H a a p a la n k y lä n a su tta m isv a ih eista
Laukaan poh joisosa ssa sijaitsevalla Haapalan kylällä on om a historian
sa. Täällä toimitettiin m m . Laukaan en sim m äin en is o ja k o 1 7 6 6 -1 7 6 8 . Vanhasta ns. sarkajaosta luovuttiin.
Vanha vallantie, vuonna 1778 val
mistunut Vaasa - K u opio, ns. sota- tie h a lk oo kylän. T äällä on p erin teikäs Kursulan terveyslähde, jo k a piirilääkäri W .S. Schildtin toim esta m u odostu i sangen suosituksi k oh teeksi. F. W essm an m ainitsee läh
teestä: "Sinne riensivät paitsi muita m y ös sydänsurun vaivaamat ja n e
kin, jo ilta a v ioliiton kahleet olivat eläm isen toivon riistäneet, sekä ne, jo id e n yöun en ystävän uskottom uus o li kartoittanut." Kaikki kuuluu saa
neen avun.
Lukuisat m iilujen pohjat kertovat ajasta, jo llo in tervanpoltto o li tärkeä toim een tu lon lähde. T ehtailija A li R iihijärven perustama turvepehku- tehdas tarjosi sekin työtä ja toim een
tuloa paikkakuntalaisille.
A sutuksen historia perustuu H aa
palan u udistalon perustam iseen v.
1791. Ensim m äinen isäntä o li Matti Juhananpoika L ein on en Peltotalon Sirkasta. A ik oje n kuluessa on isän
täväki vaihtunut. O m ista jin a ovat olleet mm . apteekkari C.H . H obin, v elje n sä satam am estari G . H ob in , piirilääkäri W. Schildt, tehtailija A li R iihijärvi ym .
R iih ijä r v i t o im i a n s io k k a a s ti maantien (vanha nelostie) saam isek
si K orkeak oskelta Suolahteen. T ie rakennettiin pääosin hänen om ista
m illeen m aille.
V uonna 1934 tulee kuvaan S u o m en valtio. Lokak u u ssa pid etyssä h uu tokaupassa H aapala s iv u tilo i- n een ostetaan A su tu sh a llitu k selle asumistarkoitukseen j aettavaksi. K o konaispinta-ala huutokauppahetkel- lä o li 1531 ha. Usean vu od en kestä
neen kartoitus-, m itta u s-ja ja k o to i- m itusten jä lk e e n ja k o valm istui ja asukkaiden otto alkoi.
Päätila Haapala jätetään ja k o to i- mituksessa puolta suuremmaksi kuin muut asutustilat. N y k y ise n m u otoi
sen H aapalan ensim m äiseksi isän
näksi tulee Paavo V. H ovilainen Lau
kaan Vehniältä.
Päätilan lisäksi tässä yhdistetyssä jaossa muodostettiin 15 uutta tilaa tai lisäaluetta, sekä m uutam a y h teis- palsta.
T ilojen keskimääräinen pinta-ala o li noin 50 ha, jo sta vanhaa tai rai
vattavaa peltom aata o li tilaa kohti noin 10 ha. Oikeutettuja maansaan- tiin olivat maanviljelykseen pystyvät vähävaraiset perheet, jo illa ei ollut om istu ksessaan v ilje ly s tä j a jo tk a p y styisiv ä t raivaam aan ja v ilje le m ään sekä raken tam aan v a ltiolta saamansa asutustilan.
Laukaan asutuslautakunta valitsi viiden vuoden vuokrasopim uksella uudisasukkaat ja raivaajat tilo ille k o e v ilje lijö ik s i. L o h k o m in e n o li suoritettuja rajalinjat o li avattu sel
viksi. Rakentaminen ja peltojen rai- vau ssu u n n itelm a t o liv a t jo k a is e n kohdalta valm iina. Raivauksen suh
teen tilat poikkesivat toisistaan. Val
m is peltoala vaihteli 4 - 7 ha:n välil
lä. Sikasuo -nim isellä tilalla ei ollut peltoa yhtään, vain metsää.
M y ö s v eden saanti o li erilaista.
Toisilla o li h yvä lähde aivan pihapii
rissä. V iidelle tilalle saatiin vesi kirk
kaasta Valkealamm esta, jo s ta se tuli om a lla paineellaan. V eden tarpeen lisääntyessä on laitettu pu m p p u ja teh on lis ä ä m is e k s i. L a m p e e n on matkaa 7 0 0 -8 0 0 m.
P eltojen raivauksessa yleisim m ät ty ö v ä lin e e t o liv a t saha, k irv es ja kuokka. Jokainen neliö vaati h ik eäja ponnistusta. Tänä päivänä aivan us
k om aton asia. M y öh em m in tulivat sitten traktoritkin nopeuttamaan ja helpottamaan työntekoa.
Haapalan asutustiloille o li useita anojia. V. 1937 asutuslautakunta va
litsi seuraavat h en k ilöt ja perheet asutustilallisiksi: Paavo H ovilainen, Matti Poikolainen, Juho K oskinen ja A a p eli H änninen Laukaasta. H eikki Luokkanen, Lauri N ykänen ja Y rjö N y k än en K a n g a sn iem e ltä . A a rn e Puttonen ja T oivo Järvikallio K onne
vedeltä. Juho H irvonen Ä änek osk el
ta, Stein R iih im äk i Suolahdesta ja V ille Savela Viitasaarelta.
H aapalan p ih ap iirissä o li kaksi työntekijän asuntoa, jo ih in asettuivat asumaan Juho H irvosen ja T oivo Jär- vikallion perheet siihen saakka kun
nes saivat uudisrakennuksensa asut
tavaan kuntoon.
Puttosen perhe aloitti rakentami
sen k e v ä ä llä 1 9 3 7 . M u u ttam a an päästiin samana syksynä. Toiset sai
vat rakennuksensa asuttavaan kun
toon seuraavana tai seuraavina v u o sina.
V u o k ra so p im u k se ss a o li tarkat määräykset jo k a vu od elle, mitä piti rakentaa ja raivata. Haapalan kyläs
sä vuosina 1937 ja 1938 työn tahti o li railakasta. K irveet puri puuta ja hirttäjä pokasahat soi. T iiliä lyötiin, jo ista Hannes Järvinen rakensi tuli
sijoja ja piippuja.
Syksyllä v. 1939 keskeytyi raken
taminen ja raivaam inen useim m an kohdalla. A sekuntoiset lähtivät p u o lustamaan isänmaata. T alvisota oli syttynyt. Alkuperäiset suunnitelmat ja aikataulut tilojen kohdalla heitti
vät pahem m an kerran. V u ok ra sopi
muksia ei luonnollisestikaan puret
tu kun syynä o li sota.
Aarne Puttonen kaatui talvisodas
sa Taipaleen jo e lla . Hän o li Haapa
lan asutustilan vuokraajista ainoa, jo k a k ok o sankarikuolem an. V u o k
rasopimus siirrettiin hänen veljelleen V ä in ö Puttoselle.
Vuosia jatkuneiden sotien jälkeen palattiin rauhantoimiin. Rakentam i
nen ja raivaaminen vauhdittuivat jä l
leen . K o n eetk in tulivat väh itellen raivaajien avuksi.
Rantaharju-nimisen tilan rakenta
ja joutui om ien virheellisyyksiensä takia lähtemään kesken asuinraken
nuksen rakentam isen. Asutuslauta
kunta o li irtisan on ut v u o k r a s o p i
muksen. A apeli Hänninen sai sitten jatkaa tämän tilan rakentam ista ja raivaamista.
O sa H aapalan asutustiloista on vaihtanut om istajaa useam paankin kertaan. Kuudelta tilalta on alkupe
räisen raivaajan suku poistunut, kuka minnekin.
H aapalaan k u u lu v alle N iskalan tilalle, lähelle Suolahtea, perustettiin k o lm e asutustilaa. N iillä v ilje ltiin aikanaan m m . perunaa isolla alalla.
Jokaiselle uudistilalle o li raken
nuspuut varattu tilan metsästä. Puus
ta ei ollut puutetta. Sirkkelisahurit siirtyivät talosta toiseen. T a lk ooty ö
tä tehtiin ja naapuria autettiin.
Sähkön saanti tiloille tuotti vaike
uksia. O li puute m m . kuparista ja niinpä joitakin pylväsvälejä yhdistet
tiin piikkilangalla. K äynnit H elsin gin herrojen luona auttoivat vähitel
len.
M aatalousneuvonta oli pätevää ja sitä osattiin hyödyntää. K oeasem an joh tajalta Paavo S im o jo elta saatiin s o p iv ia la jik k e it a ja y m . tie to ja . M aatalou sneu voja Toim i H eikk ola liikkui ahkerasti tiloilla ja kannusti m m . salaojituksiin, jo ita kaivetuin
kin niin että Haapalan k ylä o li aika
naan S uom en salaojitetuin kyläkun
18
ta. S yk syllä v. 1970 järjestettiin sen jo h d o s t a “ T y ö n Ju h la” H aapalan k ou lu lla, jo t a m m . m aaherra E in o Palovesi kunnioitti läsnäolollaan.
Haapalan tiloilla viljeltiin pääasi
assa rehuviljaa sekä jossa k in määrin perunaa ja ruista. Joka tilalla oli kar
janhoitoa. Karjantarkkailuun kuului
vat kaikki tilat. Parhaat lehmät ly p sivät y li k olm ekym m entä k iloa v u o rokaudessa. T än ä päivänä on vain kahdella tilalla karjaa. Sikatiloja oli kaksi, nyt vain yksi.
Erikoistum inen on täälläkin ym märretty. V iljan, perunan ja rypsin oh ella Jaatisen ja Hannikaisen tuot
tamat mansikat tunnetaan Laukaas
sa ja laajem m inkin.
Haapalan koulupiiri perustettiin j o v. 1937. O m a supistettu koulu alkoi Haapalan salissa v. 1943. O pettaja
na aloitti M irjam K ajaluoto. V. 1958 koulupiirirajoja muutettiin niin, että Viitalan kylä liitettiin Haapalan p ii
riin. Saatiin uusi, toim iva koulukiin
teistö, jo s s a opettajat M arja K o rh o nen ja A rto Halinen ovat pitkään toi
m in eet ja o lle e t k ylä n rie n n o is sa mukana. Martta Kupari on vuosikau
det huolehtinut koululaisten sy ö m i
sistä ja o n p a siin ä u sein o llu t a i
kuisiakin huolehdittavana. K oulu on ollut m onien tapahtumien kokoontu
mispaikkana.
V a n h e m m a t ih m is e t m u istavat Poikolaisen M atin ison raivauskuo-
kan, Järvikallion raamisahan j a au- totraktorin, N ykäsen Y rjön sirkkelin jn e . M u istissa on m y ö s Pakarisen Jaakon m aidonjuonti, 4 litraa samal
ta istumelta ja m onta muuta.
Haapalassakin on ollut aurinkois
ta ja jo sk u s pilvisiäkin hetkiä. Ihm i
sillä on ollut vuosien mittaan ilonsa ja surunsa. Ahkerasti työtä tehden on selvitty vaikeinakin aikoina. Tulevai
suus m a h d ollisu u k sin een on n u o
rem pien käsissä Vanhem m at raivaa
ja t toivovat menestystä.
Väinö Puttonen/Arto Halinen
K u va ssa p öydän e d e ssä M atti Poikolainen, A in o Puttonen, A r t o H alinen ja V ä in ö Putton en p ö yd än takana.
Salaojitusta S o p u k a n tilan pelloilla -90 luvulla (uusintaojitus).
19
