c ' "
K LA R A Z E T K IN
N A I N E N
JA H ÄN EN TA LO U D ELLIN EN ASEM A N SA
SUOMENTANUT
). E. L,
O ulun 1. vaalip. so.s.dew piirijärjestö r.v.
VIIPURI 1907
VIIPURIN TYÖVREN SRNOMRLEHTI- JR KIRJRPRINO- OSCIUSKUNTR R L.
M U U T O S N A I S E N T A L O U D E L L I S E S S A A S E M A S S A . L u k u u n o ttam atta n iitä ih m iskunnan historian ajanjak
soja, jo llo in n, k. „äitiv a lta isu u s“ ( = n iam arkalisn ii) m uuta
m ien kan sojen keskuudessa tarjosi naiselle huom attavan y h teis
ku n n allisen asem an, on n aisen asem a ollut aina orjan asem a j a on häntä p id e tty alituisesti jo n a k in alem m an asteen oliona.
Miehen its e k k ä isy y s ja hänen raaka voim ansa ovat kieton eet naisen rau tak ah leisiin , eivä tk ä ole sallin eet hänen va ik u tta a yh teisk u n n alliseen eläm ään. Täm än orjuuttam isen o vat n aiset koettaneet u lk o k u ltaisesti verh ota p u h um alla h ellätim teisesti j a run saine sekä kom ein e sanasutkauksine em ännöitsijän k elp o isu ud esta kotona ja k o d in sisäisen m aail
m an rikkaudesta.
N aisen asem a on aina ollut sam alla tasolla teollisuus- ty ö v ä e n asem an kanssa. N ainen on aina ollu t y h tä riip p u
vain en ja ilm an oikeuksia, k u ten työ täte k e v ä rahvaskin.
K reik k ala isen ja room alaisen p e rh e e n äid in ( = m atroonan) v e lv o llis u u d e t ja oik eud et olennaisissa p in teissä än va sta siv at van han ajan orjattaren ve lv o llisu u k sia ja oikeuksia. K e s k i
ajan „rakastavaisen ro u va n “ , kodin kainon em ännöitsijän, asem a ei m issään ju u r i eronnut hänen orjuutetun p a lvelu s- ku n tan sa asem asta. N y k y a ja n naisen asem a ei ole p arem pi, onpa m onasti huonom pikin n y k y a ja n p alk k atyö lä isen ase
maa. K u te n viim eksim ain ittu kin , on hän (nainen) v a illa oik euk sia sekä on riistojärjestelm än esineenä, vieläp ä useam m issa tapauksissa on hän kah d elta puolen tu levan sorron alainen ja kaksin aisesti va illa oikeuksia.
T o isin ei se vo isikaan olla, koska naisen asem an ehtona eiv ä t ole m itkään iku iset, m uuttum attom at aatteet ja koska
se ei riip u h ellätu n teisen itse k k ä isy y d e n suunn ittelem asta tuntem attom asta „lu onn ollisesta halusta olla ijäti n aise llin en “ .
T äm ä (halu) on v a a n aik akau tensa y h teisk u n tatilan ilm aus, tilan, jo k a p eru stu u toim intasuhteisiin. X e sam at ehdot, jo tk a taloud ellisen välttäm ättöm yyd en nojalla m ääritte
le v ä t naisen asem an historian eri ajanjaksoina, ne k a sv a t
ta v a t m yöskin vastaavia aatteita naisen toim innasta y h te is
kuntaeläm ässä.
X äm ä aatteet sy n ty v ä t tav allisesti tark o itu k sella ihan
te e k si korottaa tod ellisuu d en olem assaolo ja osoittaa sen v ä lt
täm ättö m yys ja tarpeellisuus.
X aisen alistettu asem a alkoi siihen aikaan, k u n va llo it
taja-sotilaat an astivat naisen j a m u u ttivat hänet ensim äisoksi y k s ity is om aisuudekseen s. o. k a ik k ein parhaim m aksi työ vo i- m akseen. Suojelem alla naista raskaus- j a im ettäinisaikana otti m ies h u oleh tiakseen itsensä ja n aisen y le isistä ta ip e ista ja ve lv o llisu u k sista y h te isk u n taa kohtaan.
M ies lask i tällä naisen taloudellisen ja y h te isk u n n a lli
sen riip p u v aisu u d en p eru stan k a ik e lle ty ö n tark alle ja k a m i
selle kah den laatuiseen toim intaan: e l a n n o n h a n k k i m i n e n
— p u o l u s t u s t o i m i (sota) ja t a l o u d e l l i n e n t o im i, jo ista edel
lin en tuli m iehen osalle, m u tta jälk im äin e n jä te ttiin naisen huo
leh d ittavak si. T ästä sai allm -itunsa n yttem m in jo van h an aik ai
nen, m utta lujasti kansaan ju u rtu n u t ennakkoluulo, että m uka
„m aailm a on m ielien k o ti ja k o ti on naisen' m aailm a“ . T ottu m us ei estän yt ju lista m a sta p y h ä k si ja lou k k aa
m attom aksi oik eud eksi sitä, m ikä oli h an k ittu v ä k i valtaisesti.
X aisen heikkous ja haluttom uus om intakeiseen toim intaan tu liv a t vu osisatojen ku lu essa yh teisk u n n a llisik si uskon kap p a le ik si ja järkäh täm ättöm äksi perusteeksi, jo lle oli sittem m in so vitettu kokon ain en sarja persoonallisuuden lou k k au k sia fy y sillisissä , siveellisissä ja henkisissä suhteissa.
K ertom u s syn tiin lan keem u ksesta E v a n tekem än syn n in täh d en ja askeettiset kieltäym isop it, joissa p u h u ttiin ru u m iilli
sen lihan kidu ttam isista ja joissa ju liste ttiin naisen syn n illisen luonnon olevan esteenä „p e la stu k se lle “ , o livat vaik u ttan ee t jo h topäätökseen hänen välttäm ättöm ästä alistum isestaan m iehen vallan alaisu u teen j a epuuttainattom asta ku u liaisu u desta tälle.
K u te n härkä jum alu u sop illiselta kan n alta katsoen oli luotu tuottam aan ih m iselle p ih vip aistia ja nahkaa .jalkineiksi,
niin nainen useim pien viisau stieteilijäin ja lain laatijan i m ie
lestä oli luotu ihm isen s. o. m iehen ty y d y ty k s e k s i jatkam aan ih m issukua ja toim ittam aan kotiaskareita.
N aista on aina k e h ite tty yk sip u o lise sti ja koitettu v a l
m istaa häntä yk sistä än y h tä tarkoitu sta va rte n : toim im aan perheessä ja perh een h y v ä k s i m iehen ed esvastuu lla ja suo
je lu k s e n alla.
K o tilie d e n ahtaasti rajoitetussa piirissä oli nainen tuot
teliaana päätekijänä. Hänen teh täväkseen oli kasattu paljon töitä p erh een h y v in v o in n in y lläp itäm isek si ja sen keh ittäm i
seksi. T ässä suhteessa h änen osakseen tu liv a t yk sistä än ve lv o llisu u d e t; hän oli kokonaan va illa oikeuksia.
M ies oli n iin sanoaksem m e p erh een v a s ta a v a työn an taja, jo k a k ä y tti h y v ä k se e n naisen ty ö k y k y ä ja korvasi hänen vaivan n äk ön sä elinkau tisella ylläp id o lla.
N iin k an an ku in työn su oritu s tapah tui van hojen ja epä
täyd ellisten vä lin eitte n avu lla, ei naisen toim intap iiri vo in u t laajeta. T yö ja o n a lk u p e rä isy yd e n tak ia oli se vaan k esk i
te tty k otilieteen . V anha työ n su oritu s o li siihen m äärin rasit
ta v a a ja niin viillän k e h ite tty ä , että n aisen tä y ty i panna k a ik k i voim ansa ja k aik en aikansa h an kkiakseen ainoastaan välttäm ättöm im p iä tarp eita perheelle.
K o d in m ainion em ännöitsijän osaksi tu llu t ku nn ioitus katsom atta siihen, että h än oli va illa oikeuksia, jo h tu i ko ko naan taloud ellisista syistä.
T äm ä ku n n ioitus suotiin n aiselle ei sem m oisenaan, v a a n katsoen hänen hu om attavaan ja korvaam attom aan ty ö v o i
maansa perheessä, voim aan, jo k a aikaan sai taloudellisia etuja, jo ita siilien aikaan ei kukaan toinenkaan voinut tuottaa.
T ässä se lv en ee k in se syv ä j a oleellinen eroitus, m ikä va llitsee entisajan ja n y k y a ik a ise n em ännöitsijän välillä.
E d e llise n vaatim aton toim inta tap asi p u olu stu ksen van hoissa taloudellisissa elämän suhteissa. V iim eksim ain itu n toim inta on jo k au an sitten m u uttun u t taloudelliseksi ajanhaireeksi (anakronism iksi), jo lla ei ollut m itään vastaavaa puolustusta, k o sk a työ n su o ritu k sen ehtojen m uuttuessa m u u ttu ivat m yös
k in m iehen ja naisen toim innat n iin taloud ellisissa ku in m yö sk in perhesuhteissa.
V älttäm ättöm ien tarve-esin eitten h an kkim inen naistyön a vu lla itse perh een kesk u u d essa ilin aiseekin s y y n siihen,
N
m iksi siihen saakka, ku n työ n su oritu ksen van h at suhteet o livat voim assa, ei ollut eikä vo in u tkaan olla n a isk ysym ystä.
S iih en aikaan v o itiin p uhua väh ittäin tap ah tu vasta pa
ran n u ksesta naisen aseinaan nähden, m u tta ei m illään m uotoa n a isk y sy m y k se stä sanan n y k y ise ssä m erkinnässä s. o. naisen asem an p erinpohjaisesta m uutoksesta, k o sk a sen y h te y d e ssä oli välttäm ätöntä tapah tu a m uutos koko silloisen eläm än ra
kenteessa.
N a isk y sym y s, kuten n y k y ä ä n ty ö v ä e n k y s y m y s , on suur
tuotannon lap si, suurtuotannon, jo k a on sy n ty n y t kum ous- p yö rteestä sovelluttam alla käytäntöön h ö y ry n kon eellin en voim a ja sähkö. S e ei ole valtio llin e n eikä m yöskään siveellin en k y s y m y s (va ik k a se k y llä sisältääkin itsessään va ltio llisia ja siveellisiä alku aineksia), vaan se on talo u d elli
nen k y sy m y s . _ _
K o d in orjattaren asem assa nainen oli p akoitettu jä ä m ään sidotuksi ko tilied en ääreen. A ato s naisen vap au ttam i
sesta m iehen vallan alaisuu d esta ei vo in u t herätä ennen kuin kone kolin allaan ja jy s k e e llä ä n ilm aantui vap ah tajak si, pannen siten alun naisen taloud elliselle itsen äisyy d e lle. Sam alla tav alla ku in n y k y a ja n teollisuus ottam alla käytän tö ön k ö y r y n ja koneen tek i työnteon tu n tu v asti helpom m aksi ja tuotta
vam m aksi sekä alensi tuotannon liinta-arvoa, alkoi nainen v a p a u tu a om an toim ialansa teh tävistä, jo tk a k a to siv at toinen toisensa perästä.
R in n a n koti- ja pikkutuotan non väh en em isen kanssa vä h en i askel askeleelta m yöskin naisen toim intam äärä p e r
h een keskuudessa. Su u rtu otanto alkoi valm istaa k a ik k ia tarve-esineitä n iin halpaan hintaan, että n äiden valm istam i
n en kotoisilla alkuperäisillä välineillä, m erkitsi va in turhaa ajanh u kkaa ja vaivan n äköä.
E m än n öitsijän alku p eräisen v ie h ä ttä v ä asem a perheessä k a d o tti k a ik en m e rk ityk sen sä ja pu olu stu ksensa. _E ntinen säästeliäs em äntä, jo k a valm isteli ilman m inkääm noista sy r
jä is e n apua k a ik k i välttäm ättöm im m ät tarve -e sin e e t: saippuan, k y n ttilä n ja etikan ja jo k a itse kehräsi, kutoi, värjäsi, onipeli, neuloi, Qurpe,luksilla kirjaili, paistoi le iv ä n j a paim ensi karjan,
— sellain en em ännöitsijä alkoi olla historiallinen h arvin ai
su u s s. o. taloudellinen m uinaism uisto. K u tom ateo llisu u s ja va lm iid en va a tteid en teh taat h u oleh tivat nyttem m in k a ik ista
v a a te ta rp eista ; m austin teh taat taasen v a p a u ttiv a t useim m issa tapau ksissa naisen valm istam asta ruoka taip eita, k u ten esim.
kaik en laatu isia keitoksia, suolaam isia ja liha- sekä kalahöys- teitä. N y k y in e n teollisuus tuottaa n yttem m in näm ä tarve- esineet n iin halpaan hintaan, että em ännöitsijältä usein kuluu sama p elk än raaka-aineen h an kkim iseen sen valm istelussa tarpeellista aikaa ja vaivan n äk öä huom ioon ottam atta. P e su j a sility s ovat n ytte m m in siirty n eet am m attitaiturien käsiin ja m u u ttu iv at enem m ässä tai vähem m ässä m äärässä suur
tuotannon esineiksi, jossa k ä ytetä än jo koneita. T a lo u d elli
n en ed istys p y rk ii siirtäm ään p erheeltä yh teisk u n n an huo
le k si k a ik k ie n ravin tovälin eid en valm istu ksenkin .
U seat sata vu o tta sitten aivan tun tem attom at teolli
suuden haarat ovat jo n yttem m in vap au ttan eet naisen keittiö- töitten enem m istä talousaskareista. S u u rten yh teiste n h ö yry- keittiö id en rakentam inen ja valaistu k sen sekä läm m ityksen k esk itty m in en tu le v a t viem ään p e lille naisen vapautum isen h ella n äärestä.
T y ö n su o iitu sv ä lin e id e n k eh ittäm in en särki näin ollen naisen toim innan taloud ellisen p eru stan perh een keskuudessa.
T äm ä keh ittäm in en k u ite n k in sam aan aikaan loi ehdot naisen toim inn alle y h teisk u n n assa — „eläm än m arkkinoilla“ . S itä m ukaa Imin kotona Suoritettavat talousaskareet y h ä enem m än v ä h e n iv ä t alkoi p orvarisn ain en k ä yttää vap aah etk iä h u vi
tuk siin , m uutam issa tap auksissa m yö sk in v a k a v iin h en kisiin teh täviin , h ankkim alla u u tterasti siv is ty stä ja toim im alla h y - vän tek eväisj-ysaloilla. Y le e n sä k u ite n k in tu li hänestä talou
d ellisissa olosuhteissa tap ah tu neen m uutoksen jä lk e e n p e lk k ä , sukupuoli-olio. H än m u uttui m elkeinp ä ko d in y le llis y y s tavaraksi.
P ik k u p o rva risto n luokkaan k u u lu v a t naishen kilöt olivat p ak oitettu ja tapahtuneen m u utoksen jä lk e e n leip äkysyrn ykson täh d en ryh tym ä ä n jo lle k in am m attialalle. M ikäli m ahdol
lista an tau tu ivat he v a p a ille am m attialoille, k u ten (koulunopet- tajan, sairaanhoitajattaren y . m. toim iin) ja taita vu u tta v a a ti
v ille teo llisu u den haaroille.
N aisia ei in n ostuttan ut sivistysh arrastu k siin tietoisu u den jan o eikä äkkiä h e rä n n y t k ä sitys naisen ja m iehen hen
k ise stä tasa-arvoisuudesta. Itse asiassa oli se taloudellisissa olosu h teissa tap ah tu n u t m uutos, jo k a sai sen aikaan. K y -
siinä tapauksessa, ellei n aiselle lö y ty n y t elättäjää, m iehen m uodossa.
N aisessa k a sv o i ja k e h itty i h arrastus siv istym ise en sitä m u kaa ku in p ik k u p o rv aristo alkoi hävitä.
K ansan n aisen , om istam attom ien lu o k k ien edustajan, saattoivat sam at hänen entisen toim i-alansa särkeneet talou
delliset olosuhteet aivan u u d elle työ a la lle — teo llisu u d en piiriin.
N äin ollen oli naisen toim inta-ala lop u llisesti siir ty n y t p erh eestä yh teisku n taan .
❖ $
A lu ssa tehdas v e ti naista puoleensa v e rra te n korkealla p ä iväp alk alla ja tavallista helpom m alla työllä, m utta p ia n jo u tu i nainen teollisuuseläm än virta-uomaan, josta hän ei enää k y e n n y tk ä ä n irtautum aan.
Jokain en uusi keksin tö, jo k a in en kon een tek n illin en täy d en n ys, h elp oittaen työ n su oritu k sen keinoja, antaen tila i
suuden h eik k o je n naisten työ vo im an k äyttöö n ja vap au ttaen suuren osan ih m isvoim ia työnteosta, loi teollisuudelle työ ttö m ien reserviarm eijan ja näin ollen y h ä enem m än alensi ty ö ansiota. M iehen ansio ei enää riittä n y t perh een y llä p id o k s i;
h än usein v a iva lla sai h a n k itu k si y k sin ä ise n m iehen elin
tarpeet. T a iv e v a a ti p ian naisen p erh een y llä p id o k si lisää
m ään m ieh en työansioon oman työansionsa.
N ain en lak k asi siten olem asta työ n tu lok sien säilyttäjän ä;
h änestä tuli n y t y h ä suurem m assa m äärässä niid en h an k k ija.
Sam assa k ä v i naiselle m ahdolliseksi elää m iehestä riip p u m attom anakin: uusi toim inta antoi naiselle ensim äisen tila i
suuden aivan itsen äiseen olem assaoloon.
U u d e t työ n su oritu k sen v ä lin e e t e iv ä t ainoastaan särke
n eet naisen entisen toim innan taloud ellisen peru stan (per
h een keskuudessa), v a a n m u u ttiv at sam assa hänen y h te is
k u n n allisen asem ansa ja aik aan saivat aivan täy d ellise n m uu
toksen van hassa m iehen ylih erru u sk äsitteelle peru stetu ssa p erh e n mod ost uksessa.
N aisen en tin en toim inta kokosi perh een k o tilied e n ä ä re e n ; n y k y in e n toim inta taasen h eitettyä än naisen p e rh e e n
k esk u u d esta tehtaaseen, särki van han p erhem uodostelm an alitu peru.st at. Y h te y d e ss ä täm än kanssa oli laskettu m yö s
kin perusta n a i s e n t a l o u d e l l i s e l l e r i i p p u m a t t o m u u d e l l e j a m i e h e n v a l l a n a l a i s u u d e s t a v a p a u t u m i s e l l e y l e e n s ä .
K u te n aina, niin tässäkin tapauksessa oikeat ohjeet ja.
aatteet eivä t ennättäneet soveltu a käytän töön yh d essä talou
d ellisen eläm än u u den ilm au ksen kanssa.
N aisen taloudellisessa ja yh teisk u n n allisessa asem assa tap ah tu nu t m uutos on tosiasia (iaktum ). H änen valtio llisen ja o ik eud ellisen asem ansa m uutosta tulee vie lä odottaa. T v ö n - su oritu svälin eitten m u utoksen tak ia on nainen, sa a vu tet
tuaan taloud ellisen riippum attom uuden, vie lä n y tk in m iehen valtiollisen ja ju rid is e n holhouksen alainen.
T eo llisu u d en seuraava k e h itysk a u si oh sam ansuuntai
nen. J o k ain en u u si tek n illin en parannus riisti tuh an sittain naisia kotilieden äärestä j a h eitti h eidät ulos m aailm an m ark
kinoille. N y k y ä ä n ei nain en toim i omaa p erh ettään varten , vaan m aailm an m ark k in ain h y vä k si.
T eh d asnaisen työ vo im a tu li tavattom an suureksi talou
delliseksi tekijäksi, jo ta talous m ielellään k ä y tti h yvä k see n .
\ ks is ta iin tarjoom alla työvoim an sa aiheutti nainen, k y sy n n ä n suurenem isen ja sam alla m yö sk in työansion alene
m isen. T yöan sio alen i k ak si j a k ö b n ik ertaisesti n aisten k il
p ailu n v u o k si, jo s k in n aisen työ vo im a jo aivan alussa arvioi
tiin tun tu vasti halvem m aksi m iesten työvoim aa- S v v n ä tähän ilm en ee se varsin väh äp ätöinen m erk itys, jo k a a n n eltiin n aisen työ lle, jo sta ei v ie lä m ark k in o illa oltu hinta-arviota teh ty .
Kuten naisen kotitalou dessa toim ittam at tuotteet, v e r ratessa niitä koneilla valm istettu ih in suurtuotannon tuotteisiin, a rvioitiin ainoastaan väh äisek si m ääräksi Yhteiskunnassa ta rv ittav asta työvoim asta, niin v e d e ttiin tästä väärä jo h to päätös naisen m itättöm ästä ty ö k y v y k k ä is y y d e s tä . T oisin a syin ä n aisen työ vo im an alhaiseen hinn oitteluun ilm en ivät:
naisen suuri vaatim attom uus ja se seikka, että nainen om alla työansiollaan h an k k i ainoastaan osan tarp eistaan sentakia, että hän sen ohella v ie lä jatk o i ko titö itten suoritustakin.
H uom attavan m erk ityk sen omasi m yö skin se seikka, että nainen om ien harrastustensa vähem m än käsittäm isen tak ia om aam atta m yötätu ntoisu ud en tun n etta ja tunnetta-
■oinasta k y k e n e v ä is y y d e s tlä n — k iito s n iin m onen vuosisadan kestän eelle orjuudelle — ilm aantui ei ainoastaan kalpan a, vaan nivuskin nöyränä työnorjana. M uutam illa teollisu u den haa
roilla osottautui nainen sitäp aitsi v ie lä enem m än su k k e liin * m aksi ja h yöd yllisem m äk si k u in mies.
T u rh aa lien ee siis ih m ettely, että nainen, joh on siilien asti ei oltu mi n käänm oista huom iota k iin n ite tty, esiin tyi m ielien k ilp aih jattaren a teollisu u den kiistakentiillä, kilp ailijat- t arena sitä vaarallisem pana, m itä enem m än koneet väh en sivät raakin ruum iillisen voim an välttäm ättöm yyttä.
K a ik k ia lla , missä naisen työvoim aa teollisu u den alalla .sovellutetaan käytäntöön, siellä se ik ään k u in kohtalon salli
m uksesta alentaa m ielien työansion, vie lä p ä usein m u uten kin a h distelee sitä,
N aistvö llä on silläkin kilp ailijan sa: lasten työvoim assa.
K o k o ihm isvoim a ylee n säk in tu lee käym ään lep p ym ätön tä taistelua sitä y h ä enem m än ah distelevaa konevoim aa vastaan.
T v ö n su o ritu s tu lee siilien asti omaamaan näin välttäm ätöntä, työ vo im aa, k u n n es työ n su oritu ksesta tu le v a h y ö ty alkaa lan g e ta itse tvönsuorittajain tarpeitten ty y d y ttä m ise k si eikä k u te n n y k y ä ä n tulee työnsu orittam isesta k e rty v ä lisäarvo työ n an tajie n h y ö d y k si, siihen asti, ku n n es tvö n su o ritu s alkaa p a lv e lla k ä yttö ta rk o itu k sia eikä m yyn titark o itu k sia , siihen asti, k u n n es puh u taan ainoastaan siitä ku in ka voitaisiin hal
vem m alla tuottaa tavaroita ja m itä kalleim m alla m yyd ä.
N y k y a ik a ise n y k sityiso m istu k sen perustalle lask etu n teolli
su u d en tä y ty y käyttää naisen työ tä saadakseen tilaisu u tta alentaa h in ta-aivo a m iesten työ lle ja y lee n sä k a ik en laiselle ty ö lle .
N aisen työ v o im a n k äyttäm ise n vastu stam in en teollisuu
d essa ja p y rk im y s saattaa nainen takaisin kotilietensä ääreen m erk itsisi ylitä jäljetö n tä ja tuloksetonta toim intaa, k u in en glan tilaisten työ m iesten toim inta, jo tk a särkivät koneet ja tehtaat ajatellen sitä tie tä poistavan sa k oneitten tuotta
m an kilpailun.
N aisen ty ö n perinpohjaisen h ä vittä m isen h alu tai jo ainoastaan sen rajoittam inen (lukuunottam atta n iitä tap au k
sia , jo lloin se on ehdottom asti ep äterveellin en naisen ja hänen jälk isu k u n sa tervey d e lle), m erkitsisi halua kääntää his
torian p y ö rä takaisin ja ih n itu o d a sam alla ääretöntä taita
m attom uutta aikakautem m e taloudellisten ja y h te isk u n n a llis
te n olosuhteitten ym m ärtäm isessä.
T alou d elliset olosuhteet vähemmässä. m äärässä m u k au tu v a t m eidän toivom ustem m e m ukaisesti eivätk ä n e riip u siitä, halu aako jo k u P e k k a tai Ju ssi omassa liellätu n teisessa ly b y tiiä k ö iÄ y d S is ä ä n sitoa vaim onsa kotiin, tehdä hänet talou
d ellise sti riip p u vaisek si, valtio llisesti ja ju rid ise sti o r j u u t e t u k s i . T y ö n su o ritu k sen ehdot eivä t riip u h ellätu nteisista p er
soonallisista toivom uksista. N e alistu vat ainoastaan t a l o u d e l l i s e n v ä l t t ä m ä t t ö m y y d e n a l l e , jo k a on yhtä, m uut
tum aton k u in luonnonlait.
Täm än vä lttä m ättö m y yd en kan ssa yh d en m u k aisesti tu le e naisen, vastoin k a ik k ia p ik k u p o rv arillisia väitteitä, jääd ä teh dasteollisuu d en kiista-kentälle, ja täm ä toim intapiiri tu lee
k in p ä iv ä p ä ivä ltä laajenem aan ja vah vistu m aan .
T alo u d ellisen välttäm ättöm yyd en vu o k si ei perhe, k u ten pääom an om istajakaan, tu le n y k y a ik a n a toim een ilm an teh dasmaisen työvoim aa. K u ta enem m än pääom an om istaja k il
p ailu n vu o k si m aailm an m arkkin oilla on- p akotettu vararik
koon jou tu m isen pelosta halventam aan tuotan tokustannuksia, sitä enem m än lask e va t y le e n s ä työ n Ilintu-arvot, sitä väh em m än m ies k y k e n e e elättäm ään vaim oaan ja lapsiaan ja sitä enem m än naisen osanotto teo llisu u styö h ö n alkaa olla kartta
m at tom ana taloud ellisena välttäm ättöm yyten ä.
Y le e n sä k u ite n k in omaa naistyö yh tä väh än k u in koneel- lin en k in luon taista taipu m u sta alentam aan työansiota. M o
lem p ien „lu o n n ollin en “ taipum us on suunn attu vähen täm ään y h te isk u n n a llise n ty ö n keskim ääräistä erää s. o. sitä, m ikä tu lee k u n k in y k silö n osaksi.
T y ö p a lk a n alen em inen riip p u i yksinom aan y k sity iso m is
tu k sen p eru stalle lasketun työ n su oritu k sen olosuhteista eikä siitä, että kone- ja n aistyötä oh olem assa. K a p ita listin e n riistojärjestelm ä y k sistä än saattoi näm ä k aksi taloud ellista tek ijää n y k y a ja n kirou k sek si, k ein o ksi k u rjistu ttu a työläis- lu o k an asem aa, sam alla k u n n aistyö ja kone ilm en evät tu le vaisu u d essa v a llitse v a n onnen alku tekijöin ä ja tu le v a t ole
m aan p erusteina parem m an y h teisk u n tarak en teen m uodosta
m isessa k u in m itä n y k y in e n onkaan.
K o n e huojentaa ihm isen raskasta ja p itkällistä työtä, a n tae n hänelle tilaisu u den m uodostaa työ n su oritu k sen olo
suh teet erikaltaisiksi ja ponn istaa parem m an y h teisk u n n a lli
sen järjestelm än sa a v u tta m isek si; n aistyö taasen ilm enee sinä taloud ellisena perusteena, jo ta ilm an naisen vap au tu m in en m iehen vallanalaisuu d esta ja hänen tasa-arvoisuuten sa olisi
v a t olleet aivan m ahdottom ia toteuttaa.
N aisen, jok a työ sk en telee rin nan m iehen kanssa ja jo k a on saavu ttan u t taloudellisen riippum attom uuden, t u l e e h ankkia tasa-arvo niin valtiollisissa k u in oik eud ellisissakin olosuhteissa.
N a isk y sy m y k se llä ei tietenkään tarko iteta saattaa n e u u d e t taloudelliset olosuhteet, joihin nainen on jo u tu n u t, olem assa o levan yh teisk u n n a llisen ja oikeudellisen järje ste l
m än alaisuuteen, joka y h ä v ie lä nojau tu u van hoille talou
d ellisille perusteille'; tark o itu k sen a on saattaa y h t e i s k u n n a l l i n e n j ä r j e s t e l m ä sopusointuun u u s i e n t a l o u d e l l i s t e n o l o s u h t e i t t e n k a n s s a .
N a isk y sy m y s voidaan ratkaista ainoastaan siten, että tuo
tan to välin eet sosialiseerataan s. o. tehdään kansan y h te ise k si om aisuudeksi.
Silloin, s i l l o i n v a s t a tu le e ratkaistuk si r iita k y s y m y k s e t: ih m istyö n j a k o n e ty ö n v ä lillä — toiselta puolen, ja m ie- h en työ n ja n aisen työ n v ä lillä — - toiselta puolen.
S illoin sekä kone- että naistyö ilm aisevat om an tod el
lisen tarkoitu ksensa — vä h en tä ä y h teisk u n n a llisesti vä lttä m ättöm än työ n m ahdollisim m an väh ään m äärään koko ih m is
k u n n an hv vaksi.
N aistyön kokon aan poistam inen tai sen rajoittam inen
k in n y k y a ik a n a m erkitsisi ei ainoastaan naisen asettam ista taloud ellisesti orjuusasem aan, v a a n vie lä p ä hänen itsetieto ista ajam ista prostitutsioonin tie lle niin avioeläm ässä k u in ulko
p u o lella avioliittoa, se m erk itsisi — sä lyttää m ieh elle kaksin
verro in työ taa k k a a ja asettaa, hänet paljoa tuk alam p aan ase
m aan kuin missä hän n y k y ä ä n on.
K äsittäm ätön tä on m yö sk in se, että ed istysm ielisistä p iireistä, jo sk in harvoin, k u u lu u ääniä n a istyö n kieltäm isen tai sen rajoittam isen välttäm ättöm yyd estä. Täm ä va a tim u s on y h tä taantiu nu ksellislu on tein en k u in p y rk im y s asettaa u udestaan am m attikunnat kuntoon ja pelastaa käsityö-am m atti, p ik k u tu o tan to ja p ikku p orvaristo.
F .i s a a a s e t t a a m i e h e n j a n a i s e n t y ö n h a r r a s t u k s i a v i h a m i e l i s e e n s u h t e e s e e n t o i s i a a n v a s t a a n i
.Ne ovat välttäm ättöm äsii yhdiste-itävät, ku ten yleensä työ läis
te n y h te is e t p y rk im y k se t j a asetettavat työ n an tajien harras
tu k sia vastaan.
Silloin , k u n nain en vap au tu i m iehen taloudellisesta riip p u vaisu u d esta, jo u tu i hän kapitalism in, taloudellisen ik een orju uttam aksi. H än 011 n ytte m m in aivan sam anlaisessa ase
m assa k u in m iestyöläin en k in j a kärsii sam asta v ä ä ry y d e stä kuin tä m ä k in ; h än omaa a iv a n sam anlaisia h arrastu k sia ja vaatim uksia.
T ieten k ää n ei hän (nainen) harrasta tehdä työ tä m ah
d ollisim m an väh ästä ty ö p a lk a sta ja sillä alentaa m iehen ty ö ansiota. r älttääkseen n aistyön k ilp ailu a tai h eik o n taak secn sitä, lien ee ylen m ääräistä sentään va a tia n aistyön täy d ellistä poistam ista. On tarjolla ain oastaan y k s i h y v ä keino. K ö y h älistö-naisen j a köyh älistö-m iehen tu le e osoittaa toisilleen m yö tätu n to isn u tta ja y h d isty n e in ä , y h te is in voim in , v ii
toittaa tie parem paan tu lev aisu u teen . N aistyöläisten y h te e n liittymin»-n j a taistelu yh teisk u n n a llisen ja va ltio llise n tasa- a rv o isu u d en puolesta tu le v a t olem aan ed u llisia k öyh älistölle, v ie lä p ä ilm e n e vä t ne n aisen e lin k y sy m yk sin ä k in .
I I
N A I N E N J A Y H T E I S K U N N A L L I N E N E L Ä M Ä . N ain en saattoi ainoastaan .siilien asti ilm an suurem paa h a ittaa itseään ja y h te is k u n ta a k oh taan olla su ljettu n a pois yh teisk u n n a llisesta eläm ästä, k u n keh ittym ättöm ät y h te is
k u n n alliset olosuhteet olivat rajo itetu t ahtaisiin pu itteisiin , k u n y k silö n olem assaolon su h teet o livat h arrastu sten ahtaan p iirin va ik u tu k s e n alaisia.
E i ainoastaan n aisilla, v a a n m yö sk in m ieh illä oli täm ä h arrastu sten p iiri silloin v ie lä k o v in rajoitettu, m utta sen p u itteid en sisällä oli nainen y h tä huom attavassa asem assa k u in m ieskin. P e rh e e n olem assaolon ehtoja k o sk evissa k y sym yk sissä, m uutam issa paikoin — m yö sk in kunn allisissa k y sy m y k sissä , om asi nainen jo sk u s ään ioikeuden.
V
P ien oistaloud en ja p aik allisen kaupanteon su h teita v a s
tasi m yö sk in „om & pitäjäläinen“ valtio taito (n u rkkap olitiikka).
Öitä m ukaa, k u n tuo tan tovälin eid en k eh ittäm in en m u utti Y h teisk u n n an taloutta k o sk ev at olosu h teet pienistä j a paikal
lisista — laajoiksi, k an sallisik si ja k an sain välisik si, — k u lk i yh teisk u n tae lä m än lu o n n e sam an k eh itysasteen .
K a n sa llisu u s k y sy m y s o tti itselle en s iv u k y s y m y s as em än (partikul arisrni) m vön tääkseen siten om asta puolestaan etu
sijan yleism aa ih n a ilisu u sk ysym yk selle. Siitä asti, k u n ihm i
n e n alkoi työ sk en n ellä m aailm anm arkkinoita, eikä p aik allista tarve tta va rte n , alkoi hän' harrastaa kaikkia y h teisk u n n allisia olosuhteita ja -ehtoja, jo illa oli v a ik u tu sta m aailm anm arkki- noihin. H än y ritti saattaa näm ä olosuhteet m ahdollisim m an v a sta a v ik si om ille p y rk im y k sille e n . T äm än tarkoitu ksen h än sa a vu ttik in , m ikäli se oli m ahdollista luok k avastak oh tien ja k iih k e ä n vap a a k ilp a ilu n vallitessa.
P o r v a r i s t o rom ahduksien tietä ja valtio llise n y liv a lla n anastuksella on h an k k in u t itselleen oikeuden m ääritellä om aksi h y ö d y k se e n tuotanto- ja m arkkinasuhteet.
“ " K ö y h ä l i s t ö , va ik k a k in valtiollisesta va p a a k si tun nu s
tettu na, k u ite n k in taloud ellisen riip p u vaisuu tensa v u o k si on v a illa k a ik k e a va ltio llista va lta a eikä omaa tilaisu u tta saattaa yh teisk u n n a lliset olosuhteet omia p y rk im y k siä än va sta a vik si.
P o rva risto vasto in tahtoaan oli m yö n tä n yt sen, m itä se ei k y e n n y t enää palauttam aan, s. o. se oli m yö n tän yt työ - m ieh elle tilaisu u den n iitte n olosuhteitten tähden, joissa täm ä elää, ottaa osaa y h teisk u n n a lliseen elämään. J a p orvaristo ka tseleek in ty y ty m ä ttö m y y d e llä sitä, että työ m ies itsetieto i
sena suhtautuu valtiolliseen eläm ään, vaik u ttak oo n se h y v in tai huonosti, että hän va a tii otettavak si huom ioon h än en kin sanansa hänen olem assaoloa ja eläm ää k o sk evissa k y s y m yksissä.
K a ik e ssa tap au ksessa on p orvaristo k y llin h y v in p itä
n y t huolta siitä, ettei k ö yh ä listö n totuudessa lausum a sana tulisi k u u llu k si kaik essa laajuudessaan.
K a ik k i n. k . lu o k k a va ltio n käsissä olevat m aan valis- tu slaitokset ovat osoittautuneet o ivallisik si aseiksi kö yh älistön p im eyd essä pitäm iseen. M itä tu lee hänen suoranaiseen osan
ottoon yh teisku n n allisessa eläm ässä, n iin se vähän vastaa sitä osaa, m ikä köyhälistön, on esitettäv ä taloudellisessa elä-
mässä. Täm ä osanotto rajoittui vaan m uutam iin tun n ettu i
h in ve lvollisu u k siin : „m aksaa ve ro t j a pitää k ieli ham paitten ta k a n a “ . P eriaatteellisesti k u ite n k in on m ielien osanotto v altio llise en eläm ään ratkaistu m y («itäisessä m erkinnässä.
M ainitussa tapauksessa ovat v a l t i o l l i s e t o l o s u h t e e t tu n n e ttu u u n asteeseen saakka k e h itty n e e t taloud ellisten olo
su h teitten vaik u tu k sesta.
A iv a n toisin on naisen kohtalo. H än en taloud ellin en .m erk ityk sen sä on h äm m ästyvän vastakkain en hänen y h te is
ku n n alliseen asem aansa nähden, eten k in m itä tu lee va ltio lli
siin oikeuksiin. H än elle ei ed es ole m yö n n etty niitä ly h y t aik aisia oikeuksia, jo ita k ä yttää h yväk seen m iesk ö y h älistö ; valtio llisessa ja oik eud ellisessa suhteessa m uodostavat naiset viid en n en luokan n y k y a ik a ise s sa yh teisku n n assa. S iih en aikaan kun heidän taloud ellin en toim intansa m ukaantui työ n su oritu ksen uusiin su h teisiin ja laajenee y llä avaram m aksi, h eidän yh teisk u n n a lliset oik eud et v a sta a va t vie lä van hoja koti- ja p ikku teollisu ud en määräämiä, yh teisk u n n a llisia olo
suhteita.
Siitä päivästä, jo llo in suurteollisuus h ä v itti p ik k u te o lli
suuden, siitä, päivästä, jo llo in nainen lakkasi omine ty ö n v ä li- nein e toim ittam asta tarve-esineitä, olivat hänen harrastuk
sensa siirty n e e t p erheestä yh teisk u n taan . U u sien tuotanto
m uotojen vallitessa, vieläp ä silloinkin, kun n ainen ei itse otta
n u t osaa teollisuustoim intaan m ielien toim inta-alan m u uttuessa, alkoi nainen suhtautua aiv a n toisin ulkom aailm aan. Perh e- eläm än ehdot eivä t riip p u n eet emään p erh een pään y k sin o m ai
sesta. tahdosta. V a a n v a ik u ttiv a t siihen välittöm ästi niin m arkkina- ku in m yöskin koko valtio llise n ja taloudellisen eläm än olosuhteet.
T y ö p alk a n korkeus, työ p ä ivä n pituus, työnim i oto, lepo- hotkien k e s tä v y y s , va p aap äivie n m yöntäm inen, k a ik k i näm ä o liv at kotieläm ään v a ik u tta v ia seikkoja, jo tk a e iv ä t enää riip
p u n e et m iehen tahdosta, v a a n työn an tajain oikuista, tuotanto- vä lin e itte n ja m ark k in o in suhteista, htinnat k o titarvetta v a r te n o leville esin eille m äärittelivät sellaiset tekijät, jo tk a oli
v a t kau k an a kotoisen piirin ulkopuolella, j a jo tk a riip p u iva t y h te e n liitty n e istä yh teisk u n n a llisista j a valtiollisista olosuh
teista. \ a.paakilpailu saattoi m eidät nopeasti siirtom aa- ja tullisotiin , jo tk a y h ä vaan k o ra h tiv a t h inta-arvoja välttäm ättö-
m ille tarve-esin eille. U uclet tä y d e n n y k se t teollisu u den alalla k e ittä v ä t ka.dulle tänään isän, huom enna aviom iehen. V a ltio
elimiin,
teollisu u den ja k au p an alalla saavu tettavan valta- h erru u d en taida sy tty n e e t ulkom aiset sodat, va ltio n u u den jä rje sty k s e n m uodostam iseksi puh jenn eet sisäiset sodat sääliä tuntem atta tem p aavat p erheen kesk eltä isän, pojan tai veljen, su n naavn t elättäjän tai p alau ttavat h änet p erh eelle takaisin avuttom an a raajarikkona. S u u rin osa työansiosta m enee v ä lilliste n j a välittöm än i ve ro jen m aksuun. K a ik k i täm ä on om iaan rikkom aan taloud ellisen h y v in v o in n in perheessä, eroit- t am aan toisistaan sen y k s ity is iä jäsen iä ja syöksem ään ne k ep p ik erjäläisen asem aan. L a p se t eivät voi k e h itty ä luonnön- iah jojen sa ja taip u m u sten sa m u kaisesti — tässä taasen ratk a ise v a n osan su o rittavat ulkoa tu le v a t y h te isk u n n a llise t olo
su h teet eivätk ä perhe-olot, — su u rin osa oppilaitoksia pitää oven sa suljettuina om istam attom ien luokkien lapsille. Jos p y y n töjen kau tta ja ih m isystävällisestä su opeudesta heidän onnis
tu u k in päästä sinne, n iin h u olet jok ap äiväisestä le iv ä stä riis
tä v ä t h eiltä tilaisu u d en jää d ä niih in välttäm ättöm ien tietojen saavu ttam iseen ta rv itta v a k si ajaksi. K a sk a a t olemassa-oloon välttäm ättöm ien tarp eitte n hankkim issu liteet riistä vä t isältä tila isu u d en p y sy ttä ä perheessä n. k. „liik a su u “ ja la p s i p ah oitetaan varhain, m ikäli se v a a n on m ahdollista, r y h ty m ään työntekoon.
Sanalla sanoen, nainen vaim ona, perheenem ännöitsijänä, äitinä, — aina ja k aik k ia lla on u lkop u olella perhettä v a llit
s e v ie n taloud ellisten vo im ie n orjuuttam a, jo tk a h allitsevat ko ko h änen elämäänsä.
E ik ä hänelle enää tah d ota B r y ö n tÄ tilaisu u tta ottaa osaa eläm än h elk älitele vään virtau k seen , jo sta riip p u u hänen ilonsa ja surunsa paljoa suurem m assa m äärässä k u in hänen luonnon lahjoistaan olla „k od in em ännöitsijänä“ .
H-in 'e i saa k y se llä m iksi hänen teensä, hänen k u iv a leipänsä, sitkeä k eitto lihansa, ohut su sik a n ta a n sa m aksavat enem m än, m ik si hänen rakastettu nsa on te h ty raajarikoksi, m ieh en sä — eroitettu työstä, m iksi hänen lastensa lap su u den pitää olla v a iva lo ista ja syn kkää, ja h änen oma van h u u ten sa n iin turvaton, m iksi h änen m iehensä päiväp alkkaa vu o
sittain vähennetään, ja m iksi työ p ä ivä ä y h ä p itennetään?
H än ei saa etsiä vastau sta sadoille, tuh an sille k y sy m y k s ille ,
jo t k a ilm aan tuvat h än elle ja h än en läh eisilleen eläm änkanip- p a ilu ssa ? H än en tulee- sopia k a ik k ie n kanssa, jo tk a sy sää vät Jläntä tie tä pi tkin varm aan p erikatoon uskaltam atta edes ottaa se lv ille oman k ö y h y y te n sä sy y t.
1 ielfl vo im akkaam m in tu n te e riip p u v aisu u ten sa y h teis
ku n n allisista olosuhteista nainen, jo k a on jäänyt- „ ty ö v o i
m a k s i“ j a jo k a toim ittaa tarve-esm eitä yh teisk u n n a lle eikä p erh eelle, nainen, jo k a on v a p a u tu n u t m iehen riip p u vaisu u desta jo u tu e n sam alla k a p italistin orju utettavak si.
T e M a styö lä isn a ise n p y rk im y k siä välittö m ästi kosketel
laan _ k a ik issa valtak u n n an lakim ääräyksissä. K u te n kuinkin yh teisk u n n a n jäsenen, n iin h än en kin tu lisi om ata oikeus su h tautua suoraan k a ik k iin viranom aisiin, ilm ilau sua om at toi
vo m u k se n sa ja vaatim u k sen sa sekä tuoda julki vastalauseensa.
H än elle p itäisi ennen k a ik k e a olla m yö n n e tty äänioikeus k a ik k iin yh teisk u n n a llisiin laito k siin nähden, itänen, y h te is
k u n n alliset v e lvollisu u ten sa e iv ä t m issään suhteessa eroa m ies- työ läisten velvollisu u k sista. T eh d as- ja am m atti tv Ö jäijestelyä k o sk e v at säädökset o vat erittäin tärkeästä m erkitvksest-ä n iin työläis]liioitelle k u in raataja-naisellekin. H än elle ei tieten kään ole y h d en tek ev ä ä , om aako hän v a p a u tta liik k u m ise e n v a i eikö, tai riip p u u k o tästä hänen asem ansa p aranem inen; h elp ot
taako täm ä v a i va ik eu tta a h än elle tilaisuuden etsim istä its e l
leen ta\ allista edullisem m an työ n saan tiin . H än elle on m yö s
kin su u resta m erk ity k sestä — e s iin ty y k ö h allitu s y k sistä än va lta lu o k k ien edustajana tai puolustaako se edes näön v u o k si työläisjou kon h arrastuk sia; rajoittaako se k ap italistien har
jo itta m a a k iih k e ä tä työ läiste n riistäm istä v a i eikö se h u oleh d i siitä- ensinkään.
K y s y m y k s e t 8 -tuntisen norm aalityöp äivän k äytäntöön ottam isesta, yö- j a p y h ä ty ö n kieltäm isestä, te rv e y d e llisistä j a terveyshoidollisisfca toim enp iteistä n iillä teollisu u den epä
te rve e llisillä haaroilla, jo illa m u uten kin jo naisen ly h y t ik ä lyh en ee, — k a ik k i näm ä ovat n iin n aisia k u in m iehiäkin, h y v in läheisesti k o sk e v ia k y sy m y k s iä .
N aisesta on sam an tekevää, alentaako pääom anom istaja a litu isesti h änen työansiotaan v a i onko pääom anom istaja pa.- k o ite ttu p y sy ttä m ää n työ an sio n niin alhaalla, että nainen ju u r i voi sillä saada välttäm ättöm im m ät taive-esineensä.
Eläkerahasto)a, k ö yh ie n avu stu skassoja j a tap a tu rm a a varalta olevia varokein oja k o sk evat lak im ääräyk set y . m. s, - k a ik k i ne ovat yh tä tärkeitä työ läism ieh elle ku in -naisellekin . Sillä vo ih an n ain en kin m illä h etk ellä h y vä n sä kaatua teolli
suuden u h rin a; eten k in k u n ottaa huom ioon työ su h teet, jo tk a eivä t m yönnä tilaisu u tta itsen sä turvaam iseen tapaturm an.
v a ralta, _ . . . , .
M yö sk in kokoontum is- ja y h d isty m isva p a u sla it o va t m erk ityk seltään y h tä tärk eitä m iehiin k u in naisiinkin näh
den. T äm än oik eud en nojalla vo i n ain e n k in jo n k u n ve rra n osoittaa va stu stu sta pääom anom istajain p y rk im y k sille ; taasen täm än oik eud en puu ttu essa on nainen käsistään ja jalo istaan kah leissa ja jo u tu u pääom an rajattom an m ielivallan uh riksi.
N iinikään antaa kokoontum isvapaus n aiselle tilaisuuden itsen sä kan ssa tasa-arvoisten h en k ilö itten seurassa se lv ittä ä ja puolustaa om ia harrastuksiaan. \ h d istym l s vap au s taasen auttaisi naisia liittym ään taistelu rin tam aan pääom aa va sta a n ja viitoittam aan tie n naisen vap au tu sp yrin n öille. _
K a ik k i y h te isk u n n a n j a va ltio n asioita k o sk e v at lak i
m ääräyk set om aavat sam an m e rk ity k se n koko työ läisln ok - kaan, niin naisiin k u in m ieliiin k in nähden. A erot p a in a va t naista n iin työn su orittajan a kui n työ n sä tu lo k sien n auttijan a.
S e k ä valtio että pääom anom istaja om aavat useampia, kein oja naisen jo m u u ten k in ku rjien p alk k au ssu h te itten rajoittam i
seen. T o iselta puolen h änen työansionsa pienenee ja toi
selta puolen — tarve-esin eet k a llistu va t ja jo s nainen jo u tu u vararik o n ku ilu n partaalle, n iin esittää y h te is k u n ta jo te n k in y le v ä m ie h se sti hänelle prostitutsioonia — tuota n y k y is e n yh teisku n tajärjestelm än vaalim aa tahraa. J a m ikä kuitenkin- on m erkillisintä, n iin ilm aantuu tällöin kaik en laatu isia loisia ja riistäjiä, u sein m yö sk in v a ltio tai y h te isk u n ta on m ukana, jo tk a T eroittavat n aista tästä k in am m atista. _
Jokain en v a ltio viisaasti otettu askel, jo k a in en pörssi- kein ottelu v o iv a t aih eu ttaa n aisen työansion alenem isen, v o i
va tp a v ie lä jo sk u s ko k on aan k in häneltä riistää sen.
V a p aasti k e h itty ä saaneet liik e y r ity k se t o v a t om iaan tuottam aan su u n a talo u d ellisia p u lia ; tuh an sittain jo u tu u naisia k a d u ille, sairaaloihin, porttoloihin tai on h eillä ed essä itsem urha. S od at tuh o avat su u resti teollisu u tta ja riistävät naiselta toim eentulon u seik si vu o sik si. K u te n n ä k y y , riip
p u v a t k a ik k i hänen elinehtonsa aiv a n tarkkaan yh teisk u n ta eläm ästä ja sen y h te y d e ss ä ilm en evistä olosuhteista.
. . f o itaisiinko naiselta vaatia, että hän su ljetu in silm in j a ristissäkäsin katsoisi kohti sellaista elämää, jo k a k y llä on
asettam assa n aiselle ve lv o llisu u k sia tuh an sittain, m u tta ei vä litä laisinkaan inistään oik eu k sien m yöntäm isestä h än elle?
V oitaisiinko evätä kan sallisessa teollisuudessa tärkeän teh tä v än om aavalta naiselta, jok a, v a ik k a k in omalla hiellään j a verellääti on luon ut kansan rik kau d en , onkin jä ttä n y t itsel
leen siitä ainoastaan osan, -— voitaisiin ko tod ellakin häneltä evätä vap au s saada pitää kokouksia, joissa hänellä olisi tilai
suus p ohtia ja k esk u stella tarpeistaan?
L ik ö hänellä saisi olla oik eutta läh ettää lainsäädäntö- laitoksiin niitä edustajia, jo ih in hän voi tä y sin luottaa, ja jo tk a tosiaankin h u oleh tivat kansan paraasta?
S itä m u kaa k u in naisen toim inta siirty i p erh een k e s
kuudesta. yh teisk u n taan , sitä m ukaa v a p a u tu iv a t m yö sk in hänen ajatuksen sa j a tun teensa kodin ahtaasta ja 3’ksipuoli- sesta piiristä.
N ain en el saa jääd ä enään yksin o m aan k o tilied e n ää
reen ; h änen t ä y t y y saada elää yh teisk u n n a ssa ja k a ik k ie n h änen om inaisten, itsek k ä itten p y rk im y ste n sä tulee luovuttaa, p aik k an sa y le ise lle s o l i d a r i t e e t i n ( = y h tee n k u u lu v aisu u s) l a a j a l l e t u n t e e l l e . N aisten k a ik k ie n va ltio llisten ja y h teisku n n allisten oik euk sien tulee täy d e lle e n vastata hänen y h te isk u n n a llista m erk itystä än ja h ä n e n s u o r i t t a m a a n s a t e o l l i s u u s t y ö n t e k i j ä n o s a a. E vätä n y k y a ja n teolli »uu
d essa san gen tärk eän asem an saavu ttan eelta n aiselta v a ltio l
lisia o ik euk sia ainoastaan sillä perusteella, ettei hän suorita sotap alvelu sta — m erkitsisi puolustaa katsantokantaa, jo k a on jä ä n y t m uinaism uistojen jou k k o on , sitten k u n valtio talou s oli osoittanut yh teisk u n n a llisesti h y ö d y llise n ja välttäm ättö
m än työ n eri lajit tasa-arvoi siksi.
N aistyön arvioim inen alhaisem m aksi m iehen ty ö tä — sek in oli tuota m uin aisuuden jätettä, jäänn östä n iiltä ajoilta, jo lloin ty ö ja e ttiin „arvo k k aam p aan “ j a „alh aisem p aan “ ,
„h ie n o o n “ ja „yk sin k e rta is e e n “ työh ön. K a ik k ie n arvok- kaim m aksi ja h ie n o m m a k s i ty ö k si lask ettiin silloin korko- lip p u je n le ik k e l ominen.
K
K atsantokantaan , jo lla jo aikoja sitten on ollut p a ik kan sa m uinaism uistona, k u u lu u m yö sk in se m ielipide, että naiselta pu u ttu u k ä sity s k y k y , ettei hiin ole k y p s y n y t otta
m aan osaa va ltio llise en eläm ään. Osanotto valtio lliseen elä
m ään v a a tii ainoastaan te rv e ttä jä lk e ä , käytänn öllistä k y k y ä , om ien p y rk im y sten sä ja n iid e n sekä y lite is h y v ä n vä lillä v a l
lits e v ie n läh eisten su h teitten tuntem usta.
E ih än nainen vo i saavuttaa valtiollista, ja taloud ellista k o kem usta ko tilied en ääressä. Itse eläm ästä saatujen k o k e
m u sten ja huom ioitten tuloksen a ilm en ee k y p s y y s ottam aan osaa v altio llise en eläm ään ja nainen h crk k ätaju isen a h elp osti v o ik in saavuttaa sen.
Tähän asti o vat yh tä läisesti m ieh en its c k k ä is y y s k u in m yö sk in naisen oma vä lin p itäm ä ttö m y y s h aitann eet naisen osanottoa yh teisku n n alliseen eläm ään. O lev at olot ja talou
dellisessa sekä y h teisk u n n a llisessa eläm ässä y h täm ittaa nä
k y v iin ilm en evä k esk in äin en v u o ro v aik u tu s ovat v e lv o itta n eet naisten vaatim aan va ltio llisia oik euk sia; ja jum i* sen te h tä v ä n vu oksi, jo n k a h än on saanut toim itettavak seen teol
lisu ud en alalla, ja jo k a p äivä p ä ivä ltä tulee yh ä liuom atum - m aksi, saakin nain en va ltio llise t oikeuten sa joko sitten m ie
lie n suostum uksella ta i ilm an ; vo ip a sattu a niinkin, että h än saavu ttaa ne tietäm ättänsäkin.
K A I K E N J A L A S T E N K A S V A T U S .
E d ellisissä lu v u issa, jo is sa pu h u ttiin naisen asem assa tap ah tu n eesta m uutoksesta, olem m e koettan eet osottaa k u in k a n y k y is e t olosuhteet ovat teh n ee t van h asta „k od in em ännöitsi- jä s tä “ y h teisk u n n allisen ajanhaireen (anakronism in) ja k u in k a Itänen, toim in tan sa ja p y rk im y k se n sä o va t tu lleet siirre ty ik si p erh een p ih istä yh teisku n taan .
M e tarkastelim m e niissä k u ite n k in vaan „k od in emän- n ö itsijä n “ teh tä viä y k sistä än taloudelliselta katsantokan n alta ja jätim m e .syrjään pin tap u olisten viisa u stieteilijäin j a runo
n iek k ojen ylistäm än naisen „lu on n ollisen k u tsu m u k sen “ olla lastensa äitinä.
"N a in e n 011 sä ily te ttä v ä hänen äidillisiä ve lv o llisu u k siaa n v a r te n “ — tulin, m ielilauseella saarnattiin ristiretk eä naisen va p a u tu m isp y rk im v k sie n tukah d u ttam iseksi.
L u u lla a n n äet tällä „n aisen luon nollisen k u tsu m u k sen “ vaku u ttam isella, jo k a ei kuulu sietävän m inkäänlaisia vasta
v ä itte itä , k errassaan vo ita v a n tu k ah d u tta a naisen vaatim u k set oikeuksistaan j a ve lv o llisu u k sista an y h teisk u n n allisessa elä
mässä.
T ä tä asem aa ku tsu taan „s iv e e llise n “ luonnonom inaisuu
den m ietelm ätilaksi.
K u te n tun n ettu a ei jo k a p ä ivä in e n ihm inen m istään p id ä niinp aljon ku in sopim attom ien tosiasiani ja ilm aisujen sy r
jäy ttä m isistä „sive e lliste n m ietelm ien v u o k s i“ .
„ S iv e e llis e t va ik u ttim e t“ o va t erittäin kauniita ja h elp poja saada k u ten sien etk in ; ne va p a u tta va t ihm iset v e lv o lli
suudesta ajatella itseään j a k a ik u v at san gen k au n iisti lop u lli
sessa valm istuksessa yh teisin e, m utta sam alla tyh jin e sana
helinöilleen. P orvaristo piiloitteleikse m oraalinsa tu rv issa y h tä läisesti k u in kam eliku rki p eittää päänsä taivaanrann alla huom aam ansa vaaran ilm aantuessa.
N aisen „luonnollisen k u tsu m u k sen “ lain kirjaim ella mää- rättaessa sy n n y ttä ä ja kasvattaa lajisia — unoh detaan kokonaan ne kym m en et j a sadat tuhannet naiset, j o t k a e i v ä t k o s k a a n o m a a t i l a i s u u t t a täyttää äidillisiä v e lv o lli
suuksiaan.
Iällä välin k u iten k in v iim e k si m ain ittu jen lukum äärä n y k y is te n yhteiskunta-olojen v u o k si v u o si vu o d e lta lisä än tyy, ja ty ö p a lk k a k y sv m y s on m u u ttu n u t heille vä h ite lle n ehn- b j synry kseksi. A litu ise sti k ä y tä v ä t sodat, ni ellen kitaansa kym m en iä tuh an sia nuoria elinvoim aisia m iehiä, ja y h ä vai
keam m iksi k ä y v ä t u u sien p erlie liitto je n raken tam iset o va t om iaan vähen täm ään a vio liitto je n lukum äärää. M uuten va i
k eat talo ud elliset olosuhteet u sein riistä vä t avi o m m eltakin tilaisu u d en om ata lapsia. R u u m iillisesti sairaloisesti k e h itty n y t koyh älistölu ok k aan k u u lu v a nainen saattaa m aailm aan ainoastaan onnettom ia, eläm ism ahdolIisuuksia v a illa o le v ia lapsia, jo lle i hän jo kokonaan ole k adottanu t h e d e lm ä llisyy t
tään. M illä oik eu d ella ajjotaan siis asettaa ve lv o llisu u k sia näille naisille, jo ilta jo p u u ttu v a t k a ik k i v e lv o llisu u k s ie n tä y t
täm iseen ta rvitta v a t eläin ise h d o ti
Sh.
T oiselta puolen voim m e -asettaa va sta tta va k si: onko n y k y a j a n äiti kyllin, h y v ä onnen lastensa k asvattajaksi, ja Vöiko liä-n tod ella sitä olla n y k y is is s ä olosuhteissa?
Jos silm ällem m e porvarillista perhettä, niin huom aam m e naisen „luonn ollisen k u tsu m u k sen “ rajottu van vaan: p a lk ata jo u k k o vieraita naish en kilö ltä osoittam aan ruu m iillisia ja h en
k isiä p a lv e lu k sia ; näille asettaa hän k a ik k i „äid illiset v e l
v o llisu u d e t“ te h tä v ä k s i; säälitteleepä vielä sitäkin , ettei hän v o i jättää epäm ieluista laste n syn n yttä n i isiäk in näiden teh
täväk si. Im ettäjiltä siir ty y laste n hoitam inen sitte erity isille k a sv a tta jille k otiop ettajille, op ettajille j a o p ettajattan n e.
L asten ruum iillinen, h en k in en j a siv eellin en k asvatu s uskotaan h y v ie n ain eellisten olosuhteitten va llitessa erityi
sille kasvattajille. K a ik k i äidilliset _ v e lv o llisu u d e t rajo ittu vat va a n siihen, että valitaan tällaisia kasvattajia, korvataan h eille työstään seuraa v a p a lk k a ja p id etään h eistä huolta.
A in o astaan h a lv o in nainen itse h u oleh tii lastensa k a svatu k sesta ja tällöin kin on k asv atu s vielä h arvem m in jä rk e v ä ä ja onnistunutta.
Su u rp orvariston varoja n ielevä k asvatu s antaa aivan sam an tuloksen ku in k ö yh älistöäk in , jolta k a svatu k see n tu s
k in liiken ee varoja.
M itä h arvem m in m iehen työan sio riittää p erh een tar
p eitte n ty y d y ty k s e k s i, m itä useam m in o lev ien olojen vä lttä m ättöm yys p ah oittaa naisen teh taan p a lv e lu k se e n h an k k iak seen siten perheen tarp eita ty y d y ttä v ä t elintarpeet, sitä väh em m in naisella on tilaisu u tta huolehtia lapsistaan ja k as
v a tta a niitä.
K ä in ollen ovat n y k y is e t aineelliset olosuhteet niin ylh äisissä ku in alem m issakin kansan luokissa joh tan eet sam aan tulokseen : n e o v a t r i i s t ä n e e t l a s t e n k a s v a t u k s e n ä i d i n k ä s i s t ä . K a sv a tu s lakkasi useam m issa tap auksissa olem asta peitteeseen k u u lu v ie n h en kilö itten ve lvo llisu u ten a ja teh tävän ä; n y t se siirty i vieraille, perh een u lkop u olella o lev ille hen kilöille.
U u d e t tuotan tovälin eet e iv ä t riistän eet naista ainoas
taan k o tity ö n äärestä, vaan p o istiva t h äneltä m ahdollisuu
d e n k in kasvattaa lapsia, jo te n tu lo k set osoittautu ivat y h tä p itä v ik si niin p orvaristonaiseen k u in työläisn aiseen kin nähden.
K u ite n k in on kum m an kin .luokan naisten asem assa ta va tto m a n paljon eroavaisuutta: toiselta puolen täyd ellin e n ty ö ttö m y y s , toiselta pu olen — ylim ääräin en työ stä rasittu
m inen.
P o r v a r i s t o - n a i n e n omaa tilaisu u den hankkia lapsil
le e n siv istyn e itä kasv attajia, jo id e n va ik u tu s lap siin on ver- la tta in parem p i k u in hänen itsensä, jo te n lap set tällä tav oin tu le v a t k a sv a te tu ik si enem m än tai vähem m än edullisissa olosuhteissa.
A iv a n toisenlain en on t y ö l ä i s n a i s e n asema. H änen lastensa k a sv a tta ja k si m elkein aina j a p oik k eu k setta ilm aan
tu u s u o r a n a i n e n s a t t u m a , ja heih in va ik u tta va n a k ou lu n a taas on — p u u t e .
H y v ä s sä taloudellisessa asem assa oleva nainen k ie ltä y tyessään im ettäm ästä lastaan k au n eu d en säilvttäm isperus- te e lla h an kkii „te rv e e n m aalaisim ettäjän“ , jo k a antaa lapselle paljoa parem paa m aitoa k u in hänen itsen sä jo syn n yttäm i
sessä tu rm eltu n u t ruum iinsa v o isi tarjota. N e hen kilöt, jo ille on uskottu lasten edelleen kasvattam in en , opetetaan e rity i
se sti tähän tarkoitukseen . T yölä isn a ise n ei ole ajattelem i- nen kaan saada, h y v ä ä sijaista lastensa im ettäjäksi. Jo llei tau ti p a k o lta häntä k ie ltä y ty m ä ä n m aidon annista lapselleen, n iin estävät h äneltä sen työ n teo n suhteet. U seasti on hän p ak otettu itse p alkk au tum aan im ettäjäksi viera ille lapsille, vie lä useam m in ajaa hänet jo aam unkoitosta työh ön tehtaan- pilli. K o k o p itk än p äivän 011 hän sidottu työnsä ääreen;
tu sk in ehtii hän ju o sta kotiinsa ruokatu n nille vilkaistakseen h e tk e k s i lastaan ja syö ttääk seen sitä. K o k o p äivän 011 lapsi van h e m m an sisarensa, arm eliaan naapuri-em ännän tai sitä v a r te n p alkatu n n aish en kilön hoidettavan a, naishenkilön, jo n k a erikoisteh tävään k u u lu u „ e n k e l i e n v a l m i s t a m i n e n “ .
T iik a h u ttaa k se cn p ien en k irk u jan äänen työnn etään h ä n e n suuhunsa lik ain e n im e ty ssa rv i { = tutti), tai k ä yte
tään h y v in u sein jon k u n m oista hu u m aavaa, u n ettavaa ainetta, jo n k a k ä yttäm in e n on om iaan saattam aan lap sen tylsäm ie
lise k si; jo s k u s aikaansaapi se kuolem ankin. Ä id in m aidon asem asta annetaan v a ih teek si erilaisia uusia „lasta ravitsevia a in e ita “ , jo tk a tav allisesti v a ik u tta v a t turm iollisesti lapsen h en to o n rum n iin raken nukseen. TerveyslioidolLisesta vaaliini-
sesta ei ole puhetta kaari. T yöläisn ain en pitää tavattom ana onnenaan saada lapsensa p ä iv ik si lastenseim een. T u sk in on lapsen im ettäm isaika loppuun kulun ut, niin jo u tu u la p s i sisartensa j a ve ljien sä h oid ettavaksi, vielä p ä tu tta v ie n k in hoitoon, ja k a ik k ein useam m in jä ä h än ilm an m itään va a lin taa ja on hänellä silloin tilaisu u s polttaa itsensä, h uk k u a ja pudota ikku nasta.
T avatto m an h arvoin sattuu lapsi jou tu m aan lastentar
haan, josta hän jo suoraan v o i siirty ä kouluun. A in o astaan tällaisissa tap au ksissa vo i äiti vap aasti päästää, h elpotuksen- liuokauksen, sillä onhan hän tä y sin vak u u te ttu siitä, että lapsen sa on ainakin m uutam an tun nin van hem p ien ih m isten va lvo n n an alla, eikä ole siis p eljättävissä m inkäänlaista v a a raa. L astenseim et, lastentarhat ja koulu, sehän on itses
tään selvää, eivä t v o i antaa eivätkä k o skaan tulekaan anta
m aan sitä, m itä h eille olisi välttäm ätön tä niin kau an k u in n y k y in e n y liteisk u n ta jäijestelm ä on voim assa; m utta työ läis
naiselle ovat m iniätkin n y k y h e tk e llä h y v in k in tärkeitä.
K ö jd iälistö n ain en ei ole tilaisu u dessa antam aan lapsel
leen sellaista kasvatu sta, m in kä hän p itäisi p a r h a i 111 p a n a, koska hänen tu lee v a lita se, m ikä k y s y y vähem m än varoja, ja m ikä jättää hänelle aikaa työntekoon. Itse hän vo i olla lastensa seurassa ja v a ik u tta a h eiliin ainoastaan ly h y in ä lom a- hetkinä, sunnuntai- ja p yh äp äivin ä, jollei hän tieten kään ole- ylim ääräisen ty ö n rasittam a. M utta hänen voim ansa ta v a lli
sesti o vat n iin lopussa ja h änen m ielensä n iin rasittu nu t huolista sek ä näinä p äivin ä on hänellä koko v iik o n varre lta kasaantun ut siksi k o tityötä, ettei hänellä ole usein aikaa huolehtia lapsistaan. K u in k a v o isi silloin nainen tällaisissa- olosuhteissa edullisesti v a ik u tta a lapsiinsa'?
M eille jää vie lä silm äiltäväksi p ik k u p o rv arillin en perhe, tuo m uinais-jäännösten p yh ättö, tuo m eidän esi-isillemme- rak k aitten ja p y h ie n k ä sityste n ja m enojen säilyttäjä. Piklcu- porvaristolu okan elämis-olo,suhteet eivä t m issään tap au k sessa v o i olla op ettavaisena esim erkkinä. P ik k u p orvaristo ehdottom asti h äviää ja sen tuleek in , lukuunottam atta niitit hen kilöitä, jo tk a koh oavat su u rp orvariston riv eih in , siirty ä k ö yliälistö n jou kkoon . T äm än luokan naiset k oettaen jä lji
tellä suurporvaristoluokassa o levien k u u lu k si tu lleitten kanssa- sisartensa eläm äntapoja, k o e tta va t vap au tu a usein lasten k a s
vatuksesi®. S u u rin osa heistä on p ak otettu k u ite n k in otta
m aan jo n k u n sivutoim en, k u ten esim . om pelem isen, kutom isen ja opettam isen; näin ollen ei h än ole paljoakaan parem m assa asem assa k u in köyhäJLtstönainenkaan. J a tällö in h uolehti
m inen lasten k a svatu k sesta s iir ty y täm änk in luokan n a isten käsistä.
T u otantovälin eet, poistaen vä lttä m ättö m y yd e n valm istaa tarve-esineitä p e r h e e n k e s k u u d e s s a , sä rk ivä t m aaperän lasten k asvatu k sessa perheessä. N ainen, r y h d y tty ään toim i
m aan y h te isk u n ta a varten , k ado tti tilaisu u den 'seu rata „lu o n nollista k u tsu m ustaan “ , jo k a sitäpaitsi oli „lu o n n ollin en “ ainoastaan niin kauan k u in se vastasi taloud ellisia olosuhteita.
L a ste n hoito ja k asvatu s v o iv a t jääd ä yksin o m aan ä id in teh tä v äk si ainoastaan siihen asti, kunnes nainen luonnostaan ja toim innaltaan oli sidottu kotiin.
Perhe-eläm än tuli tehdä k eh itysk u lk u n sa talo u d elliste n olosuhteiden k e h ity s k u lu n vastaisek si, k o sk a p e rh e k in o n taloudellin en, eikä siv e e llin e n y h d y s-sid e.
R in n a n perheen taloudellisen perustan kanssa tu lee m yö sk in m uuttua sen n. k. siv eelliset tehtävät. Y h te is k u n ta on n im ittäin p erh een suoranainen perillinen .
V a lite tta v a sti täm ä k e h ity s k u lk u ei ole vielä p ä ä ttyn y t.
T aistelu u u d en ja v a n h a n välillä, v ä l i k a u d e n v a ik e a ajan
jak so, on tavattom an voim akkaasti v a ik u tta n u t lasten k a sv a tuk seen kin . M utta p erh een h ä viän iisk vsy m v s on jo sik si p itk än harp p au ksen n y k y is in ottanut, ettei sen p äättym isestä v o i olla m inkään laisia arveluja.
L a s t e n k a s v a t u s s i i r t y y j a s e n t u l e e k i n s i i r t y ä p e r h e e s t ä y h t e i s k u n t a a n , ä i d i n k ä s i s t ä v a r s i n a i s t e n k a s v a t t a j i e n k ä s i i n s a n a n l a a j i m m a s s a m e r k i t y k - s e s s ä.
N ainen tulee ei ainoastaan p erh een e m ännöit sijana, v a a n m yö sk in äitinä vapaasti valitsem aan itselleen y h te isk u n n a lli
sen toim innan y k silö lliste n k y k y je n sä j a lnoim onlahjojcnsa m ukaisesti sekä käsi kädessä y h teisk n n tavaatim u sten kanssa.
H än en yh teisk u n n a llin en asem ansa yhä enem m än tu lee m ie
lien asem an vertaisek si, ja k a ik k i h rllä tu n teiset v a litu k se t e iv ä t voi m uuttaa p ilk k u a k a a n tästä tosi-asiasta.
Luulem m e, ettei kannata vu o d attaa k y y n e le itä täm än ilm iön johdosta.
V a k u u tu s , että nainen sy n ty ä n sä olisi m äärätty k a svat
tam aan lapsia, on jäännöstä van h o ilta ajoilta: sillä ei ole enää m erk ity stä n y k y iste n yh teisku n ta-o lo jen vallitessa. Ä iti tie
tenkin on „lu o n n ollin en “ lapsen sa k asv attaja im ettäm isaikana h ä n e n ja lapsen sa vä lillä o levan luon nollisen y h d y s-site e n vu o k si, " m u ttei sen p item m älti. Y h teisk u n n an teh tä v äk si jä ä m vön tää lapselle äid illistä huolen pitoa tänä a ik a n a ja antaa la p se lle tilaisu u tta norm aalisesti keh ittyä äidin raskauden aikan a. M utta niin p ian Im in im ettäm isaika on ohi, n iin on lap sen te rv e y d e lle ja k e h itty m ise lle a iv a n yh d e n te k e v ä ä liuo- le h tiik o hänestä äiti vai jo k u m uu. Tässä taasen eiv ä t rat
k aisevaa va ik u tin ta o m aa'„lu o n n o lliset“ m uuttum attom at s y y t, vaan päinvastoin — alinom aa m u u ttu v a t yh teisk u n n a lliset
olosuhteet.
T ärk eätä ei nim enom aan ole äidillinen, vaan y lee n sä jä r k e v ä , lem peä k asvatu s, jo k a p eru stu u lapsen k eh itysla k ien
tuntem ukseen.
T y ö n alkuperäisen jao n m ukaan nais- ja m iestyöliön oli nainen a i k a i s e m m i n lastensa luonnollinen kasvattaja sam oinkuin hän oli m yö sk in perheen tarp eitten luon nollinen h an k k ija. Sen aik uin en k asv atu s oli y h t ä alkuperäistä ja raakaa kui n silloinen työn su oritu skin . A .steettainen työn jako riisti naiselta luinen toim inta-alansa ja vä h ite lle n tem pasi, hänen käsistään m yö sk in lasten k a svatu k sen k in sikäli, k u n v a a n tätäkin v a rte n oli olem assa k a svattajik si a ik ovilla k a i
ken laatu ista tietoa, jo ta ainoastaan h arvoissa tap auksissa tapaa sam assa henkilössä.
E n n en k a ik k e a oli äidiltä, e v ä tty poilden k ä sityö n te k n illin en opetus ja sitten vä h itellen m yö sk in lasten h en kin en k asvatu s ylee n sä; k asvatu s siirty ik in tästä lähin tätä varte n va lm iste tu ille kasvattajille.
E i k en ellekään tieten kään p älkähdä n y k y ä ä n päähän väi ttää tällaista työn jakoa vastaan lasten kasvatu k seen näh
den. L aste n opettam inen e rity iste n k a svattajien a v u lla on en n en k a ik k e a a setettava etu sijalle, vielä p ä se on välttäm ätön
kin . E i Itukaan halua en ää vak u u ttaa, että äidin on oltava lastensa „lu o n n ollisen a“ ja yk sin o m aisen ak in opettajattarena.
N y k y is e n k asvatu sjärjestelm än va llitessa on näin ollen äid in teh tä v ä lastensa k asvattajan a tu n tu v asti vä h e n ty n y t.
