Maatalousväestön

palkannauttijain vaaliliitto VAALIT 1946-50

- sosialidemokraattisen työväen ja pienviljeli

<

- maatalousväen ja palkannauttijain vl.

- maalaisliiton ja siirtoväen vl.

VAALIT 1951-53

maatalousväestön, maalaisliiton, liikeväen yms. vl.

-3K

►n

H sosialidem. työväen, pienvilj. ja sos.dem.

siirtoväen vl.

<

- Karjalainen siirtoväki VAALIT 1954-56

- puolueettomain palkannauttijain ja amm.harj. v

- SDP

et-Yleisporvarillinen vl.

- maalaisliitto ja siirtoväki

- SKDL

VAALIT 1957-60

- maatalousväestön ja palkannauttijain yms. Vl

- SKDL

- SDP

- Maalaisliitto

VAALIT 1961-64 ja 1965-68 ja 1969-72

- vaaliliitot kuten vaaleissa ^1957-60

4.1.3

4.1.4

44 Yleishallinto

Tarkastuscoimi

Tilintarkastajien tehtävänä ^on johtosäännön mukaan kunkin varainhoitovuoden osalta tarkastaa

- onko kunnan hallintoa ja taloutta hoidettu lain ja kunnanvaltuuston päätösten mukaan sekä muutoin asianmukaisesti;

- onko kunnalle kuuluvat tulot ^aikanaan kannettu ja tilitetty sekä perustuvatko menot talousarvioon tai muutoin asianmukaisiin päätöksiin; sekä

- onko kirjanpito tositteineen ja luetteloineen asianmukaisesti järjestetty ^ja hoidettu sekä tilin-päätös ^oikein laadittu.

Kunnallislain mukaisesti on tilintarkastajien lukumääräksi johtosäännöllä määrätty 5, joista valtuusto valitsee ^neljä ja Suomen Kunnallisliitto yhden. Tilintarkastajat valitaan valtuustokaudeksi kerrallaan. ^Samat tilintarkastajat suo-rittavat sekä kiinteän että irtaimen omaisuuden tarkastamisen.

Suunnittelukaudella tilintarkastustoiminta lisääntynee jonkin

verran

^kunnan toimintojen yleisestä kasvusta johtuen.

Tämä ei kuitenkaan aiheutu tilintarkastusperusteiden tarkis-tamista.

Kunnanhallitus

Kunnanhallituksen tehtävänä ^{on KunnL:n} mukaan

- kunnan hallinnon johtaminen,

- kunnanvaltuuston käsiteltävien asioiden

valmistelu.

- valtuuston ^päätösten täytäntöönpano,

- kunnan edun valvominen,

- kunnan edustaminen ja

sopimusten ja muiden oikeustoimien ^{tekeminen jollei} ohje- tai johtosäännössä ole toisin määrätty.

Kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituk-sen puolesta.

45 Yleishallinto

jana toiminut vuoden 1977 alusta ^saakka toimitusjohtaja Jaakko Huikkola. Lisäksi kunnanhallituksessa ^ovat läsnä luottamushenkilöistä kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä I ja II varapuheenjohtaja ^. Esittelijänä kunnanhallituk-sessa toimii kunnanjohtaja ja sihteerinä kunnansihteeri.

Kunnanhallituksen toimikausi ^on kaksi ^vuotta.

Kunnanhallitus kokoontuu yleensä joka toinen ^maanantai.

Vuodessa on kertynyt kokoontumiskertoja 28-30.

4.1.5 Kunnanvirasto

Kunnanviraston työnjaosta määrätään kunnanviraston johtosään-nöllä. Johtosääntö on parhaillaan uusittavana ja ^tulee hyväk-syttäväksi syksyn ¹⁹⁷⁸ aikana. Uuden johtosäännön ^mukaan tullee kunnanvirasto jakaantumaan ainakin yleiseen osastoon, talous-osastoon, terveysosastoon, sosiaaliosastoon,

sivistysosas-toon ja teknilliseen ^osastoon. Kunnanviraston päällikkönä toimii kunnanjohtaja ja osastojen päällikköinä osastopäälli-köt. Lisäksi osastot ^jaettaneen toimistoihin, joiden päällik-könä toimisi toimistopäällikkö.

Investointisuunnitelmassa

on esitetty kunnantalon rakentami-sen aloittaminen ^v. 1980, jolloin se valmistuisi ^v. 1981.

Uuteen kunnan virastotaloon tulevat ^siirtymään kaikki nykyi-sin hajasijoitettuna olevat ^kunnan toimistot.

4.1.6 Keskustoimisto

Kunnantalon valmistuttua hoidetaan^kopioinnit keskitetysti keskustoimiston toimesta. ^Toimintaa hoitamaan ^otetaan toi-mistoapulainen. ^Lisäksi vuonna 1979 ^otetaan keskustoimistoon

apulaiskanslisti.

Kunnanhallitukseen kuuluu 10 jäsentä. Kunnanjohtajan menetettyä puheenjohtajuutensa uuden

kunnallislain

myötä, on

puheenjohta-4

yleishallinto 46

Tämä kuntasuunnitelma ^on ensimmäinen Mäntsälän kunnassa laa-dittu. Suunnittelutyötä varten ei ole ^perustettu mitään

var-sinaista suunnittelusihteerin virkaa, vaan suunnittelutyöstä vastaa apulaiskunnansihteeri. Kuntasuunnitteluorganisaatio on esitetty sivulla 8

Kuntasuunnittelutyö tulee ohjelmakaudella jatkumaan ^suurin piirtein entisissä puitteissa. Suunnitelman laskentatyössä käytetään apuna keskustoimiston henkilökuntaa.

ATK-palvelu-jen hyväksikäyttö taloussuunnittelun laskentatyössä tulee parin vuoden sisällä ajankohtaiseksi.

Kuntasuunnittelun tarkistaminen järjestetään talousarvion laadinnan yhteyteen ja toteutumisen ^{seuranta tapahtuu} kun-nalliskertomuksen ^ja talousarvion

toteutumistaulukon

^avulla.

Tavoitesuunnitelma pitkälle aikavälille (10 v.) laaditaan vuonna 1981, jolloin on vuonna 1980 valitun uuden valtuuston ensimmäinen ^työvuosi.

47 Yleishallinto

asuntojärjestelyissä. Kunnalla onkin jatkuvasti tarjolla kerros- ja rivitalotontteja kirkonkylästä hintaan 45

mk/

2 2

rakennusoikeuden/

^{m sekä} omakotitontteja 5,50 mk/ m ^. Vuoden 1978 aikana on perustettu yritystoimikunta, johon Mäntsälän Yrittäjät ry valitsee ⁴ jäsentä, Mäntsälän Nuor-kauppakamari 3 jäsentä sekä Mäntsälän kunta 3 jäsentä.

Toimikunta toimii lähinnä

neuvoa

^antavana elimenä yrityk-sille sekä ^lisäksi yhdyselimenä kunnan ja yrittäjien välillä.

Erillistä elinkeinoasiamiastä ei kunnalla ole ^{vaan nämä} tehtävät hoitaa lähinnä kunnanjohtaja.

Sivuilla 24-38 on enemmän eri elinkeinoista, työvoimaennuste s. 14 ja työpaikkaennuste s. ^15.

4.1.9 Asuntotuotannon edistäminen

Kunnassa hoitaa asuntotuotantolain määräämiä tehtäviä kunnanhallitus.

Asuntotuotanto on viime vuosien ^{aikana rajusti} lisääntynyt.

Seuraava käyrä kuvaa valraistuneita_asuinhuoneistoja ^vuodesta 1967 lähtien.

.1.7 Kuntasuunnittelu

4.1.8

Elinkeinoelämän

kehittäminen

Kunta pyrkii voimakkaasti tukemaan eri elinkeinojen kehitys-mahdollisuuksia alueellaan. Tästä ^ovat osoituksena ^mm.

maa-tilatalouden perustutkimuksen ja toimenpide-ehdotusten laati-minen (enemmän s. 54 ⁾ sekä aktiivinen maapolitiikan harjoit-taminen. Kunta luovuttaa yrityksille kunnallistekniikalla va-rustettuja teollisuustontteja useasta eri paikasta kirkonkyläs-tä edulliseen 3-5 markan neliömetrihintaan.

Kunta pyrkii auttamaan teollisuusyrityksiä myös tarvittavan ammattikoulutuksen järjestämisessä ^sekä mahdollisuuksien ^mukaan

67 68 69 ⁷⁰ 71 ^{72 73 74 75} 76

4.1.10

48 Yleishallinto

70-luvulla ^{kuntaan on} valmistunut huomattavassa määrin kerros-taloasuntoja ⁽⁴⁸² huoneistoa). Suurin osa näistä on joko yk-sityisten ^{tai kunnan} vuokra-asuntoja. Kunnalla on kaikkiaan 256 vuokra-asuntoa, joista on valtion asuntolainoittansa 215.

Lisäksi ^{kunnassa on} kuusi valtion asuntolainoittansa kiin-teistöosakeyhtiötaloa ja kolme metsurltaloa.

Suuresta asuntotuotannosta riippumatta kunnassa ^on edelleen erittäin

runsas

asuntopula. Tämä johtuu ^suuresta kunnan muut-tovoitosta sekä siitä, että ihmiset muuttavat suuressa määrin haja-asutusalueilta Mäntsälän kirkonkylään. Lisäksi asuntojen poistuma aiheuttaa rakentamistarvetta.

Vuokra-asuntojen ja lainahakemusten suuren lisääntymisen vuoksi palkataan vuonna 1980 tai viimeistään 1981 asunto-asiainhoitajan avuksi toimistoapulainen. Tällöin siirretään asuntoasiaintoiraistoon mahdollisesti myös nykyisin sosiaali-toimistossa hoidettavat asumistukiasiat. Näin tulevat kaikki asuntoasiat keskitettyä asuntoasiaintoimistoon ja asiakas-palvelu muodostuu joustavammaksi.

Asumisesta enemmän sivulla 106.

Henkilöstöhallinto

Kunnan henkilöstöasioiden hoidosta vastaa kunnankamreeri.

Kerran kuukaudessa järjestetään kunnantalolla ^kaikkien hal-lintokuntien yhteinen vlrastoneuvottelu. Neuvottelun tarkoi-tuksena ^on lähinnä kuntaa koskevien uusien yhteisten asioi-den esittely, mielipiteiden vaihto eri toimistojen viranhal-tijain ja johdon välillä sekä yleensä kontaktin ylläpitämi-nen eri hallintokuntien kesken.

Työpaikkaruokailu tullaan todennäköisesti järjestämään vuonna 1979. ^{Tämä ei} aiheuta kunnalle kustannuksia.

Yleishallinto 49

4.1.11 Kunnallisverotus

Tässä kohdassa ^mainitut kustannukset muodostuvat lähinnä kunnanasiamiesten kokouspalkkioista sekä kunnan osuudesta verotoimiston menoihin. Kunnanasiamiesten tehtävänä ^{on kunnan} edun valvominen verotuksessa.

4.1.12 Tilapäiset toimielimet

Vakinaisten lauta- ^ja johtokuntien lisäksi kunnanhallitus joutuu asettamaan erilaisten tehtävien hoitamista ^varten toimikuntia. Toimikunnat ovat enimmäkseen tilapäisiä. Myöskin pysyväisluontoisia toimikunta ^voidaan asettaa kuten esim.

kuntasuunnittelutoimikunta ja kuntasuunnittelun valmistelutoimi-kunta. Nämä toimikunnat joudutaan kuitenkin valitsemaan aika ajoin uudestaan, sillä toimikunnan ^toimikausi ei voi olla kunnanhallituksen toimikautta ⁽² v.) pitempi.

Toimikuntien toiminta

on

valmistelevaa laatua

Tilapäisiä toimielimiä

on

ollut ^vuosittain

n.

15. Toimikuntien käyttö tullee suunnittelukaudella jonkin verran lisääntymään.

4.1.13 Muu yleishallinto

Tähän lukuun sisältyvät mm. jäsenmaksu Suomen Kunnallisliitolle, Uudenmaan Maakuntaliitolle, Päijät-Kämeen Maakuntaliitolle sekä useille muille pienemmille yhdistyksille. Lisäksi lukuun sisältyy mm. Seutukaavaliiton maksuosuus sekä yleishallinnon edustus.

4 4

4

2 JÄRJESTYSTOIMI 2.1 Kihlakunnanoikeus

2.2 Rakennustarkastus

50 Yleishallinto

Mäntsälän kunta kuuluu Orimattilan käräjäkuntaan. Kihlakunnan-oikeuden istunnot pidetään Orimattilan kunnan kirkonkylässä

valtion virastotalossa.

Kunnanvaltuusto valitsee kihlakunnanoikeuden lautamiehet vuonna 1969 ^annetun lain ^mukaisesti nelivuotiskaudeksi.

Mäntsälän kunta on jaettu Kirkonkylän, Ohkolan, Kaukalammin ja Sälinkään piireihin, joita kutakin piiriä varten on valit-tu kaksi ^edustajaa.

Rakennuslautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Puheenjohtajana on vuodesta 1963 ^alkaen toiminut maanviljelijä livari Niemelä. Rakennuslautakunnan alaisina viranhaltijoina toi-mii rakennustarkastaja ja apulaiskanslisti.

Rakennuslautakunnan tehtävänä ^{on mm.}

- rakennuslupien myöntäminen kunnan alueella,

- lausuntojen antaminen rakennuskaavan muutoksista ym.

rakennustoimintaa ^koskevista toimenpiteistä,

- rakennuskaavateitä koskevien katselmuksien suoritta-minen^,

- rakentamisen valvominen kunnan alueella sekä

- neuvojen ja ohjauksen ^antaminen rakennuslainsää-dännöllisissä kysymyksissä.

Rakennus- ja lainahakemuksien käsittely ^muodostaa rakennus-toimistossa kolme eri työvaihetta:

1 ^Hakemusten kirjaaminen ja valmistelu kokouksissa käsiteltäväksi.

2 Kokouksen päätöksen toimeenpano (laskutus, tilastoin-ti ym.) ^.

3 Toimenpiteen aiheuttamat katselmukset ja valvonta.

Suurimpana ongelmana on nykyisin hakemusten ja rakentamisen ruuhkautuminen kesäaikaan, jolloin myös ^vuosilomat vähentävät

51 Järjestystoimi

henkilökuntaa eri virastoissa.

Rakennuslautakunnan myöntämien rakennuslupien käsittelyä on suuresti helpottanut asiallisesti hoidetut rakennuskaavat ja kaavojen muutokset Mäntsälän kirkonkylän ja Ohkolan ra-kennuskaava-alueilla^.

Lisääntyvän työmäärän ^vuoksi otetaan toinen rakennustarkas-taja vuonna 1981.

4.2.3 Palo- ja pelastustoimi

Palo- ja pelastustoimesta huolehtii 8-jäseninen palolauta-kunta, jonka puheenjohtajan vuodesta 1977 lukien ^on toiminut maanviljelijä ^Unto Lehtiö. Lautakunnan apuna toi-mii palopäällikkö. Palokunta on puolivakinainen ja siihen kuuluu ^n. 50 palokuntalaista.

Palo- pelastus- ym. toimintoja varten kunnalla on ympärivuoro kauden toimiva oma hälytyskeskus.

Sisäasiainministeriö on 1.3.1976 jakanut

maan

palo- ja pelas-tustoimen hälytysaiueisiin, Mäntsälä on määrätty kuu!omaan Porvoon kaukoavustus- ja yhteistoiminta-alueeseen. Mäntsälä’

kuuluu ^Porvoon aluehälytyskeskukseen.

Palotoimen tehtävien lisääntyessä ja tehtäväkentän laajentu-essa ilmenee erityiskalustosta jatkuvaa puutetta. Kalustoa täydennetään vuosittain käyttösuunnitelmassa esitettyjen määrärahojen puitteissa.

Investointisuunnitelman

mukaan han-kitaan uusi paloauto

v.

1980.

Palo- ja pelastustoimen valtionavustus piti toteutua 4:ssä kantokykyluokassa v, 1979. Valtionavustuksen saantia

on

kuitenkin siirretty kolmella vuodella eteenpäin. Näin ollen palo- ja pelastustoimi tulisi valtionavustuksen _piiriin aikaisintaan v. 1982.

52 53

Järjestystoimi Järjestystoimi

öljyvahinkojen torjuntaa varten laaditaan ^erillinen 2-vuotis-suunnitelma, jota tarkistetaan vuosittain. Suunnitelman mukav set öljyvahinkojen torjunnasta aiheutuvat kustannukset korva-taan kunnalle öljynsuojelurahastosta.

4.2.4 Väestönsuojelu

Väestönsuojelun tehtäviä hoitaa Mäntsälässä väestönsuojelu-lautakunta, jonka puheenjohtajana ^vuodesta 1977 alkaen

on

toiminut liikenteen harjoittaja Väinö Mattila

sekä väestönsuojelulautakunnan alainen

sivuvirkai-nen väestönsuojeluohjaaja lyhdistetty palotarkascajan ja vara-palopäällikön virkaan). Paikalliseen yleiseen väestönsuojeluun kuuluvista toimenpiteistä huolehtivat lisäksi rakennus- ja muiden teknisten alojen sekä terveydenhoidon- ^ja sosiaali-alan viranomaiset kukin

omaan

toimialaansa liittyvien tehtä-vien osalta.

4.2.6 Holhous^lautakunta

Holhouslautakunnan tehtävänä ^on kihlakunnanoikeuden avustami-nen holhoojien määräämisessä ^ja toiminnan valvomisessa.

Holhouslautakunnassa

on

4 jäsentä, joissa puheenjohtajana on toiminut vuodesta 1969 lähtien asioitsija ^Mauno Ratia.

Mäntsälän ^kunta kuuluu väestönsuojeluluokituksessa valvonta-alueen kuntiin, jonka johdosta kuntaan ei ole pakko rakentaa väestönsuojia. Sisäasiainministeriön 11.11.1976 tekemän pää-töksen mukaan ovat väestönsuojelualueet samat kuin palo- ja pelastustoimen yhteistoiminta-alueet. Tämän ^päätöksen johdos-ta Mäntsälä kuuluu Porvoon väestönsuojelualueeseen; alueväes-tönsucjelukeskuksena ^{toimii Porvoon} väestönsuojelukeskus.

4.2.7 Maatalouslautakunta

Maatalouslautakunnassa ^on viisi jäsentä, joista puheenjohta-jana ^vuodesta 1972 lähtien

on

toiminut agrologi Arvi Paa-janen. Lautakunnan apuna toimii maataloussihteeri ^{ja toimisto'} apulainen, joka on yhteinen lomalautakunnan^{kanssa. Maatalous'} sihteeri ^toimii myös lomalautakunnan sihteerinä. Maatalous-lautakunnan ^{toimisto sijaitsee} laboratorion tiloissa.

Väestönsuojelussa ei tapahdu suunnittelukaudella oleellisia muutoksia. Pääpaino asete-aan edelleenkin väestönsuojelu-organisaatioon kuuluvien henkilöiden kouluttamiseen onnetto-muuksien varalle sekä erilaisiin kalustohankintoihin, ^jotta asetetut- kalustojen määrävahvuudet saavutettaisiin.

Maatalouslautakunta hoitaa ^kunnassa maataloushallintoa.

Tästä johtuen lautakunta ^on melko vähän ^yhteydessä kunnan keskushallintoon. Tehtävät ^ovat lakisääteisiä tai

ne

perus-tuva maatilahallituksen tai maatalouspiirin maataloustoimis-ton määräyksiin.

4.2.5 öljyvahinkojen ^torjunta

Tehtävät Mäntsälä kuuluu öljyvahinkojen torjunnassa Uudenmaan

itäi-seen piiriin, öljyvahinkojen torjunnan vastuuviranomaisena toimii palopäällikkö, öljyvahinkojen torjuntatehtävät suorit-taa palokunta sekä kunnan

rakennustoimisto.

Tarvittaessa käyte-tään apuna yksityisiä henkilöitä sekä maansiirto- ^ja öljyn-torjuntakalustoa.

lausuntojen ^antaminen maatalouden lainoitustoimin-nasta.

valtion maiden valvonta, pinta-alalisien maksaminen,

- maataloustuotannon rajoittamistehtävät,

- maatalouden luopumis- ja sukupolvenvaihdoseläkkeis tä lausunnon antaminen ^ja hakemisen neuvonta,

- satovahinkokorvausten myöntäminen,

- hukkakauran torjunta ja Ohjelmakaudella öljyvahinkojen torjunnassa keskitytään

kalusto-vajauksen poistamiseen ja kunnan ^vastuun mukaisen torjunta-valmiuden saavuttamiseen. Vuonna 1979 hankitaan

öljyntorjunta-kaluston kuljetusperävaunu, jonka valtio korvaa kokonaisuudessaan. ^- maatalouden ja maatilojen rakenteen kehityksen seuraaminen.

4.2.8

r.4 Järjestystoimi

Häntsälässä suoritetaan parhaillaan maatilatalouden perus-tutkimusta. ^Tähän liittyy myös alan kehittämissuunnitelman laatiminen. ^Työ suoritetaan Uudenmaan maatalouskeskuksen toimesta. Kunnan puolelta työn suorittamista varten on

ase-tettu lähinnä luottamushenkilöistä koostuva toimikunta.

Maatilatalouden perustutkimus- ja kehittämissuuni.itelmassa

- selvitetään maatalouden tuotantomahdollisuudet,

- inventoidaan pysyvästi maatalouskäyttöön soveltuva

maa.

- arvioidaan maatalousväestön lukumäärän kehitys,

- selvitetään tilakohtaisesti kaikkien yli kahden peltohehtaarin tilojen perustiedot sisältäen myös viljelijöiden toiveet ja suunnitelmat tulevasta toiminnasta,

- tehdään ehdotukset niistä toimenpiteistä, joihin kunta voi ryhtyä alueensa maatilatalouden, ^sen sivuelinkeinojen ja erikoistuotannon kehittämiseksi.

Tutkimuksen perusteella laadittavassa suunnitelmassa tehdään ehdotus palvelun ja huollon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Tarkoituksena on myös herättää viljelijöiden kiinnostus yk-sityiskohtaiseen tilasuunnitteluun jakannattavuuslaskentaan.

Suunnitelman yhteydessä tehdään halukkaille viljelijöille toimenpide-ehdotukset mahdollisesta tilan ^tuotannon tehosta-misesta tai uudelleenjärjestämisestä.

Tutkimustyö on aloitettu vuonna 1977 ja se

on

tarkoitus saada valmiiksi 30.11.1978 mennessä. Työn keskeneräisyyden vuoksi ei tässä vaiheessa voida esittää tarkkoja tavoitteita ja toi-menpiteitä niiden toteuttamiseksi.

Tielautakunta

Tielautakuntaan kuuluu 5 jäsentä, joista puheenjohtajana

on

toiminut vuodesta 1977.^alkaen maanviljelijä Yrjö Kyytsönen.

Puheenjohtaja

on

yleisön tavattavissa kerran viikossa palo-asemalla^.

Tielautakunnan tehtävänä tielain mukaan on mm.

vuosittaisten laskelmien laatiminen ^kunnan

tie-menoista.

aloitteiden ja esitysten tekeminen tieverkoston parantamiseksi,

55 JSrjes tystoimi

lausuntojen antaminen tiekysymyksistä eri viran-omaisille,

yksityisteitä koskevien riitaisuuksien ratkaise-minen ensimmäisenä valitusasteena.

tiekuntien toiminnan ohjaaminen ja valvominen, uusien tiekuntien perustaminen ja entisten yhdis-täminen yksityistielain sallimissa rajoissa sekä esityksen tekeminen kunnan avustuksesta yksityi-sille teille ^sekä avustuksen käytön valvominen.

Vuoden 1977 lopulla kunnan alueella ^oli 103 tiekuntaa, sekä 6 sellaista tietä, joista osa on Mäntsälän puolella ja osa muussa kunnassa sekä 5 tietä, jotka eivät muodosta tiekuntaa, mutta ovat saaneet kunnan avustusta. Kunnan avustamien

yksi-tyisteiden pituus on yhteensä 270 km.

Uusia tiekuntia perustetaan vuosittain 3-4 kappaletta jakunnan avustamien yksityisteiden pituus kasvaa vuosittain 6 ^- 10 km.

4.2.9 Vesilautakunta

Vesilautakuntaan kuuluu 6 jäsentä. Puheenjohtajana

vuo-desta

1978

^{alkaen on} toiminut ^taiteilija Ensio Kohenen.

Vesilautakunnan tehtävänä on päätösvallan käyttäminen mm.

ojituksessa, jäteveden johtamisessa, jäteveden johdon ra-kentamisessa sekä talousveden käytön rajoittamisessa. Nämä tehtävät ^ovat luonteeltaan ^sen luonteisia, ^että ennen asian ratkaisemista ^on suoritettava paikan päällä katselmus.

Tämän lisäksi lautakunta suorittaa ^erinäisiä valvontatehtäviä kuten ^{esim. ettei} vesistössä ryhdytä luvattomaan padotukseen tai muuhun veden juoksua estävään toimenpiteeseen ja ettei 'vesistöä luvattomasti pilata. Lautakunta joutuu myös

sovitte-lemaan etupäässä naapureiden välisiä erimielisvyksiä lähinnä ojitusasioissa.

Vesilautakunnan tehtävissä ja toiminnoissa ^ei tapahtune olen-naisia muutoksia suunnittelukaudella.

56 57 Järjestystoimi

Järjestystoimi 4.2.1 C Kurmannetsälautakunta

Yksityismetsälain mukaisena paikallisena hallintoelimenä kunnassa on 4-jäseninen kunnanmetsälautakunta. Puheenjohtaja-na vuodesta 1973 alkaen

on

toiminut maanviljelijä Toivo Vilja.

Kunnanmetsälautakunnan tehtävänä on lähinnä piirimetsälauta-kunnan avustaminen tämän tehtävien hoidossa.

Liikennelautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista puheen-johtajana vuodesta ^{1977 alkaen} on toiminut johtaja Raimo Turunen. Lautakunnan apuna toimii liikennesihteeri, joka on yhteinen raittiuslautakunnan ^kanssa. Toimisto sijaitsee nuori-sotoimistossa .

Lllkennelautakunnan tehtävänä on liikenneolojen ja liikenne-turvallisuuden edistäminen kunnassa, jolloin lautakunta joutuu nun.

pitämään yhteyttä poliisi- ja

tieviranomaisiin.

valtakunnallisiin liikenneturvallisuus-, auto- ja moottorijärjestöihin sekä muihin liikenneturval-lisuutta edistäviin järjestöihin.

seuraamaan

liikenteen ja liikenneolojen kehitystä kunnassa,

tekemään toimialaansa koskevia esityksiä

kunnan-hallitukselle.

antamaan erilaisia lausuntoja sekä

harjoittamaan liikenneturvallisuuteen tähtäävää opetus-, kasvatus-, valistus- ja tiedotustoimintaa.

Lautakunnan tehtäviin kuuluu myös liikennesuunnittelu ja erilaisten liikenteellisten ratkaisujen tekeminen sekä taaja-mien rakennuskaavojen suunnittelun yhteydessä tapahtuva teiden

liikenneturvallisuuteen

liittyvät asiat sekä liikennemerkkien ja muiden laitteiden paikkojen ja tarpeellisuuden määrittely.

Mäntsälä kuuluu Suomen vilkkaimmin liikennöityihin maaseutu-pitäjiin, joten tämä asettaa kuntamme erikoisasemaan liikenne-turvallisuuskysymysten hoidossa.

Lautakunnan toiminnassa ei tapahdu suunnittelukaudella oleel lisiä muutoksia.

4.2.12 Alkoholitarkastus

Alkoholilain^mukaisia valvontatehtäviä varten kunnassa on sivutoiminen alkoholitarkastaja. Kunnallisen alkoholitar-kastajan tehtävänä ^on valvoa, että alkoholilakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä asetettuja ehtoja noudatetaan. Alkoholitarkastajan tärkein ^{tehtävä on} valvoa alkoholin anniskelua paikkakunnalla.

Alkoholitarkastajan palkkauksesta ja toiminnasta aiheutu-vat menot valtio korvaa kunnalle täysimääräisinä.

4.2.13 Valtiolliset vaalit

Suunnittelukaudella pidetään kansanedustajain vaalit v. 1979.

Äänestysaluejako on sama kuin

v.

1978 toimitetuissa presiden-tin valitsijamiesvaaleissa.

4.3 TERVEYDENHUOLTO 4.3.1 Terveyslautakunta

Terveyslautakuntaan kuuluu ¹⁰ jäsentä, joista puheenjohta-jana vuodesta 1965 alkaen ^on toiminut maanviljelijä Martti Kalliola. Lautakunnan alaisina viranhaltijoina hal-linnosta ^vastaavat johtava lääkäri, talouspäällikkö, johtava hoitaja, vastaava eläinlääkäri ja hammashuollon osa-alueelta vastaava hammaslääkäri.

Terveyslautakunnan tehtävänä ^on huolehtia kansanterveys-lain ja ^muiden lautakunnan toimialaan kuuluvien lakien mu-kaisista tehtävistä.

Lautakunta jakaantuu yleiseen osastoon ja

valvontaosastoon.

4.2.11 Liikennelautakunta

4

4

4

58 59

Terveydenhuolto Terveydenhuolto

4.3.5 Terveyskeskus 3.2 Yleinen terveysolojen valvonta

Yleistä terveysvalvontaa toteuttaa terveyslautakunnan alai-suudessa terveystarkastaja. Hän suorittaa myös elintarvi-kelain ja sen nojalla annettujen asetusten valvontatehtäviä.

Tarkastusten kohteena ovat

mm.

asuin-, työ- ja kokoontumis-huoneistot, elintarvikehuoneistot ja elintarvikevalvonta, kiinteistöt ja virkistäytymispaikat, tehtaat, laitokset,

jätteiden keräys-, käsittely- ja hävittämispaikat ja veden-ottamot. Lisäksi terveystarkastajan tehtäviin kuuluvat

eri-laiset näytteiden otot ^(mm. maidontarkastuslain mukaiset näyt-teet sekä talous-, uima- ja jätevesinäytteet).

Kansanterveystyöstä Mäntsälän ^kunnan alueella ^vastaa Mäntsä-län terveyskeskus.

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee

1 ylläpitää terveysneuvontaa, johon luetaan kansan-terveydellinen valistustyö, ehkäisyneuvonta ja kunnan asukkaiden yleinen terveystarkastuksen järjestäminen.

2 järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon lue-taan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa ja valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä ansiavun antaminen kunnan

alueella.

Erilaisia tarkastuksia

on

suoritettu vuosittain 700 ^- 800.

Lisäksi elintarvikenäytteitä on otettu vuosittain

n.

300 ja vesinäytteitä n. 200. Suunnittelukaudella ei toiminnassa tapahdu oleellisia muutoksia.

huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä.

3 3.3 ^Työsuojelu

4 ylläpitää hammassairauksien vastustamistyötä, johon luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito ^sekä Laki työsuojelun hallinnosta määrää, että kunnassa on oltava

työsuojelutarkastaja. Työsuojeluhallinnon tehtäviä hoita-essaan kunnan terveyslautakunnan asiana on valvoa, että työsuojelua ja työsuojelua ^koskevia säännöksiä ja määräyk-siä noudatetaan ^kunnan työsuojeluvalvonnan alaisissa toimi-paikoissa ^sekä huolehtia työsuojelua koskevan tarkastus-toiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä.

5 ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien koulujen, lukioiden sekä yleisten ammattikoulujen terveydellisten olojen valvonta ja niiden oppilaiden terveydenhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista ^varten tarpeelli-nen erikoistutkimus.

3.4 Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkintöhuoitolain mukaan kunta

on

velvollinen yllä-pitämään kunnaneläinlääkärin virkaa. Mäntsälässä on kaksi kunnaneläinlääkäriä. ^He suorittavat eläinlääkintöhuoitolain mukaisia tehtäviä. Eläinlääkäreidenvastaanotto sijaitsee eläinlääkärin virkatalon yhteydessä olevissa vastaanotto-tiloissa.

T§£Y§Y§SSHY2SS§

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää terveys-neuvontaa, johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö, raskauden ehkäisyneuvonta siihen sisältyen ja kunnan asuk-kaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen.

6C Terveydenhuolto

Terveysneuvontapalvelut käsittävät;

perhesuunnitteluneuvolan, joka Mäntsälän keskus-tassa toimii äitiysneuvolan tiloissa ja ^tämän lisäksi Sälinkään

neuvolassa.

äitiysneuvolat, jotka sijaitsevat Kirkonkylässä ja Sälinkäällä,

lastenneuvolat, jotka myös sijaitsevat Kirkon-kylässä ja Sälinkäällä,

aikuisneuvolan.

Suunnitelmakaudella pyritään aikuisneuvo-lassa tehostamaan terveysneuvontaa ja va-listusta. ^Vuoden 1978 alusta aloitettiin vanhusten neuvolatoiminta; 65 vuotta täyttä-vä mäntsäläläinen, joka ei ^ennestään käy terveydenhoitajan- tai lääkärintarkastuksissa säännöllisesti (sairauden takia), ^kutsutaan terveydenhoitajan vastaanotolle

tarkastuk-seen.

Tarvittaessa henkilö ohjataan edelleen lääkärintarkastukseen.

§2iEää2b2±£2 (avohoito)

Kunnassa on neljä terveyskeskuslääkärin virkaa. Viides ter-veyskeskuslääkärin virka esitetään perustettavaksi vuonna 1979. Käyntimäärä lääkärin vastaanotoilla oli ^{v. 1977} 19.760, joista salraanhoitokäyntejä 18.289. Vuonna 1982 käyntejä on arvioitu olevan 28.800. Asukasta kohden käyntien ^määrä nousee vastaavasti l,7:stä ^2,s:een.

Suunnitelmakauden ^alussa lääkäreiden vastaanotot ovat haja-sijoitettuna kolmeen eri paikkaan. Terveysaseman valmistumi-sen myötä talvella

1978/1979

^siirtyvät lääkäreiden vastaan-otot yhteen toimipisteeseen. Valmistuvaan terveysasemaan

tulee lääkäreiden vastaanottojen lisäksi vuodeosasto, tilat laboratoriota ja ^röntgeniä varten, toimenpide- ja ensiapu-tilat sekä hallinto-osa, johon tulee terveystoimisto sekä huoneet talouspäällikölle, johtavalle lääkärille ja johta-valle hoitajalle. ^Lisäksi tähän yhteyteen tulee huone työ-terveyshoitajaa varten.

In document Kuntasuunnitelma 1978-1982 · DIGI (sivua 26-35)