Sosfaiidemoitratinen puolue Suomessa.
Puoluehallinnon lentokirjasia D:o 5
&y<3/'<3/7 ¿ r)d ? £(l
E jijB ifH
U lä in ö lU o io n m a a ,
. TYÖVÄENUiKKEEN KIRJASTO
Helsinki, Työtväcit Sanomal. o. h.
TYÖ VÄEN LIIK K EEN K IR JA S TO
1290602277
1290602277
2ttufsi.
„ M u tt a n i in k a u a n k u in m a a o n ih m i- fiä k a n ta n u t j a n iin k a u a n k uin m ielii yksi- kin ih m iso le n to sitä t a l l a a , o n pyrkim ys joh o n k in y le m p ä ä n j a p a re m p a a n k uin m itä nykyisyys ta r jo o , täy d e llisy y te e n , o llu t ja tu le e o le m a a n ih m ise n o m itu is in e rk k in ä " .
S n e l lm a n .
P io n in p atio in m a ata m m e o tta a köphälistö osaa S n e lh m a n in ju h la n imettämiseen.
S n e llm a n oli suuri isä n m a an p stä ro ä . — Ä ö phälistö tä p ttä ä tä m ä n isänm aan, ja köphälistöä isä n m a an m aineet enin koskemat; lä m p im ä llä spbäm ellä on köphälistö a in a m u istam a n iitä m iehiä, sotia eläm änsä tp ö n om at isän m aan yproälsi uhran n eet sa kansaam m e kokonaisuubessaan kohottaneet.
S n e llm a n oli eritpisesti suom alaisuuben saniari. — itö p - h ä listä ra k a sta a n iitä taistelijoita, sotia om at m ap au ttan eet sa kohottaneet sen poljetun iansallisuuben sa kielen, joka on köphälistön suurim m an osan kansallisuus sa kieli.
S n e llm a n oli roaltiollisen eläm än herättäsä. — SBasta pkeinen m altiollinen h erätp s a ro a a köphälistöllekin m ahbolltt suuben ta iste lla sortoroaltosa m a s ta a n sa m a p a u tu a kapita=
Iistnin ikeestä; köphälistö a n ta a tunnustuksen S n e llm a n in tärkeälle sa ansiokkaalle tpölle roaltiollisen eläm än herättä- misessä.
A ö phälistö kunnioittaa S n e llm a n issa roielä pelotonta sulkisuuben palroelisaa, roilpitöntä tiebem iestä, h a r r a s ta nuo=
risonopettasaa, m on ip u o lista henkisen roilseipksen rikastuttasaa.
S n e llm a n seisoi aikansa phteiskunnallisenkin ajattelu n h u ip u lla sa h a rra s ti phteiskunnallisten olojen p a ra n ta m is ta , ikaikki kansalaiset kuitenkin tietäm ät, ettei S n e llm a n ollut
„sosialisti" eitä ,,tt)öroäenmies". S n e llm a n in a ita n a ei roielä ollut ebellptptsiä tpöroäenliifteen ru)it)iselle muobolle. Ei S n e llm a n ta a n olisi rooinut tpöroäenliifettä luoba, sillä nero!»
fa im m a t ja ro aitu ttaro im m attin ptsitpiset oroat aitan sa lapsia ja o m an p tjteistuntansa aseita. SBaan tpöroäentiitetin on Tr»is=
toriallifesti fpntpnpt ja ta sro a n u t. T pötätetero äin lu o tta in roan»
tjem m at olot, entiset eläm änm uobot ja p p rin n ö t ja se subbe, m issä eri a ita in suuret eb u staroat yentiloi oroat niibin olleet, ja täptpneet olla, eiroät semouotsi ole nptpiselletään tpö»
toäenpoltoelle pljbenteteroät. T abbom m e tu n te a ja p m m ä rtä ä S n e llm a n ia ja b än e n ro a itu tu sta a n eritpisesti siltäfin ta n n a lta . S a ta ro u o tisju b la n jobbosta toetam m e siis p iirtä ä m u u ta m ia ääritD iitooja S n e llm a n is ta ja tö p t)älistöstä, n iin roaillinai»
naisesti ja ro aa tim a tto m a sti tu in se tässä tirjoitutsessa saat»
ta a tin ta p a b tu a .
fjetjel-SneU m aitin filosofia.
„ F ilo s o fia n tark o itu k se n a w o i a in o a s t a a n o lla jo o le m a s sa o le m a n tie d o n , s a a t t a m i n e n j ä r je s te lm ä k s i j a selm yyteeu - — , jonka tä h d e n sen ed isty m ise t o m at n ip y u m a is ia y leisen in h im illis e n sim istyksen a ik a k a u sista ".
S n e l l m a n .
S n e llm a n in pleinen m a ailm an iatso m u s ja m p ö stin bä=
n en ptjteistunnalliset mielipiteensä oliroat läheisessä plptepbessä n. s. „idegelin filosofian" ta n ssa.
NSanbempi m u ta „luonnonoiteuteen" p eru stu m a aate»
suunta oli p itä n p t pfsilöä ja ptsilön m a p a u tta m p ö stin pbteis»
tu n n a llis te n oppiensa lä sjtö to b tan a ja tulm atiro en ä. nuutui»
fan satsalaisen ajattelijan fficbten ( f 1 8 1 4 ) robfeat sosialis»
tiset m aatim utset ja m a b ta ro a t tansallisuusaatteet oliroat a n ta r a s ti luonnonoifeubellisia ja ptsilöllisiä, m in iä rouofsi ne oliroat jääneet epätobellisifsi ratennelm itfi ja saarouttam atto»
m itsi tangastutsitsi. A ste ita ebemmätsi pt)teistunnallisessa tiebossa oli p äässp t satsalainen ajattelija S djellin g ( t 18 5 4 ).
§ ä r t asetti pksilöä ro a sta a n phteiskunnalliset m uobostum ah tuten perheen, kansan ja ro aition, joiben tahto, „ehbottom uus"
eli „ehboton“, ei johbu roapaubesta, to a a n m älttäm ättöm pp»
bestä. solutta ei h än e n k ää n o n n istu n u t lö p tä ä etsim äänsä sopusointua pksilön roapaubert ja phteiskunnallisen roälttäm ät»
iöm ppben toälillä. p a re m m in siinä Jobben o n n istu i io lm as saisalainen ajattelija, § e g e l ( f 1831). id ä n laajensi ja sp=
roensi „ehbottom an“ oppia seuraten sen ilmauksia toaltiossa ja !o!o m a a ilm a n h isto ria ssa ja ju listaen tuon ehbottom an sam alla ehbottom an sitoeelliseisi, jopa itse siroepbeisi. Hegelin opin p o h ja n a oli oiiea fäsitps siitä, että m a a ilm a n h isto ria ja roaltioitten ie h itp s on lu o n n o llista iehitpstä, jo ta ta p a h tu u m ä ä rä ttp je n luonnonlakien m u ta a n , k ie ltä m ä ttä oli tä m ä oppi suuri ebistpsastel phteistunnallisessa ajattelussa, jo ta siten aitoi tä ä n tp ä oikeille alkmurillensa.
S e n oitoalsi S nellm ankin, „p eg elin kuihtum aton kunnia on — h ä n m pöhem m ällä isällään lausuu — , että h ä n ensim»
m äisenä filosofian a la lla on opettanut ja to bistanut, että fitoeellinen m a a ilm a n jä rje stp s toteutuu ihm iskunnan histo»
riasfa, ja että fen k a n n a tta jia ja toim eenpanijoita kullakin a ja lla om at kansakunnat, joiben historiallisessa esiintpmtsessä oikea tulee tobistetukfi tu n n u stettu n a ja to im im a n a m a tta n a, ra a ltio n a “.
SBaikka H egelin oppi merkitfikin suurta tiebollista ebis=
ip stä, n iin käptännössä se p ia n joutui maltiollisen roanhoilli»
suuben roälikappaleeksi. $ e g e l oli lausunut, että „tobellinen on järjellinen, ja järjellinen tobellinen“. k r u u n a tu t ja kruu»
n a a m a tto m a t kansansortajat kiiruhtiroat k äp ttäm ää n hpmäkseen n iin erin o m aista roaltion ja phteiskunnan suojeluskeinoa.
f tp llä h ä n idegel koetti opettaa sitäkin, että a in o a s ta a n mält»
iä m ättö m g g s ra a s ta a sitä, m itä järki tahtoo, ja että ainoas»
ta a n sellainen järjellinen on tobellista olem ista — sillä pe=
rusteella h ä n hproäkspi R a n sk an roallankumoukfenkin — , m u tta siihen ei kiinnitettp suurem paa huom iota, ¿ e g e l istu»
lettiin V erlinin pliopiston korkeimmalle oppituolille ja h änen o p ista a n tehtiin „kuninkaallinen preussiläinen m altiosilososia“.
¡degelin opin k a n n a tta ja t oliroat m akuutettuja tä m ä n opin tosioloisuubesta, realisuubesta. „H egelin m ielestä ei ole filosofian tarkoitus sen opettam inen, m inkä pitäisi olla, m a a n
sen käsittäm inen, m itä on. — filo so fia on olemukseltaan ajattelem inen, jo ta iät) yhteen tobellisuuben kanssa, eli toisin sanoen, jo lla on ebboton totuus. — S illä tobellijuus et o h v arsin a ise lta olem ulseltaan m itä ä n m uu tu in ajatu s, järki,
„ibea"; a ja tu s lö y tä ä siinä o m an itsensä, ja ebellyksetön, p u b b as, sisäisestä v ä lttä m ä ttö m y y b e s tä s a ttu v a ajattelem inen on p e ltä s tä ä n sen se lv ittä m istä ta b i ta ju n ta a n saattam ista, m in iä tobellisuus, n ä in tä y tetty n ä, sisältää“. (TI). R ein).
T ällaisella jä rjeste lm ä llä oli se tjeittous, että se piti h istoriallisena ja yhteiskunnallisena tobellisuutena p aljo n sei- la ista , m itä ei ollut tobellista. n u n tjegeliläisyybellä ei ollut t ä y te t tä v ä n ä ä n ta rp e ellista m ä ä r ä ä tobellisia h a v a in to ja , toetti se tä y ttä ä tyhiyyben ajattelemisella, „a atteilla“ ja sana- ratsastutsilla. h is to r ia n „ jo h ta v a t aatteet" ja h isto ria n
„ J u m a la " o v a t heS elbajsten tetsim iä. T u n n e ta a n hjsto rial- lisiä ja yhteistu n n allisia kysymyksiä, m u tta n iitä ta tso ta an v a i n ytsilöllisen ajatustieteen (lo g ita n ) kysymyksiksi. L u u lla an , että m a a ilm a n h isto ria on v a i n tu o lla ista jä rjen v o im is- telua. ,,D n" ja „ei", olem inen ja ei-oleminen, myönteisyys ja kielteisyys asetetaan fa itfia d a ra tta ise v iisi v a s ta io h b itsi.
„A S astatohta se on, m itä yleensä m a a ilm a a liitu tta a", sanoo
§>egel. A lu tta tä lla in e n v äitte ellin en ratkaisutapa („bialetti- nen m etobi") oli tatsiteräinen m ieliä. S e oli a i v a n v a l la n - tum outsellinen. S i t ä saatettiin y h tä h o v i a tä y ttä ä o le v ia oloja v a s t a a n tu in niiben puolesta. „N uorhegeliläiset"
a ito iv a t m estarinsa om illa aseitta ta iste lu n tu n in ta a llis ta preussiläistä v a l tio ta v a s t a a n . § e ib ä n p iiristä ä n nousi vil)=
boin Starl A la rr, jo ta h isto riallisten aatteitten jo u to sta löysi
„m aterialistisen historiankäsityksen" ja yhteiskunnallisten v a s - takohtain jo u to s ta „ ta p ita lism in " ja „sosialibem otratian".
6
Hegelin oppi oli tu in tehty S n e llm a n ia v a r te n . S n ell- m a n ei ensi sijassa ollut am mattifilososi. Hegelin oppi oli hänelle muoto, johon h aii v o i p u te a eläm änsä harrastukset ja pyrtim ytset ja sa a tta a ne sopusointuun korkeimman järjen ja siveyben ta n ssa. id ä n oli ebistytsen m ies — m itä p ä
cyan opeista sisälsi enem m än edistyksen aiheita tu in tä m ä ?
§ ä n oli ta iste lu n m ies — m istä p ä olisi b ä n saanut p a re m p a a sotisopaa tu in tä s tä asep a ja sta ? § ä n tarroitsi ta iste lu ssa an ibanteitten jobtorooim aa — m issäpä olisi sitä ru n saa m m in ollut lu in H egelin „aatteiden“ a a r te is to s s a ja niiden luo- m issä utopioissa? S n e llm a n tah to i ennen kaikkea b e rä ttä ä isänm aansa ja kansansa. A likäpä parem m in olisi kaiutta- n u t sitä h e rä ty stä tu in idegelin oppi, jonka roarsinaisena sisäl- kyisenä kuitenkin oli oikea tunto kansallisuuksien ja roaltion suuresta merkityksestä?
ilan sallisu u so p p i oli S n e llm a n in maailmankatsomuksen m ankkana kiroijalkana. k an sallisu u s oli S n e llm a n in m ielestä suurin henkinen ja suurin yhteiskunnallinenkin m alta, ja mal»
tio oli kansallisuuden ylin toteutum inen ja täy tty m y s. T ä ssä ei ole paikka käsitellä kysymystä, onko S n e llm a n in katsanto- ta p a m ielä m eidänkin aikanam m e tyydyttäroä. A lu tta kun- n u sta m in e n on, että sillä on ollut yhteiskunnallistakin mer- kitystä. S e on aikanansa ollut tarpeellinen m a sta p a in o ro ap aak au p p a o p in (Iiberalisuuden) bäikäilem ättöm im piä op- peja m a s ta a n samoinkuin sen kansallis-yhkeiskunnallinen m oim a m ielä nytkin on om iansa särkem ään m a p aa m ie liste n yksilö-ibailijain epäybteiskunnallisia rakennelm ia.
7
„U?alttc-oppi.“
, , A in e e llis e t h a rr a s tu k s e t k u u lu iv a t kau=
s a la is y h te is k u u n a lle — e i iv a l t io l le ."
S n e l lm a n .
A in o a paikka, m issä S n e llm a n on laajem m in ja järjes- telm ällisem m in käsitellyt aikansa yhteiskunnallista kysymystä, on m. 1842 ilm estynyt ,,2Baltio-oppi“.
S n e llm a n ei tu n ten u t yhteiskunnallisia luokkia ja luok- kataistelua siinä merkityksessä, m issä m eidän aikam m e sosta- lism i ne käsittää. § ä n p u h u u m a in „kansalaisten yhteis- k u n n asta“ ja „n iistä kolm esta pääluokasta, joihin yhkeiskun-
rtan jäsenet eri toim intansa johbosta ja kautum at (m aan»
roiljelijät, kaupan ja teollisuuben h arjo ittajat, mirkamiehet;
aatelisto ja p a p isto om at h än e n m ielestään jo m enettäneet eritpisen phteiskunnallisen luonteensa), y h te isk u n n a llin e n luok»
kajoko siten S n e llm a n in m ielestä peru stu u m ielä pääasiallisesti am m atilliseen, simistpkselliseen ja oikeubekliseen jakoon. Akutta S n e llm a n a a m is ta a toisenlaisen phteiskunnallisen rphmitpksen lä h estp m istä : — „täpbellinen m a p a u s ro ä lttä m ä ttä mie sii»
hen, että ken kerran k am araa om istaa, h ä n jä ttä ä siitä sille, jo lla ei m itä ä n ole, a in o a s ta a n sen roerrart kuin h än en om a etunsa käskee, ja että toiselta puolen h ä tä pakottaa tarm itsem aista suostum aan m ihin roälipuheeseen tah an sa, kun h ä n m a in sikiä p elastu u kurjuubesta“. Eiroätkä ne tulem aisuuben kumat, joita h ä n eteemme m a a la a , rooineet olla p h tä iloisia ja hauskoja kuin ne roalhekumat, joilla m a p a a k a u p a n miehet aikalaisiansa pettiroät. S n e llm a n m p ö n tä ä, että ammattikun»
taisuus — jonka historialliset ansiot h ä n tuntee — on his»
toriallisen kehitpksen kautta tu llu t tarpeettomaksi ja siis hä=
roiäm ä, m u tta h ä n h u o m au ttaa, etteiroät olot sen kautta tule suurestikaan p a ra n tu m a a n . R äsitpöläiset eiroät erioikeuksil»
Iansa rikastuneet, eikä siis noiben erioikeuksien poistam inen»
kaan m oi p a r a n ta a lisää n tp ro ä ä köphppttä. E i tehbasteolli»
su u sta a n ole kpennpt p o ista m a a n köphppttä; koneet om at mieneet tp ö m äeltä ne ansiot, m itä tehbastpön piti sille tu o ttaa . y le in e n elinkeinoroapaus ei ole luom a p leistä onnellisuuben tilaa . „ I lm e is tä on — S n e llm a n sanoo — , että ih a n täp»
hellinen elinkeinoroapaus suo pksitpisen kproplle ra ja tto m a n tila n k äpttää hpmäkseen joka keinoa ansaitakseen k am araa ja sitä m pöten sulkeakseen siitä po is m uita. 3 a kun tä m ä kpkp, raarsinkin tp ö ta ro a n ollessa niinkuin se n p t on, lakkaam atta ro arttu u sam alla kuin pksilön jo saatu m arallisu u s karttuu, n iin tä p tp p tä s tä spntpä m itä suurin erinkaltaisuus omistus»
suhteissa ja om aisuuben jako käpbä p h ä epätasaisemmaksi.
T ä m ä n h a ltia t sa attam a t tosin m aihbella, ja ta h to a a n mies to im ellaa n ja kaihollaan kohota suu rim p aan m au rau teen ; m u tta m arallisu u s on siitä h u o lim atta kasautum a m e rrattain h a rm a in käsiin, ja tuskin on n äh tä ro isfä m itä ä n keskitietä plöllisen rikkauben ja kurjim m an köphppben mökillä, ta i jos tuo korkeintaan on olem a se tila, m issä m a ra t niukuin nau»
tu in r iittä m ä t tu s ijn p ä im ä n tarp eefsb . © m aanm iljelys- t ä ä n ole m ä lttä ro ä sellaista to b ta lo a . „T äi)iin a s ti roaabittu m a a n ja fo tulee silloin m a in h elp o tta m aa n rab am ieb en moi=
tollepääsöä, ja piart la itti m a a o m a isu u sp a joutuu toäbäisen yfsiöjoufon täsiin, m u n a m aanro iljelijäin suuri paljosto mai- p u u p a lta ttu je n ty ö läisten asteelle".
sOyroäfsyifö S n e llm a n sellaisen elinieinotoapauben?
iaym ätsyh § ä n piti ta p ita lis tis ta ro ap a u tta m äittä- m ä ttö m ä n ä , roieläpä su o rastaa n b y m ä n ä tin . § ä n tuuli ta - pitalistisen suurtuotannon olem an a in o a n teinon lisään ty m än roäestön tarpeitten tyybyttäm isetsi. idän tatsoi fansallism a- rallisuuben fasro a m ista tärteäm m äfsi tu in om aisuuben tasai- sem paa satoa, ja täsitti tan saltism arallisu u b en ytsityisetsi rit- faubetsi.
SBaltion säätäm illä laeilla ei b än e n m ielestään m oitu jä rje s tä ä om aisuuben h a ltija n ja ty ö n te tijän m älisiä suhteita työntetijätle ebullisifsi. „N iin p ä esim. Iäti to ro n tisto n ta a rnas- ta a n ei m issään ole m oinut e stä ä sen h arjo ittam ista , fun sitäroastoin ro a p a u s tä ssä tin toyben lu u ttaro asti m ähentäisi to ro n tis to ja n m oittoa". — ,,3 o s Iä ti esim. m ääräisi, että omai- suuben h a b iia a in o a s ta a n m ä ä rä tu n n e ilta fu n a tin p ä iro ä n ä ja a tä y ttä ä ty ö n te tijän p alroelusta, n iin tä y ty y siitä palfto- jen aleta ja työm iehen föyljtyä". — ,,3 o s Iä ti sä ätä ä jo u lu n m ä ä r ä ty n p ä im ä p a lta n jo sta tin a m m a tista , sa attaa tu iten tin työ n tetijän , työn puutteessa* tu lia p a tio a le n ta a m aatim u t- siaan ja ty y ty ä siihen m itä h ä m ile ta rjo ta a n , fun omaisuu- ben h a ltija sopim alla päiroäfsi te rr a lla a n m oi ro ä lttä ä syy- toisien ro a a ra n tä m ä n puolelta".
9Ne h äm m ästy m m e nähbessäm m e miehen, jo ta roaltion ja fansallifuuben a la lla jy rtim m ä sti ro a stu s ta a ytsilöllisyyttä ja ytsilöjen oiteutta setä läm p im im m in p u h u u ihm isten yty teentuulum aisuuben ja y h te istu n n o n puolesta, n y t taloubelli- sella a la lla h ä itä ile m ä ttä p u o lu sta m a n ytsilön oiteutsia äärim - m äisten liberalisten oppien m u ta a n .
T ä m ä ilm einen ristiriita on tu iten tin selitettämissä.
S n e llm a n ei itin ä olisi m oinut p u h u a noin, ellei h ä n e llä olisi ollut ta ita tein o a, m illä h a u sai tulen ja roeben sopim aan toisiinsa. T ä m ä ta ita te in o oli h än en sotea ustonsa tansalli- suuben ihm eitä teteroään m o im aa n ja taittim altaisuuteen,
jortia r in n a lla io!o taloudellinen tysym ys, !o!o yhteistunto»
ta lo u s oli to a in io is a rto o isia la a tu a , id ä n hycvätsyi ylsi»
löllistalouden a in o a s ta a n liitä syystä, että luuli sen edistä»
to ä n . to rte a m p ia benfisiä tartoitutsia, että ro a p a a tilp ailu h ä n e stä oli a in o a s ta a n sisäisen roapauden u lto n a ista ilm au sta,
„ihm isarroon ta ju n n a s ta lä h te n y ttä ro a p a u tta rooim ain täyt»
täm iseen" s. n. e. H a itilta aineellisilla tooim illa oli h änen m ielestään otemutsensa ju u ri läntisessä febitptsessä. ^ en tiset rooim at ne m a a ilm a a jo h tam at. sffiäestön ta sro a m in e n tin on seurautsena to ljo äro asta siroistyisestä, jo ta asettaa la in ro ätiro a lla n sijaan ja suopi suojaa hiljaiselle perhe-eläm älle setä tansalaisroapaudelle. N titä p ä siis m a m m o n a sta, tu n on tysym ytsessä p aljo n suurem m at asiat, m itä p ä siis „satunnai»
sesta om istam isesta", tu n tja n roain to rte am p i itsetajunta herää, tansallissiroistys ta rttu u ja id m istu n ta saapi n a u ttia työm m e hedelm iä! Ei h ä tä ä m itää n ! A n ta a ta p ita lism in tu fo ista a : sitoeellinen m ieliala, ta n sa n ro aitu tu s roaltion tila a n , torttu»
n u t roaltiollinen roapaus, ta n sam o alta in e n hallitusm uoto, ritfa itte n a n ta r a m p i roerotus, yleinen ily n isartu o ja yhden»
roertaifuus, ta itti se on lieroittäroä ja taso ittam a yhteisfun»
n a n epäsuopeita suhteita. N ä in sai S n e llm a n entiset olot ja n y ty a ja n roaatim utfet sopim aan te ste n ä ä n filosofian rauhoi»
tetussa oppitarhassa.
H ehitys ei ole to d ista n u t S n e llm a n in o ppia oiteatsi.
stshteistunnan tehitys ei ole ollut roain hengen ja siroeyden tä s ty je n tom ennettaroissa. L iberalit oroat sen asian tietäneet p arem m in, ideidän ja S n e llm a n in roälillä oli loppujen lo»
puisi sittentin ää retö n juopa. L iberalinen to u lu tunsi aineel»
lisen eläm ä n arm on, m u tta tä y tti sitä m ä ä rin ; S n e llm a n tunsi syntisen eläm än arm on, m u tta iiioitteli sitä. A ita oli m ielä „yhteistuntasotea". N tu tta pim eydessä etsi S n e llm a n in täsi ta n s a n tä ttä . 3 a eteenpäin tuljettiin o ite aa tietä, tu n yhdessä tuljettiin.
10
S v ö tv ä c n fy synty f siä.
, , M il tä o le n to sin sitä m ie ltä , e ttä sillä lä ä k ä r illä , joka m en e e t o d is ta m a a n , e ttä lap si sen ikäisen ä m oi teh d ä ty ö tä y ö n ai=
k a n a , term ey te n sä s iitä m ahinkoa k ä rs im ä ttä , ei o le kom inkaan a rk a o m a tu n to . M u t t a m in u a e lä h y ttä ä m y ö s se to im o , e tte im ä t m e id ä n m a a n lä ä k ä r it m illo in k a a n m en e s e m m o is ta t o d is tu s t a a n t a m a a n " .
S n e l lm a n .
A stu ttu a a n p ilm entafaisista aa te m a a ilm o ista tobelliseen elä m ä ä n S n e llm a n p itfä n ja to im e tta a n totem utsen toulussa mettoisesti m uutti „ffialtio-opissaan" esittäm iä altu p eräisiä m ielipiteitään. idän ei e n ä ä n n ä h n p t entisppben olojen ja uuben a ja n roaatim u sten to ä lillä a in o a s ta a n filosofista s o- pusointua.
213 oi sanoa, että b ä n ta llis tu i en tistä enem m än aineellisen eläm änfäsitpfsen puolelle, siltä tu ite n ta a n a n ta u tu m a tta ma- p a a n tilp ailu n opin p au lo ih in ta i m enettäm ättä to rte ita hen- fisiä ih a n teitaa n . § ä n oppi n ä te m ä ä n , että tansatlisuustin m a a ti pohjaiseen aineellisten olojen fo rja a m ista ja ettei for- fea fansansiroistps m oinut m enestpä alhaisissa taloubellisissa oloissa. S i t ä n ä fö fo h ta a esittää h ä n esim. firjoitufsessaan
„S u o m e n teollisuus S u o m e n fansallisuuben ehtona". S u u r- teollisuuben tehittpm isen m ahbollisuubet S uom essa eiroät hä- nen silm issään olleet erittäin suuret, id ä n lausui lä m p im iä sanoja m ähäroäfistenfin, itsellisten ja m ä fitu p ala isten elin- feinojen tohottam isen puolesta. T arfem m in tu tu s tu ttu a a n m aam m e tpönoloihin ei h ä n e n ä ä n ollut toirooton fäsitpön- tä ä n fohottam isesta, m a itta tiesi sen furjuuben ja arroeli suurim m an osan fäsitpöläisten tp ö m äfeä „ p ä ä ttä m ä n päi- roänsä m aanteillä, sairaaloissa ta i m a a tila ssa ".
E rittä in in n o ffa a s ti rp h tp i S n e llm a n „ S a im a s s a a n "
ta iste lem aa n tpötätefem äin lu o tta in oifeubellisen roapautum i- sen puolesta, jo ta 1 8 4 0 - ja 1850 -lu m u lIa oli m ilffaa n roäit- telpn alaisena julfisuubessa. S illo in oli m aassam m e roielä rooim assa n. s. „laillinen suojelus", jo ta riisti tpöroäeltä liif- tu m isro a p au b e n ja sitoi sen ta m a lfa a n jonfinlaiseen m a a-
orjuuteen. P iu u to s n äissä oloissa oli tarpeellinen seiä plei- sen fan sa laisto ap a u b en että elinieinojen ebistpmisen sa n n a lta . Tpöroäki itsefin luonnollisesti toirooi ro ap a u tu m istaa n . S a a b toifo oifeubellisesti ro ap au tu n u tk aa n tpöroäki p u o lta a roapaut- ta a n kasroaroaa ia p ita lism ia ro asta an , oli eri kpspmps, jo ta ei tehnpt ro ap a u tu m ista tarpeettom atsi. „ S a im a n " kirjoitu!- set tä s tä roapauium iskpspm pksestä ansaitsem at, tp ö m äen I)uo=
m iota m ielä tänäkin p ä im ä n ä . N o tk easti leim attiin niissä tpöm äen ro a p a u tta sortam at asetukset su o rastaa n bpljättä- miksi, epäsimeellisiksi laeiksi, h e r ra s s a a n liikuttam a on S n ell- m a n in kuroaus n. s. irto la isn a iste n kohtalosta. „ T ä ä llä Äuo- piossa esim. —- n iin h ä n lausuu — ei kaupungin tpökansaan kuulum a _ isä m oi a n ta a roiisiioistarouotiselle tpttärelleen lail- lista suojelusta. T p ttö ei saa jä ä b ä kotiansa, m a a n on l)a=
nen Iähbettäroä o tta m a a n rouosipalroelusta. 3 o s h a u Ian=
kee miettelpkseen, jo ta ro a s ta a n äibinhuoli ei saa h a u tä suo- jella, ja h a a faa oroiottom an lapsen, n iin silloin m a sta on h än e llä laillinen suojelus. Lieneekö siitä taikka m u u sta sppstä johtu n u t — m u tta sattunut on, että n o in roiibestäkpmme- n e s tä irtolaisesta naisesta, jotka phben m uoben kuluessa otet- tiin L ap p e e n ra n n a n kehruuhuoneeseen, oli puolet eli 'kaksi- kpm m entäneljä' (sanoo 2 4 phkenä rouonna) lähetettp sinne h u o p io sta . „— " SBankilasta h akiaa p a la a p ara n tu n ee n a".
SBielä puolen rouosisataa sitten tekiroät S u o m e n johto- m at tila n h a ltija t T u ru n talousseurassa sellaisen esitpksen, että m aalaistpöroäki olisi la in m ääräpksellä pakotettaroa m ä ä rä t- tp in ä rouobenaikoina tekem ään m aan o m istajille palkkatpötä.
T ä m ä n meibänkin oloissam m e kuulum aton m a atim u s saattoi S n e llm a n in ta rttu m a a n m usertaroim paan nu ijaan sa. § ä n lausui silloin m. m. seuraam at m u istettaroat sanat: „(£{ min- kään ihm isroiisailun aroulla rooiba m illoinkaan oikeuben ja kohtuuben nim ellä kullata sellaisia lakeja, kuin m a in ittu el)- botus roaatii, joiben kautta palroelija pakotettaisiin m a sta a n - o tta m a a n tpön ja palkan isännältä', joka ei ole roelroollinen a n ta m a a n hauelle kum paakaan. E hdotus käppi m ielä ih- meellisemmäksi, kun se lähtee siitä arooim esti tu n n u s ta m a s ta a n perusteesta, että isäntä ei moi eikä ole roelroollinen an ta - m a a n palroelijalle tp ö tä ja palkkaa kaikkina muoben aikoina.
S e n kautta se on itsensä tuom innut. O rju u s oli, kuten usein 1 2
on sanottuiin, siitä ehbottom asti parem pi, että isäntä sola tapauisessa oli ro eliap ää e lä ttä m ä ä n palto elijan ja b änen perheensä — ja euä I)änett om a etunsaiin sitä m a ati".
13
SBoisimme osoittaa luiuisia m u ita esimeriiejä S n e llm a n in pelottom asta ja roapaam ielisestä ta iste lu sta y h teisium tallisten p a ra n n u s te n ja työroäen toapautum isen puolesta, tututta rooinemme jo ebelläierrotuniin perusteella a n ta a a rm o n hä=
n e n historialliselle toim innalleen yhteistunnossam m e. NSoimme y m m ä rtä ä h ä n e n an taru u ten sa roanhem pia tom m unistisia op»
peja m a sta a n , Jotta häiritsiroät sitä ratennetta, m in iä Snell»
m a n in y h te istu n n a llin e n ajattelu oli luonut. 3 a hym yillen rooimme m y ö stin sirouuttaa ne roapiseroan m ihastuisen sa=
nat, Jotta h ä n 72 rouotisena u iio n a („9JlorgonbIab’issa“
1 8 7 8 ) iirjo itti „S o sia lism ia" m a sta a n . E m m ehän tä ssä istu h än en tu o m a rin a a n , m a a n h än en historiallisen työnsä fatse»
Iisoina ja selittäjinä, „ ite n on elänyt o m a a a ita a n sa roar=
ten, on elänyt ia iiiia a iio ja m arten". N a fa sta e n ja tun=
nioittaen liitäm m e S n ellm an im m e m uiston S u o m e n työ- roäeniin muosisataiseen m u isto laan .
14
P u o lu e e m m e s a n o m a le h tiä o v at: (H elsingissä) Työ
mies, ilmestyy 6 kertaa viikossa, 1 v. 10 mk., 1j 2 v. 5 mk., ‘/12 v.
1 mk., Arbetaren, ruotsinkielinen viikkolehti, 1 v. 4 mk., */, v.
2 mk., Sosialistinen Aikakauslehti, 2 kertaa kuukaudessa, 1 v. 4 mk., V, v. 2 mk., V12 v. — : 50, Työmiehen Illanvietto, 8 sivuinen viikkolehti, 1 v. 5 mk., ‘/2 v. 2:50, Kurikka, pilalehti, 2 kertaa kuuk., 1 v. 4 mk., 1/ l v. 2 mk., Palveliatarlehti, 1 kert. kuussa, 1 v.
2:50, '/ , v. 1:25. (T am pereella) Kansan Lehti, 6 ja 3 kertaa viikossa, (6 päiv.) 1 v. 8 mk., r/, v. 4 mk., 7„ v. —: 75, (3 päiv.) 1 v. 4 mk., ‘/a v. 2: —, ‘ /12 v. 40 p. (T urussa) Sosialisti, toukok.
alusta 6 kertaa viikossa, 5:90, 3 kert. viikossa (vuoden alusta) 1 v. 4 mk., ‘/a v. 2 mk. (O ulussa) Kansan Tahto, 6 kert. vii
kossa, 1 v. 6 mk., 1/2 v. 3 mk. (W iipurissa) Työ, 3 kert. viikossa, 1 v. 5 mk., 7-, v. 2: 50. (K otkassa) Eteenpäin, 3 kertaa viikossa, l v. 4 mk., 7 i v- 2 mk. (P o rissa) Sosialidemokraatti, 3 kert.
viikossa, 1 v. 4 mk., l /2 v. 2: 25. (V aasassa) Vapaa Sana, 3 kert.
viikossa, 1 v. 5 mk., 7s v. 2:50. (K uopiossa) Savon Työmies, (alkaa ilm estyä) 3 kert. viik., 1 v. 4 mk. (Jyväskylässä) Sorretun voima, (alkaa ilm estyä) 3 kert. viik., 1 v. 4 mk. 7, v. 2 mk.
(H äm een lin n assa) Hämeen voima, 2 kert. viik. 1 v. 3 mk., j„ v.
1:60. (H einolassa) Itä-Hämeen Raivaaja, viikkolehti, 1 v. 2 ink.
7s v. 1 mk.
T y ö v ä e n k irja llisu u tta on saatavana T yöm iehen, K ansan Lehden, Sosialistin, E teenpäin-lehden y. m. työväenlehtien konttoreista ja Työväen kirjakaupasta W iipurissa. Suosi
tam m e seuraavia teoksia: R. Blatchford, Iloinen E nglanti, hinta 1: 25 ja 1:80, U rsin, T ulevaisuutta kohti, 2: — , Työväenkysym yk
siä II, 75 p., III 60 p.; Bellamy, V uonna 2,000, 3: —; M orris Ihannem aa, 2 : —, K oitar I kalenteri —: 75, II 1:50; Liebknecht, H yökkäystä ja puolustusta —: 50; A. Bebel, N ainen 3: 50 tai 4: 25;
Salin, K ansan tahto —: 30; Lachm an, K ristinusko ja sosialism i
—: 25; Tainio, M inkätähden p eru steta an am m attiyhdistyksiä — : 25;
P ah an ju u re t —: 10; M uutam a sana m aataviljelevälle työväestölle
— : 10; R ylander, K ahdeksantuntinen työpäivä — : 15; M äkelä, V e
rotuskysym yksiä —:1 5 ; Sirola, P iirteitä siveyskäsitteiden kehityk
sestä —: 10; Enrico Ferri, Sosialism i ja u u d en ajan tiede 1:50;
Siren, Pieniviljelijöiksikö tilaton väestö —: 10; P. L—nen, Suom en työläinen —: 10; Työväen katkism us : 30; (T yöm iehen u u d et lentokirjaset: A. A. Issaieff, Sosialism i ja kristinusko — :20 p.;
Juoni, sensuurin kieltäm ä kirjanen, • 15; R obert Ä gren, Veljeys, V apaus ja tasa-arvoisuus — : 15; Suom en sosiaalidem okraattisen puo lu een ohjelm a — :5; T yöväen laulukirja, kov. kans. — :40, pehm . kans. —: 25); Kautsky, Sosialism in historia 3: —. Sen lisäksi album eja, kalentereja, pöytäkirjoja, lentokirjasia y. m.
P u olu eh allin n on lentokirjasia:
N:o 1. Kansa valvo kalleintasi. E duskuntauudistus ja suurlakko.
O hjeita. (Jälellä ain o astaan r u o t s a l a i s i a ) .
N :o 2. Torppari mitä vaadit? M aam m e torppariväestö ja te keillä oleva m aalaispuolue. Sulo Vuolijoki.
N :o 3. Kahdeksantuntinen työpäivä. S aksankielestä mukaillut Sulo Vuolijoki.
N:o 4. E i kahleita kansalle! S anoja yhdistym is- ja kokoontu
m isvapaudesta. Mikko U otinen.
Nro 5. Snellman ja köyhälistö. Kirj. tri V äinö V oionm aa.
N ä in ä p ä iv in ä ilm e s ty y :
Nro 6. Ä lä koske painovapauteen! Kirj. O. V. K uusinen.
Y hä uusia valm istetaan kaikki saad aan sam alla huokealla h in n alla: 10 p. kappale.
Joka lähettää puoluehallinnolle 5 mk. saa näitä 60 kpl., 10 mk. 130 kpl., 15 mk. 210 kpl., 20 mk. 300 k p l , 25 mk. 400 kpl., 30 mk. 510 kpl., 35 mk. 625 kpl., 40 mk. 760 kpl., 45 mk 840 kpl.. 50 mk. 1,000 kpl.
P uoluehallinnolta saa tilata kangaskantisia jäsenkirjoja, joissa on puolueohjelm a, 20 penniä kpl. Helsingin ylimääräisen puolue
kokouksen pöytäkirjoja, hinta 1: 50 ja 2: — mk. E hdottom asti tilattava ainakin jokaiseen yhdistyksen kirjastoon!
Sosialidemokratia ja sen tarkoitus, kirjoittanut R o b e r t Ä g r e n , hinta 15 pniä. R u o t s i n k i e l i s i ä on jo saatavissa s u o m e n n o s ilmestyy aivan heti.
Torpparien edustajakokouksen pöytäkirjat ilm estyvät kohdak
koin. N iiden koosta ja hinnoista ilm oitetaan lähem m in puolue- lehdissä.
P uoluehallinnon puoleen sopii kääntyä järjestäym istä, yhdis
tysten perustam ista, p uolueeseen liittym istä y. m. s. koskevissa asioissa. Puoluehallinnon kanslia on H elsinki. N äkinkuja 1.
16
P u olu een piiri-lu ottam u sh en k ilöt,
joiden puoleen myös sopii kääntyä puoluetta koskevissa asioissa (ilm oitettava lakot y. m a, ovat seuraavat:
1. H elsinki. V. Perttilä, T yöväenyhdistys 2. H anko. Räätäli J. V. Kivelä, R atakatu 19.
3. Turku. Rouva Tekla T uom ola, Työväenyhdistys.
4. Pori. V. Laine, R autatien puistokatu 19.
Karkku. K. Lehtinen.
5. T am pere. Emil Viljanen, Työväenyhdistys.
6. H äm eenlinna. J. H. Saaristo.
Forssa. K. V esterberg.
7. Lahti. Evert Puonti.
8. Voikaa. J, A, Domin.
9. Kotka, M atti Viitanen.
10. Viipuri. N eiti M imm i K ontulainen, Punasenlähteenk. 2.
11. Sortavala. M aalari Aug. Lindgren.
12. Joensuu. Neiti A da N ousiainen, T yöväenyhdistys 13. K uopio. T ahvo Hoffren, Työväenyhdistys.
14. Mikkeli. K irjaltaja R obert Valkonen L aasosen talo.
15. Jyväskylä. K. Mänty, Kunnallistalo.
16. V aasa. J. Merivirta, V askiluoto.
17. O ulu. O tto Piisinen, K ansan T ahdon toim itus.
18. Kemi. A. Laakkonen, T yöväenseura.
