan osuus elatustukien

kustannuksista

^on

48

%. Tämä tekee ela-

tusvelvollisilta

perittävien elatusapujen sekä

elatustukien

kor- vaukseksi saatavien suoritusten perinnän merkittäväksi.

Mäntsälässä on

toimistohenkilökuntaa

lisäämällä ja

keskittämällä

elatusapujen perintä yhdelle

henkilölle

lähes päätoimisesti, saatu vuosittain perittyä

elatusvelvollisilta

elatustukien

korvauksiin

huomattavasti

enemmän kuin muissa

kunnissa

keskimäärin.

Elatustuen määrä on sidottu

elinkustannusindeksiin

ja

nousee

vuo sittain

5-20

^%.

3 ⁶⁰

^MUU SOSIAALITOIMI, LISÄOSA- JA ASUMISTUKIOSUUS

Eläkeuudistukset

vaikuttanevat kuntien osuuksia

lisäävästi.

Vuodelle

1986

^{ne on} ilmoituksen mukaan arvioitu olevan

lisäosakus

tannuksiin

2.801.900

^{mk ja}

436.500

mk asumistukiosuuksiin.

3 99

ERITTELEMÄTÖN

SOSIAALITOIMI

Erittelemättömään sosiaalitoimeen kirjataan sellaiset kunnan toi minnot, joihin ei saada valtionosuutta.

Tällä hetkellä lukuun sisältyvät avustukset yksityisille ja päivä hoitoneuvoston kustannukset.

3 62

LOMALAOTAKUNTA

Nykytilanne

Ja ^tavoitteet

Lomalautakunnan palveluksessa on viisitoista kuukausipalkkaista

maatalouslomittajaa,

joista kymmenen toimii lomarenkaissa. Lisäksi on

Johtava

maatalouslomittaja. Kuusi uutta maatalouslomittajan tointa on perustettu

1.7.1985

^alkaen.

Lomakaudella 1984/1985

myönnettiin vuosiloma

527

maatalousyrittä- jälle, ja sijaisapuloma

49

maatalousyrittäjälle.

Pienyrittäjän

vuosilomaraha myönnettiin

69

yrittäjälle. Vuonna

1984 lomitettiin

kunnassa vuosilomapäiviä yhteensä

7.315

ja sijaisapupäiviä yhteen- sä

1.645. Vuosiloraahakemusten

^lukumäärä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna n.

4.

Sijaisapuhakemusten määrässä ei tapahtunut mer- kittäviä muutoksia. Pienyrittäjän vuosilomarahahakemusten määrä

lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna n.

17

^%. Nykyisellä lomit- ta jamäärällä pystytään hoitamaan kaikista lomituksista n.

30?.

Lomittajatarvetta lisää tämän vuoden alusta voimaan tullut laki maatalousyrittäjien viikkovapaasta. Maatalousyrittäjillä on oikeus saada viikkovapaapäiviä

12/vuosi.

Viikkovapaapäivistä peritään maksu,

Joka

^{määräytyy yrityksen} kotieläinyksiköiden lukumäärän perusteella. Vuosilomapäivien määrä lisääntyy vuonna

1986.

^Täysi-

määräisen vuosiloman pituus on tuolloin

16

päivää/yrittäjä.

Lomatoiminnan

tavoitteena on maatalousyrittäjien vapaa-ajan lisää- misellä edesauttaa maaseudun asukkaiden hyvinvointia, viihtyvyyttä

ja ammatissa pysymistä. Lomituspalvelujen avulla luodaan maaseu- dulle uusia työpaikkoja. Vakinaisten kuukausipalkkaisten lomitta- jien määrää tulisi lisätä niin, että n.

60?

lomituksista voitai- siin hoitaa kunnan lomittajien toimesta. Tämä edellyttäisi n.

35

päätoimisen lomittajan palkkaamista. Lisäksi tulisi palkata toinen johtava maatalouslomittaja töiden ohjaus- ja

valvontatehtäviin

sen jälkeen, kun kunnan palveluksessa on

24

päätoimista maatalouslo- mittajaa.

Lomitusten

käytännön toteutuksessa on parhaimmaksi vaihtoehdoksi

osoittautunut lomitusrengastoiminta,

joka tarkoittaa sitä, että yksi lomittaja käy säännöllisesti vain tietyissä maatalousyrityk- sissä lomittamassa.

Renkaaseen voi kuulua enintään neljä tilaa, joissa kussakin on kaksi lomaan oikeutettua yrittäjää. Tällaisessa renkaassa yksi lomittaja ehtii tehdä vuodessa vain yrittäjien vuosiloma- ja viik- kovapaalomitukset^• Sijaisapua varten tulee olla tarpeellinen määrä ns. kiertäviä lomittajia, jotka tekevät

lomituksia

koko kunnan alueella tarpeen mukaan.

Lomarengastoimintaa pyritään tehostamaan niin, että eri kylille perustettaisiin lomarenkaita, joihin palkattaisiin uudet ^päätoimi- set lomittajat.

Tavoitteena suunnitelmakauden loppuun mennessä on, että kunnan palveluksessa on

35

päätoimista maatalouslomittajaa ja kaksi joh- tavaa maatalouslomittajaa.

n.

88

^% Uusille

lomittajille

tulisi löytyä

riittävästi

asuntoja sivuky-

liltä.

Tällöin

lomittajat voisivat

asua

^lähellä

lomituskohteita,

jolloin työmatkat lyhenisivät. Tämä edesauttaisi ammatissa viihty- mistä ja kustannukset työmatkoista alenisivat.

Suoritteet:

1986 1987 1988 1989 1990

2000 Kunnan kuukausipalkkaisten

lomittajien tekemiä

lomituspaiviä

6.510 6.930 7.1U0 9.000

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Perustetaan:

1.1.1986

^II johtavan maatalouslomittajan toimi pl Y 21.

Valtion

korv

1.1.1986

^viisi maatalouslomittajan tointa. (XV) pl Y

19-20.

^-"-

1.1.1987

^viisi maatalouslomittajan tointa. (XVI) ^{-"- -"-}

1.1.1988

^kaksi maatalouslomittajan tointa. (XVII) ^{-"- -"-}

1.1.1989

yksi maatalouslomittajan toimi. (XVIII) ^{-"- -"}

1.1.1990

yksi maatalouslomittajan toimi. (XIX) ^{-"- -"}

Sijaisapulomituksia varten pyritään löytämään henkilöitä, jotka tilapäises- ti voivat tehdä lomituksia.

4 SIVISTYSTOIMI

4

01 KOULULAUTAKUNTA Nykytilanne

Ja

^tavoitteet

Koululautakunnan tehtävistä on säädetty ja määrätty kouluhallinto- laissa, ^sen nojalla annetussa asetuksessa sekä Mäntsälän kunnan koulutoimen johtosäännössä. Koululautakunnan tulee muun

muassa:

1) johtaa ja valvoa kunnan koululaitosta;

2) valvoa kunnassa toimivia peruskoulua korvaavia kouluja sekä yksityisiä lukioita

Ja

iltalukioita;

3) suunnitella keskiasteen ammatillista koulutusta yhteistyössä elinkeinoelämän ja oppilaitoksen kanssa sekä seurata koulutus- paikkojen riittävyyttä ja soveltuvuutta sekä järjestää ^tarpeen mukaan neuvottelutilaisuuksia;

4) seurata kunnassa vallitsevia koulutusoloja sekä tehdä ehdotuk- sia

Ja

laatia suunnitelmia peruskoulun ja lukion oppimäärälle rakentuvan muun koulutustoiminnan kehittämiseksi.

Lautakuntaan kuuluu varsinaisten jäsenten lisäksi Pornaisten kun- nan edustaja lukioissa.

Koululautakunnan

apuna valmistelu- ja täy- täntöönpanotehtävissä toimii koulutoimisto, josta

on

^{pyritty saa-} maan monipuolinen kuntalaisia ja kunnan koulutointa auttava palve- lukeskus.

Koulutoimiston

henkilökuntaa ovat koulutoimen johtaja, talouspäällikkö, koulukuraattori, palkanlaskija ja kanslisti. Toi- mistossa työskentelee myös Kirkonkylän koulun kanssa yhteinen toi- mistoapulainen sekä ns. pienten ala-asteitten toimistoapulainen.

Koululautakunnan kehittämistavoitteet ovat johdettavissa koulu- lainsäädännöstä, ja

tavoitteet

tarkennetaan Mäntsälän kunnan aset- tamien painopistealueiden mukaisiksi. Merkittävän

tavoitekokonai-

suuden muodostavat

1) erityisopetuksen järjestämistä koskevat kunnan

velvoitteet,

2) peruskoulun eri laajuisista oppimääristä (tasokursseista) luo- puminen,

3) opetussuunnitelmatyö, (valtakunnallisen oppimäärän ja kunnan laatiman oppimäärän yhteennivominen),

4) oppilaiden ryhmittämistä koskevien menettelytapojen uudistami- nen (tuntikehys),

5) tehtävien ja

toimivallan

delegoinnin jatkaminen,

6) keskiasteen koulutuksen suunnittelu yhteistyössä erityisesti Mäntsälän ammattikoulun kanssa,

7) lukion oppilaiden opintososiaalisten etuisuuksien kehittäminen, 8) ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisten etui-

suuksien kehittäminen,

11) opettajien täydennyskoulutus (johtajakoulutuksen siirtäminen koululautakunnalle),

12) oppilasarvostelun uudistaminen,

13) yhteistyön tehostaminen sopimuskuntien kanssa.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Koululautakunnan päämääränä suunnittelukaudella on panna toimeen koululainsäädännön kokonaisuudistuksen edellyttämät päätökset lainsäädännön kokonaisuudistuksen hengen mukaisena. Uusia lakeja ovat mm. peruskoululaki, lukiolaki, laki kunnan kouluhallinnosta, koulutoimen rahoituslait sekä oppilaiden opintososiaalisia etui- suuksia koskeva lainsäädäntö.

Kunnan kouluhallintolain edellyttämänä toimenpiteenä on laadittu kunnan koululautakuntaa ja sen alaista koulutointa koskeva johto-

sääntö,

jonka toimivuutta seurataan ja kehitetään.

Johtosääntö

määrittää kunnan koululaitokseen kuuluvat koulut opetuksellisine järjestelyineen sekä tehtävien ja toimivallan jakautumisen kunnan kouluhallinnossa. Johtosäännön tärkeän elementin muodostaa koulu-

piiriverkosto.

Kunnan opetussuunnitelman laadintaan sekä koulujen opetuksellisten järjestelyjen tehostamiseen liittyvänä toimenpiteenä perustetaan oppimateriaalikeskus vuonna

1986 lisätilana koulutoimiston

raken- nuksesta tai hankitaan vastaavat tilat.

Suunnittelukaudella koulurakentamisessa

on edessä suuria haastei- ta. Ehnroosin koulun ja Mäntsälän lukion laajennus ja saneeraus toteutetaan. Edelleen Kirkonkylään rakennetaan kolmas ala-asteen koulu. Olemassa olevien kunnan koulutilojen saneeraaminen ja kun- nostaminen jatkuu vilkkaana.

Saneeraustarvetta

korostaa

koulura-

kennusten ikä ja monilukuisuus.

Valtaosa

^ns. pienistä ala-asteista on rakennettu vuosisadan vaihteessa.

Koululautakunnan

toimintaa

^vuonna

1986

^leimaa

koululainsäädännön kokonaisuudistuksen

täytäntöönpano ja seuranta.

Koululautakunta

pyrkii varmistamaan

lainsäädännön

kokonaisuudistuksen hengen to- teutumisen

vahvistamalla

koulujen omaleimaisuutta ja

omatoimisuut-

ta.

Suunnittelukaudella

toteutuu toimivallan siirtoa

lääninhalli-

tuksen

kouluosastolta koululautakunnalle Ja

vastaavasti delegoin- tia viranhaltijoille sekä koulujen uusille hallintoelimille, kou- lujen johtokunnille. Koululautakunnan järjestämää

henkilöstökoulu-

tusta tehostetaan.

Suunnittelukaudella

koululautakunta valmistelee

keskiasteen

oppi- laitosten oppilaiden opintososiaalisten

etuisuuksien

käyttöönot- toa. Musiikin opetus tehostuu sekä määrällisesti että

laadullises-

ti. Päämääränä on perustaa kunnallinen musiikkioppilaitos

5-vuo-

tiskauden lopulla.

Suoritetaan seuraavat virkojen/toimien muutokset ja perustetaan seuraavat

virat/toiraet:

Perustetaan talouspäällikön virka

1.1.1986

^{PL Y}

27-32

ja lakkau- tetaan koululautakunnan sihteeri-taloudenhoitajan virka

Oppimateriaalikeskuksen hoitajan osapäivävirka (20 h/viikko) muutetaan kokopäiväiseksi

1.1.1986,

pl Y 20.

-

Perustetaan

toimistoapulaisen virka

1.1.198?,

pl Y

15

- Perustetaan toimistosihteerin toimi

1.1.1989

lukien,

Pl

^Y

^19-25.

4

02

PERUSKOULUT

Nykytilanne ja tavoitteet

Kunnan peruskoulun ala-asteita on

16.

Ehnroosin koulu (yläaste) on

6-sarjäinen

Mäntsälän kunnan koulupiirien yhteinen yläaste. Eri- tyiskouluna toimii Myllymäen koulun koulurakennuksessa Koivumäen koulu. Erityisopetusta annetaan edelleen peruskoulujen yhteydessä ala-asteen erityisluokalla sekä yläasteen erityisluokalla. Osa-ai- kaista erityisopetusta antaa kaksi erityisopettajaa.

Lukuvuonna

1984-1985

^oli kunnan peruskoulujen oppilasmäärä 1519, ja opettajanviran haltijoita on lukuvuoden

1985-1986

^{alussa 102.}

Keskustaajaman ulkopuolella olevat koulut ovat pienehköjä

2-3

-opettajaisia kouluja, Kirkonkylän koulujen ollessa vastaavasti

14-

ja 9-opettajäiset koulut. Kunnan eteläosassa sijaitsevien ala-asteiden (Arola, Numminen, Ohkola) oppilasmäärät ovat pienistä kouluista suurimmat.

Edellämainituista

Ohkolan koulun oppilasmäärä kasvaa tuntuvimmin siten, että kouluun on perustettava

4.

luokano-

pettajan virka suunnittelukauden lopulla. Taajamien ulkopuolella sijaitsevien ala-asteiden (Kaanaa, Kaukalarapi, Hautjärvi) oppilas- määrät pysyttelevät koulujen 2-opettajaisuuden ehtona olevan oppi- lasminirain tienoilla. Kaukalamraen oppilasottoaluetta on vahvennet- tu muuttamalla

koulutoimen

johtosäännössä koulupiirirajaa Kirkon- kylän suuntaan. Kolmiopettajaisista kouluista Sälinkään koulun oppilasmäärää on tarkkailtava. Kaksiopettajaisen koulun säilymisen ennustaminen on erittäin vaikeaa, sillä koulupiireissä on havait- tavissa

vuosittaisia

muutoksia, jotka heti heijastuvat koulun op- pilastilanteeseen, joissakin

tilanteissa

ratkaisevastikin, sillä koulun säilymisen takaava oppilasminimi on nykyisellään

12 oppilasta 2-opettajaisessa koulussa.

Johtosäännön laadinnan yhteydessä

1.8.1985

toteutettuja koulupii- rirajojen

tarkistuksia

^{tullaan jatkamaan} tarpeen vaatiessa pyrkien säilyttämään Mäntsälän kouluverkosto tiheänä ja palvelukykyisenä.

Vaikka

Myllymäen koulun ja

Koivumäen

koulun

uudisrakennuksen

käyt- töönotto on parantanut selvästi Kirkonkylän keskustaajaman ala-as- teitten kroonista tilanahtautta,

on suunnittelukaudella

edessä kolmannen ala-asteen rakentaminen Kirkonkylään.

Suunnitellussa koulurakenuksessa

^tulisi toimimaan ala-asteen koulu sekä harjaan- tumisopetuksen luokka. Koulun sijoituspaikaksi kaavaillaan Sälin- käänsillan alueen kupeessa sijaitsevaa kunnan omistamaa n. 3,3 ha maa-aluetta (Hepola). Tontilla sijaitsee tällä hetkellä harjaantu-

misopetuksen erityisluokka vanhassa

eläinlääkärin

talossa. Hanket- ta toteuttamaan

on

asetettu suunnittelutoimikunta.

Vuonna

1986

aloitetaan koulukeskuksessa Mäntsälän lukion ja Ehn- roosin koulun (yläaste) tilojen lisärakentaminen ja

saneeraus,

joka valmistuu vuonna

198?.

Lisärakentamisen ja saneerauksen yh- teydessä pyritään yhteistyössä

kouluhallituksen

kanssa osoittamaan Mäntsälän lukiolle omat tilat. Valmistuvaan lisärakennukseen si-

joitetaan tilat hammashoitoa varten.

Peruskoulujen työssä tulee suunnittelukaudella voimakkaammin esil- le opetussuunnitelmallinen työ ja yleensäkin pedagogisten seikko- jen kehittämiseen tullaan kohdentamaan voimavaroja. Tällä hetkellä Kirkonkylän koulussa on käynnissä yhteispohjoismainen Pohjoismait-

ten ministerineuvoston toimeksiannosta alkanut terveyskasvatuksen yhteistyöprojekti,

ns.

SPIN-projekti. Projektin toisena mäntsälä- läisenä kokeilukouluna on Kaanaan koulu.

Ehnroosin koululle on myönnetty lisäopetuslupa lukuvuodesta

1985-1986

alkaen viideksi vuodeksi eteenpäin.

Suunnittelukaudella

tullaan valmistamaan erityisopetuksen kokonaissuunnitelma Mäntsä- län kuntaan.

Toteuttamisohjelma

1986-1990

Investoinnit; Kts. kohta

9.

Pääomatalous.

Perustetaan seuraavat virat ja toimet:

Perustetaan

1.1.1986

apulaiskanslistin virka ja lakkautetaan toimistoapulaisen virka PL Y

15-19

Perustetaan 1.1.1986

kk:n ala-asteen ja koulutoimiston yhteinen apulaiskanslistin toimi ja lakkautetaan kk:n ala-asteen ja kou- lutoimiston yhteinen toimistoapulaisen toimi PL Y

15-19

-

Perustetaan 1.1.1987

siivoustyönjohtajan virka (1/3) yhdessä sosiaalitoimen ja terveystoimen kanssa PL Y

20-2* l

Valtionosuus

^on perustettavissa viroissa ja toimissa oppilaskoh- tainen.

Ala-aste

perustetaan luokanopettajan virka

1.8.1987

(sijoituspaikka Kirkonkylä), pl C

35-36,

valtionosuus

7h

^%