Legenda jo eläessään-
K.J.R. Sotamaa
L
ä h in n ä v ie n a n k a r ja la is t y y lis e n h u v ila r a k e n n u k s e n p ä ä ty h a r m a a n s ä v y is in hirsipin noin erottuu en sim m äisek si tulijan silm ään h o n g ik o n keskestä. V anhoja m y lly n k iv iä sivuten ohjautuu tie jyh k eitten honk ien lo m a s
sa h uvilarakennuksen v ieressä o lev a a n lääkä
rin asu n toon , jo k a hahm ottuu sy k sy ise en il
taan v a r jo n ta v oin . H aastattelin S otam aata sy k sy llä 1966.
L a u k a a n sairaalalääk äri, lä ä k in tö n e u v o s K .J.R . (R ik k e ) Sotam aa o li leg en d a j o e lä e s
sään. Lääkärin tunsivat m itä to d en n ä k ö isim m in kaikki sod a n jä lk eisen ajan laukaalaiset, j o k o o m a k o h ta is e n tap a a m isen tai h änestä kerrottujen juttujen perusteella. O lisi hyvä, jo s hänestä kertovat tarinat, jo ita on vielä varm aan m uistitietona p a ljon k in , tallentuisivat va ik k a pa kotiseutuyhdistyksen tarina-arkistoon. Tar
tu kynään, kirjoita j a lähetä om a m u istelu si!
Tapasin toh tori Sotam aan, kuten lääkäriä silloin puhuteltiin, ensi kerran m urrosikäisenä p o ik a se n a 1950. V astaanottoaula o li täp ösen täyn n ä, k o r tis to tie to ja ei o llu t, eih än o llu t tietokonettakaan.
M i e l e e n i o n jä ä n y t tu o e n s im m ä in e n lä ä k ä rissä k ä yn ti ihan p ik k u s e ik a n v u o k s i.
K un tutkim us o li te h ty jä o lin läh dössä, p u se ron vetok etju taklasi eikä ottanut m ennäkseen kiinni. Lääkäri h u om a si k iu sa llisen tilanteen:
“ Ei tässä näin kiirettä saa o lla !” H än tarttui v etok etju u n , veti ketjun k iinn i, katsoi silm iin h y m y illen ja kätteli h yvästiksi. S yn tyi p o ti
las-lääkärisuhde.
T apaam isia tuli m y ö h e m m in , m uun m u a s
sa k otini savusaunan lö y ly is s ä ja haastattelu- tapaam inen sy k sy llä 1966. “ Jos kaadutte, äl
kää kaatuko tälle v ih reä lle a lu e e lle ” , v eisteli lääkäri, kun k u v a sim m e leikkaustilannetta.
S a p p ik ivet poistettiin. H u u m orin avu lla hän karaisi tottum attom an, kun vatsanpeitteiden
“ v e tok etju a ” avattiin. P otilas o li y k si niistä tuhansista, jo ita kirurgin käsi k ohtasi v u o s i
k y m m en ten aikana. Potilaita tuli m y ö s L au kaan u lk op u olelta .
Antaa kuvan kertoa.
10 Laukaan Joulu 2007
Määrättiin Laukaaseen
S o t a m a a y h d i s t e t t i i n p a it s i s u k u n im e n m y ö s L aukaaseen tu lon v u o k si sota-aikaan. H änet määrättiin tä n n e lä ä k ä r i M a n n e r h o v i n v i r a n s i j a i s e k s i lääkintähallituksen m ä äräyk sellä k evä ä llä 1940.
O lin S alm in kunnanlääkärinä ja S alm in rajavartios
ton sekä M antsinsaaren sairasm ajan lääkärinä T a lv iso dan syttyessä. T o iv o O k san en kunnanvaltuustosta soit
ti, sitten m y öh em m in kun täm ä virka oli haettavana, ettei m inun hakupapereitani v ie lä ollu t saapuneitten jo u k o s sa. V e to o m u s ratkaisi L auk aaseen jä ä m ise n silloin .
Ilm atorju n ta-asem a o li m eid än S alm in k otim m e ka
tolla. V a im o soitti H elsin gistä, että ottaisin hänelle p u vu n m ukaan. En siinä kiireessä katsonut sen parem m in , ja otin ajatuksissani lottapuvun! Sairaanhoitajat p e la s
tivat k o lm e koiraam m e.
Taakse jä iv ä t K arjalan suuret salot, rikkaat k a la v e
det, karhujahdit ja ilv esten a jot, k ertoo A im i Sotam aa m ieh en sä pu olesta.
H u p aisan a y k sity isk oh ta n a so ta v u o silta on jä ä n y t m ieleen L ääkäriliitosta tullut kirje: - N y t ei o le jä se n m a k su je n m ak sam isaik a, kivahti lääkäri ja avaa
m atta kirjettä repäisi sen kahtia ja heitti rosk ak oriin.
L ääkäritoveri M a n n e rh o v i, jo n k a lu on a Sotam aa tu o l
lo in m a ja ili, tuli k otv a sen kuluttua p u h eille: “ O lis si
nun sentään pitänyt avata se k irje, siinä o li 1 5 .0 0 0 m ar
kan sh e k k i!” - T uli vähän kiire liim ailem aan niitä sh e
kin palasia.
Joulusauna tankkien tuntumassa
R ikhard Sotam aan m ie lee n o li jään yt lähtem ättöm änä m u iston a v u o d e n 1939 jou lu sa u n a m a tk a , jo k a o li päät
tyä kohtalokkaasti.
P ä ä t im m e p a t a l jo o n a n p a s t o r i n k a n s s a , että lä m m itä m m e jo u lu s a u n a n erään m ä e n k u m p a re e lla (n äm ä m u istot liittyvät L em etin m otin saartoon ). M e is sä o li täitä, sillä e m m e o lle e t saunoneet m on e e n v iik k o o n . H äm ärissä sauna läm m itettiin, ja ennen p u olta - y ö tä lä h d im m e jou lu sa u n a a n . Sauna oli tok i n aam ioitu, mutta p aikka o li alttiina v ih o llis e n tykkitulelle.
K es k e n lö y ly n saunaa tärisytti ankara rysähdys - sau
nan eteiseen tuli suorasuuntaustykin o su m a ja se pu ku - h u on e p u o li h ä ip yi sen tien. Y ltä päältä n ok isin a ju o k sim m e 4 0 0 m etrin m atkan alastom in a siinä ankarassa pakkasessa, vaatteethan m en ivät pu ku su ojan m u k a n a ...
Jatkosodan v u o sin a S otam aa o li kenttäsairaalan A - osaston (kirurgisen) vastaavana lääkärinä. - O lim m e niin lähellä ed essä, että v ih o llis e n tankkien telaketjujen k o lina kuului kenttäsairaalaan, tyk istö am pui y li. Siinä oli 8 0 -1 0 0 paarit odottam assa, tietenkin valitus kuului k o k o
a ja n ... jo t k a ja k s o iv a t valittaa. M in u lla o li siinä k o lm e p öy tä ä , y h d ellä valm istettiin potilasta, to ise lla leik at
tiin, k olm an n ella v ä lillä nukahdin. M iele tö n tä tupakan
p o l t t o a , m i e l e t ö n t ä v a l v o m i s t a , m i e l e t ö n t ä . . . K esk u stelu u m m e tuli pitkä tauko.
Rovastin nuhtelu
K erran rovasti Stenroth ilm oitti, että h änellä o n h y v in h en k ilök oh ta ista asiaa ja hän saapui k o tiin lääkärin p u h eille:
- Sinä et k äy k irk ossa ? H iljaisuus.
- K u m p i sedän m ielestä on parem pi: että istun kirkossa ja ajattelen jän istä, tai istun k a n n on päässä ja ajattelen
k irk k oa ?
Pitkä ään ettöm yys.
R o va sti h y v ä k syi selityksen.
Jok in tahaton ele: p o ja n v eto k e tju o n g e lm a n k orja a m in en , koiran ja isännän koh taam in en , rovastin tapaa
m in en , puhuvat h enk ilöstä om aa kieltään.
A n n a n potilaan kertoa, en k esk eytä , v a ik k a d ia g n o o si j o o lis i m ielessä n i v a lm is. N iin syn ty y p otila s-lä ä k ä ri
su h de. S otam aa o li m y ö s jä re ä , k ip ak k ak in . K e sk e n haastattelun hän yllätti ja otti v oim a k k a a sti kantaa tu o l
lo in orastavaan aborttik y sy m y k seen .
Se ei o le m ik ä tahansa to im en p id e. Ja niitä tehdään parhaassa synnyttäm isiässä o le v ille n a isille! T ästä nyt p it ä is i p u h u a , jy r ä h t i s a ir a a la lä ä k ä r i t u u h e it t e n k u lm a k a rvojen sa takaa. E hkä hän näki k au em m as kuin m o n i m uu sillo in näki. L aukaan v e sistö je n saastum i
nen o li h änelle, k a la -ja erä m ieh elle m en etys, jo h o n hän m y ö s otti selkeästi kantaa.
Salojen ystävykset
R ikhard S otam aalla oli p ersoo n a llin e n suhde taitee
seen , jo t a k od in sein illä o li runsain m äärin. H än ei sa
n o n u t o le v a n s a ta ite e n k e r ä ä jä , v a a n o s t i ta u lu t m ie lty m y k sen m ukaan. K o d is sa o li m uun m uassa A k seli G a lle n -K a lle la n , H a lose n , A u tere e n , Järnefeltin, Segersträlen ja W ä in ö A a lto sen töitä - m o n e t aiheet liit
tyivät lu o n to on . K o d in sisustusratkaisuissa o li ajatus, että taideteosten lu o täytyi m en n ä; paikat o li tarkoin harkittu. M ie le e n tuli ajatus, että m en etetyt K arjalan sa lot k orvaa taide, karhunluusta tehty kynä ja G allen in m aisem an k e lo h on k a ise t k ehykset.
V u o sisa to je n perin tön ä se va istoa a sen, ettei se kar
ja la ise e n tapaan epäpyhänä so v e llu k o d in sein ien sisä
p u o le lle , vaan että sille kuuluu sen k osk em a ttom u u d en - v a lv o m in e n , p u h elee isäntä, jo t a vasten karhukoira kak sin tassuin n ojaa. - Jotakin karua ja ylvästä, ja sam alla
11
Lääkärin työhuoneen seinällä oleva Marcus Collinin Kuoleva potilas on aiheeltaan ammatille läheinen.
Erikoisesti ajankohtainen se oli haastatteluhetken Iltana, sillä edellisenä päivänä maalari itse oli käynyt ajan rajan taa.
ih m ise en so p eu tu v a a h yväntahtoisu u tta, välittöm ästi purkautuvaa ystävyyttä ja älykästä valppautta, lu on n eh tii isäntä karjalankarhukoiraa. S a lo je n y stä vyk set!
R ik k e Sotam aa tunsi Laukaan salot perin poh jin . K ala- k averik si hakeutui u sein presidentti U rh o K e k k o n en . P residentti piti yhteyttä ja tuli kylään ilm an p r o to k o l
laa. S a lo je n y stä vyk set o liv a t sillo in rauhassa.
Jonakin pääsiäisenä, p a ljo n v u o sia m y ö h e m m in , sain k u u lla , että lä ä k ä ristä o li tu llu t p o tila s . O li lä h tö - laskennan aika. S oitin A im i p u o lis o lle ja tiedustelin, m iten n y t ja k s e lla a n . “ R ik k e va rm a a n ila h tu isi, j o s puhuisitte hänen kanssaan.” Se o li hyvästijättöpu h elu , kiireet kaukana.
Sotam aata m u istellessa m ieleen n ou see lu on n eh d in ta, jo n k a isäntä antoi eräkum ppanistaan: Jotakin karua ja ylvästä, ja sam alla sopeutuvaa hyväntahtoisuutta. V ä littöm ästi purkautuvaa ystävyyttä j a älykästä valppau t
ta. K aipaus sella isille sa loille, jo s s a eräm aan k osk em a t
tom u u s on p u h u ttelevin . S in n e K a rja la n K a rh u k oira p eru slu on teen sa m ukaisesti kaipaa.
M a r t t i M u u r i k a i n e n
