Hautjärven kyläsuuunitelma 1999 · DIGI

•

SISÄLLYS

1. Johdanto

2. ^Silmäys Hautjärven menneisyyteen

3. Hautjärvi tänään 3.1 Palvelut 3.2 ^Ympäristö

3.3 Elinkeinotoiminta 3.4 Kulttuuri ^ja vapaa-aika

4. ^Hautjärven tavoite- ja kehittämissuunnitelma

5. Liitteet

Liite 1. Historiankirjoitusten ^{kertomaa 24} Liite 2. Hautjärvellä toimivien

yhdistysten yhteystiedot ²⁴ Liite 3. Kartta 1

^-

Hautjärven sijainti ²⁶ •

Kartta 2

^-

Hautjärvi ²⁷

Liite 4. Tilastotietoja Hautjärveltä ²⁸ Hautjärven asukkaiden ikäjakauma 29 Hautjärven koulun oppilasennuste 30 Liite 5. Kyläprojektitoimikunta ³¹

6. Lähteet 31

1

JOHDANTO

Mäntsälän kylät ry:n

toimesta

käynnistyi keväällä 1999 POMO-hankkeen (POMO⁼

paikallisen omatoimisuuden

maaseutuohjelma) TOIMIVATKYLÄT- projekti.

Kyläsuunnitelmienteko kuuluu tähän projektiin. Kyläsuunnitelmantarkoituksena on olla osa kunta-ja yhdyskuntasuunnittelua siten,että se onkylän jakyläläisten

tarpeista lähtöisin.

Suunnitelmaan onkerätty ^tietoakylästä,

siellä

olevasta toiminnasta tällä hetkellä

sekä mitä

olisi tehtävissä kylän kehittämiseksi. Monille suunnitelmasta saattaalöytyäuuttatietoa

'W

kylästä,

Kyläsuunnitelmaa varten tehtiinkysely, jossakartoitettiin erilaisiakylään jasen toimintaan liittyviä

asioita.

^Kyselyn

vastauksia

^onkäytetty hyväksi kyläsuunnitelmaa

tehtäessä.

Kyselyyn vastasi

noin

^30%kyläläisistä,

kiitokset

vastaajille.

Hautjärvellä päätöskyläsuunnitelman tekemisestäsyntyi kyläkokouksen

toivomuksesta

^ja lisäksi

halukkaita

tekijöitä löytyi

tarpeeksi.

Kyläsuunnitelman ^{tekoavarten valittiin}

toimikunta,jokakoostui kylänyhdistysten edustajista ja

muista

kyläaktiiveista^{(Liite 5).}

Toimikunnantyön tuloksena Hautjärven kyläsuunnitelmaon nyt valmis ja toivottavasti siitä on hyötyä Hautjärven kylän

kehittämiseksi.

SILMÄYS RAUTJÄRVEN MENNEISYYTEEN

2

Hautjärvi sijaitsee

Mäntsälän

kaakkoiskulmassa ja^kuuluu yhtenä ^entisiin

Hämeenpuolisiin

kyliin Kaukalammen,

Rautasaaren

^{(nyk. Saari) jaLevantoon}

kanssa.

Vanhin mainintaHautjärvestä^on

vuodelta

^{1484, 23.8.}pidetyillä^Tennilänkäräjillä, ^jossa käytettiin ^nimeä“Hautajärvi”. Hautjärvikuului Hämeen

läänin

^Tennilänhallintopitäjään.

Seuraavat säilyneetasiakirjatovat v. 1589maakirjoista.

Kirkollisesti

Hautjärvi^kuului Hollolaan,

Hollolan papiston

valvontaan.

Tennilän hallintokunta lakkautettiin

^{vasta v.}

1825.

Asiakirjat kertovat, että^tämän Hautajärven

•

kalavedet ja

riistamaat päätettiin

^hyväksyä

Tennilän

^{nimismiesNikin}

eränautintoalueeksi. Aikaisemmista

riistanpyytäjistäei ole tietoa.

Nikin jälkeenennen kartanoaikaa^tunnetaanHautjärvellä talonpojat Sipi(v. 1484^- 1486) ja Sipi

Juhonpoika

Hautajärvi, jolle^v.

1490 tuomittiin

“kaikki hänen

takamaansa siellä”.

He

siis

ja

heidän sukunsa

^ovatvarmaan olleetkantaomistajia

niille

^maille, metsille ja kalavesille, joista

sittemmin todennäköisesti muodostettiin

Rautjärven kartano.

Koko

Hautjärven nelitaloinenkylä lahjoitettiin

14.9.1647 kapteeni Reinhold

^von Fitinghoffille.

V. 1650

jälkeenHautjärven kylästä

muodostettiin säteri

ja myöhemmin

ratsuvelvollinen

säteri. Kylän ainoastasukuoikeustilasta, Ylöstalosta,

tehtiin

^Hautjärven kartanon

aputila.

Hautjärven Vanhakartanon rakennus sijaitsi^lähellä nykyistä Juseliusta.

Jo 1700- luvun

alkuaikoina omistussuhde

avioliittojen japerintöjenkautta siirtyi

Kuhlefelt- suvulle.

He antoivatHautjärvelle

nimen

Sieversberg, joka

ei ole virallinen

^nimi.

Georg

Kuhlefelt halusi

jo v.

1763

perustaa

kotitarvesahan

^{ja v.}

1769

hän sai luvan myös 10-

teräiselle raamille. Näiden

^sahojen

toiminta

päättyi

kuitenkin

^vuosisadan

loppuun

mennessä.

Vuosisadan

^alussa

toimi

^{myös Oy}

Silvan

höyrysaha.

Sahausta

harjoittivatkartanon eri

m

•

•

omistajat vielä 1900-luvunalkuvuosikymmeninä.

Esim.l9lo-luvulla

^Hautjärven höyry-ja vesisaha omasi pitäjänvoimakkaimman sahakoneiston⁽ 68 -70hevosvoimaa).

1840^-

luvulla toimi

vesikäyttöinen tullijauhatusmylly. ^Vanhamyllytupa,

ehkä

^myllärin

asunto, sijaitsee vielätöyryllä^kosken lähellä,

tosin huonokuntoisena.

Tällä

alueella

sijaitsimyös Hautjärvenensimmäinen

kauppa,

Haavikon

kauppa,

jota

piti kauppias

Hinden( 1800^-luvulla). Hautjärven nimen muuttamisella Sahajärveksi

oli

kaksi

tarkoitusta.

Kuhlefeltit saivat nimistöstä

poistumaan

hautaajakuolemaa muistuttavan nimen Hautjärvi.^Uusi

nimi

^Sahajärvi taas

kertoi

jokaiselle,^ettäjärvenäärellä on saha. Nimi oli mainos ja uusi nimi

painettiin

v. ¹⁷⁸⁵iso-jaon jälkeiseen^karttaan.

Hautjärvellä iso-jakotoimituksessa^{(aloit. 1782) kylä} jaettiinkahtia kartanon perijöiden kesken.

Henrik Johan Kuhlefeltin

^kartano

oli Henriksdahl

ja

Detlof Gustaf Kuhlefeltin oli päätalo

Hietasen kartano. V. 1809Hautjärvellä

oli

kahden kartanon

lisäksi 36

^torppaa ja Ylöstalon

puolikas.

Kartanon

kokonaispinta-ala

oli silloin 3250 ha.

Kuhlefelt-suvun

lähes

^kaksi

vuosisataa

^kestänyt omistajakausi päättyi vuoteen 1888, jolloin^kartano siirtyi^uusille omistajille ja

talonpoikaisiin

käsiin Melart-suvulle.

Mäntsälän historian

11-osassa mainitaan ostajina

kolme

veljestä: Johan, Klas Henrik ja Nehemias Melart. Neljäs veljistä,

rehtori

A. W. Melart ei näy

missään

asiakirjoissa.^Kuitenkin hänellä oli

suuri

valta kartanon taloudessa. Eräs kyläläinen kertoi, kun saatiintietää, että rehtori ontulossa,

levisi

kartanolle sana: “Paikat kuntoon! Rehtori tulee!”.

Puuttumatta

rehtorin pitkään

työsarkaan

mainittakoon vain hänen arvokas

^työnsä

koulun

perustamiseksi

Hautjärvelle v.

1892. Koulusta

on

kerrottu

paljon

Mäntsälä

seuran 111 kirjassa “Älkäis ny”.

•

• Luonnollisesti Melartien

^työ

painottui maatalouden

^eri

puoliin

ja suuren karjan

kasvattamiseen. Maidon

^tuotannonjalostus^vaati meijerin, jollainen Hautjärvelle rakennettiin nähtävästi jo

vuosisadan

^alussa. Jäljelläon vieläjuustokellari jasen

päällä

meijerikön asunto.

V.

1915 erotettiin

Ruokojärven

ulkokartano itsenäiseksi tilaksi.

Vuosisadan

^alussa

nimi Melart muutettiin Vilppulaksi. Vilppuloiden aika

päättyi v.

1916.

Kartanokylät olivat myös torpparikyliä. Hautjärvellä^oli

enimmillään 36

^{tai 37}torppaa.

Itsenäisyyden ajanalussa säädetyt lait siirsivät

torpparilaitoksen

historiaan.

Torpparikylienelämässä alkoi

kokonaan

uusi aikakausi.

Torpparivapautuslaki

säädettiin^v.

1918

ja^sentäytäntöönpanoasetus

tuli

^voimaan

1.5.1919.

Erottaminen

itsenäisiksi tiloiksi

saattoi alkaa.

Itsenäisyyden ajan ^alussaon kartanostaerotettu maita

asutustarkoituksiin

^{1800 ha} yhteensä 76 tilaaRuohojärveä ^{lukuun ottamatta.}

Kun torpat oli ^erotettu

itsenäisiksi

^tiloiksi,

rakentui

^entisistätorpparikylistä

kauniita

maaseutukyliä. Niissä ei ollut tiiviisti rakennettuakyläkeskusta,vaan jokainentorpan

lunastanut rakensi oman ^asuntonsaomalle maalleen. Torppariajan kyläkeskus sijoittui Latoi an ympäristöön, jonka

lähistöllä oli

^{6-7 torppaa,} vaikka niiden maatoli muualla.

Torpparien rakentaminen itsenäisinä

maanomistajina

tuotti esim.

Hautjärvellä paljon

viehättäviä

koteja. Kylän

kokonaiskuva

^on

kaunis

ja^hoidettu.

1940-luvulla

Rautjärven jaRuohojärven

kartanoista erotettiin pika-asutuslain

nojalla useita asutustiloja.

Rautjärven kylän metsäkuvaan on kuulunut

luontaisesti metsälehmus

jakuuluu vieläkin

vähäisessä

^määrin.

Lehmus

oli aikanaan arvokas puu. Lehmuksen

kuorella

^maksettiin veroja.

Kuori oliarvokasta, sillä

siitä valmistettiin

köysiä ja sidenaruja,puun toinen nimihän olikin

niinipuu.

Juho

Vilppula sahasi

^aikanaanpaljon

lehmuksia

myyntiä varten, mutta sen

myynnissä

olikin vaikeuksia.

Myöhemminlehmusta on hakattupaljon

polttopuuksi.

Rautjärven ^{lisäksi on}kylässä

useita pieniä

järviä vieläkin, ^vaikka

entiset

Haukijärvi ja Hanhijärvi (=Ruohojärvi) ^ovat soistuneet.

0

Hautjärvessäon

kaksi

^saarta,Lyhtisaari (Lystisaari) jaPikkusaari, jokaon Kuhlefeltien

tekemä. Sen

omistaa kartano.

Muinaislöytöjä: Lyhtisaaressa (Lystisaari) on ollut kivikautinen

asuinpaikka,

jossa kivityökaluja^ja

kvartsi-iskoksia.

Mäkijärven^tilan

pellosta

löytyi myöhäiskivikautinen

kirves.

1-puisia^{veneitä on} löytynyt ainakin

6 kpl, sekä tokeita

^{Hanhijoenkaivauksenyhteydessä}

Tokeenkorvalta.

Hautjärvellä onkolerahauta, johonon haudattu

torppari Jussi Heikinpoika

kirkonkirjojen mukaan. Toinen haudattuon ehkä hänen vaimonsa. Tästä

ei ole

varmaa tietoa.

•

Tämä silmäys Rautjärven menneisyyteen ^näyttäähyvin voimakkaasti kartanon

historialta.

Kartano

omisti

kuitenkin aikanaan

koko

^kylän ja

niinollen

sen

historia

on samalla myös kylän

historiaa. Torpparihistoria

kartanon rinnalla onmyös laaja ja^tärkeä.

Siitä

on lisää

Mäntsälän

^{SeurankirjoissaTerttu}

Sainion

kirjoittamat

tutkielmat otsakkeella

“Hautjärveläisiä”.

•

• 3

HAUT JÄRVI ^TÄNÄÄN

3.1 PALVELUT Päivähoito

-Yksityisiä perhepäivähoitajiatoimii tällä hetkellä⁽kevät -99) kylässä

kaksi

Heillä molemmillaon hoidossaan

viisi

lasta, joista osa on

osa-aikaisessa

^hoidossa ja^lisäksi kummallakin onyksi oma alle kouluikäinen.

-

Keväällä -98

tilanne oli vielä huono, mutta nyton kaikille halukkaillejärjestynyt hoitopaikka

omalta

kylältä.

-Alle kouluikäisiäHautjärven kylässä ^{on 31}

kpl

keväällä -99 ja^kylän

lapsimäärä

on ollut kasvussa.

-Kylässä ^{ei ole} järjestettykunnallista

päivähoitoa,

eikä ole valmiitatiloja

päivähoidon

käyttöön.

-Yksityisetperhepäivähoitajat^ovat

kiinnostuneita

perustamaan yksityisen ryhmäperhepäiväkodin Hautjärvelle, jos

sopivat

tilat järjestyvätja toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa.

-Koululaisten

iltapäivähoitoa

eikylällä ^olejärjestetty.^Josryhmäperhepäiväkoti toteutuu,

voidaan siellä

^järjestäämyös koululaisten

iltapäivähoitoa,

jos^{tarvettailmenee.}

-Mäntsälän seurakunta

pitää 4-6

^v.kerhoa Hautjärven koululla. Kerhossa ^on myös esikouluopetusta.

-Kylällä

olisi

^tarvetta

Mannerheimin

lastensuojeluliiton

kouluttamille

lastenhoitajille.

-

Suurin

^osa

alle kouluikäisistä lapsista

^onkotihoidossa ja

perheissä

on

useampia lapsia.

-Kylällä ^{olisitarvetta}

leikkipuistolle. Koululla

on isot keinut jarekkitanko, jotka

eivät

sovellu alle

kouluikäisille lapsille,

eikä koulun

pihaa

voi

päiväsaikaan

käyttää. Kylillä

asuvalla lapsella

pitäisi

nykypäivänä^ollasamatmahdollisuudet

leikkipuistoon

kuin keskustan

•

•

asuvalla lapsella pitäisi

nykypäivänä ^ollasamat

mahdollisuudet leikkipuistoon kuin

^keskustan

lapsillakin.

Koulu

- Hautjärven

koulun historiaa

^löytyy Mäntsälä Seuran kirjasta“Älkäis ny”.

- Hautjärven

koulussa

^on yksi opettaja jakeittäjä. Yksiopettajaisuusalkoi 90-luvun alussa.

Aiemmin

koulussa oli kaksi opettajaa.

Oppilaitaon

19 kpl,

^{joista 1,lk}

2.1 k ^5, 3.1 k ^2, 4.1 k ^3, 5.1 k ^sja 6.1 k 4 ^oppilasta.

-Koulun

oppilasmäärät tulevaisuudessa: 1999-2000

^{21, 1200-2001} 19,2001-2002 19, 2002-2003 22,

2003-2004

21 oppilasta(Liite 4).

-Tilatovat hyvät, mutta

keittiö

^on

vanhanaikainen

jakylmäsäilytystilojaei ole riittävästi.

-Piharakennus, jossasijaitsientinen keittola ja^sauna

voitaisiin

^saada

pienillä

toimilla

tarvittaessa

^käyttöön.

-Koulukiinteistöä käyttävät

säännöllisesti: seurakunnan

^alle

kouluikäisten

kerho, 4H-kerho,

kansalaisopiston

kuoroja keppijumppa.Kiinteistö on käytössä

erilaisissa

kylän tilaisuuksissa.

-Piha

koulun edustalla

on suurikokoinenhiekkakenttä, johon

talvella

jäädytetään

pieni

luistelukenttä.

Lisäksi pihassa

on

nurmikkoa

ja vanhoja

omenapuita.

Piha on turvallinen, joskin

tielle

^tulo on vaarallinen. Koulun

kohdalla

^on

60

^km/h nopeusrajoitus, jonka koulun johtokuntaon

70-luvulla

hankkinut. On käyty keskustelujahidastetöyssyistä.

- Vanhemmatauttavatopettajaa tarvittaessa,

esim.

luokkaretkilläja

uintireissuilla

kuljettamalla ja

toimimalla

valvojina.

Koululla

on ollut Sälinkään

koulun

^kanssa ystävyyskoulu

Virossa.

- Hautjärvenkylätoimikuntarahoittaa koulun retkiä ja järjestääprojektitöitä varojen hankkimiseksi, esim. kyläkalenterit, joita

oppilaat

myivät ja

koulu sai

^tulot.

-Alma jaVäinö Lindroosovat perustaneetkouluavarten

rahaston 90-luvun alussa.

-Kyläläiset ovat

osallistuneet talkoilla koulun

ylläpitoon ^jaantaneetrahaa rahastoon.

-Koulukyyditykset järjestetäänkunnantoimesta, joskoulumatka on yli ^{5 km} ja

1-2.lkm oppilaille,

joskoulumatka on yli ³km. Jos

taksissa

^{on tilaa, on}

matkan

varrelta mahdollista päästä kyytiin omalla kustannuksella. Tänä vuonnakoulukyydityksissä on ollutneljä

oppilasta.

-Terveydenhoitaja käy koululla kerran

kuukaudessa.

Oppilaat^käyvät

keskustassa hammaslääkärissä

taksikyydillä.

-Kyläläiset toivovat koulun säilyvän Rautjärven kylällä.

Vanhustenhoito

-Kotisairaanhoitaja käy

erikseen

^sovitusti joidenkin

huonokuntoisten vanhusten

^luona.

-Kunnallinen

kotipalvelu,

joka on maksullinen,

hoitaa tarvittaessa

^ruuan, siivouksen ja kaupassakäynnin.

Terveydenhoito

ia sosiaalipalvelut

-Terveydenhoitopalvelut,

neuvolapalvelut

ja

sosiaalipalvelut

ovatkaikki

Mäntsälän

keskustassa. Vanhukset pääsevät lääkäriin INVA

-taksilla

^kunnan taksiseteleillä, muut menevät sinne omalla

kustannuksellaan.

Palo-

^ja

pelastustoiminta

Kylällä ei ole omaa

palo-

ja

pelastustoimintaa,

vaan

palvelut

tulevat Mäntsälän

keskustasta

•

•

Julkinen

liikenne

-Koululaiskuljetukset Mäntsälän keskustaan hoidetaan ensin

taksilla

Kaukalammen kylän

tien

¹⁴⁰pysäkille, jostakoululaisbussi, jokatulee Levännen jaSaaren kyliltä, ottaa Kaukalammen jaHautjärven^kylien

koululaiset

kyytiin.

-Bussivuoroja kylälle^{on melko}runsaasti,

koska

kylä sijoittuu

vanhan bussireitin varrelle

(Helsinki^-

Järvenpää

^-

Mäntsälä

^-

Orimattila

^-Lahti).

Tosin

aamun aikainen ja^illan myöhäinen vuoro puuttuvat. Työssäkäyvät ^eivät

voi

juurikaan^näitävuoroja hyödyntää.

Kauppa

-Kylässä ei ole enääkyläkauppaa.^{Kauppa on}

lopetettu

vuonna

1996.

-Monet käyttävät Saaren kyläkauppaa.

Lisäksi

käydään Mäntsälän keskustassa

kauppa-

asioilla ja jonkinverran^Lahdessa,

Orimattilassa

ja muissa kunnissa esim. työmatkalla.

-Koululta mitattuja kauppamatkoja: ^{Saari 10}km, Pukkila 11km, Mäntsälä

15 km

ja

Lahti

32km.

-onmyös kaksi huoltoasemaa, joista^{toinen onauki}ympäri vuorokauden. Siellä^on myös

lähin pankkiautomaatti.

-Kauppa-auto käy

ainakin

Mäkijärvellä

matkailuvaunupuistossa.

Tarvetta

kauppa-

autopalvelujenlisäämiseenkylällä^on.

-Jäätelöauto käyHautjärven ^koulun

pihassa

joka^toinen

torstai-iltapäivä.

Posti

-Kylällä ei ole omaa

postia

eikä

asiamiespostia. Asiamiesposti oli

^ennen kyläkaupassa.

-Postia jakaa

kaksi

postinkantajaa

autoillaan.

^Hänottaa

laatikosta

^myös

lähtevän postin

ja

tuo tarvittaessa myös paketteja.^Tämä järjestelmä^toimii hyvin.

-Lähin

postikonttori

on Mäntsälän

keskustassa.

* 3.2 YMPÄRISTÖ

Maisema

-Luonto Hautjärvelläon

monipuolista.

Kallioita, soita ja runsaasti eri metsätyyppejä:

lehtoja, kuusimetsää, koivikoita, sekametsää, männiköitäjakatajia on runsaasti.

Metsälampia

on 4-5

kpl luonnon keskellä

ja yksi järvi,Sahajärvi

sekä

sen laskuoja.

-

Luonnossa

on

runsaasti

^{sieniä,puolukkaa,} mustikkaa, vadelmaa.

-Luonnossa on rikas eläimistö:Hirviä, kettuja, jäniksiä, kanalintuja. Onpa täällä nähty ilves,karhuja

saukkokin.

-Metsästysmaastotovat hyvät, vaikkakinkylänreunoilla. Kylällä toimii oma

metsästysseura, jonka jäsenetmetsästävätmm. hirviä, kettuja, jäniksiä.

Jokaisella

^kylällä vakinaisesti asuvallaon

mahdollisuus

liittyä metsästysseuranjäseneksi.Metsästysseura järjestääampumakilpailujaja harjoittaametsästysampumataidon ylläpitoa.

-Kalastusmahdollisuudet ovat myös vapaa-ajan kalastukseen. Sahajärvi kuuluu yhteislupa- alueeseen.

Kalastusta

^voi harjoittaa verkoilla tai vieheellä. Järveenon istutettu siikaa, ankeriasta,

haukea

ja

täplärapua.

Järvessäon myös

esim.

^kuhaa,

matikkaa

ja lahnaa, särkeä ja ahventa. Kalastuskunta hoitaa kalastusasioita.

-Kylällä onkolerahauta, jotaei ole merkitty.

-Kylän alueella on hyvät,

puhtaat

pohjavesialueet, jotka^onmerkitty yleiskaavaan.

-Hautjärven hyvän

savilaadun

vuoksi onkylällä

aikoinaan valmistettu

^tiiliäja

tiiliputkia

ainakin kahdessa

eri paikassa.

Rakennettu miljöö

-Kylällä on 1800-1. rakennettu Rautjärven ^kartano, 1800-1. lopussa rakennettu koulurakennus.

-

Hietasten paikka

(soramontun vieressä)on näitä vielä

vanhempi.

Kylän ^muuttalot on

pääasiassa

rakennettu 1940-ja

1950-luvuilla.

-Kylässä oli vanha kylätaajama, joka sijaitsinykyisen Latolan tilan kuivurin läheisyydessä ja

purettiin 1920-luvulla.

- Vanhoja

paikannimiä

oli esim.Pyssymäki, myöhemmin Linkunmäki, jossa^kerrotaan myydyn pirtua.

-Rautjärven kylässä ^{talot ovat}ympäri kylää. Kylässä ei ole

pieniä

tontteja vieri vieressä tien varressa kuten monessakylätaajamassa. Talot sulautuvat hyvin luontoon ja maisemaan.

Suurin osa

tiloista

on ennen

ollut

^kartanon

torppia

kartanon maiden

reunoilla.

Ruohojärven

kartanokin

on ^erotettuRautjärven kartanosta.

Lisäksi

onrintamamies-ja siirtotiloja.

- Sahajärven^{rannasta 2/3 on}rakennettu. Mökit sulautuvathyvin^{maisemaan, kesällä} järveltä päin eijuurikaan^erotamökkejä.

- SekäRautjärven ^kartanoaettä Ruohojärven kartanoa on

uusien

omistajien toimesta viime

vuosina

kunnostettu. Rautjärven^kartanon miljööon vielä

saneerauksen alla.

Maiseman ^arkojakohtia

- lilimäen hiekkakuopat

- Sahajärvi,

suhteellisen

hyväkuntoinen,

vaikkakin savinen.

^{Järven syvin}

kohta

on

14

m, kylän

puoleinen

^ranta on

matala.

-Kylällä ei ole mainittaviasuojelukohteita, pohjavesialuettalukuunottamatta.

Vaalittavia

perinnemaisemia

-Maalaismaisema, jossa on viljeltyä

peltoa,

metsää, kesällä laiduntavia

lehmiä

^ja

hevosia.

-Maalaismaisemaan soveltuvia puutaloja,

esim. koulurakennus.

-Sahajärvi ja

luonto

-Kartanomiljööt

'eliön ia metsän suhde

t

-Peltokuviotovat

pieniä peltoaukeita

vaihtelevasti metsän

kanssa vuorotellen. Maasto

^on polveilevaa. Rautjärven kylällä on noin 700 ha peltoa ja kylän koko

pinta-ala

^on noin 3000 ha.

-Sahajärvessä on rantaviivaa noin 6 km ja järven pinta-ala on noin

200 ha.

Yleisimmät maiseman tarkastelukohdat

-

Satunnainen

matkailija

tarkastelee maisemaa

kylää^halkovalta

maantieltä.

Hän näkeemetsämaisemaa, jossaon jokunen

peltoaukea.

Kesällä voi nähdä laitumella lehmiä ja

hevosia. Tie

mutkittelee

läpi

kylän keskuksen, jossa sijaitsee

kaunis koulurakennus

ja peltojen takaa vilahtaaRautjärven kartano. Suurin osa kylän

asutuksesta

on maalaistalojaja ne näkyvät ^tielle.Kylä sijaitseevanhan Helsinki-Lahti maantien varrella. Sahajärvi jää Rautjärven

kartanon taakse

eikä näy kylää

halkovalle maantielle.

I

Vesistöt

-Sahajärvi, jonka^rannalla on kaksi uimarantaa, toinen kylän

puolella

Veteraanimajan

kohdalla

ja

toinen

^kunnan virkistysalueella järven

toisella puolella

^{noin 6}km:n päässä kylän keskustasta. Kylän

puoleinen

ranta

kaipaisi

ruoppausta.

Saunarannasta

on vähän

ruopattu. Suurin osa

rannoista

^on

matalia.

Syvät rannat ovat

pääosin

rakentamatta.

- Järvelläon hanhia, sorsia, kalasääskiä, silkkiuikkuja ja

suolla pesii

^myösmuutama kurkipari. Linnustoaonrunsaasti.

-Sahajärven laskuoja, Rapuoja.

-Mäkijärvessä on

puhdas vesi. Järvi

on

kokonaan

yksityisalueella.

-Kylällä on

lisäksi pieniä

järviäyksityisomistuksessa mm.^Löytty, Kelmijärvi, Suojärvi ^ja Korpijärvi.

Asuminen

-

Asuinakennukset

^ovat

kohtuullisessa

kunnossa, autiotalojaon allekymmenen

kappaletta.

- Tonttejaonmyynnissä hallitusti,lähinnäoman perheenjäsenille.

-Kylällä onkesämökkejä,

pääasiassa

Sahajärven rannoilla.

- Jonkin verran on myös vuokra-asuntoja.

Tiestö

-Hautjärventien

1633

^{kunto on} hyvä, ^tieonpäällystetty

1998.

Moottoritietyömaan hiekka- ajot rasittavat nyt sitäerityisesti.

-Rautjärven jaLevännen välisen tien kunto on huono. Sorapäällyste^aikoinaanpysyi

paremmassa

kunnossa. Nyt

tie routii pahasti. Tietä

käyttävät Mäkijärven

asukkaat asuntovaunuillaan

^jaRuohojärvenkartanon hevostallille

tulevat

hevoskuljetuskalustot.

-Uusia

teitä ei ole

^tarvetta

rakentaa.

-

Jalankulkuteitä

kylässä ei ole.

-Ulkoilu-javirkistysreittejä^kylässä

ei

^ole,

eikä museoteitä.

^Kunnan virkistysalueellaon luontopolku.

- Muut tiet ovat yksityisomistuksessa.

Kunnallistekniikka

-Talouksilla on oma vesikaivo ja likakaivot. Järjestettyä

vesihuoltoa

kylässä ei ole.

-Jätehuoltoon jätelain mukainen, yleistä jätteidenkeräystä ei

ole

järjestetty.Lähin roskotti on Kaukalammen kylällä.

S

3.3

ELINKEINOTOIMINTA

Yrittäjyys

-kotiteurastamo Hannu VainioOy

-kuljetusliike

Maunola

-rakennusurakoitsijaAunola

Pertti

- sahayrittäjäHeikkonen Arto

- hevosyrittäjä^Moring

Krister

-yksityinen perhepäivähoitajaVirtanen Anne

-yksityinen perhepäivähoitajaEronen Satu

-rakennusurakoitsija

Asikainen

^Aimo

-eläinlääkealanyrittäjä Heinonen Kalevi

-Hautjärven

kartano

-kaivinkoneurakoitsija Pietala Markku

- salaoja-ja kaivinkoneurakoitsija Pietala Eino

-

ratsutalli

Ruohojärven^kartano

- siitakesieniviljelmäRuohojärven

kartano

- hevosyrittäjäD. Barthelaix valmentaaratsuja Ruohojärven kartanon tiloissa

-Lomakartano Oymatkailuvaunupuisto Mäkijärvellä

Maa- ia metsätalous

- 10viljelytilaa

- 8 maitotilaa

Kylällä ^onyhteensä³⁰ tilaa, joillaon jossain

muodossa maatalous elinkeinona.

-rahtikuljetukset

-viljanvastaanotto

-marjan^kasvatus

-kananmunantuotanto

♦

- sahaustoiminta

-

puintiurakointi

- hevostalous

-kaivinkoneurakointi

-metsätalous

Metsät ovat

ensiluokkaisen

^hyvässä

hoidossa.

I

Lisäksi olisi

energiapuuta, jos löytyisi esim. hakeyrittäjä.

Maatalouden

liitännäiselinkeinoja:

Matkailunkehittämiseen,

ammattitaitoisille

elinkeinonharjoittajille,etätyöhön,

sivuelinkeinoihin

ja

pienteollisuuteen

on^kylällä

mahdollisuuksia

Kylän

mahdollisuudet

^uusiin

sivuelinkeinoihin

^esim.

-majoituspalveluja

“bed

^&

breakfast”

^-toimintaa matkailijoille

-luonto-opasretkeilyn järjestämistä

-ratsastusta

lapsille

esim.

poniratsastusta

-koulu käyttöön kyläläisilleesim. vanhuksille ruokalana

iltapäivällä

-ruoanvalmistusta

vanhuksille

-korjaamotoimintaa,autoista maatalouskoneisiin

- sihteeripalveluja

maataloudelle

ja^muilleyrittäjille, laskutusta,hakemuksien täyttöä, kirjanpitoa, ym. toimistotyötä

-

pestipalvelua:

- siivousta

- tilapäistä

rakennuspurkausta

tai helppoa korjaustyötä eli vanhanajan^renki-ja

piikakulttuuri

^takaisin.

-

tilapäistä lastenhoitoapua

- hakeyrittäjä

-yhteistyötä lähikylien kanssaelinkeinojenlisäämiseksi suunnitelman valmistuttua.

♦

I

3.4

KULTTUURI JA VAPAA-AIKA

Kansalaisopisto

- Rautjärvenkoululla toimii keppijumppa ja kyläkuorovuoroviikoin

Kaukalammen koululla

ja Rautjärven koululla.

Kirjastoauto

-kirjastoauto käy Hautjärvellä:

ke

14.25

^-

14.40

^Kauppakuja (kesällä sama)

to 11.45^- 11.55Ruokojärven^{kartano (kesällä 13.05- 13.15)}

to 12.00^- 12.10 Sahajärvi ^{(kesällä(kesällä 13.2013.20-- 13.30)13.30)}

to 12.20^-

13.00

Rautjärven^koulu (ei kesällä)

Kauppa-auto

-Kauppa-autokäy Mäkijärven

matkailuvaunupuiston portilla

ja^kulkeeRuokojärven tietä ja Rajankulmaa pitkin

Orimattilan puolelle

^to

iltapäivisin.

Tenniskenttä

Kylällä on kaksi yksityisomistuksessa^olevaa

tenniskenttää.

Muita

vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

-

kalastuskunta koitaa

^järvenkalakantaa.

-

kalastuslupia

saa ostaa Mäen

Saulilta

Sakajärventieltä, Ylläri-puodista ja

Teboil-kuoltoasemalta

Kaukalammelta.

-koulullaon keskiviikkoiltaisin kaikenikäisille kyläläisille järjestetty peli-ilta;

Pesäpalloa,

sählyä,

lentopalloa,

^ym. joukkuepelejä.

Kokoontumistiloja

- kokoontumistilojaon vähän tällä

hetkellä:

-koulu,

maksullinen

-Veteraanimaja, maksullinen

-rantasauna ja grillikatos,Maaseutuseura omistaa, ilmainen, kaikkien kyläläisten käytössä

-metsästäjien laavu

-Kyläläisten hallinnassa oleva riittävän iso kokoontumistila tarvittaisiin.

Kauppakiinteistö sopisi tähän

tarkoitukseen,

olisi

^tilava ja sijaitsee

keskeisellä paikalla,

vain sen kuntoja

remonttikulut

arvelluttavat.

-Kylällä ei ole omiakesäjuhlia.

- muita juhliakylätoimikunta on järjestänytaktiivisesti:

syysretvakka, Mäyrän

kierros-hiihtotapahtuma

-Martat ja koululaiset ovatjärjestäneet^koululla joulujuhlat ja äitienpäiväjuhlat

-Metsästysseuran hirvipeijaiset

-yhdistykset^ovat järjestäneet

omia

juhliaankylällä ^esim. Martat, Metsästysseura ja Maaseutuseura

Uusia mahdollisia^juhlia

- Juhannusjuhlat Hautjärvellä,

kokko

järvelle ja^juhlatja

tanssit

saunarantaan?

-Hautjärvi-päivä?

Kesä

^{& muut juhlat}

-

keilahalli kaupan kiinteistöön sekä

biljardisali ja

pubi

yhteen^{nurkkaan ?}

-

kesäisin

kiertävä pubi-auto, kuten se ratikka Hesassa. Matkailuvaltti!?

I

Uusia mahdollisuuksia

vapaa-ajan viettoon ^???

4.

RAUTJÄRVEN TAVOITE- JAKEHITTÄMISSUUNNITELMA

-yhteinen kokoontumistila kaikille kyläläisille ja

kaikkeen

^käyttöön

-perinteinen

maalaismaisema

säilytettävä

-yksityisetperhepäivähoitajat^ovatkiinnostuneita perustamaan yksityisen ryhmäperhepäiväkodin Hautjärvelle, jos

sopivat

^tilatjärjestyvät.

koululaisille iltapäivähoitoa

- Hautjärvi^-

Levanto-tien

perusparannus

- roskotti

-romunkeräystä

pitäisi

järjestääRautjärven kylällä.

-

Kirpputorin

ja/tai

huutokaupan

järjestäminenRautjärven kylällä.

- Ulkoilu-javirkistysreittejä

-Jalankulkuteitä

-

maitolaituri

näkyvälle

paikalle

-leikkipuisto

-Kauppa-auto esim.

koululle

kerran

viikossa

-

koulun piharakennuksen

mahdollinen kunnostus

kerhotiloiksi

-kylälle

Mannerheimin

lastensuojeluliiton

kouluttamia

lastenhoitajia

-bed^&

breakfast-toimintaa

matkailijoille

- sivuelinkeinoja Hautjärvelle

-kirjastoauto ilta-aikaan

-

ilmoitustaulu

tai oma lehtikylälle

-kesäjuhlat kylälle

-

tenniskentiltä

pelivuoroja kyläläisille

-kouluavustaja Hautjärven ^koululle

-kesäkioski (esim.

urheiluseuran

ylläpitämä)

-osa

asukkaista

^toivoo

asiamiespostia

- opettajantoivomuksia: koululle erikseen sisäliikuntatila ja tekninen työtila, koulun

keittiöstä

puuttuu

astianpesukone

ja

keittiö

on

muutenkin

joremontin tarpeessa ja

säilytystilat^ovat

pienet,

koulun

pihalle

koripalloteline jatasainen kenttä luistelukentän pohjaksi

sekä

lisää liikuntavälineitä.

I

I

5

LIITTEET

Liite 1. Historiankirjoitusten kertomaa

V.

1490 Sattialan

neljänneksen

lautamiehiä Tennilän

käräjiltä:

Lauri Kaukalammi Mauno Henna

Vilppu

Savijoki Olavi Levantoo

Olli

Hongisto Hautjärven Sipi

Liite 2. Hautjärvellä

toimivien

yhdistysten ja

toimikuntien

yhteystiedot

Hautjärven Martat Sirkka Vainio Helena Vainio

6851123 6851150

Hautjärvenmaaseutuseura

Hannu Peltola 6851107

Hautjarven

kalastuskunta

Markku

Haapaniemi 6851295 Sauli

Mäki,

kalaluvat 6851222

Hautj arven kylätoimikunta Mari Heinonen 6851234

Urheiluseura Ilves

Marja

Haapaniemi 6851295

I

Maarit

Puro-Kataja

6851271

Ilkka Niemi

6881040

Tapio Peltonen

040-7377680 Tapio

Laurila 6851263

Hautjarven

naisten saunailtatoimikunta

Sirpa Jantunen 6851258

Maikki Peltola 6851275 Taina Pietala

6851144

Anne Virtanen 6851268

I

Liite 3. Kartta 1

^{- Hautjärven}

sijainti

Liite ^4. Tilastotietoja Hautjärvestä

*

♦

Vertailuna asukasluku 31.12.1995 228 henkilöä

Hautjärven koulun oppilasennuste

30-

25-

20-

"■"'■■•" ■ ... ■ .■■. ...,...,...,....,.

•.■■■.':■.. ^:

flillililp^

.' :Iiii:

==^'-'^~*:JJgBB:

3-äi

fc p ₃₁

!iP§|IlfP!i

»

oppilasmäärä 15-

10-

5-

0-

■'/'..^! iä;:iiii:

; :.:v:';

..xv,-..- jjjjjijjjl l'-"'''■'- ässssssi

Hl Bll 1

■

1 1

^{JJäBfläflHB1■ tSSSSä6555859}

1

^■"vi

1

1

~åså

1 1

r%rK;

1 1 ^{D4.LK ■ ■ □ 6.LK 5. LK 3.LK}

■ ^2.LK

H1.LK

1 1 ¹

o>

o

ⁱ

CTJ O ⁽

-

cn co

ⁱ

D O O O ^C

9

3) ⁽

r- ⁽

i

X) ⁽

3) (

3) ⁽

t— i

DN

i

-

d

o o o

c

N CM CM CN C

Diiii^t- CN CO

D O O O ^C

z>

o o o

c

N CN CN CN C

lukuvuosi

DN

i

N

Liite 5. Kyläprojektitoimikunta

Kyläsuunnitelman

^{(1999) tekoon}

osallistuneita

kyläläisiä:

Pj. ^AlirantaHarri,

siht.

^JantunenSirpa,^ElomaaLasse, Eronen Satu, HeinonenKalevi, Heinonen Mari, PeltolaHannu,

Peltola

^Maikki,

Peltola

^{Jyrki,Pietala Markku, PietalaTaina, Vainio Helena,} VirtanenAnneja kylänhistoriastakirjoitti

Vilppula

Pirkko.

6

LÄHTEET

•

Mäntsälän historia I^- 111

Mäntsälä-seura: I

Häijuu, IV Tot noin ja^{VI Mikäst}

ettei

•