56 T y ö l ä i s n a i n e n
seud u illa sangen erilainen. K aupungeissa paljon su u rem p i kuin m aalla. M aalla o n vaalipaikalle usein pitkältä; mies ja vaim o eivät y h fa ik a a voi useam m aksi tunniksi poistua kotoa. Kuka näissä tapauksissa saa jäädä kotia hoitam aan, sen helposti voi arvata.
K aupungeissa oli naisten osan o tto läpeensä runsas.
F re d rik sb o rg on eräs leskien turvapaikka; 5 ,0 0 0 leskeä asustaa siellä, ja vain 1,000 leskim iestä. Tässä kunnassa kuului vaalipäivä vanhoille naisille. Rauhaisat, levolliset tiet huviloiden ja p uutarhain välissä olivat aam usta varhain täynnä vanhoja naisia, jotka poikien, p o janpoikien tai yrit- telijästen n u o rten naisten saattam ina vaelsivat vaalipaikalle.
T u n g o s oli niin suuri, että he saivat väliin odottaa 1— 2 tu n tia ennenkuin pääsivät sisään v aalihuoneustoon. K onser
vatiivinen puolue, joka luonnollisesti tiesi saavansa v a n h o jen naisten äänet oli pitänyt h u o lta heistä ja tilan n u t P u- nasen Ristin ottam aan h uostaansa jokaisen joka voi p ah o in ; vieläpä penkkejäkin oli asetettu y lfy m p ä ri, jossa he saivat levätä. F re driksborgilla ei koskaan ole ollu t m ainetta siitä, että sen naiset olisivat osoittaneet erikoista kunnallista h a r
rastusta; niin, tuskin sa n o m m e liikaa, jo s vaakuutam m e, että ru n sas enem pipuoli m uutam ia kuukausia sitte olisi m itä innokkaam m in vastustanut naisten houkuttelem ista kotilie
sien äärestä äänestäm ään.
Eräässä p o hjois-Jullandin kylässä olivat naiset päättä
neet olla poissa tästä uudesta ja o u d o sta hom m asta, äänes
tyksestä. K uitenkin halusivat he en n en k u in päätöksensä to teuttivat, tietää, m iten naiset suhtau tu v at asiaan naap u rik y lässä, missä kam ppailtiin kahdesta listasta, joista kum pikin edusti m olem pia kyliä. Siksi asettivat he vakoojia tien var
relle näkem ään, lähtivätkö n aapurinkylän vaim ot liikkeelle;
ja kun näyttäytyi, että ne olivat liikkeellä, kiiruhtivat edelli
setkin vaalipaikkaa kohden.
Eräässä k au p u n g issa osottautui porm estari varsin h u o maavaiseksi naisasukkaita kohtaan ja ojensi ensim äiselle, joka äänesti, kukkavihkon. Eräässä toisessa kaupungissa, m issä porm estari oli äänestyksessä läsnä, huom asi hän m i
ten eräs vaim o, lapsi käsivarrella pyrki vaalihuoneustoon.
P orm estari pidätti hänet ja sanoi, että vain yksi kerrallaan sai astua v aaliuurnan pyhittyyn huo n eseen ja ettei hän siis saan u t ottaa lasta m ukaansa. Päättäväisesti ojensi n ai
nen lapsensa porm estarille, joka siis sai tyytyä olem aan lap
senhoitajana sen aikaa kun äiti täytti kansalaisvelvollisuut
taan.
E päilem ättä on koko vaalitaistelu herättänyt naisissa eleille yhteiskunnallisten kysym yksten harrastuksen, jotka ei koskaan ennen heidän keskuudessaan ole tun n ettu , selvä to distus siitä, että naisia tulee kasvattaa äänioikeuden kautta, eikä äänioikeutta varten. Ä änensä antoi K öpenham inassa 80,5 % mies- ja 69,4 ° / 0 naisvalitsijoista. M uissa k au p u n k i
kunnissa äänestivät 84,e ja 66,7 % , m aalaiskunnissa 72,o ja 3 8 ,0 % : K oko m aassa 7 6 ,5 % mies- ja 5 0 % naisvalitsi
joista.
Vaalien tulokset antoivat 127 naisvaltuutettua 9,682 m iestä vastaan koko maassa. K öpenham inassa valittiin ,42 valtuutetun jo u k k o o n 7 naista. A rvatenkin katsotaan viim e
m ainittu luku hyvin p ie n e k si; m utta todellisesti ei ensiniäis- ten vaalien tu lo sta voida sanoa m iksikään h u o n o k si, kun otetaan h u o m io o n niin m onien m iehien vastustus, jotka ei
vät tahtoneet antaa naimille tilaa.
P u oluesuhteisiin vaikutti naisten osanotto erinom aisen vähän. K öpenham inassa valitsivat naiset etupäässä v apaa
m ielisten tai sos. dem okratian m u k an a m uissa k aupungeissa vanhoillisesti. Maalla ei vo id a havaita m itään m uutosta.
V astaanotto, joka kunnallisneuvostoissa tuli naisten osaksi, kuten m yös yhteistyö naisten ja miesten välillä oli läpeensä hyvä. E nsim äisessä K öpenham inan k au p u n g in v al
tuutettujen kokouksessa, jossa naisia oli läsnä, lausui p resi
dentti seuraavaa: »erityisesti tervetulleita ovat 7 ensim äistä naisvaltuutettua. T äm ä on historiallinen hetki, vallankum ous rauhallisella pohjalla, että naiset saavat sijan tässä salissa, niinhyvin nais- kuin m iespuolistenkin sam aa m ieltä olevien
valitsem ina. R unsas vaaleihin osanotto naisten puolelta, kuin m yöskin se tosiasia, että naiset päättäväisesti — kuten m iehetkin — ovat jakautuneet m ielipiteiden ja intressien m ukaan, osoittaa selvästi, että naiset ovat kypsiä su o ran ai
seen o san o tto o n kunnallisen eläm än alalla: varm asti kyp
sem piä, kuin m iehet olivat silloin, kuin heille aktiivinen vaalioikeus annettiin.
L uonnollisesti annettiin naisille etenkin sellaisia tehtä
viä, jotka, kuten ajateltiin, heille läh in n ä soveltuivat; niin työskentelivät naiset miltei kaikissa k öyhäinhoitoa, avustus- ja koululaitosta koskevissa valiokunnissa. H uvittava tapaus osoittaa, m iten kunnianhim oisesti n aiset pyrkivät kaikessa olem aan m iesten veroisia. K unnallisneuvoston jäsenten tehtävänä on, kunkin piirissään, ottaa selvää tapetuista r o tista ja jättää leikatut rotan h än n ät — joista onnellisille m et
sästäjille m aksetaan 10 äyriä kustakin — voitonm erkiksi.
N yt tahtoivat m iehet säästää naistovereitaan tästä vähän mie- lyttävästä ro tan häntäin osto-tehtävästä. M utta eräs naisista vastusti kovasti, sillä hän arveli, yhtä hyvin kuin m iehetkin kykenevänsä osoittam aan kansalaiskuntoaan. H änen m ieles
tään oli erikoinen osoitus asujainiston kunnioituksesta nais- valtuutettuja kohtaan siinä, että hänelle tu o tiin kaupan pal
jo n su u rem p i m äärä rottia kuin kenellekään toiselle valtuu
tetulle. — Sam a nainen löysi, kun istu n n o t pitivät häntä su u rem m an osan päivää kiinni, sukankutim essa lo h d u tu k sensa. K un p u heenjohtaja siitä hänelle h u om autti, hän vas
tasi, että hänelle voitaisiin sallia käsityö yhtä hyvin kuin m iehille tupakka. — Y leensä on vallalla se käsitys, että m iehet nyt osottavat k u nnallisistunnoissa su u rem p a a pidätty- väisyyttä p iip u n suhteen kun ennen . . .
Jo s kysytään, m itä tuloksia on naisten o sa n o tto k u lu n eiden kolm en v u oden ajalla tuottanut, niin ei niitä juuri ole osoitettavissa. M utta täm äkin olisi k o h tu u to n vaatim us;
m onillako paikoilla on m iesten kunnallistyö tu o ttan u t loista
via tulo k sia? Ja kuitenkin o n m iehillä takanaan pitkä har- joitusaika. Saa yleensä sen vaikutuksen, että naiset ty ö s
kentelevät järkevästi ja m ie lenkiinnolla; he täyttävät paik
kansa ja ovat siellä ja täällä ajaneet esiin erikoisia katsanto
kantojakin. Sitä tosiasiaa, että k u nnallisneuvostoissa naisia o n olem assa miesten ohella, sitä nykyisin jokainen katsoo lu o n n o llisim p an a ja itsestään ym m ärrettävim pänä asiana m aailm assa.
(Dok. des Fortsch. — Elna Munch.)
N aisten -p äivän joh d osta.
V o i m a k k a a m m i n k u i n k o s k a a n e n n e n k a i k u u k a u t t a m a i l m a n n a i s t e n y l e i n e n ä ä n i o i k e u s v a a t i m u s . V e n ä j ä l l ä j a e r ä i s s ä to is is s a m a i s s a v i e t t ä v ä t n a i s e t y le i s t ä n a i s t e n ääni- o i k e u s p ä i v ä ä t. k. 23 p. t o i m e e n p a n e m a l l a y le i s i ä n a is te n m i e l e n o s o t u s k o k o u k s i a j a k u l k u e i t a ä ä n i o i k e u s k y s y m y k s e n h y v ä k s i. S a m a s s a t a r k o t u k s e s s a v i e t e t ä ä n n a i s t e n p ä i v ä ä S a k s a s s a 2 p. e n s i k u u t a j a I t ä v a l l a s s a 9 p. e n s i k u u ta . N ä i s s ä k o k o u k s i s s a p u h u t a a n n a i s t e n ä ä n io i k e u s v a a t i m u k - s e n o i k e u d e l l i s u u d e s t a j a v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä .
M e i l l ä S u o m e s s a on n a is i l la o llu t v a lt io l li n e n ä ä n i o i k e u s jo k u u s i v u o tt a , m u t ta k u n n a l l i s t a ä ä n i o i k e u t t a v a il la o l e m m e y h ä . j a m y ö s k i n k u n n a l l i s e l l a a la l la p itä is i n a i s te n p ä ä s t ä to i m i m a a n . K a s v a tu s k y s y m y s , k o u lu k y s y m y s , k ö y h ä in h o i to , t e r v e y d e n h o it o , o v a t s e l la i s ia a lo ja , e tt ä n e v a a t i s i v a t m i e h e n j a n a i s e n t o i m i n n a n y h d is ty m is tä , a s e tta is i n a i s t e n l u o n t a i s t a i p u m u k s e t y h t e i s k u n n a n p a l v e l u k s e e n .
M e i l l ä S u o m e s s a on k e h it y s m e n n y t v ä h ä n to is in e t e e n p ä in k u n u lk o m a il la . J o i s s a k i n m a i s s a , m i s s ä n a is il la ei ole v a ltio llis ta ä ä n io i k e u tt a , on k u n n a l l i n e n j a v a a l i k e lp o i s u u s . J a k u n n a l l i s t e n a s i a in h a r r a s t u k s e s s a o v a tk i n n a is to v e r i m - m e u l k o m a a l l a k u n n o s t a u t u n e e t k o k o la i ll a t e r h a k a s t i . M e i llä p e l ä t ä ä n k u n n a ll is e n ä ä n io i k e u d e n m y ö n t ä m i s t ä p a l j o n e n e m p i k u n v a ltio llise n . K u n n a ll i s e l la a la lla o li s i k i n to i
m i n t a m a h d o l l i s u u t t a , se lla is ta , j o s t a p i k e m m i n s a a t a i s i h y ö
tyä. M u t t a p o r v a r is to p e l k ä ä k a i k k e i n e n in k u n n a l l i s e n ä ä n io i k e u d e n m y ö n t ä m i s t ä , s illä n y k y ä ä n h a l l i t s e v a t p o r v a rilliset k u n n a l l is a l a l la r a j a t t o m a s t i , k ä y t t ä e n k u n n a n v a r o j a omiin ta r k o it u k s ii n s a m i e li v a lt a is e s ti . K u n n a n a s i o id e n hoito on a iv a n r e m p a l l a a n . J a k u n n a n a s i a i n h u o n o s t a h o i
dosta k ärs ii j u u r i t y ö l ä is lu o k k a k a i k k e i n e n in . S i l l ä v e r o taakan k o h o t e s s a k o h o n e e m y ö s e l i n e h d o t, s a m a l l a k u n työnsaannin m a h d o l li s u u s k ä y y h ä e p ä v a r m e m m a k s i . K u n nan v ir a n o m a i s e t e i v ä t k a ts o o l e v a n s a v e lv o llis ia o ll e n k a a n ottamaan h u o m i o o n k u n n a n a s u k k a i d e n h y v i n v o i n t i a j a e li n mahdollisuuksia.
T ä m ä n v u o k si on m e i d ä n y h ä v o i m a k k a a m m i n r y h d y t tävä v a a ti m a a n k u n n a l l i s l a k i e n v a h v i s ta m is t a . M u t t a paitsi sitä k e h o tta a t y ö l ä is n a is t e n t a l o u d e ll is e n ti la n k u r j u u s m e i t ä v ä sy m ättö m ään ty ö h ö n k a p i t a l i s m i n p a i n o a v a s t a a n . Jo i t s e puolu stuksen k a n n a l t a on s e t ä r k e ä ä , s i tä p a it s i s a a m m e p u utteis iim m e h u o j e n n u s t a v a in y h te i s t y ö n k a u t t a .
Monasti on s a n o t tu , e tt ä n a i s e t e i v ä t ole k u n n o s t a u t u n e e t niin hyvin k u n olisi o llu t s y y t ä o d o tta a , s e n j ä l k e e n k u n naisille m y ö n n e t ti in v a lt io llin e n ä ä n io i k e u s . J a to t ta on, että p aljo n e n e m p i p itä is i n a is te n olla m u k a n a , m u t t a e tte i niin ole, s illä k in on lu o n n o l li s e t sy y n s ä . E i h ä n v u o s i t u h a n sien v a n h o ja p e r i n n ä i s i ä k a t s a n t o k a n t o j a j a k e h it y s t ä v o id a muutam as sa v u o d e s s a m u u t t a a to is e k s i. T ä m ä n täy ty y tapahtua v ä h it e ll e n , a j a n k a n s s a . M u t ta s e ei t a p a h d u a j a n kanssakaan, j o s e m m e t e e t a r m o k k a a s t i ty ötä.
Naisten ä ä n io i k e u s k y s y m y s s i n ä n s ä on n ä in o lle n v ie lä päivänkysymys. O n h a n e d u s k u n t a m m e o i k e u d e t m i t ä r a j o i te t u m m a t j a n ii tä y h ä p y r i t ä ä n li s ä ä r a j o i t t a m a a n . S a m a l l a kun siis y h d y m m e i l m a i s e m a a n y h t e i s t u n t e e m m e u lk o m a a n tovereille, l u j i t t a k a a m m e m y ö s o m i a r i v e j ä m m e S u o m e n työläisnaisten v a p a u d e n j o u d u t t a m i s e k s i .
Miina S.
Voiko yhdistää yhteiskunnallisen eläm än y k silölliseen ?
Ennenkuin vastaan tähän kysym ykseen ta h d o n selittää, mitä tarkoitan yhteiskunnallisella ja m itä yksilöllisellä elä
mällä. Yksilöllinen eläm ä on sitä kun ihm inen elää itseään varten. Jos lapsi tai aikaihm inen opp ii kehittyäkseen, h y ö dyttää hän sillä om aa yksilöään. Siten hän elää yksilölli
sesti. Jos ihm inen huvittelee, nauttii kaikista eläm än anti
mista, jos hän aina ottaa m uilta ihm isiltä, m itä heillä on h ä
nelle tarjottavana: ystävyyttä, toveruutta, rakkautta, toisten tie
toja, rikkauksia y. m. silloin hän elää yksilöllisesti. Sellainen ihminen elää yhteiskunnassa käsittäm ättä olevansa sen jäsen.
Hän ei huom aa sitä yhteiskunnallista koneistoa, joka yllä
pitää ja kannattaa kaikki ja joka yhdistää ihm isiä. H än n ä
kee vain eri henkilöitä, joista tärkeim pänä hän pitää itseään, toisia hän arvostelee sen m ukaan, m issä m äärin h e voivat häntä hyödyttää. T oisin sanoen, sellainen henkilö tuntee kaikki oikeutensa ihm isenä, m utta un o h taa tai ei välitä in h i
millisistä velvollisuuksistaan.
Yhteiskunnallinen eläm ä on taas sitä, jo s henkilö tuntee velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan, jon k a jäsenenä hän on ja järjestää sen m ukaan eläm änsä ja toim intansa. H än ymmärtää kehityksen lait, joitten alaisena yhteiskunta on ja että sen edistyminen riip p u u kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhteistyöstä. Jokainen jäsen voi hyödyttää yhteiskuntaa, sillä toiminnalla, jo h o n hänellä on taipum uksia. Siksi va- i litsee henkilö alansa ja työskentelee siinä ahkerasti toisten hyväksi. Toim inta-ala voi olla pieni tai su u ri, riip p u en henkilön taipum uksista ja vielä en em m än toim intakyvystä.
Tässä ei ole tarvis selittää eri toim inta-aloja, ne ovat lu u l
lakseni kaikille selvät ilm ankin, sitä paitsi o n toim inta-aloja niin monellaisia ja m onipuolisia, ettei niitä voi kaikkia luetella.
Nyt on kysymys siitä, voiko näitä kahta eläm äntapaa yhdistää? Ihm inen on y hteiskunnallinen eläin, on sa n o n u t
v an h an m ailm an filosofi. O n jokin sisäinen~vaisto jokai
sessa henkilössä, joka vaisto ajaa h än et toisten hänen ver- taistensa luo, m utta toisten ihm isten kanssa! seurustellessa o n hän pakotettu ottam aan osaa h eidän harrastuksiinsa ja siten vähitellen sen piirin laajetessa, jonka kanssa hän tulee kosketuksiin, tulee hänestä yhteiskunnallisesti toim iva h e n kilö, tahi ainakin yhteiskunnallisten rientojen harras kan
nattaja. N ykyään tavataan vain harvassa, enim m äkseen p o r
variston keskuudessa sellaisia itsekkäitä yksilöjä, jotka p o l
kien ja sortaen kaiken yhteistunteen, elävät yksinom aan yk
silöllistä eläm ää, luonnollisesti sen, jo k a tah to o toim ia y h teiskunnallisella alalla, on valm istauduttava siihen toim een.
V alm istautuessaan, oppiessaan, hän elää yksilöllisesti, m utta sen kautta hänellä o n su u rem m at edellytykset m yöhem m in h y ödyttäm ään m uita, k uin sellaisella, jota vain »elämä» on opettanut. Siis sanotaan, on henkilöllinen eläm ä kiinteästi yhdistetty yhteiskunnalliseen, eikä jälkim äistä voi olla ilm an edellistä.
T a h d o n vähän rajottaa tu o ta kysym ystä, jotta voisin sel
vem m in tu o d a esiin kirjoitukseni tarkoituksen.
T ärkeänä tekijäni jokaisen täysi-ikäisen ihm isen eläm ässä o n kahden su k u p u o le n välinen su h d e eli m ieltym ys, jota sen laillisessa m u o d o ssa nim itään avioliitoksi. Silloin vasta- taksem m e ylläolevaan kysym ykseen em m e voi p u h u a ih m i
sestä yleensä, vaan eri sukupuolista, m iehistä ja naisista.
Edelliselle on kaikki m ahdollista, hän elää täydellistä elä
m ää sekä yksilöllistä että yhteiskunnallista, sillä hän on -m aailm an herra. Aivan toisin on naisen laita. Jo s hän hakee yksilöllistä eläm ää on hänen kokonaan antauduttava sille, vaikuttaen vain välillisesti m iehensä ja lastensa kautta yhteiskuntaan. Jos hän taas tuntee taipum uksia jälkim äiseen, on häneltä tie suljettu edelliseen. S anotaan ehkä että m inä liioittelen, että tavataan naineitakin naisia, jotka toim ivat y h teiskunta-alalla. M utta ne ovat h arvoja poikkeuksia. A vio
liitto ja siinä etupäässä m ies vaatii niin paljon naisen v o i
m ia ja aikaa ettei häneltä riitä enää m ihinkään m u u h u n , jo s kin hän ennen avioliittoa o n toim inut.
M iehen su u rin n au tin to o n herättää naisen tytössä, siksi h än nai tavallisesti n u o re n kehittym ättöm än tytön, joka a m m entaisi kaikki tietonsa ja kokem uksensa m iehestään, eikä hän niinikään m iehen ikeen alla voi koskaan kehittyä itse
näisesti ajattelem aan vielä v ähem m än toim im aan. Iäkkääm pi nainen, jossa jo on h e rä n n y t sukupuolivaisto ja lem m en- kaipuuta ei herätä m iehessä m ieltym ystä, sillä hänessä on sam alla u seim m iten kehittynyt itsenäisesti ajatteleva ihm inen.
Mies ei koskaan voi hyväksyä että n ainen olisi h än e n ver- taisensa, vielä v ähem m än h än tä kehittyneem pi toveri avio
liitossa. M iehessä on vaistom ainen halu hallita, ollen kai
kessa y läpuolella vaim oaan. M oni m ies kyllä p u h u u k au niita sanoja naisten yhdenvertaisuudesta, m utta om assa yksi
löllisessä eläm ässään hän ei sitä toteuta. Tavataan kyllä toisinaan perheitä, m issä nainen on m iestä kehittyneem pi, m utta silloin on m ies alapuolella arvostelua. T ahi m yös voi sattua, että n ainen viekkaudellaan teeskennellen alistuvansa, valloittaa m iehen. T iedetään että into h im o in en m ies ei voi vastustaa naista, m utta naisen valloittam inen on nykyään niin h elp p o tehtävä, naisia on niin paljon tarjolla ja se la uhduttaa tuntuvasti m iehen him oa, tehden hänet kylm ien harkitsevien m enestyvien veljiensä kaltaiseksi.
M ies jakaa naiset kolm een lajiin: kehittyneisiin h ed el
m ättöm iin sinisukkiin, uskollisiin aviovaim oihin ja prosti- tueeratuihin. N äitten k olm en alan välillä on tarkat rajat ja on n eto n se nainen, joka pyrkii m iehen tavoin yhdistäm ään vaikka kahta niistä. K ehittyneiden kanssa m ies m ielellään väittelee kokouksissa, selän takana n auraen nim ittää heitä
»vanhoiksi piioiksi». A viovaim oja hän »kunnioittaa», sillä he alistuvat ja palvelevat häntä hänen jokapäiväsessä elä
m ässään, jossa pikk u m u k av u u d et ovat hänelle välttäm ättö
m ät jotta h ä n voisi toisinaan inn o stu a suurista asioista. Ja p ro stitueeratuita hän halveksii, koska hän näkee heistä h ei
jastuksen om asta fyysillisestä eläm ästään. N äin on aina o l
lut ja tulee olem aan, niin kauan kunnes kaikki naiset itse
