MÄNTSÄLÄ
Painopaikka
Karisto Oy
Hämeenlinna 2001
ISBN: 952-91-4031-2$
)/U
r'/>
MÄNTSÄLÄ
mielellään
»
Valokuvat
Pentti Johansson
»
Teksti
Kirsti Manninen
Graafinen suunnittelu ja taitto
Olli Pekka Eskelinen
Mäntsäläon maanteiden pitäjä.Keskiajallakulkivat Hämeen mie- het Janakkalan,Tennilän ja Hollolan suurista emäpitäjistä Porvoo- seen jaSuomenlahden rannikolle jaosakulkijoistaasettui näihin erämiaihin.
Mäntsälän uudisasukaskylienkautta rakennettiin jo 1400-luvulla ns.Meritie, jokayhdisti Hämeenlinnan ja Porvoon hallintokeskuk-
set. KunHelsinginporvarit 1600-luvulla alkoivat vaatiatieyhteyt-
täPäijänteen rannalle Hollolaan, uusi tie rakennettiin Tuusulasta Mäntsälän eteläisten kylien kautta jaseyhtyiMeritiehen Mäntsä- län kirkonkylässä.
Risteyskohtaan perustettiin kirkko jakestikievari, jonkasyväkaivo tuli tunnetuksisanonnasta“Se meniku Mänttälän kaivoon.” Maan- tiet toivatkyliinuuttaväkeä, uusiakeksintöjä jaaatteita.Tulijoita riitti niinkartanoihin kuin torppareiden asumuksiin. Ensimmäisen
linja-autonsa Mäntsälä sai
1910-luvulla.
Seuraavalla vuosikymmenel lä ajettiin Mäntsälän teilläpirturallia.
Kun Mäntsälänkapinaa
ryh- dyttiintukahduttamaan, pitäjän kaikille teille pystytettiin tiesulut.MeritieonvanhamaantieHämeestä Por- vooseen.KuvassatienkulkuSaarenkarta- nonkohdalla 1920-luvulla.Kartanon vanha päärakennus näkyykeskellä.
Mml M;
.£sk
l^
j|v i-1
1. V•-
il-
*y' f'-O W*
.
.
■•»„
.A
arasv- *&£■■.■vt\ '
Z‘ '\Jr.(. V-r- 'M*%j‘ , "'’4*
-r ■« .
v ;a. !y '
"Mänttälänkaivo" oli Hämeenlinnan tien varrellakirkonkylän yleinenkaivo.
m
iäji&i Sotien jälkeenHirvihaaraan rakennettiin talkoovoimin
invalidikylä sodassa haavoittuneille rintamamiehille ja heidän
perheilleen
jayli 400 luovutetustaKarjalasta e- vakoituaperhekuntaa
sai uuden kodin Mäntsälästä.y
rm- ||_
? _■
våfisi&s^Sfc.'*- --/ laTulijat olivat pääosinKirvun jaKoiviston pitäjistä ja karjalanpiirakoistatuli Mäntsälässäkin
pitoruokaa.
Pikatie halkaisi Mäntsälän
1950-luvulla.
Edelleen tah- toivat Helsingin porvarit suoraayhteyttä Lahteen ja kauemmaksikin. Pikatienvarteenrakennetun Mäntsä- län linja-autoasema,jota ilkeämieliset kutsuivat Suo- mennamimmaksi. Suurin ja vilkkainseainakin oli maaseudun linja-autoasemista.mm
Ensimmäisen aravakerrostalonsa saikirkonkylävuon-
na 1963.Kartanon pellolle syntyi 1968ensimmäinen omakotialue, jota kansa kutsui Peyton Placeksi. Viikon-
loppuisin
seisoivatmökillemenijöidenautojonot kes- kellä kirkonkylää. Uusiaasuntoja rakennettiin parisa-taavuodessa jatulijoitariitti.Asuntomessut järjestet- tiinAnttilan alueella 1992. Mäntsäläon yhämonen hartiapankkiperheen luvattu maa.
jA
M*åLJ
■sr
m
ftOT Fri M
":
yÄitesilß
;■.;y&£;
I
Sä| I|||p
'r,’'’!'J''': ' v;’’':*£.:/&£r-.vU'*\ -
'i'U-'’ v- ' , , 'jjijffi ••
14
i I
I
Is
Ruuhkaa linja-autoasemalla 1950-luvulla.Vasem- malla "mutteriksi” kutsuttu asemarakennus,jossa
oli myösSvenssoninkauppa jaelokuvateatteri. Oi- keanpuoleisessa liiketalossa olikenkäkauppa, talous- kauppa jakahvila.
Nykyinen matkahuoltoonvilkas bussi- liikenteen solmukohta.
«
JBU
i
S
&
%
tMIS
ä;
Motoristi Shell-huoltamon pihamaalla.
Reikätuoli jakehtoSepänmäenkotiseutu- museossa.
Monihelsinkiläinen,
porvoolainen,
lahtelainen, hyvinkääläinenja järven-pääläinen
onyhä Mäntsälässäsyntynyt. Isonpitäjän torpissa,pientiloilla,
karjalaistavissa jaomakotialueellaonvuosisatojen ja vuosikymmentena- jankasvatettu työvoimaa ympäröivienkaupunkien
ja teollisuuskeskustentarpeisiin.
Vaikka
perheisiin
saattoi syntyätoistakymmentälasta, eivätläheskään kaik- ki selviytyneetaikuisiksi
asti. Monien äitien jalapsien
kohtaloksi koituivat synnytyksetja erilaiset kulkutaudit kolerasta tuhkarokkoon ja punatautiin,jotkatappoivat yhtä hyvintorpankuin kartanonkin lapsia. Esimerkiksi Num- mistenAlikartanon Nordenskiöldit menettivät
pahimpana
talvenavastasyn- tyneenvauvanlisäksi kolme muutapienokaistaan kulkutauteihin.
Vielä 1920- luvulla kahdeksan lasta sadastasyntyneestäkuoliennenensimmäistä ikävuot-taan, mutta joneljäkymmentävuottamyöhemminvainyksi lapsi sadasta.
Lapsikuolleisuutta
vähensivät olennaisesti parempiravinto,parempipuhtaus
ja parempisairaanhoito,edistysaskeleitaolivatmm.opinkäyneetkätilöt, jol- lainen Mäntsäläänpalkattiin
vuosienvitkuttelun
jälkeenvuonna1876.
En-simmäinenkunnalääkäri saatiinvuonna 1888.
Kaikkein tärkeimpänä
lapsikuolleisuuden
alentajanapiti Mänt sälänpitkäaikainen
kunnanlääkäri Andreas Carlbergkuitenkin neuvolatoimintaa, jokaMäntsälässä käynnistyivuonna1942
ensinSuojeluskuntatalossakätilönvastaanottona ja myöhem- min ja valtuustosalissa ja Sälinkäänkansakoululla. Mannerhei- minLastensuojeluliitonkiertävä neuvola kävi kerran kesänai- kana Rautjärven, Saaren, Kaanaan, Sulkavan, Nummisten ja Ohkolan kouluilla. Oman terveystalon pitäjän pienimmät sai-
vatvuonna 1950. Sen rahoitukseen oli osallistunut Mäntsälän ruotsalainen kummikunta Länna
naapurikuntineen.
Myös Sä- linkäälle rakennettiin omaterveystalo.Entisajan taloissa ja torpissa lastenhoito oli uskottu vanhuksil- letai isommille
lapsille,
sillä talo tarvitsikaikki täysikykyiset työntekijänsä raskaampiin töihin. Alle vuoden ikäistä lasta kei-nutettiin yleensätiukasti, heijaantailullaan
kapaloituna. Jos
rintamaitoa eiriittänyt
lapselle
tai imettäjä oli poissa, tarjottiin velliä ontoksi koverretusta lehmänsarvesta, jonkatoisessa pääs-säolituttinatoimiva riepunyytti. Kehdon kuivikkeina olivat yleensä oljet.
Kehtolauluja oli monenlaisia eivätkäne ainakertoneet hellistä tunteista lasta kohtaan.”Aaaaaakkanikuoli,saisin toisen mut- tenhuoli”, laulettiin Nummisissa,mutta osattiin sitä sentään laulaakauniimminkin:”Kissunen, kissunen
kippurahäntä,
tuo sinälapselle
marjojasinisessäsäkkisessä, punaisessa pussosessa että se lapsonensyöräsaa”.Vähän isompana lapsi pantiin reikä- tailaukkutuoliin, jossa hän sai totutellatuvan elämään.Vitsan jatukkapöllyn lisäksi
lapsia
kasvatettiinpelottelemalla.
Näkit jamuutveden kum- majaiset pitivätlapset
pois vaarallisten vesien ääreltä.“Jos
ki-roilitai haaskasi leipää, voi
Jumala
pudotta ison kivenpäälle”.
Periaatteessakaikki
lapset
pitiopettaakotonaan lukemaan jatunte- maankristinopin
alkeet, silläalakoulujenpuuttuessakansakoului- hinkin edellytettiinvieläpitkään
jo olemassaolevaa lukutaitoa.Rin- nanlukuopetuksen
kanssa opetettiin lapsia myösaikuisten töihin.Pienet tytötopettelivat sukankutomista jakehruuta, pojat ulkotöitä ja
puutöiden
tekoa. Kansakoulu jaoppivelvollisuus
mullistivattä- mänkäytännön. Tavallaan nemerkitsivät monillemyöslapsuuden
pitenemistä, kun alle kymmenvuotias eienääautomaattisesti joutu-nut tekemään
pitkiä
työpäiviä aikuisten rinnalla.Lasten työvoimasta oli kysemyös silloin,kun Mäntsälässä vielä1900-luvun
alussakin väiteltiin kiertokoulun jakansakoulunparemmuudesta.
Moni isä ja äitioli ainakinhiljaamielessään tyytyväisempikiertokouluun, joka kesti vainmuutamanviikon jalapset
saattoivatjälleenosallistua täyspainoisesti talon töihin.Erityisen vaikea oli niiden
lapsuus,
jotkajoutuivatsyystä tai toises-takasvamaan ilman
vanhempiaan.
Toisin kuinyleensäkuvitellaan, ei Mäntsälässäkään vielä 1800-luvun alussaannettulapsia
huuto- laisiksi,vaanheidät sijoitettiinmuutaman talontaikylän muodos- tamiin vaivaisruotuihin elätettäviksi. Vasta 1800-luvunlopulla
tuli huutolaisjärjestelmästä köyhäinhoidonyleisinmuoto.Nälkävuosina 1867-1868 Mäntsälässä jouduttiin
pohtimaan
ennen- näkemättömän monenorpolapsen
kohtaloa. Ratkaisuksi kehiteltiin“Lasten-koto”, jokatoteutettiin antamallakaikki orvotelätteelleyh- den luotettavaksi todetun henkilön huostaan. Kaikkiaan 18vuoden ajan toimi tämämerkillinen laitoseri
puolilla
kirkonkylää kulloisen- kin hoitajanasunnossa. Alkuvuosinalapsista
huolehtivat maalari ja matami Blåberg,myöhemmin mm.nikkari Henriksson, tupalainen Sarenius sekä eläinvälskäriW.Tapper.Kunnan suorittaman hoito- maksun lisäksi tuki mm.pitäjänrouvasväenyhdistysorpolapsia
omil- la avustuksillaan.Kun Lasten-koto vuonna 1886lakkautettiin,ryhdyttiin or-
polapsia
jakamaan piirikunnittain huutolaisina elätettäviksi.Seurauksena olipaljonepäkohtia, joihinkiinnittivät huomi-
otamyösRouvasväenyhdistyksen naiset. He perustivatvuon- na 1899kirkonkyläänyksityisenlastenkodin, jokatoimiil- meisesti itsenäisyyden alkuun saakka.
Kansalaissodan jälkeenpyrittiin orpolapset jälleen sijoitta- maanyksityiskoteihin,tosin ilman huutokauppaa, jokaoli- kin vuonna 1922 lailla kielletty.Ongelmana oli orpojen ja köyhien lasten lukumäärän kasvu. Vuonna 1918Mäntsä- lässä oli yksityishoitoon sijoitettuja
lapsia
73 jaseuraavana vuonna64.baby
Juli
Uudelleensamaongelmailmaantui talvi- jajatkosotien aikana ja niiden jälkeen,vaikka Sälinkäälle olivuonna
1943
muuttanutlastenkoti. Vielävuonna 1950 oli Mäntsälän yksityiskodeissa hoidettavana 23 lasta ja las- tenkodissa41.Jo
toisen maailmansodan aikaan oli ryhdytty avusta- maanlapsiperheitä, jottavanhemmat pystyisiväten- tistä paremmin huolehtimaan itse lapsistaan. Tähän tähtäsivätniinlapsilisät,
äitiysavustuksetkuinneuvo- latyö.Laki kasvatusneuvoloistaannettiin vuonna 1971,muttaMäntsäläostialuksi
palvelut
Hyvinkäänkasva- tusneuvolasta. Oman perheneuvolan Mäntsäläsai vuo- den 1990alussa.4*
£
W
.Millainenon lapsuustämänpäivän Mäntsälässä?
Terveyden,ravinnon, asumisen,
puhtauden
ja koulun- käynnin osaltavarmaanparempi kuinsata vuottasit-ten, muttase mitä moni
lapsi
Mäntsälässäkinkaipaa,
on turvallisuus jaläheisyys.Entisajan perheyhteisössä oli aina
isovanhempia
tai muitatuttuja aikuisia, jotka kukin omalla tavallaan kantoivatvastuutalapsista.
Tätä turvaverkkoa ei voikorvata mikään virka-aikana toimiva järjestelmä. Siksi esim. seurakunnan ja järjes- töjen piirissäonyritettysynnyttäälasten
vanhempien
omiaverkostoja, jotkatarjoaisivat
lapsille
ja heidän vanhemmilleenturvaaja lämpöä kaikissa elämäntilan- teissa.*
t
•V
K
V
11
BM2
■
M- f&
~;
M
' .7
aoc- hm
fVn/t>&
M
% n**
*r* m
jMI... ■..#m.
■^»mnäW
"
-4:“
"Annun tannun taavid soo,
ulien tullen tuplit soo, vilivili vippaa villin goo sannan syyraa
kangaan kyyraa epper pepper
piiraa paaraa puh."
v:
(Vanha leikkiloruSääksjärveltä)
nuoruus I C M. I
|X Vanhan Mäntsälänhuvejaolivat mallas-
saunat janurkkatanssit, joihin liittyi juo- pottelua,
tappeluita
jaestotontaseurus- telua vastakkaisen sukupuolen kanssa.Ke- säisinkokoonnuttiinkeinumäelle, missä kyläkeinun ympärileikkauttaminen oli u- sein yhtähengenvaarallistahuvia kuinny- kynuorison moottoriharrastukset. Uusik- sihuveiksi tarjottiinraittius- januoriso- seurojeniltamia, työväenyhdistysten lu-kutupia,
urheilua sekä lainakirjastoja, joi-taperustettiin jokakylälle.
\ :*'J‘SZ :■■ '
d_
k4i
wj
V
KmJAKAvppÄ
Vielä
1930-luvulla
suojeluskunnat ja lotat kiinnostivat nuoriaenemmänkuin partio- työ. Vasta vuonna1954
perustettiinMänt- sälääntyttö- japoikalippukunnat,
joiden perinteitä jatkaanytseurakunnan tukema Mäntsälän Metsäkävyt. Kuntakin ryhtyi sodan jälkeenorganisoimaan nuorille lii- kuntaa jaharrastuskerhoja.Huhtikuussa1961 järjestettiinkunnan ensimmäinen nuorisoviikko
kulttuurikilpailuineen.
Nuo risotoimisto perustettiin1970-luvulla
ja senresurssitkasvoivat lamavuosiinasti.Nyton nuorisolautakunta lakkautettu ja nuorisotilojaetsitään. Mallassaunojen ja kyläkeinujentilallaovat
hampurilaisbaa-
rit, huoltoasemat ja kioskien nurkat.
capn
M F
pct
V "M
>määnlastensa
päivähoidon
itse.Vuonna 1969 ryh- dyttiin Mäntsälässäpuuhaamaan
vapaaehtoiskeräyk-kikouluna helmikuussa 1970 kunnan omistamassa Ali-Peltosen talossa eliVirkkalassa, joka sijaitsi kir-
dessa leikkiryhmässäkävi kevätkaudellanoin 40
Varsinainen kunnallinen lastentarha aloitti Virka- \\
lipäiväpaikkojasaman verran.Seuraavan vuoden alussaavattiinVirkkalassa toinenkin 25-paikkai- nen puolipäiväosasto. Seuraavanavuonnapäivähoi- tolaki muutti lastentarhat
päivähoitokodeiksi.
Ker- rankin oli Mäntsälä ollut ajoissa asialla.m\
m
1#
y
i i
/
fr-
.i
■p
KunVirkala ei tilojensa eikä sijaintinsa
puolesta
ollutparaspaikka päiväkodille,siirret-
tiintoimintavuonna 1980 entiseen kunnanlääkärin virkataloon Mäntymäelle. Sitäen- nenoli kunta joperustanuttoisen 20-paikkaisen
päiväkodin
Kirkonkylän entiseen kant- torilaan kesällä 1976.Kolmaspäiväkoti
aloitti Mustallamäellä viisivuottamyöhemmin.Nykyisin Mäntsälässäon seitsemänkunnallista janeljä yksityistä
päiväkotia.
PERHEPÄIVÄHOITO
Mäntsälän kunta ryhtyi organisoimaan ja valvomaan
perhepäivähoitoa
vuonna 1971 ja kolmevuottamyöhemminsesiirtyimyöskustantamaan sitä. Parissa vuosikymmenessäperhepäivähoito
onkasvanut rajusti; jovuonna 1991perhepäiväkotejaoli 91 ja niissä oli koko-taiosapäivähoidossa
yli350 lasta. Lasten yksityisenperhepäivähoidon
tuki alkoivuonna 1981 ja valtion maksama kotihoidon tuki 1985.Vuosina 1990-1992 mak- settiin ns. Mäntsälä-lisää hoitovapaalle jäävällealle kolmivuotiaan vanhemmalle. Aloi-tusvuonnatukea sai 256 perhettä.
Jokainen
lapsitarvitsee sylin..w
'S i-
«£
Perhepäivähoitaja VirpiTanttu kahdenhoi-
tolapsenkanssa Levannolla.
koulu
Kun lapsi lähetetäänkouluun, onkysymys matkasta. Vuoteen 1869 saakka oli kouluun lähdettäväPorvooseen tai Helsinkiin ennenkuin kirkonkylään perustettiin Ekroosin kansakoulu. Le- vantolaisilletaisulkavalaisille oli sekin liian kaukana. Kirkon jär-
jestämä
kiertokouluopetus,
jotaannettiin vuodesta 1873vuoteen 1931,toiopetuksen
omalle kylälle vaikka kestikinvainmuuta-manviikon.
Vastavuoden 1920
oppivelvollisuuslaki
määräsi kunnan perusta- maankoulun kaikille 7-13- vuotiaille eikä koulumatkasaanutol- laviittäkilometriäpidempi.
Hitaastitäydentyi koulujenverkosto.Vasta
1950-luvulla
oli kuntaan saatu22kansakoulua. Seuraavalla vuosikymmenelläalkoikoulujenlakkautus japidentyviäkoulumat- kojaruhdyttiin ratkomaan koulukyytien japyöräteidenvoimalla.Reppu painaa yhä.
0^ V
L
J&
•'•>; *.ko tf-CB
■SuXsM
Jo
oppivelvollisuuslaissa oli määrättykansakoulunsa päättäneiden jatko-opetuksenjärjestämisestä,muttakäytännössä jatkokurssejaeiedes järjestetty
pienimmillä
kouluilla.Vuonna1948 palkattiin
kuntaan kiertäväkotitalousopettaja,mutta vasta1960-luvulla
sai Mäntsälä nelilinjaisenkansalaiskoulun, jokaaluksitoimi yksivuo- tisena,myöhemmin kaksivuotisena.Kun Mäntsälään sotien jälkeensaatiinkansakoulu, jakautuikoulu-
tus entistä selvemmin kahteenlinjaan-jo kymmenen, yhdentoista iässäoli tehtävä tärkeitä valintoja.Oppikoulunviitoittamalle
pitkäl-
leopintielle
päätyivätvainne, joidenvanhemmilla olivaraa ja mah- dollisuuksiasitoutuavuosia kestävän koulutien kustantamiseen. Mo- nityöläiskodin ja sivukylänpientilan
nuori joutui valitsemaan vastoin tahtoaan kansalaiskoulun tarjoaman lyhyemmänkoulutien, sillä lei- vänsyrjään oli kiire.Mäntsälässä
peruskoulu-uudistusta
ryhdyttiin toteuttamaanvuonna 1973.Kyläkouluistatuli ala-asteita jaentisestäyhteiskoulustajakan- salaiskoulustayläaste.Kunkunta ottivastuunkaikkien alle 16-vuoti- aidenkouluttamisesta, kasvoi oppilasmäärä rajusti. Kansakoulussa oli oppilaita ollut n. 1000, seuraavana vuonnaperuskoulussa
jon.1500.
Tilanahtauson vaivannut
peruskoulua
varsinkin kirkonkylässä. Myl- lymäen ala-aste valmistui 1984 jaHepolan
koulu 1990,muttaEhn- roosinkoulussa tungoshellittivasta,kun Riihenmäellevuonna 1998 valmistui Suomen modernein koulutalotoistayläastettavarten.Tär- keämpää kuin seinät onkuitenkinopetuksen
sisältö jakoulun henki.I
k”
<?hFm. I
1
yg
*
cl4 .
m
Ls*v'v’ > f
p_^__W^M
S r|r£
a-Ay ,1
ninÄl
•fIVe
"^ff1
«r»>
ISi < -v
' %
L%
lukio
kuva Lukion arkisto
Ensimmäisetylioppilaatvuonna 1957.
Lukion oppilaatvierailullaHollannissa HugodeGroot-koulussaRotterdamis- sa.Vierailuliittyy Mäntsälän lukion Hol- lanti-projektiin. Meneilläänonrunojen
kirjoittaminen.
Oppikouluunoli ennensotia hakeuduttavaPorvooseentai Järvenpään yhteiskouluun. Oman keskikoulun Mäntsäläsai vuonna
1945
jaope-tusaloitettiin seurakuntatalontarjoiluhuoneessa.Vuonna 1947 keski- koululle rakennettiin viisiluokkainen koulutalo kirkonmäelle torilaa- nintoiselle
puolelle.
Kun uusi keskuskansakouluvalmistui, pääsi kes- kikoulu Ehnroosin koulun tiloihin, mutta tuntejapidettiin
myöskun- nantuvalla jaseurojentalolla.Lukio-opetus alkoi Mäntsälässävuonna 1955.Ensimmäisetylioppilaat, kolme
poikaa
javiisi tyttöä,valmistuivat keväällä 1957.Juhlan
kunniak-sikunta kustansi heille valkolakit. Pienen lukion tulokset paranivat 1960 luvulla,kun opetustatehostettiinmm. maaseutukoulujenensimmäisellä kielistudiolla. Oppilaitatuli Mäntsälän lisäksimyösPornaisista ja Pukki-
lasta.
Peruskoulunkynnyksellä vuonna 1972 Mäntsälän lukio erotettiin keski- koulusta omaksi yksikökseen. Kurssimuotoiseen lukioon siirryttiinvuon na 1982 ja silloin sai lukiomyösensimmäiset tietokoneet. Vuonna
1994
tuli Mäntsälänkin lukiosta luokaton. Maailmalle se onevästänytjo yli 2400ylioppilasta-minut muiden mukana.Työ tekijäänsäneuvoouskottiin Mäntsäläs- säkin
pitkään.
Tuvissa, navetoissa,pelloilla
jametsissäkasvoivatkin useimmatmäntsä- läläisetammattiinsa.Käsityöammatteihin harjaannuttiinoppipoikina
jakisälleinä, kaupanpitoonpuotipoikina
ja -tyttöinä.Tulitikkutehtaat jarullatehdas kouluttivat
omattyöntekijänsä.
V
■;»)->?!/ 'W-
Vuosina 1907-1919toimi MäntsälässäLin- naistenkartanon “käytännöllistietopuolinen’
karjanhoitokoulu.Kun maareformi loi 1920 luvulla Mäntsälän kyliin satoja uusia
pienvil-
jelystiloja,oli vastaperustettujenpieviljelijä- yhdistysten ja maamiesseurojen tärkein teh- täväjärjestääjäsenilleenmaa-,metsä- jakar-jataloudensekä
puutarhanhoidon
jakotita- louden kursseja.Sota-aika muutti käsityksiä ammattiopetuk- sen
tarpeellisuudesta.
Talvisodan jälkeenpe- rusti Invalidisäätiö Saaren kartanoon sotain- valideille tarkoitetunammattioppilaitoksen,
jossa
69
talvisodan invalidiaryhtyitammi- kuussa1941
opiskelemaan maa-japuutar- hatalouden, maasepänjasuutarin ammattei- hin.Jatkosodan
jälkeenopetustalaajennet-tiin jaryhdyttiin kouluttamaanmyössota- orpoja.
Jo
vuonna1948 ryhdyttiinoppilai-
siottamaan myössiviili-invalideja.Saarenammattiopiston floristitasettelemassa suurta kukka-asetelmaa katanonpuutarhassa ke- väällä 2001.
ammattikoulut
Kuntaryhtyiaktiivisesti edistämään ammattikoulutustavasta 1950- luvulla. Aluksi perustettiin vainerityinen ammattioppilaslautakunta ja osallistuttiin
porvoolaisen
Bergmanin ammattikoulun laajennuk-seen.Järvenpään ammattikouluhankkeen viivästyessä kunta kääntyi uuden lainsäädännön velvoittamana Lahden ammattikoulujenpuo- leen.Syksyllä 1959 Lahdessa aloitti kahdeksanammattikoululaista, joidenkoulutuksen kunta sitoutui maksamaan. Lisäksi tuettiinop-
pisopimuskoulutusta
omalla paikkakunnalla ja sijoitettiin kansalais- koulun käyneitämyösSaaren ammattioppilaitokseen.'M
Aina
1980-luvulle
astiMäntsälän ammattikoululaiset joutuivat ha- keutumaannaapurikuntiin.
TuolloinPorvoossa, lähinnä Monninky län ammattikoulussa, opiskeli 40 mäntsäläläistä, Järvenpäässä 36 ja Lahdessa 10.Syksyllä 1952 aloitti kirkonkylän koulukeskuksessavihdointoimintansa omaammattikoulu, ensin
tilapäisenä
sivukou- luna, myöhemminvakituisenaammattioppilaitoksena
ja vuodesta1995 ammattiopistona.
Vuonna
1967
koulusta tuli Mäntsälän maatalousoppilaitos, joka oli alallaan Suomen suurin. Invalideilla oli edelleen etuoikeuspääs- täkoulunoppilaiksi.
Vuosikymmentenmittaan opetus keskittyi mmatalouteen japuutarha-alaan
javuonna 1995 Mäntsälän maa-talous- ja
puutarha-alan oppilaitos
liitettiin Mäntsälän ammattio- pistoon.Toisessakin valtionomistamassakartanossa ryhdyttiin
1960-luvul-
laantamaanammattiopetusta, kun Eläinlääketieteellinen korkea- koulu perusti Hautjärven kartanoonomanAmbulatorisenklinik- kansa.Jokainen
Suomessa valmistunut eläinlääkäriperehtyisiellä käytännön eläinlääkintään. Tämäkin opetus jatkuuyhä Mäntsälä- lässä,vaikkase vuonna 1996 siirrettiin Saarelle.Vapaata sivistystyötä harrastettiin Mäntsälässä jo 1800-lu- vun
lopulla,
jolloinMäntsälännuorisoseurapanitoimeen erilaisialuentokurssejamm.kirjanpidosta, intohimoistaja “Isänmaan ja isänmaa-käsitteestä”.Aina
1960-luvulle
astivapaatakansansivistystyötä tehtiineniten erilaisten yh- distysten kursseilla ja harrastuspiireissä.
Kun valtio 1962 sitoutui tukemaantyöväen- ja kansalais- opistojentoimintaa, havahduttiin Mäntsälässäkin. Oma
kansalaisopisto
aloitti 1967 ja joensimmäisenä vuonna sen kursseille osallistui lähes 550 kuntalaista.1970-luvulla
al- koi avoimen korkeakoulunopetus, seuraavallavuosikym- menellänuortenkuvataidekoulu jakäsityöpajaopetus ja1990-luvulla
onkoulutettu mm.yritysten ja kunnan hen- kilöstöä sekä työttömiä. Vuodesta 1996 kansalaisopisto on toiminutsaneeratussa vanhassa kunnantalossa.r»
Mäntsälän kunnallinen musiikkikoulu perustettiin 1987.
NykyisessäPorvoon
musiikkiopiston
opetuspisteessä Mänt- sälän kirkonmäelläonoppilaita
104 sekämontaryhmää musiikkileikkikoululaisia. Tavanomaisten soittimienli- säksi Mäntsälässäon jovuosia opetettuharmonikansoit-toa,onhantämäkuuluisa hanuristipitäjä.
{
&
r-
am
■i 1 -
'JSS
naiset
«I
!!
:r**
" “•
Jk. ■:
"
’?;•■-.,
:&*■.
W.ÄI*•■■ <
■
-. *% ;V
A
,<
I
i|i]4
;5
<
rv iW i<
7
V ■ Hftrl 4
~ |_ åf
->«. ...
*f?S äSStS"
-i■‘ p||
t <5;
<r- *
?
-•
jr
- ■«%. fcT
'. r' '■.*-
<f . s*
■V
""
' T
iV”^'
: ***•
.
Sti,-
■
«3
1
;'
Pyykkäreitä Mäntsälänkirkonkylän pyykkirannassa vanhan kirkkosillan vieressävuonna 1926.
Tunnetuin Mäntsälännaisista on
epäilemättä
Ulla Möllers- värd, jota keisari Aleksanteri I tanssitti Porvoonvaltiopäivä-
tanssiaisissa maaliskuussa 1809 ja vieraili viikkoamyöhem-minMäntsälän kartanossa. Parivuottamyöhemmin Ulla Möllersvärd nimitettiin keisarilliseksi hovineidiksi jasaikei- sariltasuuretmyötäjäisetsuostuessaan yli 60-vuotiaan ken- raali vonEsseninkosintaan. Avioliitto raukesi alkuunsa,kun
naamioitunut miesryösti Ullan sulhasensa viereltä kirkosta
palatessaan.
Huhujenmukaan asialla oli Ullan isoveli eversti Carl Magnus Möllersvärd. Avioerostahuolimatta Ullasai pi-täämyötäjäisensäanottuaan sitä erikseen keisarinnalta. Elä- mänsä viimeisetvuosikymmenet hänasui naimattomana Por- voossayhdessä kahden veljensä kanssa.
'f
*s
Kartanonne!tejä useamminovat aikakirjoihinjääneet itsenäi-
setkartanonrouvat. Upseerina
palvelevan
kartanonisännän vaimooli isoataloudenyksinhuoltaja silloinkin,kun mies oli elossa,silläpalvelus
vierailla sotakentillätaiViaporissa piti isännän kuukausia, joskusvuosiakin poissa kotoa. Niinpä Nummisten Alikartanon Hedda NooraLilliehöök, A.E.Nordenskiöldinisoäiti, joutuikevättalvella 1808yksinpuo- lustamaankartanoaan
paloviinalla,
leivällä japäivälliskut-
suilla,kun 6000 venäläistämarssi PorvoostaMäntsälän hal- ki kohti Hämeenlinnaa.
t;
Aamujumpalla kirkonkylän keskustassa vuonna2001
Monetmäntsäläisten hartaudella muistamatnaiset ovatol- leet opettajattaria, jotkapyyteettömästi huolehtivat koulu- työnsä lisäksikyliensäsivistystarpeista jaharjoittivat senli- säksilaajaayksityistä hyväntekeväisyyttä. Arjen sankaritta- ria onpitäjässä aina ollut-polkupyöräällätai
potkukelkal-
la piirejään kiertäviä terveyssisaria,lapsikatraansa
aikuisiksi kasvattaneitaleskivaimoja,ainanaapuriapuun valmiitanais ihmisiä, joidenansiostaMäntsälä on perempipaikka
elää.Toki neuvokkaita ja rohkeita naisialöytyi talonemäntien ja torpanvaimojenkin joukosta.Väkevä kansanparantaja oli mm.VilhelmiinaSievinen, jokakykeni seisauttamaanve- retkin. Melkoista rohkeutta osoitti myös sesääksjärveläinen emäntä, jokakevättalvella 1918 uskalsi haastaa Mäntsälän
punakaartin vallankumousoikeuteen
vaatien takaisin taka- varikoitujavaatetavaroitaan ja hevostaan.Vaatteensa emän- täsaikin,mutteihevosta.'V
'mwi-
mSK. oitel
|te
;Ä
,’«'*.
"i
f'i
:<t
;i
*-c
Kivenhakkaajia Saaren kartanon mailla 1900-luvun
alkupuolella.
Itsepäisyysnäyttääkautta vuosisatojen olleen Mäntsälän miehille tyypillinen ominaisuus.Rajariitoja selviteltiin jo 500 vuottasitten ja sitkeästikäräjöivät
isännätkartanonherrojakinvastaan, millointunsivat etujaan loukatun. Vuon- na 1811kuvasi kirkkoherra Asp seurakuntansa miehiä työteliääksiväeksi, jo- ka “pitää tarkkaa huoltaoikeuksistaan, mistä johtuuettä hemyösmielellään käyvät käräjiä, vaikka asiat voitaisiin ratkaista sovussa”.
Mäntsälän tarinaperinteessäonkaksi miestä ylitse muiden. Toinen näistä oli ohkolalainenPirjolantalon renki SvanttePirjola, jokasalaviisaasti piti
puoli-
aan isäntänsämääräyksiävastaan: kun isäntäerehtyivaroittelemaan, ettei son- tarekeä saakaataa, Svantteajelipiruuttaan täydellä
paskakuormalla
edestakai- sinpihan japellon väliä. Toinen Mäntsälänmiestensankari oliison Marjalan talon isäntäJalmari
Degerman, jokahääyön jälkeisenäaamunatarjosinuori-kolleen housujaanja kun tämäkieltäytyivetämästäniitäjalkaansa,isäntäil- moittiolevansa talossase jokahousut jalassaratkaisee isot ja pienet, hyvät ja huonotasiat. Miesasiaasekin.
TK" \/7\
f®
JFfcmIV»
LrW' 'tå-
f
'
W J
f'\M- "å
A
k
*
¥
..lv ■v
li
■■ ■■
:
iife
r
&.■
Pääsiäisenräntäsadeeipysäytä urhoollisia koiran ulkoiluttajia.Koiria sää einäytäaina- kaan haittaavan.
Ensimmäiset väkilukutaulukossa vuodelta
1749
oli mäntsäläläisiän. 1500-siis alle 10%nykyisestäväkimäärästä. Heistävain viitisenkymmentä kuului ns.säätyläisiineli olikartanoiden,
pappiloiden
taivirka- talojenherrasväkeä. Talollisia ja heidänvai- mojaan oli pitäjässä parisataa jasaman ver- ranoli torppareita jaitsellisiä. Käsityöläi- siä vaimoineenoli vainreilu tusina, entisiä tainykyisiäruotusotilaita vaimoineen sen- täänlikisata.Rahvaan yli 13-vuotiaitalap-
sia ja
palvelusväkeä
oli n.kolmesataa jaalle 15-vuotiaita rahvaanlapsia
yli 550 eli mel- kein kolmannes kokoväestöstä. Harvoin kukaan muuttisynnyinseudultaankovin kauas, naapurikyläänkorkeintaan. Suurin osaoli siissyntyperäisiä mäntsäläläisiä.Muuttoliike kiihtyi 1800-luvunmittaan.
Kun 1820-luvullan. 1000 ihmistämuutti Mäntsälään ja 1300 Mäntsälästä pois, oli Mäntsälään muutajia
1890-luvulla
jo liki2200 ja Mäntsälästä lähtijöitä yli3000.
Yleensä tulijatolivat kotoisin pohjoisista naapuripitäjistätai
kauempaa
Hämeestä, lähtijättaas suuntasivatPorvooseen taiHei sinkiin. Muualtamuuttaneita olivuonna1920 pitäjäläisistä joneljäsosa.
Mäntsälän asukasmäärissäon
1900-luvul-
la tapahtunut kaksi rajua nousua-ensim- mäinenliki 3000 asukkaankasvupiikin
ai- heutti karjalaisen siirtoväen asuttaminen jasuurten ikäluokkiensyntymä1940-lu-
vulla. Toinen yhtä jyrkän kasvun kausi a- joittuu vuosiin 1988- 1989,jolloinkun-taan muutti parissa vuodessaliki 2300 ihmistä. Nyt ovatmuuttovirratkäänty-
neet. Yli 90%tulijoista muutti Mänt- sälään
pääkaupunkiseudulta
tairadan- varrenkunnista.Ylipuolet
mäntsäläläi- sistä on jo muualtamuuttaneita.Sodanjälkeinenmuuttoliike kasvatti si- vukylienväkilukua, mutta
1980-luvul-
taalkaen ovattulijatasettuneetenim- mäkseen kirkonkylään. Kun vielä 1918 vain 13% pitäjäläisistäasuikirkonky- lässä, oli
1990-luvulla
joylipuolet
mäntsäläläisistäkirkonkylän asukkaita.Sivukylistävain Ohkola jaNummi- nenovat saaneet selvästiisomman osuudenmuuttovirrasta.
Äitienpäiväretki Ohkolassakeväällä 2001
aukeaman kuvat SoiniiHämäläisenkokoel
Jatkosodan loppuvaiheessa
karjalaistenoli jälleen lähdettävä evakkoon jasyyskuussa1944
solmittu välirauha jättikotikylät lopullisesti rajan taakse.Jo
elokuussa oliannettu lakiviljelysmaidenväli- aikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle jasitäryh- dyttiinvälittömästitoteuttamaan. Mäntsäläänsi- joitettiin 258 kirvulaisperhettä, joista osalle oli jo talvisodan jälkeenerotettuasututilojatäältä.Maanlunastus kävi Mäntsälässä
poikkeuksellisen
nopeasti, sillämaatamyytiinpaljonvapaaehtoises-
ti mm. Nummisten Ylikartanosta. Kirvulaisetaset- tuivat mielelläänMäntsälään, muttamerenkulusta ja laivanrakennuksesta elantonsa hankkineet koi- vistolaiset olisivat mieluumminasettuneetranni- kolle, jotenmonetkoivistolaiset joutuivat luopu- maankotiseudun lisäksimyös entisestäelinkei-nostaan.
Enitensiirtoväkeäasettuivanhoihinkartanoky- liin. Nummisissa ja SälinkäälläEklöf-yhtiön val-
tava maaomaisuus jaettiin
asutustiloiksi.
Ankararakennusainepula
haittasiuudisrakentamista, muttavähitellen
asutustiloille
saatiin välttämättömätasuinrakennukset
jakarjasuojat.Mäntsälän naisetkansallispuvuissaan,pitäjän 400-vuotisjuhlavuonna 1985.
vasemmalta:Lilja Kyytsönen Koiviston puku,Kirsti Hämäläinen Mäntsälän
puku jaTaimi Räihä Kirvun puku.
Mäntsälään asettuneistayli 2000karjalaisestalähes
puolet
oli kotoisinKirvun pitäjästä janoinkolmasosa Koivistonkaup- palasta.
Vuosia kestänytevakkotaival
oliyleensäollut varsin mutkallinen, ennenkuinperhe
saattoiasettuaomalle asutus- tilalle. Useimmatperheet
olivat talvisodan jälkeenjo olleet hankkimassa asutustilaa jostakinpäinSuomea, muttakun jat- kosota teki mahdolliseksipalata
omillemaille, varsinmonetoli-vat sittenkin lähteneetvielä kerran takaisin Karjalaan.
Kotiutumisen kannalta oli tärkeää, että siirtovä- en entiset
luottamusmiehet
ja-naisetryhtyivät uudessakin kotipitäjässä tarmokkaasti ajamaan heidänasioitaan. Siirtoväen omakotisetutyö on ollut vahvaa. Sen tulostaon mm.Mäntsälässä sijaitsevaKirvun pitäjänmuseo.SoiniHämäläinenpoikansa Hiekin kanssa puu- aidan teossaOlkisten Tuomalan talossa. Aidak- set sidotaanhalkaistuilla närevitsoilla. Soini Hä- mäläinen on Kirvusta tullut siirtolainenjaKirvun kotiseutumuseonpuuhaaja.
'
Kunta ja seurakuntaerotettiin toisistaanvasta 1866.
Ensimmäisenkuntakokouksen puheenjohtajaksiva- littiin ruukinpatruuna
Leopold
Sourander Sälinkääl- tä jakunnallislautakunna johtoon tilanomistaja Nils Otto NordenskiöldNummisista. Ensimmäisen talon- poikaisen kuntakokouksenpuheenjohtajaoli vuonna1903 valittu maanviljelijä Oskari Laine.
Kartanoherrat eivätolisi ehtineet paneutuakunnallis- asioiden jokapäiväiseen hoitoon. Niinpä Mäntsälässä valittiin hetimuistamaalaiskunnista
poiketen
erityi-nenkunnallis-asiamies. Virka oli tehty Mäntsälänv.t.
lukkarilleK.W. Silfveniukselle, jokapitäjässä jo tiedet- tiinrivakaksi ja valistuneeksi mieheksi.Järjestelyoliil- meisen onnistunut, sillä Silfvenius hoiti kunnan asioi-
tayli 40vuotta.
'
''Wlirtii»
L ■
Mäntsälänkolme kunnantaloa. Ylinnä näkyy yhdistetty pitäjäntupa jaleikkaushuonetoriplaanintakana.
Alhaalla vasemmalla on toinen kunnantalo elinykyinen kansalaisopistontalo.
Omankunnantuvan oli Mäntsälä rakennuttanut jovuonna
1854.
Pitäjän nimismies olinäetruvennut kovistelemaanpitäjänkokousta, jokajovuosiaoli vetkutellut
piirilääkärin
ruumiin- avauksiin tarvitseman leikkaushuoneen rakentamista. Yllättäenpitäjänkokoushyväksyisuun- nitelman, jossa leikkaushuone oli yhdistettymonikäyttöiseenpitäjäntupaan. Alku eitosin ol- lut lupaava, silläkivijalkasekäosamuureistasortui jo parin talvenjälkeen.Kunnanvaltuuston kokous keväällä 2001.
ValtuustonpuheenjohtajanaonKaisa Laine,
:£-V •
'<■»
- V •-v
•*>v . »
rg
V(
v|lk
jfc ; ' ir&i-jÅSSi
:
-4
■' *„ .'lä
Wåk
'■
v^W-- ... ■■ixsXy>
>1
jå
B?»■••«■> ’•'■
Bgpg?
mm
fåg*; .k
'fl|
j gaSlgg .
K-"^:
g|||S
V-,
o-?;•S-:
ASV
fåmSå
J
V-3&1Pfll'7 k>l ■'lscS
EPS*
-I"T :J^
.
Tulionirti!Palo- japelastustoimi on
yksitärkeä osa kunnan toiminnassa.
/ -.4
L'T'X5.S’fj-r.
Korjausten jälkeenpunamultainen empiretyylinen rakennus saatiinkäyttöön, muttavakituisen asujanpuutteessaserap- peutui nopesti. Vasta kun vuonna 1891 pitäjäntuvan asuk- kaaksi ja vahtimestariksisaatiin muurariHeikkiVilkas, tuli pitäjäntuvasta Mäntsälänensimmäinenkulttuurikeskus. Sin- nesijoitettiin pitäjän vanhalainakirjastojatyöväenyhdistyk-
sen
lukutupa,
sielläharjoittelikirkonkylän laulukuoro jakan- sanvalistuspuhujat pitivät siellä esitelmiään.UV \; >•' '.-J kv
■■; -l- f- H
1 ‘--4 : -J-j..«, r._.
' ■ 2
tstj.;
■--'Vf
-:‘#l
Vielä 1860-luvullakunnan tärkein tehtävä oli huolehtia hal- linnollisista velvotteista ja pitäjän köyhistä javaivaisista. Uu- sia tehtäviä kertyi nopeasti. Vuonna 1870 perustettiin kunnal- linen
Huone-Apoteekki
jasamanvuosikymmenenlopulla pal-
kattiin ensimmäinenkätilö jalopulta
myöslääkäri. Ensimmäi- senkansakouluavustuksen kunta myönsi vuonna1886.Vuon- na 1900 pitäjän kaikki kansakoulut kunnallistettiin.-
Uusi aika koitti Mäntsälän kunnalliselämässä kansalaissodan jälkeen.Vasta nytsaatiinyleinen jayhtäläinenäänioikeus
myös
kunnallisvaaleihin.
Kunta joutui 1920- ja1930-luvul-
la rakennuttamaan kunnalliskodin sekäkoko joukonkoulu- ja sivukyliin. Vasta 1935,kun vanhassa kunnantuvassa jo val- litsisietämätönahtaus,ryhdyttiin uuden kunnatalon tekoon.Lisää väkeä kunnallishallintoon ryhdyttiin
palkkaamaan
vuon- na 1930. Kymmenen vuottamyöhemminoli kunnalla jo 36 viran- taitoimenhaltijaa.Vuonna1967
aloittityönsä Mänt-sälän ensimmäinenkunnanjohtajaTapioHyyryläinen.
Sodan jälkeen
punatiilinen
kunnatalo kävi ahtaaksi.Vuonna 1950 siellä oli kunnantoimiston ja sähkölaitoksen lisäksimm.taksoitus- eliverotoimisto, huoltotoimisto jakansanhuolto.
Jälleen
oli kunnan rakennettava ensinkouluja japäiväkoteja, terveykeskus javanhainkoti, ennenkuinvuonna 1992 uusi kunnantalovoitiinvihkiäkäyttöön. Sen valtuustosalissa on katto entistäkorkeammalla.■m
r
-'y
a. J
,///>»
r~y
Vinkki kunnan uusipalvelupistekuntalaisille.
'
J
.m
I
i«a:U
M
'
■<
■
\Kun Porvoonkaukaisimpien kylien asukkaatvuonna 1585 rakensivat kirkon Mäntsälän kylään aivannykyisenkirkon tienoille,oli siihensyynä varmaan
pitkä
kirkkomatka, ehkä myöskielierot. Ensimmäisen papin Henrik Maununpojan kymmenyksiämaksoi 68 talonpoikaaMäntsälän, Sääksjär-ven, Hermanonkimaan, Nummisten, Hirvihaaran, Souk- kien ja Sälinkään kylistä.
Henrik
Maununpoika
näyttääkoko virka-aikansa eläneen köyhyydessä.Kun uusikappalainen
vuonna1616 astuivir- kaansa, hänsai huomattavastiparemmatpalkkaedut
kuin edeltäjänsä. Palaknmaksajlakinolienemmän,kun vuonna1608
Janakkalaan
kuuluneet Hautjärvi,Kaukalampi,
Le-vanto ja Saari merkittiin Mäntsälän
kappeliin.
ii
f,
1US
Sulkava,Olkinen jaNikinojaliittyivätuuteen seurakun-
taanvähän myöhemmin. Aiemmin Sipooseen kuulunut Ohkola liitettiinvuonna
1698
viimeisenä Mäntsälänseu- rakuntaan.Merkittävin
1700-luvun
pappismies oli IsakWallenius, Loviisan triviaalikoulunentinenopettaja, jokavuonna 1778 valittiin Mäntsälän kirkkoherraksi. Hänryhtyi tar-mokkaasti edistämään lukutaitoa ja lukuopetusta. Wal- leniuksen kuoltua Mäntsälän kirkkoherraksi valittiin hä- nenlankomiehensä Anders
Johan
Asp, jonkamuistiinpa-not olivat ensimmäinen yritys Mäntsälän historian kir- joittamiseksi.
r.
Mäntsälän ensimmäinen kirkko oli ilmeisesti jovuonna 1616 korjattu
perusteellisesti
tai rakennettu kokonaan uudestaan.1700-luvun puolivälissä
vanha kirkko alkoira- pistuapahoin
jalopulta
päädyttiinuuden ristikirkon ra- kentamiseen. Työ kuitenkin epäonnistui, sillä kirkon pe- rustukset pettivät jaeteläsiipi
kallistui pahoin. Uusi kirk-ko valmistuivastavuonna
1776
jaoli hirsirakenteinenristi- kirkko niinkuin edellinen.RovastiAsp kuolivuonna 1825 ja hänenseuraajakseenvalit-
tiin
talonpoikien
ja Nummisten Nordenskiöldienäänin Kuo pion triviaalikoulun lehtori AbrahamEhnroos, jokaoli vara- kasta lohjalaista rusthollarisukua. Yritettyään turhaan taivut-taapitäjänkokoustakoulun perustamiseen hän testamenttasi puolet omaisuudestaan koulua varten.Ehnroosin koulua yl- läpidettiin testamentin lahjoitusvaroin
1900-luvulle
saakka.Sen lisäksi seurakunta
palkkasi
kolme kiertokoulunopettajaa huolehtimaan kylissä lastenalkuopetuksesta.
Eräänlaisen Ehnroosien ottopoikana voidaan pitää varapas- tori MatiasKotilaista, jokatoimi vanhenevan rovastinapu- pappinavuosina
1854-1865. Jo 1850-luvun lopulla
EhnroosjaKotilainen käynnistivät pyhäkoulujaerikylissä.Ehnroosin kuoltua Kotilainen toimi hänen viransijaisenaan, muttahä- nenvirka-ansionsaeivät riittäneet papinvaaliin.
Uusikikkoherra Karl Edvard
Aspelund
valittiinvastoinpitä- jäläistentahtoa, sillä vaalissa hän oli jäänytkolmanneksi. Van- kilasaarnaajaAspelund
olinimittäin toimittanut kenraaliku- vernööri vonBergin perustamia SuomenJulkisia
Sanomia jasai nytilmeisesti
palkkioksi
Mäntsälän papinviran. Eiihme, ettäAspelund joutui pian riitoihin seurakuntalaisten kanssa.MW
Vasta vuosikymmenten mittaanoppi pitäjäarvostamaantätä älykästämuttateräväkielistä pappismiestä.
Suurisuuntaisin Mäntsälän seurakun- nanrakennushanke kauttaaikojenoli
1860-luvun alussapystytetty tulikuk- ko. Vanha
puukirkko
olinäet perus-tettuniinhuonosti, että sitä joudut- tiin jatkuvasti korjailemaan.Ensim-
mäisenkerran päätettiin uuden kir- kon rakentamisesta vuonna 1843.
Tuolloin suunniteltiinkirkkoa, johon olisi mahtunut 3000 ihmistä eli puo- let Mäntsälän tuolloisesta väkiluvusta.
Hanke kuitenkin kariutui kartanon- omistajien valituksiin. Monenlaisia pohjapiirustuksiajarahoitusmalleja esiteltiinseuraavinavuosina. Välillä kirkko piti tehdäharmaakivistä, mut- ta
lopulta
päädyttiintiiliin.Rovasti Ehnroos ehti kuollaennenkuin uusi kirkko vuonna1866 vihittiin. Kaikki- aanoli kulunut 23 vuottaennenkuinrakennuspäätös
olisaatu toteutetuksi.Kirkkokurin ylläpitämisestäsiirryttiin Mäntsälässäkin 1800-luvun
lopulla
elävän kristillisyyden levittämiseen.Pyhäkoulutyönlisäksi kannatettiin lähetystyötä. Ensimmäisen diakonis- sanpitäjä sai 1927. Kirkkomusiikki- harrastusta kehitti 1918 kanttoriksi valittu Väinö Seppä
A
V 1
I 'vV
\k
s
w >2
kN kV
!
.1 $
Miair
fT-
k
i■
Myös itsenäisyyden ajanensimmäinenkirkkoherraKustaa Hallo olivir- sien tutkija. Hänenseuraajansa Vilho Vuorela oli tulisieluinensaarna-
mies, joka oli ollut lähetysseuran
palveluksessa.
4*Vuorelan kuoltua valittiin Mäntsälän
pitkäaikainen kappalainen
Anshelm Mikkonen kirkkoherraksi ylimääräiseltävaalisijalta, vaikka hänjäikin eläkkeelle jo parin vuoden kuluttua. Seuraavakirkkoherra Kalle Tanska tuli Mäntsälään Lahden diakonissalaitoksen johtajanvirasta. Hänen seu- raajansaJaakko
Leinosen aikana seurakunnantyökenttä jasenpuitteetovat muuttuneetsuuresti.
Papinvaalikin
onkiinnostanutjälleenmäntsäläläisiä. Nykyinen kirkkoher- ra on entinen nuorisopastori MikkoSeppälä, jokavalittiin virkaansa yli- määräiseltä vaalisijalta erityisestinuorten äänin. Vuonna 1935 valmistu- neenseurakuntakodinviereenrakennettiin vuonna 1980 moderniseura- kuntakeskus. Tärkeäleiripaikka
niinrippikoululaisille
kuin vanhuksilleon vuonna 1975 Ahvenlammelle valmistunut kurssikeskus. Kirkkokin on1990-luvulla
korjattuperusteellisesti ja hautausmaaon saanutmuistelu- paikan, muistolehdon ja uurnahautausmaan. Seurakuntaon tukenutviro- laistaystävyysseurakuntaansamonin tavoin jaauttaakonkreettisesti niitä,jotkamuutensyrjäytyisivät-työttömiä, lapsipeheitä,vanhuksia, vammaisia
.0
I