• Ei tuloksia

Mäntsälä mielellään : Osa 1/3 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mäntsälä mielellään : Osa 1/3 · DIGI"

Copied!
42
0
0

Kokoteksti

(1)
(2)

MÄNTSÄLÄ

(3)

Painopaikka

Karisto Oy

Hämeenlinna 2001

ISBN: 952-91-4031-2$

(4)

)/U

r'/>

MÄNTSÄLÄ

mielellään

»

Valokuvat

Pentti Johansson

»

Teksti

Kirsti Manninen

Graafinen suunnittelu ja taitto

Olli Pekka Eskelinen

(5)

Mäntsäläon maanteiden pitäjä.Keskiajallakulkivat Hämeen mie- het Janakkalan,Tennilän ja Hollolan suurista emäpitäjistä Porvoo- seen jaSuomenlahden rannikolle jaosakulkijoistaasettui näihin erämiaihin.

Mäntsälän uudisasukaskylienkautta rakennettiin jo 1400-luvulla ns.Meritie, jokayhdisti Hämeenlinnan ja Porvoon hallintokeskuk-

set. KunHelsinginporvarit 1600-luvulla alkoivat vaatiatieyhteyt-

Päijänteen rannalle Hollolaan, uusi tie rakennettiin Tuusulasta Mäntsälän eteläisten kylien kautta jaseyhtyiMeritiehen Mäntsä- län kirkonkylässä.

Risteyskohtaan perustettiin kirkko jakestikievari, jonkasyväkaivo tuli tunnetuksisanonnasta“Se meniku Mänttälän kaivoon.” Maan- tiet toivatkyliinuuttaväkeä, uusiakeksintöjä jaaatteita.Tulijoita riitti niinkartanoihin kuin torppareiden asumuksiin. Ensimmäisen

linja-autonsa Mäntsälä sai

1910-luvulla.

Seuraavalla vuosikymmenel lä ajettiin Mäntsälän teillä

pirturallia.

Kun Mäntsälän

kapinaa

ryh- dyttiintukahduttamaan, pitäjän kaikille teille pystytettiin tiesulut.

MeritieonvanhamaantieHämeestä Por- vooseen.KuvassatienkulkuSaarenkarta- nonkohdalla 1920-luvulla.Kartanon vanha päärakennus näkyykeskellä.

(6)

Mml M;

.£sk

l^

j|

v i-1

1. V

•-

il-

*y' f'-O W*

.

.

■•»

.A

arasv- *&£■■.■vt\ '

Z‘ '\Jr.(. V-r- 'M*%j‘ , "'’4*

-r ■« .

v ;a. !y '

"Mänttälänkaivo" oli Hämeenlinnan tien varrellakirkonkylän yleinenkaivo.

m

iäji&i Sotien jälkeenHirvihaaraan rakennettiin talkoovoimin

invalidikylä sodassa haavoittuneille rintamamiehille ja heidän

perheilleen

jayli 400 luovutetustaKarjalasta e- vakoitua

perhekuntaa

sai uuden kodin Mäntsälästä.

y

rm- ||_

? _

våfisi&s^Sfc.'*- --/ la

Tulijat olivat pääosinKirvun jaKoiviston pitäjistä ja karjalanpiirakoistatuli Mäntsälässäkin

pitoruokaa.

Pikatie halkaisi Mäntsälän

1950-luvulla.

Edelleen tah- toivat Helsingin porvarit suoraayhteyttä Lahteen ja kauemmaksikin. Pikatienvarteenrakennetun Mäntsä- län linja-autoasema,jota ilkeämieliset kutsuivat Suo- mennamimmaksi. Suurin ja vilkkainseainakin oli maaseudun linja-autoasemista.

mm

Ensimmäisen aravakerrostalonsa saikirkonkylävuon-

na 1963.Kartanon pellolle syntyi 1968ensimmäinen omakotialue, jota kansa kutsui Peyton Placeksi. Viikon-

loppuisin

seisoivatmökillemenijöidenautojonot kes- kellä kirkonkylää. Uusiaasuntoja rakennettiin parisa-

taavuodessa jatulijoitariitti.Asuntomessut järjestet- tiinAnttilan alueella 1992. Mäntsäläon yhämonen hartiapankkiperheen luvattu maa.

(7)

jA

M*åLJ

■sr

m

ftOT Fri M

":

yÄitesilß

;■.;y&£;

I

Sä| I

|||p

'r,’'’!'J''': ' v;’’'

:*£.:/&£r-.vU'*\ -

'i'U-' v- ' , , 'jjijffi ••

(8)

14

i I

I

Is

Ruuhkaa linja-autoasemalla 1950-luvulla.Vasem- malla "mutteriksi” kutsuttu asemarakennus,jossa

oli myösSvenssoninkauppa jaelokuvateatteri. Oi- keanpuoleisessa liiketalossa olikenkäkauppa, talous- kauppa jakahvila.

Nykyinen matkahuoltoonvilkas bussi- liikenteen solmukohta.

(9)

«

JBU

i

S

(10)

&

%

tMIS

ä;

(11)

Motoristi Shell-huoltamon pihamaalla.

(12)

Reikätuoli jakehtoSepänmäenkotiseutu- museossa.

Monihelsinkiläinen,

porvoolainen,

lahtelainen, hyvinkääläinenja järven-

pääläinen

onyhä Mäntsälässäsyntynyt. Isonpitäjän torpissa,

pientiloilla,

karjalaistavissa jaomakotialueellaonvuosisatojen ja vuosikymmentena- jankasvatettu työvoimaa ympäröivien

kaupunkien

ja teollisuuskeskusten

tarpeisiin.

Vaikka

perheisiin

saattoi syntyätoistakymmentälasta, eivätläheskään kaik- ki selviytyneet

aikuisiksi

asti. Monien äitien ja

lapsien

kohtaloksi koituivat synnytyksetja erilaiset kulkutaudit kolerasta tuhkarokkoon ja punatautiin,

jotkatappoivat yhtä hyvintorpankuin kartanonkin lapsia. Esimerkiksi Num- mistenAlikartanon Nordenskiöldit menettivät

pahimpana

talvenavastasyn- tyneenvauvanlisäksi kolme muuta

pienokaistaan kulkutauteihin.

Vielä 1920- luvulla kahdeksan lasta sadastasyntyneestäkuoliennenensimmäistä ikävuot-

taan, mutta joneljäkymmentävuottamyöhemminvainyksi lapsi sadasta.

Lapsikuolleisuutta

vähensivät olennaisesti parempiravinto,parempi

puhtaus

ja parempisairaanhoito,edistysaskeleitaolivatmm.opinkäyneetkätilöt, jol- lainen Mäntsälään

palkattiin

vuosien

vitkuttelun

jälkeenvuonna

1876.

En-

simmäinenkunnalääkäri saatiinvuonna 1888.

Kaikkein tärkeimpänä

lapsikuolleisuuden

alentajanapiti Mänt sälän

pitkäaikainen

kunnanlääkäri Andreas Carlbergkuitenkin neuvolatoimintaa, jokaMäntsälässä käynnistyivuonna

1942

ensinSuojeluskuntatalossakätilönvastaanottona ja myöhem- min ja valtuustosalissa ja Sälinkäänkansakoululla. Mannerhei- minLastensuojeluliitonkiertävä neuvola kävi kerran kesänai- kana Rautjärven, Saaren, Kaanaan, Sulkavan, Nummisten ja Ohkolan kouluilla. Oman terveystalon pitäjän pienimmät sai-

vatvuonna 1950. Sen rahoitukseen oli osallistunut Mäntsälän ruotsalainen kummikunta Länna

naapurikuntineen.

Myös Sä- linkäälle rakennettiin omaterveystalo.

Entisajan taloissa ja torpissa lastenhoito oli uskottu vanhuksil- letai isommille

lapsille,

sillä talo tarvitsikaikki täysikykyiset työntekijänsä raskaampiin töihin. Alle vuoden ikäistä lasta kei-

nutettiin yleensätiukasti, heijaantailullaan

kapaloituna. Jos

rintamaitoa eiriittänyt

lapselle

tai imettäjä oli poissa, tarjottiin velliä ontoksi koverretusta lehmänsarvesta, jonkatoisessa pääs-

olituttinatoimiva riepunyytti. Kehdon kuivikkeina olivat yleensä oljet.

Kehtolauluja oli monenlaisia eivätkäne ainakertoneet hellistä tunteista lasta kohtaan.”Aaaaaakkanikuoli,saisin toisen mut- tenhuoli”, laulettiin Nummisissa,mutta osattiin sitä sentään laulaakauniimminkin:”Kissunen, kissunen

kippurahäntä,

tuo sinä

lapselle

marjojasinisessäsäkkisessä, punaisessa pussosessa että se lapsonensyöräsaa”.

Vähän isompana lapsi pantiin reikä- tailaukkutuoliin, jossa hän sai totutellatuvan elämään.Vitsan jatukkapöllyn lisäksi

lapsia

kasvatettiin

pelottelemalla.

Näkit jamuutveden kum- majaiset pitivät

lapset

pois vaarallisten vesien ääreltä.

“Jos

ki-

roilitai haaskasi leipää, voi

Jumala

pudotta ison kiven

päälle”.

(13)

Periaatteessakaikki

lapset

pitiopettaakotonaan lukemaan jatunte- maan

kristinopin

alkeet, silläalakoulujenpuuttuessakansakoului- hinkin edellytettiinvielä

pitkään

jo olemassaolevaa lukutaitoa.Rin- nan

lukuopetuksen

kanssa opetettiin lapsia myösaikuisten töihin.

Pienet tytötopettelivat sukankutomista jakehruuta, pojat ulkotöitä ja

puutöiden

tekoa. Kansakoulu ja

oppivelvollisuus

mullistivattä- mänkäytännön. Tavallaan nemerkitsivät monillemyös

lapsuuden

pitenemistä, kun alle kymmenvuotias eienääautomaattisesti joutu-

nut tekemään

pitkiä

työpäiviä aikuisten rinnalla.Lasten työvoimasta oli kysemyös silloin,kun Mäntsälässä vielä

1900-luvun

alussakin väiteltiin kiertokoulun jakansakoulun

paremmuudesta.

Moni isä ja äitioli ainakinhiljaamielessään tyytyväisempikiertokouluun, joka kesti vainmuutamanviikon ja

lapset

saattoivatjälleenosallistua täyspainoisesti talon töihin.

Erityisen vaikea oli niiden

lapsuus,

jotkajoutuivatsyystä tai toises-

takasvamaan ilman

vanhempiaan.

Toisin kuinyleensäkuvitellaan, ei Mäntsälässäkään vielä 1800-luvun alussaannettu

lapsia

huuto- laisiksi,vaanheidät sijoitettiinmuutaman talontaikylän muodos- tamiin vaivaisruotuihin elätettäviksi. Vasta 1800-luvun

lopulla

tuli huutolaisjärjestelmästä köyhäinhoidonyleisinmuoto.

Nälkävuosina 1867-1868 Mäntsälässä jouduttiin

pohtimaan

ennen- näkemättömän monen

orpolapsen

kohtaloa. Ratkaisuksi kehiteltiin

“Lasten-koto”, jokatoteutettiin antamallakaikki orvotelätteelleyh- den luotettavaksi todetun henkilön huostaan. Kaikkiaan 18vuoden ajan toimi tämämerkillinen laitoseri

puolilla

kirkonkylää kulloisen- kin hoitajanasunnossa. Alkuvuosina

lapsista

huolehtivat maalari ja matami Blåberg,myöhemmin mm.nikkari Henriksson, tupalainen Sarenius sekä eläinvälskäriW.Tapper.Kunnan suorittaman hoito- maksun lisäksi tuki mm.pitäjänrouvasväenyhdistys

orpolapsia

omil- la avustuksillaan.

Kun Lasten-koto vuonna 1886lakkautettiin,ryhdyttiin or-

polapsia

jakamaan piirikunnittain huutolaisina elätettäviksi.

Seurauksena olipaljonepäkohtia, joihinkiinnittivät huomi-

otamyösRouvasväenyhdistyksen naiset. He perustivatvuon- na 1899kirkonkyläänyksityisenlastenkodin, jokatoimiil- meisesti itsenäisyyden alkuun saakka.

Kansalaissodan jälkeenpyrittiin orpolapset jälleen sijoitta- maanyksityiskoteihin,tosin ilman huutokauppaa, jokaoli- kin vuonna 1922 lailla kielletty.Ongelmana oli orpojen ja köyhien lasten lukumäärän kasvu. Vuonna 1918Mäntsä- lässä oli yksityishoitoon sijoitettuja

lapsia

73 jaseuraavana vuonna64.

baby

(14)

Juli

Uudelleensamaongelmailmaantui talvi- jajatkosotien aikana ja niiden jälkeen,vaikka Sälinkäälle olivuonna

1943

muuttanutlastenkoti. Vielävuonna 1950 oli Mäntsälän yksityiskodeissa hoidettavana 23 lasta ja las- tenkodissa41.

Jo

toisen maailmansodan aikaan oli ryhdytty avusta- maanlapsiperheitä, jottavanhemmat pystyisiväten- tistä paremmin huolehtimaan itse lapsistaan. Tähän tähtäsivätniin

lapsilisät,

äitiysavustuksetkuinneuvo- latyö.Laki kasvatusneuvoloistaannettiin vuonna 1971,

muttaMäntsäläostialuksi

palvelut

Hyvinkäänkasva- tusneuvolasta. Oman perheneuvolan Mäntsäläsai vuo- den 1990alussa.

4*

£

W

.

Millainenon lapsuustämänpäivän Mäntsälässä?

Terveyden,ravinnon, asumisen,

puhtauden

ja koulun- käynnin osaltavarmaanparempi kuinsata vuottasit-

ten, muttase mitä moni

lapsi

Mäntsälässäkin

kaipaa,

on turvallisuus jaläheisyys.Entisajan perheyhteisössä oli aina

isovanhempia

tai muitatuttuja aikuisia, jotka kukin omalla tavallaan kantoivatvastuuta

lapsista.

Tätä turvaverkkoa ei voikorvata mikään virka-aikana toimiva järjestelmä. Siksi esim. seurakunnan ja järjes- töjen piirissäonyritettysynnyttäälasten

vanhempien

omiaverkostoja, jotkatarjoaisivat

lapsille

ja heidän vanhemmilleenturvaaja lämpöä kaikissa elämäntilan- teissa.

*

t

(15)

•V

K

V

11

BM2

M- f

&

~;

M

' .7

aoc- hm

fVn/t>&

M

% n**

*r* m

jMI

(16)

.....#m.

■^»mnäW

"

-4:“

"Annun tannun taavid soo,

ulien tullen tuplit soo, vilivili vippaa villin goo sannan syyraa

kangaan kyyraa epper pepper

piiraa paaraa puh."

v:

(Vanha leikkiloruSääksjärveltä)

(17)

nuoruus I C M. I

|X Vanhan Mäntsälänhuvejaolivat mallas-

saunat janurkkatanssit, joihin liittyi juo- pottelua,

tappeluita

jaestotontaseurus- telua vastakkaisen sukupuolen kanssa.Ke- säisinkokoonnuttiinkeinumäelle, missä kyläkeinun ympärileikkauttaminen oli u- sein yhtähengenvaarallistahuvia kuinny- kynuorison moottoriharrastukset. Uusik- sihuveiksi tarjottiinraittius- januoriso- seurojeniltamia, työväenyhdistysten lu-

kutupia,

urheilua sekä lainakirjastoja, joi-

taperustettiin jokakylälle.

\ :*'JSZ :■■ '

d_

k

4i

wj

V

KmJAKAvppÄ

Vielä

1930-luvulla

suojeluskunnat ja lotat kiinnostivat nuoriaenemmänkuin partio- työ. Vasta vuonna

1954

perustettiinMänt- sälääntyttö- ja

poikalippukunnat,

joiden perinteitä jatkaanytseurakunnan tukema Mäntsälän Metsäkävyt. Kuntakin ryhtyi sodan jälkeenorganisoimaan nuorille lii- kuntaa jaharrastuskerhoja.Huhtikuussa

1961 järjestettiinkunnan ensimmäinen nuorisoviikko

kulttuurikilpailuineen.

Nuo risotoimisto perustettiin

1970-luvulla

ja senresurssitkasvoivat lamavuosiinasti.

Nyton nuorisolautakunta lakkautettu ja nuorisotilojaetsitään. Mallassaunojen ja kyläkeinujentilallaovat

hampurilaisbaa-

rit, huoltoasemat ja kioskien nurkat.

capn

(18)

M F

pct

V "M

>

määnlastensa

päivähoidon

itse.Vuonna 1969 ryh- dyttiin Mäntsälässä

puuhaamaan

vapaaehtoiskeräyk-

kikouluna helmikuussa 1970 kunnan omistamassa Ali-Peltosen talossa eliVirkkalassa, joka sijaitsi kir-

dessa leikkiryhmässäkävi kevätkaudellanoin 40

Varsinainen kunnallinen lastentarha aloitti Virka- \\

lipäiväpaikkojasaman verran.Seuraavan vuoden alussaavattiinVirkkalassa toinenkin 25-paikkai- nen puolipäiväosasto. Seuraavanavuonnapäivähoi- tolaki muutti lastentarhat

päivähoitokodeiksi.

Ker- rankin oli Mäntsälä ollut ajoissa asialla.

m\

m

1#

y

i i

/

fr-

.i

■p

KunVirkala ei tilojensa eikä sijaintinsa

puolesta

ollutparas

paikka päiväkodille,siirret-

tiintoimintavuonna 1980 entiseen kunnanlääkärin virkataloon Mäntymäelle. Sitäen- nenoli kunta joperustanuttoisen 20-paikkaisen

päiväkodin

Kirkonkylän entiseen kant- torilaan kesällä 1976.Kolmas

päiväkoti

aloitti Mustallamäellä viisivuottamyöhemmin.

Nykyisin Mäntsälässäon seitsemänkunnallista janeljä yksityistä

päiväkotia.

PERHEPÄIVÄHOITO

Mäntsälän kunta ryhtyi organisoimaan ja valvomaan

perhepäivähoitoa

vuonna 1971 ja kolmevuottamyöhemminsesiirtyimyöskustantamaan sitä. Parissa vuosikymmenessä

perhepäivähoito

onkasvanut rajusti; jovuonna 1991perhepäiväkotejaoli 91 ja niissä oli koko-tai

osapäivähoidossa

yli350 lasta. Lasten yksityisen

perhepäivähoidon

tuki alkoivuonna 1981 ja valtion maksama kotihoidon tuki 1985.Vuosina 1990-1992 mak- settiin ns. Mäntsälä-lisää hoitovapaalle jäävällealle kolmivuotiaan vanhemmalle. Aloi-

tusvuonnatukea sai 256 perhettä.

Jokainen

lapsitarvitsee sylin.

.w

'S i-

«£

(19)

Perhepäivähoitaja VirpiTanttu kahdenhoi-

tolapsenkanssa Levannolla.

(20)

koulu

Kun lapsi lähetetäänkouluun, onkysymys matkasta. Vuoteen 1869 saakka oli kouluun lähdettäväPorvooseen tai Helsinkiin ennenkuin kirkonkylään perustettiin Ekroosin kansakoulu. Le- vantolaisilletaisulkavalaisille oli sekin liian kaukana. Kirkon jär-

jestämä

kiertokouluopetus,

jotaannettiin vuodesta 1873vuoteen 1931,toi

opetuksen

omalle kylälle vaikka kestikinvainmuuta-

manviikon.

Vastavuoden 1920

oppivelvollisuuslaki

määräsi kunnan perusta- maankoulun kaikille 7-13- vuotiaille eikä koulumatkasaanutol- laviittäkilometriä

pidempi.

Hitaastitäydentyi koulujenverkosto.

Vasta

1950-luvulla

oli kuntaan saatu22kansakoulua. Seuraavalla vuosikymmenelläalkoikoulujenlakkautus japidentyviäkoulumat- kojaruhdyttiin ratkomaan koulukyytien japyöräteidenvoimalla.

Reppu painaa yhä.

0^ V

(21)

L

J&

•'•>; *.ko tf-CB

■SuXsM

Jo

oppivelvollisuuslaissa oli määrättykansakoulunsa päättäneiden jatko-opetuksenjärjestämisestä,muttakäytännössä jatkokursseja

eiedes järjestetty

pienimmillä

kouluilla.Vuonna

1948 palkattiin

kuntaan kiertäväkotitalousopettaja,mutta vasta

1960-luvulla

sai Mäntsälä nelilinjaisenkansalaiskoulun, jokaaluksitoimi yksivuo- tisena,myöhemmin kaksivuotisena.

Kun Mäntsälään sotien jälkeensaatiinkansakoulu, jakautuikoulu-

tus entistä selvemmin kahteenlinjaan-jo kymmenen, yhdentoista iässäoli tehtävä tärkeitä valintoja.Oppikoulunviitoittamalle

pitkäl-

le

opintielle

päätyivätvainne, joidenvanhemmilla olivaraa ja mah- dollisuuksiasitoutuavuosia kestävän koulutien kustantamiseen. Mo- nityöläiskodin ja sivukylän

pientilan

nuori joutui valitsemaan vastoin tahtoaan kansalaiskoulun tarjoaman lyhyemmänkoulutien, sillä lei- vänsyrjään oli kiire.

Mäntsälässä

peruskoulu-uudistusta

ryhdyttiin toteuttamaanvuonna 1973.Kyläkouluistatuli ala-asteita jaentisestäyhteiskoulustajakan- salaiskoulustayläaste.Kunkunta ottivastuunkaikkien alle 16-vuoti- aidenkouluttamisesta, kasvoi oppilasmäärä rajusti. Kansakoulussa oli oppilaita ollut n. 1000, seuraavana vuonna

peruskoulussa

jon.

1500.

Tilanahtauson vaivannut

peruskoulua

varsinkin kirkonkylässä. Myl- lymäen ala-aste valmistui 1984 ja

Hepolan

koulu 1990,muttaEhn- roosinkoulussa tungoshellittivasta,kun Riihenmäellevuonna 1998 valmistui Suomen modernein koulutalotoistayläastettavarten.Tär- keämpää kuin seinät onkuitenkin

opetuksen

sisältö jakoulun henki.

(22)

I

k”

<?hFm. I

1

yg

*

cl4 .

m

Ls

*v'v’ > f

p_^__W^M

S r|r£

a-Ay ,1

ninÄl

fIV

e

"^ff1

«r

»>

ISi < -v

' %

L%

lukio

(23)

kuva Lukion arkisto

Ensimmäisetylioppilaatvuonna 1957.

Lukion oppilaatvierailullaHollannissa HugodeGroot-koulussaRotterdamis- sa.Vierailuliittyy Mäntsälän lukion Hol- lanti-projektiin. Meneilläänonrunojen

kirjoittaminen.

Oppikouluunoli ennensotia hakeuduttavaPorvooseentai Järvenpään yhteiskouluun. Oman keskikoulun Mäntsäläsai vuonna

1945

jaope-

tusaloitettiin seurakuntatalontarjoiluhuoneessa.Vuonna 1947 keski- koululle rakennettiin viisiluokkainen koulutalo kirkonmäelle torilaa- nintoiselle

puolelle.

Kun uusi keskuskansakouluvalmistui, pääsi kes- kikoulu Ehnroosin koulun tiloihin, mutta tunteja

pidettiin

myöskun- nantuvalla jaseurojentalolla.

Lukio-opetus alkoi Mäntsälässävuonna 1955.Ensimmäisetylioppilaat, kolme

poikaa

javiisi tyttöä,valmistuivat keväällä 1957.

Juhlan

kunniak-

sikunta kustansi heille valkolakit. Pienen lukion tulokset paranivat 1960 luvulla,kun opetustatehostettiinmm. maaseutukoulujenensimmäisellä kielistudiolla. Oppilaitatuli Mäntsälän lisäksimyösPornaisista ja Pukki-

lasta.

Peruskoulunkynnyksellä vuonna 1972 Mäntsälän lukio erotettiin keski- koulusta omaksi yksikökseen. Kurssimuotoiseen lukioon siirryttiinvuon na 1982 ja silloin sai lukiomyösensimmäiset tietokoneet. Vuonna

1994

tuli Mäntsälänkin lukiosta luokaton. Maailmalle se onevästänytjo yli 2400ylioppilasta-minut muiden mukana.

(24)

Työ tekijäänsäneuvoouskottiin Mäntsäläs- säkin

pitkään.

Tuvissa, navetoissa,

pelloilla

jametsissäkasvoivatkin useimmatmäntsä- läläisetammattiinsa.Käsityöammatteihin harjaannuttiin

oppipoikina

jakisälleinä, kaupanpitoon

puotipoikina

ja -tyttöinä.

Tulitikkutehtaat jarullatehdas kouluttivat

omattyöntekijänsä.

V

;»)->?!/ 'W-

Vuosina 1907-1919toimi MäntsälässäLin- naistenkartanon “käytännöllistietopuolinen’

karjanhoitokoulu.Kun maareformi loi 1920 luvulla Mäntsälän kyliin satoja uusia

pienvil-

jelystiloja,oli vastaperustettujenpieviljelijä- yhdistysten ja maamiesseurojen tärkein teh- täväjärjestääjäsenilleenmaa-,metsä- jakar-

jataloudensekä

puutarhanhoidon

jakotita- louden kursseja.

Sota-aika muutti käsityksiä ammattiopetuk- sen

tarpeellisuudesta.

Talvisodan jälkeenpe- rusti Invalidisäätiö Saaren kartanoon sotain- valideille tarkoitetun

ammattioppilaitoksen,

jossa

69

talvisodan invalidiaryhtyitammi- kuussa

1941

opiskelemaan maa-japuutar- hatalouden, maasepänjasuutarin ammattei- hin.

Jatkosodan

jälkeenopetustalaajennet-

tiin jaryhdyttiin kouluttamaanmyössota- orpoja.

Jo

vuonna1948 ryhdyttiin

oppilai-

siottamaan myössiviili-invalideja.

Saarenammattiopiston floristitasettelemassa suurta kukka-asetelmaa katanonpuutarhassa ke- väällä 2001.

ammattikoulut

(25)

Kuntaryhtyiaktiivisesti edistämään ammattikoulutustavasta 1950- luvulla. Aluksi perustettiin vainerityinen ammattioppilaslautakunta ja osallistuttiin

porvoolaisen

Bergmanin ammattikoulun laajennuk-

seen.Järvenpään ammattikouluhankkeen viivästyessä kunta kääntyi uuden lainsäädännön velvoittamana Lahden ammattikoulujenpuo- leen.Syksyllä 1959 Lahdessa aloitti kahdeksanammattikoululaista, joidenkoulutuksen kunta sitoutui maksamaan. Lisäksi tuettiinop-

pisopimuskoulutusta

omalla paikkakunnalla ja sijoitettiin kansalais- koulun käyneitämyösSaaren ammattioppilaitokseen.

'M

Aina

1980-luvulle

astiMäntsälän ammattikoululaiset joutuivat ha- keutumaan

naapurikuntiin.

TuolloinPorvoossa, lähinnä Monninky län ammattikoulussa, opiskeli 40 mäntsäläläistä, Järvenpäässä 36 ja Lahdessa 10.Syksyllä 1952 aloitti kirkonkylän koulukeskuksessa

vihdointoimintansa omaammattikoulu, ensin

tilapäisenä

sivukou- luna, myöhemminvakituisena

ammattioppilaitoksena

ja vuodesta

1995 ammattiopistona.

Vuonna

1967

koulusta tuli Mäntsälän maatalousoppilaitos, joka oli alallaan Suomen suurin. Invalideilla oli edelleen etuoikeuspääs- koulun

oppilaiksi.

Vuosikymmentenmittaan opetus keskittyi mmatalouteen ja

puutarha-alaan

javuonna 1995 Mäntsälän maa-

talous- ja

puutarha-alan oppilaitos

liitettiin Mäntsälän ammattio- pistoon.

Toisessakin valtionomistamassakartanossa ryhdyttiin

1960-luvul-

laantamaanammattiopetusta, kun Eläinlääketieteellinen korkea- koulu perusti Hautjärven kartanoonomanAmbulatorisenklinik- kansa.

Jokainen

Suomessa valmistunut eläinlääkäriperehtyisiellä käytännön eläinlääkintään. Tämäkin opetus jatkuuyhä Mäntsälä- lässä,vaikkase vuonna 1996 siirrettiin Saarelle.

(26)

Vapaata sivistystyötä harrastettiin Mäntsälässä jo 1800-lu- vun

lopulla,

jolloinMäntsälännuorisoseurapanitoimeen erilaisialuentokurssejamm.kirjanpidosta, intohimoista

ja “Isänmaan ja isänmaa-käsitteestä”.Aina

1960-luvulle

astivapaatakansansivistystyötä tehtiineniten erilaisten yh- distysten kursseilla ja harrastuspiireissä.

Kun valtio 1962 sitoutui tukemaantyöväen- ja kansalais- opistojentoimintaa, havahduttiin Mäntsälässäkin. Oma

kansalaisopisto

aloitti 1967 ja joensimmäisenä vuonna sen kursseille osallistui lähes 550 kuntalaista.

1970-luvulla

al- koi avoimen korkeakoulunopetus, seuraavallavuosikym- menellänuortenkuvataidekoulu jakäsityöpajaopetus ja

1990-luvulla

onkoulutettu mm.yritysten ja kunnan hen- kilöstöä sekä työttömiä. Vuodesta 1996 kansalaisopisto on toiminutsaneeratussa vanhassa kunnantalossa.

r»

Mäntsälän kunnallinen musiikkikoulu perustettiin 1987.

NykyisessäPorvoon

musiikkiopiston

opetuspisteessä Mänt- sälän kirkonmäelläon

oppilaita

104 sekämontaryhmää musiikkileikkikoululaisia. Tavanomaisten soittimienli- säksi Mäntsälässäon jovuosia opetettuharmonikansoit-

toa,onhantämäkuuluisa hanuristipitäjä.

{

&

r-

am

i 1 -

'JSS

(27)

naiset

«I

!!

:r**

" “•

Jk. ■:

"

’?;•■-.,

:&*■.

W.ÄI*

•■■ <

-. *

% ;V

A

,<

I

i|i]

4

;5

<

rv iW i<

7

V Hft

rl 4

~ |_ å

f

->«. ...

*f?S äSStS"

-i

■‘ p||

t <5;

<r- *

?

-•

jr

- ■«%. fc

T

'. r' '■.*-

<f . s*

■V

""

' T

i

V”^'

: ***•

.

Sti,-

«3

1

;'

Pyykkäreitä Mäntsälänkirkonkylän pyykkirannassa vanhan kirkkosillan vieressävuonna 1926.

(28)

Tunnetuin Mäntsälännaisista on

epäilemättä

Ulla Möllers- värd, jota keisari Aleksanteri I tanssitti Porvoon

valtiopäivä-

tanssiaisissa maaliskuussa 1809 ja vieraili viikkoamyöhem-

minMäntsälän kartanossa. Parivuottamyöhemmin Ulla Möllersvärd nimitettiin keisarilliseksi hovineidiksi jasaikei- sariltasuuretmyötäjäisetsuostuessaan yli 60-vuotiaan ken- raali vonEsseninkosintaan. Avioliitto raukesi alkuunsa,kun

naamioitunut miesryösti Ullan sulhasensa viereltä kirkosta

palatessaan.

Huhujenmukaan asialla oli Ullan isoveli eversti Carl Magnus Möllersvärd. Avioerostahuolimatta Ullasai pi-

täämyötäjäisensäanottuaan sitä erikseen keisarinnalta. Elä- mänsä viimeisetvuosikymmenet hänasui naimattomana Por- voossayhdessä kahden veljensä kanssa.

'f

*s

Kartanonne!tejä useamminovat aikakirjoihinjääneet itsenäi-

setkartanonrouvat. Upseerina

palvelevan

kartanonisännän vaimooli isoataloudenyksinhuoltaja silloinkin,kun mies oli elossa,sillä

palvelus

vierailla sotakentillätaiViaporissa piti isännän kuukausia, joskusvuosiakin poissa kotoa. Niinpä Nummisten Alikartanon Hedda NooraLilliehöök, A.E.

Nordenskiöldinisoäiti, joutuikevättalvella 1808yksinpuo- lustamaankartanoaan

paloviinalla,

leivällä ja

päivälliskut-

suilla,kun 6000 venäläistämarssi PorvoostaMäntsälän hal- ki kohti Hämeenlinnaa.

t;

Aamujumpalla kirkonkylän keskustassa vuonna2001

Monetmäntsäläisten hartaudella muistamatnaiset ovatol- leet opettajattaria, jotkapyyteettömästi huolehtivat koulu- työnsä lisäksikyliensäsivistystarpeista jaharjoittivat senli- säksilaajaayksityistä hyväntekeväisyyttä. Arjen sankaritta- ria onpitäjässä aina ollut-polkupyöräällätai

potkukelkal-

la piirejään kiertäviä terveyssisaria,

lapsikatraansa

aikuisiksi kasvattaneitaleskivaimoja,ainanaapuriapuun valmiitanais ihmisiä, joidenansiostaMäntsälä on perempi

paikka

elää.

Toki neuvokkaita ja rohkeita naisialöytyi talonemäntien ja torpanvaimojenkin joukosta.Väkevä kansanparantaja oli mm.VilhelmiinaSievinen, jokakykeni seisauttamaanve- retkin. Melkoista rohkeutta osoitti myös sesääksjärveläinen emäntä, jokakevättalvella 1918 uskalsi haastaa Mäntsälän

punakaartin vallankumousoikeuteen

vaatien takaisin taka- varikoitujavaatetavaroitaan ja hevostaan.Vaatteensa emän- saikin,mutteihevosta.

(29)

'V

'mwi-

m

SK. oitel

|te

;

Ä

,’«

'*.

"i

f'i

:<t

;i

*-c

Kivenhakkaajia Saaren kartanon mailla 1900-luvun

alkupuolella.

Itsepäisyysnäyttääkautta vuosisatojen olleen Mäntsälän miehille tyypillinen ominaisuus.Rajariitoja selviteltiin jo 500 vuottasitten ja sitkeästikäräjöivät

isännätkartanonherrojakinvastaan, millointunsivat etujaan loukatun. Vuon- na 1811kuvasi kirkkoherra Asp seurakuntansa miehiä työteliääksiväeksi, jo- ka “pitää tarkkaa huoltaoikeuksistaan, mistä johtuuettä hemyösmielellään käyvät käräjiä, vaikka asiat voitaisiin ratkaista sovussa”.

Mäntsälän tarinaperinteessäonkaksi miestä ylitse muiden. Toinen näistä oli ohkolalainenPirjolantalon renki SvanttePirjola, jokasalaviisaasti piti

puoli-

aan isäntänsämääräyksiävastaan: kun isäntäerehtyivaroittelemaan, ettei son- tarekeä saakaataa, Svantteajelipiruuttaan täydellä

paskakuormalla

edestakai- sinpihan japellon väliä. Toinen Mäntsälänmiestensankari oliison Marjalan talon isäntä

Jalmari

Degerman, jokahääyön jälkeisenäaamunatarjosinuori-

kolleen housujaanja kun tämäkieltäytyivetämästäniitäjalkaansa,isäntäil- moittiolevansa talossase jokahousut jalassaratkaisee isot ja pienet, hyvät ja huonotasiat. Miesasiaasekin.

(30)

TK" \/7\

JFfcm

IV»

LrW' 'tå-

f

'

W J

f'\M- "å

A

k

*

¥

..lv ■v

li

■■ ■■

:

iife

r

&.

(31)

Pääsiäisenräntäsadeeipysäytä urhoollisia koiran ulkoiluttajia.Koiria sää einäytäaina- kaan haittaavan.

Ensimmäiset väkilukutaulukossa vuodelta

1749

oli mäntsäläläisiän. 1500-siis alle 10%nykyisestäväkimäärästä. Heistävain viitisenkymmentä kuului ns.säätyläisiin

eli olikartanoiden,

pappiloiden

taivirka- talojenherrasväkeä. Talollisia ja heidänvai- mojaan oli pitäjässä parisataa jasaman ver- ranoli torppareita jaitsellisiä. Käsityöläi- siä vaimoineenoli vainreilu tusina, entisiä tainykyisiäruotusotilaita vaimoineen sen- täänlikisata.Rahvaan yli 13-vuotiaita

lap-

sia ja

palvelusväkeä

oli n.kolmesataa jaalle 15-vuotiaita rahvaan

lapsia

yli 550 eli mel- kein kolmannes kokoväestöstä. Harvoin kukaan muuttisynnyinseudultaankovin kauas, naapurikyläänkorkeintaan. Suurin osaoli siissyntyperäisiä mäntsäläläisiä.

Muuttoliike kiihtyi 1800-luvunmittaan.

Kun 1820-luvullan. 1000 ihmistämuutti Mäntsälään ja 1300 Mäntsälästä pois, oli Mäntsälään muutajia

1890-luvulla

jo liki

2200 ja Mäntsälästä lähtijöitä yli3000.

Yleensä tulijatolivat kotoisin pohjoisista naapuripitäjistätai

kauempaa

Hämeestä, lähtijättaas suuntasivatPorvooseen taiHei sinkiin. Muualtamuuttaneita olivuonna

1920 pitäjäläisistä joneljäsosa.

(32)

Mäntsälän asukasmäärissäon

1900-luvul-

la tapahtunut kaksi rajua nousua-ensim- mäinenliki 3000 asukkaan

kasvupiikin

ai- heutti karjalaisen siirtoväen asuttaminen jasuurten ikäluokkiensyntymä

1940-lu-

vulla. Toinen yhtä jyrkän kasvun kausi a- joittuu vuosiin 1988- 1989,jolloinkun-

taan muutti parissa vuodessaliki 2300 ihmistä. Nyt ovatmuuttovirratkäänty-

neet. Yli 90%tulijoista muutti Mänt- sälään

pääkaupunkiseudulta

tairadan- varrenkunnista.Yli

puolet

mäntsäläläi- sistä on jo muualtamuuttaneita.

Sodanjälkeinenmuuttoliike kasvatti si- vukylienväkilukua, mutta

1980-luvul-

taalkaen ovattulijatasettuneetenim- mäkseen kirkonkylään. Kun vielä 1918 vain 13% pitäjäläisistäasuikirkonky- lässä, oli

1990-luvulla

joyli

puolet

mäntsäläläisistäkirkonkylän asukkaita.

Sivukylistävain Ohkola jaNummi- nenovat saaneet selvästiisomman osuudenmuuttovirrasta.

Äitienpäiväretki Ohkolassakeväällä 2001

(33)

aukeaman kuvat SoiniiHämäläisenkokoel

Jatkosodan loppuvaiheessa

karjalaistenoli jälleen lähdettävä evakkoon jasyyskuussa

1944

solmittu välirauha jättikotikylät lopullisesti rajan taakse.

Jo

elokuussa oliannettu lakiviljelysmaidenväli- aikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle jasitäryh- dyttiinvälittömästitoteuttamaan. Mäntsäläänsi- joitettiin 258 kirvulaisperhettä, joista osalle oli jo talvisodan jälkeenerotettuasututilojatäältä.

Maanlunastus kävi Mäntsälässä

poikkeuksellisen

nopeasti, sillämaatamyytiinpaljon

vapaaehtoises-

ti mm. Nummisten Ylikartanosta. Kirvulaisetaset- tuivat mielelläänMäntsälään, muttamerenkulusta ja laivanrakennuksesta elantonsa hankkineet koi- vistolaiset olisivat mieluumminasettuneetranni- kolle, jotenmonetkoivistolaiset joutuivat luopu- maankotiseudun lisäksimyös entisestäelinkei-

nostaan.

Enitensiirtoväkeäasettuivanhoihinkartanoky- liin. Nummisissa ja SälinkäälläEklöf-yhtiön val-

tava maaomaisuus jaettiin

asutustiloiksi.

Ankara

rakennusainepula

haittasiuudisrakentamista, mut

tavähitellen

asutustiloille

saatiin välttämättömät

asuinrakennukset

jakarjasuojat.

Mäntsälän naisetkansallispuvuissaan,pitäjän 400-vuotisjuhlavuonna 1985.

vasemmalta:Lilja Kyytsönen Koiviston puku,Kirsti Hämäläinen Mäntsälän

puku jaTaimi Räihä Kirvun puku.

Mäntsälään asettuneistayli 2000karjalaisestalähes

puolet

oli kotoisinKirvun pitäjästä janoinkolmasosa Koiviston

kaup- palasta.

Vuosia kestänyt

evakkotaival

oliyleensäollut varsin mutkallinen, ennenkuin

perhe

saattoiasettuaomalle asutus- tilalle. Useimmat

perheet

olivat talvisodan jälkeenjo olleet hankkimassa asutustilaa jostakinpäinSuomea, muttakun jat- kosota teki mahdolliseksi

palata

omillemaille, varsinmonetoli-

vat sittenkin lähteneetvielä kerran takaisin Karjalaan.

Kotiutumisen kannalta oli tärkeää, että siirtovä- en entiset

luottamusmiehet

ja-naisetryhtyivät uudessakin kotipitäjässä tarmokkaasti ajamaan heidänasioitaan. Siirtoväen omakotisetutyö on ollut vahvaa. Sen tulostaon mm.Mäntsälässä sijaitsevaKirvun pitäjänmuseo.

(34)

SoiniHämäläinenpoikansa Hiekin kanssa puu- aidan teossaOlkisten Tuomalan talossa. Aidak- set sidotaanhalkaistuilla närevitsoilla. Soini Hä- mäläinen on Kirvusta tullut siirtolainenjaKirvun kotiseutumuseonpuuhaaja.

(35)

'

Kunta ja seurakuntaerotettiin toisistaanvasta 1866.

Ensimmäisenkuntakokouksen puheenjohtajaksiva- littiin ruukinpatruuna

Leopold

Sourander Sälinkääl- jakunnallislautakunna johtoon tilanomistaja Nils Otto NordenskiöldNummisista. Ensimmäisen talon- poikaisen kuntakokouksenpuheenjohtajaoli vuonna

1903 valittu maanviljelijä Oskari Laine.

Kartanoherrat eivätolisi ehtineet paneutuakunnallis- asioiden jokapäiväiseen hoitoon. Niinpä Mäntsälässä valittiin hetimuistamaalaiskunnista

poiketen

erityi-

nenkunnallis-asiamies. Virka oli tehty Mäntsälänv.t.

lukkarilleK.W. Silfveniukselle, jokapitäjässä jo tiedet- tiinrivakaksi ja valistuneeksi mieheksi.Järjestelyoliil- meisen onnistunut, sillä Silfvenius hoiti kunnan asioi-

tayli 40vuotta.

'

''Wlirtii»

L ■

(36)

Mäntsälänkolme kunnantaloa. Ylinnä näkyy yhdistetty pitäjäntupa jaleikkaushuonetoriplaanintakana.

Alhaalla vasemmalla on toinen kunnantalo elinykyinen kansalaisopistontalo.

Omankunnantuvan oli Mäntsälä rakennuttanut jovuonna

1854.

Pitäjän nimismies olinäet

ruvennut kovistelemaanpitäjänkokousta, jokajovuosiaoli vetkutellut

piirilääkärin

ruumiin- avauksiin tarvitseman leikkaushuoneen rakentamista. Yllättäenpitäjänkokoushyväksyisuun- nitelman, jossa leikkaushuone oli yhdistettymonikäyttöiseenpitäjäntupaan. Alku eitosin ol- lut lupaava, silläkivijalkasekäosamuureistasortui jo parin talvenjälkeen.

Kunnanvaltuuston kokous keväällä 2001.

ValtuustonpuheenjohtajanaonKaisa Laine,

(37)

:£-V

'<■»

- V •-v

*>v . »

rg

V(

v|lk

jfc ; ' ir&i-jÅSSi

:

-4

■' *„ .'lä

Wåk

'■

v^W-- ... ■■ixsX

y>

>1

B?»■••«■> ’•'■

Bgpg?

mm

fåg*; .k

'fl|

j gaSlgg .

K-"^:

g|||S

V-,

o-?;•S-:

ASV

fåmSå

J

V-3&1

Pfll'7 k>l ■'lscS

EPS*

-

I"T :J^

.

Tulionirti!Palo- japelastustoimi on

yksitärkeä osa kunnan toiminnassa.

/ -.4

L'T'X5.S’fj-r.

Korjausten jälkeenpunamultainen empiretyylinen rakennus saatiinkäyttöön, muttavakituisen asujanpuutteessaserap- peutui nopesti. Vasta kun vuonna 1891 pitäjäntuvan asuk- kaaksi ja vahtimestariksisaatiin muurariHeikkiVilkas, tuli pitäjäntuvasta Mäntsälänensimmäinenkulttuurikeskus. Sin- nesijoitettiin pitäjän vanhalainakirjastojatyöväenyhdistyk-

sen

lukutupa,

sielläharjoittelikirkonkylän laulukuoro jakan- sanvalistuspuhujat pitivät siellä esitelmiään.

UV \; >•' '.-J kv

■■; -l- f- H

1 ‘--4 : -J-j..«, r._.

'2

tstj.;

■--'Vf

-:‘#l

Vielä 1860-luvullakunnan tärkein tehtävä oli huolehtia hal- linnollisista velvotteista ja pitäjän köyhistä javaivaisista. Uu- sia tehtäviä kertyi nopeasti. Vuonna 1870 perustettiin kunnal- linen

Huone-Apoteekki

jasamanvuosikymmenen

lopulla pal-

kattiin ensimmäinenkätilö ja

lopulta

myöslääkäri. Ensimmäi- senkansakouluavustuksen kunta myönsi vuonna1886.Vuon- na 1900 pitäjän kaikki kansakoulut kunnallistettiin.

-

(38)

Uusi aika koitti Mäntsälän kunnalliselämässä kansalaissodan jälkeen.Vasta nytsaatiinyleinen jayhtäläinenäänioikeus

myös

kunnallisvaaleihin.

Kunta joutui 1920- ja

1930-luvul-

la rakennuttamaan kunnalliskodin sekäkoko joukonkoulu- ja sivukyliin. Vasta 1935,kun vanhassa kunnantuvassa jo val- litsisietämätönahtaus,ryhdyttiin uuden kunnatalon tekoon.

Lisää väkeä kunnallishallintoon ryhdyttiin

palkkaamaan

vuon- na 1930. Kymmenen vuottamyöhemminoli kunnalla jo 36 viran- taitoimenhaltijaa.Vuonna

1967

aloittityönsä Mänt-

sälän ensimmäinenkunnanjohtajaTapioHyyryläinen.

Sodan jälkeen

punatiilinen

kunnatalo kävi ahtaaksi.Vuonna 1950 siellä oli kunnantoimiston ja sähkölaitoksen lisäksimm.

taksoitus- eliverotoimisto, huoltotoimisto jakansanhuolto.

Jälleen

oli kunnan rakennettava ensinkouluja japäiväkoteja, terveykeskus javanhainkoti, ennenkuinvuonna 1992 uusi kunnantalovoitiinvihkiäkäyttöön. Sen valtuustosalissa on katto entistäkorkeammalla.

■m

r

-'y

a. J

,///>»

r~y

Vinkki kunnan uusipalvelupistekuntalaisille.

'

J

.

m

I

i«a:U

M

'

■<

\

(39)

Kun Porvoonkaukaisimpien kylien asukkaatvuonna 1585 rakensivat kirkon Mäntsälän kylään aivannykyisenkirkon tienoille,oli siihensyynä varmaan

pitkä

kirkkomatka, ehkä myöskielierot. Ensimmäisen papin Henrik Maununpojan kymmenyksiämaksoi 68 talonpoikaaMäntsälän, Sääksjär-

ven, Hermanonkimaan, Nummisten, Hirvihaaran, Souk- kien ja Sälinkään kylistä.

Henrik

Maununpoika

näyttääkoko virka-aikansa eläneen köyhyydessä.Kun uusi

kappalainen

vuonna1616 astuivir- kaansa, hänsai huomattavastiparemmat

palkkaedut

kuin edeltäjänsä. Palaknmaksajlakinolienemmän,kun vuonna

1608

Janakkalaan

kuuluneet Hautjärvi,

Kaukalampi,

Le-

vanto ja Saari merkittiin Mäntsälän

kappeliin.

ii

f,

1

US

Sulkava,Olkinen jaNikinojaliittyivätuuteen seurakun-

taanvähän myöhemmin. Aiemmin Sipooseen kuulunut Ohkola liitettiinvuonna

1698

viimeisenä Mäntsälänseu- rakuntaan.

Merkittävin

1700-luvun

pappismies oli IsakWallenius, Loviisan triviaalikoulunentinenopettaja, jokavuonna 1778 valittiin Mäntsälän kirkkoherraksi. Hänryhtyi tar-

mokkaasti edistämään lukutaitoa ja lukuopetusta. Wal- leniuksen kuoltua Mäntsälän kirkkoherraksi valittiin hä- nenlankomiehensä Anders

Johan

Asp, jonkamuistiinpa-

not olivat ensimmäinen yritys Mäntsälän historian kir- joittamiseksi.

r.

Mäntsälän ensimmäinen kirkko oli ilmeisesti jovuonna 1616 korjattu

perusteellisesti

tai rakennettu kokonaan uudestaan.

1700-luvun puolivälissä

vanha kirkko alkoira- pistua

pahoin

ja

lopulta

päädyttiinuuden ristikirkon ra- kentamiseen. Työ kuitenkin epäonnistui, sillä kirkon pe- rustukset pettivät ja

eteläsiipi

kallistui pahoin. Uusi kirk-

(40)

ko valmistuivastavuonna

1776

jaoli hirsirakenteinenristi- kirkko niinkuin edellinen.

RovastiAsp kuolivuonna 1825 ja hänenseuraajakseenvalit-

tiin

talonpoikien

ja Nummisten Nordenskiöldienäänin Kuo pion triviaalikoulun lehtori AbrahamEhnroos, jokaoli vara- kasta lohjalaista rusthollarisukua. Yritettyään turhaan taivut-

taapitäjänkokoustakoulun perustamiseen hän testamenttasi puolet omaisuudestaan koulua varten.Ehnroosin koulua yl- läpidettiin testamentin lahjoitusvaroin

1900-luvulle

saakka.

Sen lisäksi seurakunta

palkkasi

kolme kiertokoulunopettajaa huolehtimaan kylissä lasten

alkuopetuksesta.

Eräänlaisen Ehnroosien ottopoikana voidaan pitää varapas- tori MatiasKotilaista, jokatoimi vanhenevan rovastinapu- pappinavuosina

1854-1865. Jo 1850-luvun lopulla

Ehnroos

jaKotilainen käynnistivät pyhäkoulujaerikylissä.Ehnroosin kuoltua Kotilainen toimi hänen viransijaisenaan, muttahä- nenvirka-ansionsaeivät riittäneet papinvaaliin.

Uusikikkoherra Karl Edvard

Aspelund

valittiinvastoinpitä- jäläistentahtoa, sillä vaalissa hän oli jäänytkolmanneksi. Van- kilasaarnaaja

Aspelund

olinimittäin toimittanut kenraaliku- vernööri vonBergin perustamia Suomen

Julkisia

Sanomia ja

sai nytilmeisesti

palkkioksi

Mäntsälän papinviran. Eiihme, ettäAspelund joutui pian riitoihin seurakuntalaisten kanssa.

(41)

MW

Vasta vuosikymmenten mittaanoppi pitäjäarvostamaantätä älykästämutta

teräväkielistä pappismiestä.

Suurisuuntaisin Mäntsälän seurakun- nanrakennushanke kauttaaikojenoli

1860-luvun alussapystytetty tulikuk- ko. Vanha

puukirkko

olinäet perus-

tettuniinhuonosti, että sitä joudut- tiin jatkuvasti korjailemaan.Ensim-

mäisenkerran päätettiin uuden kir- kon rakentamisesta vuonna 1843.

Tuolloin suunniteltiinkirkkoa, johon olisi mahtunut 3000 ihmistä eli puo- let Mäntsälän tuolloisesta väkiluvusta.

Hanke kuitenkin kariutui kartanon- omistajien valituksiin. Monenlaisia pohjapiirustuksiajarahoitusmalleja esiteltiinseuraavinavuosina. Välillä kirkko piti tehdäharmaakivistä, mut- ta

lopulta

päädyttiintiiliin.Rovasti Ehnroos ehti kuollaennenkuin uusi kirkko vuonna1866 vihittiin. Kaikki- aanoli kulunut 23 vuottaennenkuin

rakennuspäätös

olisaatu toteutetuksi.

Kirkkokurin ylläpitämisestäsiirryttiin Mäntsälässäkin 1800-luvun

lopulla

elävän kristillisyyden levittämiseen.

Pyhäkoulutyönlisäksi kannatettiin lähetystyötä. Ensimmäisen diakonis- sanpitäjä sai 1927. Kirkkomusiikki- harrastusta kehitti 1918 kanttoriksi valittu Väinö Seppä

A

V 1

I 'vV

\

k

s

w >2

kN kV

!

(42)

.1 $

Miair

f

T-

k

i

Myös itsenäisyyden ajanensimmäinenkirkkoherraKustaa Hallo olivir- sien tutkija. Hänenseuraajansa Vilho Vuorela oli tulisieluinensaarna-

mies, joka oli ollut lähetysseuran

palveluksessa.

4*

Vuorelan kuoltua valittiin Mäntsälän

pitkäaikainen kappalainen

Anshelm Mikkonen kirkkoherraksi ylimääräiseltävaalisijalta, vaikka hänjäikin eläkkeelle jo parin vuoden kuluttua. Seuraavakirkkoherra Kalle Tanska tuli Mäntsälään Lahden diakonissalaitoksen johtajanvirasta. Hänen seu- raajansa

Jaakko

Leinosen aikana seurakunnantyökenttä jasenpuitteet

ovat muuttuneetsuuresti.

Papinvaalikin

onkiinnostanutjälleenmäntsäläläisiä. Nykyinen kirkkoher- ra on entinen nuorisopastori MikkoSeppälä, jokavalittiin virkaansa yli- määräiseltä vaalisijalta erityisestinuorten äänin. Vuonna 1935 valmistu- neenseurakuntakodinviereenrakennettiin vuonna 1980 moderniseura- kuntakeskus. Tärkeä

leiripaikka

niin

rippikoululaisille

kuin vanhuksilleon vuonna 1975 Ahvenlammelle valmistunut kurssikeskus. Kirkkokin on

1990-luvulla

korjattuperusteellisesti ja hautausmaaon saanutmuistelu- paikan, muistolehdon ja uurnahautausmaan. Seurakuntaon tukenutviro- laistaystävyysseurakuntaansamonin tavoin jaauttaakonkreettisesti niitä,

jotkamuutensyrjäytyisivät-työttömiä, lapsipeheitä,vanhuksia, vammaisia

.0

I

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Aateli korvasi nauttimansa verovapaudet tavallisesti ratsupalvelulla, mutta kruunu tarvitsi enemmän ratsujoukkoja kuin aateli

si. Itse kartano vaihtoi sen sijaan omistajaa tiuhaan, kunnes sen isännäksi vuonna 1938 tuli professori ja oopperalaulaja Oiva Soini Helsingistä. Vuonna 1955 silloinen omistaja

Mäntsälä ’s history in pictures Mäntsäläs historia i hilder... Julkaisija Mäntsälän

Harja, Viljo, agronomi Mäntsälä Carlberg, Andreas, kunnanlääkäri Mäntsälä Lindroos, Kalervo, maanviljelijä Haut järvi Kalliola, Martti, maanviljelijä Sääksjärvi Vallas,

Tutustuttuaan yleis- suunnitelmaan, annettuihin lausuntoihin sekä jätettyihin muistutuksiin kunnanvaltuusto päätti lausuntonaan esittää: että kunta ei missään tapauksessa

Kilpailun palkintolautakunta, johon kuuluivat Mäntsälän kunnan valitsemina kunnanjohtaja Tapio Hyyryläinen sekä rehtori Pekka Au- kia, agrologi Martti Kalliola, koulutoimenjohtaja

92.7h 99.1 92.75 99.1 98.1 92.75 99.1 97.2 99.1 99.1

MÄNTSÄLÄN KUNNÄLLıSKOTı, Saıinkäanıie, 04000 MÄNTSÄLÄ 100 hoitopaikkaa. johtaja