Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä - IFLA-konferenssi Columbuksessa, Ohiossa
Jarmo Saarti
Vuoden 2016 kansainvälinen kirjastoseurojen ja muiden alan toimijoiden IFLA- konferenssi järjestettiin Columbuksessa, Ohiossa. Konferenssi oli järjestykses- sään jo 82. WLIC-konferenssi ja tällä kertaa teema oli yhteisöllisyyttä korostava:
yhteydet, yhteistyö ja yhteisö. Yhdysvaltalaisuutta nosti esille IFLAn nykyisen presidentin Donna Scheederin avajaispuhe, jossa hän korosti toiminnan merki- tystä ja kirjastojen aktiivisen muuttumisen tärkeyttä. Kirjastojen poliittinen työ on muuttumassa yhä tärkeämmäksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, tämä nousi konferenssissa selkeästi esiin. Informaatiosta ja sen käyttämisestä on tulossa entistä enemmän kauppatavaraa, johon kaikenlaisilla toimijoilla on omat intressinsä.
O
ma osuuteni konferenssissa alkoi edellisvuosi- en tapaan komiteatyöllä. Matka Columbukseen oli haastava, mutta mielenkiintoinen. Sen kruu- nasi Chicago–Columbus-lennon peruutus viime hetkellä. Peruutuksen takia me tunnolliset suo- malaisten kirjastoseurojen edustajat päätimme vuokrata auton ja ajaa noin 600 mailin matkan kokouspaikalle keskellä yötä – ehtiäksemme ko- kouksiin ajoissa.Ajo halki yhdysvaltalaisen maatalousmaiseman osoittautui kuitenkin mieleenpainuvaksi: valta- tie halkoi kyliä, jotka olivat kuin amerikkalaisis- ta elokuvasta. Kaiken kruunasi aamiainen Twin Peaks -tyylisessä ravintolassa, jossa söimme mus- tikkapannukakkuja lukuisten kahvikuppien ke- ra. Maisemassa näkyi selvästi talouden rakenteen muutos, joka konkretisoituu parhaillaan Yhdys- valtojen presidentinvaalikamppailussa ja siihen liittyvässä poliittisessa keskustelussa.
Tieteellisten kirjastojen toiminnan muutos
Osallistuin taas sekä akateemisten kirjastojen että resurssien yhteiskäytön komiteoiden työhön. Ko-
miteatyössä nousi esille selkeästi akateemisen yh- teisön ja kirjastotyön muutos. Talouden ja johta- misen haasteet kirjastoissa ovat kasvaneet ympä- ri maailmaa. Taloudelliset leikkaukset näyttävät olevan ajankohtaisia lähes kaikissa maissa. Johta- misen haasteena on tämän lisäksi kirjastotoimin- nan uudistamisen vaade. Siirtyminen uuteen, di- gitaaliseen toimintaympäristöön ja tutkimuksen avoimuuden vaatimukset ovat kehittämässä tie- teellisiä kirjastoja ja niiden roolia akateemisessa yhteisössä nopeasti. Haasteena näyttää olevan, et- tä idealismin rinnalle on nyt syntynyt myös rea- listinen kuva avoimen tieteen vaatimuksista – kukaan ei näytä myyvän sitä enää ilmaisuudella.
Resurssien yhteiskäytön esityksissä nousi esille joitakin selvityksiä avoimen saatavuuden vaiku- tuksesta kaukopalveluun. Näyttää siltä, että tut- kimusjulkaisujen avoin saatavuus ei ole vielä mer- kittävästi laskenut kaukopalvelun tarvetta esimer- kiksi USA:ssa ja Italiassa. Tutkijoiden ja opiskeli- joiden aineistojen käytön tapojen muutos vaatii siten myös kirjastoilta sekä opetus- että tietojär- jestelmätyötä: tuntevatko opiskelijat avoimet ai- neistot ja niiden tiedonhankinnan tavat ja löytä-
vätkö aineistojen välittäjät – sekä kaupalliset et- tä kirjastot – erityisesti rinnakkaistallennetut ai- neistot omista tietokannoistaan?
Lisäksi IFLA ja sen tekijänoikeuteen ja juri- diikkaan erikoistunut komitea on ollut aktiivinen pyrkiessään vaikuttamaan aineistojen käyttöä sää- televiin kansainvälisiin sopimuksiin. Eräänä eri- tyisalueena on ollut näkövammaisten käyttöön tarkoitettujen kirjastoaineistojen poikkeuksista säätelevä niin kutsuttu Marrakechin sopimus, jonka useat maat ovat ratifioineet tänä vuonna – poikkeuksena EU:n alue. Komitean puheenjoh- taja Evelyn Woodberry kertoi, että sopimuksessa on erityisesti pyritty vaikuttamaan myös yksityi- syyden suojaan liittyviin asioihin, mm. asiakkais- ta kerättävän tiedon minimoimiseen (esimerkki- nä tekijänoikeudenhaltijoiden vaatimus vamman laadun rekisteröinnistä).
Kaiken kaikkiaan Woodberry piti tärkeänä, että kirjastot ja kirjastoalan seurat vaikuttavat kansal- lisesti ja kansainvälisesti tekijänoikeuksia säätele- viin sopimuksiin. Keskeisenä haasteena on ollut tekijänoikeuksien omistajien pyrkimys lisenssiso- pimuksilla ylittää nykyisin voimassa olevia, eri- tyisesti kansallisia säädöksiä. IFLAn ja sen toimi- joiden tärkeä tavoite on ollut kirjastojen perus- toiminnan sallivat poikkeussäännökset erityises- ti tutkimukseen ja opetukseen liittyen.
Kirjastojen tietojärjestelmät
Kirjastojen tietojärjestelmien kehittämisessä haasteena näyttää konferenssin esitysten mukaan
olevan uudenlaisten aineis- totyyppien integroiminen saumattomasti nykyisiin tai kehitteillä oleviin tietojär- jestelmiin. Cynthia Roma- nowski Governors State yli- opistosta esitti, että kirjas- tojen luettelointityössä on käynnissä murroskausi. Lu- etteloinnin perustehtävä eli aineistojen identifiointi ja niiden löytymisen varmis- taminen ei häviä, mutta muuttuva toimintaym- päristö ja uudet teknologiat vaativat kirjastoja muuttamaan myös toimintatapojaan.
Suurimpana haasteena hän piti sitä, että tek- nologia ja standardit kehittyvät eriaikaisesti. Kir- jastojen tietojärjestelmien elinkaari on liian pit- kä ja niiden tämän hetken suljettu rakenne tekee nopeat muutokset käytännössä mahdottomiksi.
Samalla nopeasti kehittyvä mobiiliteknologia on entisestään saanut kirjastojen järjestelmät näyttä- mään vanhentuneilta.
Hän korosti sitä, että kirjastojen tulee olla ak- tiivisempia järjestelmän toimittajia kohtaa ja vaa- tia järjestelmien muuttamista. Lähdekoodin avoi- muus ja aktiiviset kirjastoalan kehittäjäyhteisöt voisi olla eräs mahdollisuus nopeuttaa kirjasto- järjestelmien kehittymistä.
Gordon Dunsir, järjestelmäkonsultti Skotlan- nista, esitti myös väitteen, että kirjastojärjestelmi- en kehitys on tällä hetkellä hyvin eriaikaista. Luet- telointiformaatit ovat siirtymässä MARC-pohjai- sista teknisistä ratkaisuista kohti funktionaalisen luetteloinnin määrityksiä luetteloinnin teorias- sa ja dokumentoinnissa. Sen sijaan markkinoilla olevat kirjastojärjestelmät eivät ole pysyneet täs- sä formaattien kehityksessä mukana. Talous on osaltaan selkeästi ajanut kirjastot priorisoimaan sisällöllisiä vaateita ja järjestelmien kehittämistä.
Verkko-opetus ja oppiminen
Verkko-opetus näyttää vakiinnuttaneen konfe- renssin esitysten mukaan paikkansa kirjastoalalla Komiteatyössä suunnitellaan IFLAn ohjelmat
niin alan koulutuksessa kuin asiakkaiden opetta- misessa ja opastamisessakin. Saima Qutab Dam- mamin yliopistosta, Saudi-Arabiasta korosti verk- ko-opetusta alan sisäisessä elinikäisessä opetuk- sessa. Kirjastoala ja informaatioympäristömme muuttuvat hyvin nopeasti ja sen vuoksi jatkuva koulutus ja oppiminen ovat nykyään jokaisen kir- jastolaisen kehittymisen elinehtona.
Qutabin tutkijaryhmän analyysin mukaan kir- jastoalan järjestöt ovat maailmalla aktiivisia ope- tuksen antajia ja verkkokurssien järjestäjiä. Järjes- töt tarjoavat sekä maksullista että ilmaista kou- lutusta. Myös STKS:n piirissä on keskusteltu verkko-opetuksesta ja sen kehittämisestä. Quta- bin ja hänen kollegoidensa analyysi seurojen toi- minnasta antoi aineistoa myös STKS:n oman opetustarjonnan kehittämiseen. Näyttäisi siltä – myös seuralle tulleen palautteen mukaan – et- tä seuran tulee panostaa verkko-opetukseen jat- kossa enemmän.
Professori Sheila Corrall Pittsburghin yliopis- tosta kertoi omassa esityksessään opetuksen siirtä- misestä virtuaaliseksi. Hänen mukaansa on jo nyt näyttöä siitä, että verkko-opetus voi olla tehok- kaampaa ja syvällisempää kuin perinteinen ope- tus. Mutta tämä vaatii hyvää opetuksen suunnit- telua niin pedogogisessa kuin teknisessä mielessä.
Corrallin yliopisto kurssin suunnittelussa on mu- kana aina sisällön opettajan lisäksi sekä tekninen että verkko-opetukseen erikoistunut suunnittelija.
Corrall korosti erityisesti pedagogisen suunnit- telun merkitystä ja sitä, että opetus ja sitä tuke- vat materiaalit tulee rakentaa aina opetustavoit- teista käsin. Hänen omat kurssinsa ovat muut- tuneet keskustelevammiksi ja palautteen kautta oppimista tukeviksi niiden siirryttyä verkkoon.
Yksityisyyden suoja ja kirjastot
FAIFEn (Informaation vapaan saatavuuden ja ilmaisun vapauden komitea) sessiossa nostettiin esille kirjastojen rooli sen käyttäjien yksityisyy- den suojaamisessa. Näyttää siltä, että parhaillaan on kaksi vastakkaista ajattelutapaa erityisesti yk- sityisyydensuojasta verkossa: toisella puolella ovattäyttä avoimuutta korostavat ja toisella puolella yksityisyyden vahvaa suojaa korostavat henkilöt ja ryhmittymät.
Kirjastojen kannalta yksityisyyden suojassa on kaksi haasteellista osa-aluetta: Ensimmäinen on asiakkaiden kirjaston tiloissa käyttämien inter- net-koneiden suojaus ja toinen on asiakkaiden lainatietojen suojaus. Yhdysvalloissa kirjastoissa käydään yksityisyyden suojasta enemmän keskus- telua kuin esimerkiksi Suomessa. USA:ssa kirjas- tot ovat kampanjoineet myös poliittisella tasol- la asiaan liittyen, erityisesti kun lainsäädännöllä on yritetty tehdä muutoksia kirjaston asiakkai- den yksityisyyden suojaan edellä mainittuihin asioihin liittyen.
Näyttääkin siltä, että kirjastojen tulee suhtau- tua hyvin kriittisesti vaateisiin esimerkiksi lai- naustietojen luovuttamisesta. Verkkoyhteyksien suojattuun käyttöön on luotu myös ohjelmisto- ja, joiden avulla verkkoselaaminen onnistuu täy- sin jälkiä jättämättä (Tor-selain ja Signal-pika- viestin).
Ohion osavaltion aineistojen yhteiskäyttö
Aineistojen yhteiskäytön komitea järjesti vierai- lun Ohio State yliopiston Thompson kirjastoon.
Yliopiston pääkampus oli valtava kuten kirjasto- kin. Kampuksella on noin 50 000 opiskelijaa ja palvelut kuin keskikokoisessa suomalaisessa kau- pungissa. Yliopiston kirjasto on ollut aktiivinen aineistojen yhteiskäytön ja kaukolainauksen ke- hittämisessä kautta historiansa. Alan yksi suu- rimmista, ellei suurin toimija, OCLC perustet- tiin siellä vuonna 1967.
Osavaltion sisällä on kehitetty vaikuttava ai- neistojen yhteiskäyttöjärjestelmä ja sitä tukevat tietojärjestelmät. Systeemissä ovat mukana Ohi- on alueen akateemiset kirjastot ja yleiset kirjas- tot. Aineistojen tilaus- ja toimitusrutiinit ovat selkeät ja kattoivat painettujen aineistojen lisäk- si myös kasvavassa määrin digitaaliset aineistot.
Lisäksi yliopistokirjastoilla oli yhteinen varasto- kirjasto vähemmän käytetylle painetulle aineis-
tolle. Kirjastoilla oli myös yhtenäiset tietojärjes- telmät, jotka helpottivat sekä tilausten tekemis- tä, että toimittamista ja seurantaa.
IFLAn uudistuminen
IFLAn toiminnassa on menossa vaihe, jossa jär- jestö hakee uudistusta jäykälle tavalle toimia. Pre- sidentti Scheeder korosti useassa yhteydessä aktii- visuutta ja kirjastojen elinehtona olevaa sitoutu- mista vaikuttamaan käynnissä olevaan digitaali- seen muutokseen. Eräänä keskeisenä tavoitteena IFLAlla on kirjastojen integroiminen YK:n 2030 tavoiteohjelmaan, jossa kirjastoilla tulisi olla kes- keinen rooli. Kirjastot ovat eräs keskeinen tekijä koulutuksessa ja siten avainasemassa kehitystyös- sä sekä osaamisessa että taloudessa. Ohion osaval- tiossa tämä näkyi selkeästi: osavaltio panostaa se- kä kirjastoihin että koulutukseen ja tämä näkyy
myös alueen vauraudessa.
Konferenssissa puhuttiin paljon myös itse kon- ferenssin uudistamisesta: WLICn ohjelma tulisi avata uusien teknologioiden avulla useammille osallistujille verkon kautta seurattavaksi. Lisäksi sisältö halutaan muuttaa luennoista kohti osal- listavampaa ja keskustelevampaa toimintapaa.
Vuoden 2017 konferenssi pidetään Wrocławissa, Puolassa ja seuraavan vuoden 2018 Kuala Lum- purissa, Malesiassa. Ensi vuonna lisäksi järjeste- tään komiteoita täydentävät vaalit, joihin ehdok- kaita voivat nimittää IFLAn jäsenet. Hyviä eh- dokkaita ovat henkilöt, jotka pystyvät sitoutu- maan aktiiviseen komiteatyöhön ja ovat kiinnos- tuneita komitean erikoisalasta. Kehotankin nii- tä lukijoita, joita kansainvälinen yhteistyö ja vai- kuttaminen alan kehitykseen kiinnostavat, otta- maan selvää komiteatyöstä joko IFLAn verkkosi- Thompson kirjaston uudistetut avarat ja valoisat tilat
vuilta tai meiltä, joille komiteatyö on tuttua. Ni- mitykset ehdokkaiksi tehdään ensi talven aikana.
Omasta puolestani voin suositella komiteatyötä lämpimästi: se on verkostoitumisen ja alan uu- simpien virtausten seuraamisessa erinomainen väline. Samalla saa hyvän kuvan IFLAn toimin- tatavasta ja erilaisista kulttuureista. &
Tietoa kirjoittajasta
Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja STKS:n puheenjohtaja Itä-Suomen yliopisto jarmo.saarti@uef.fi
