• Ei tuloksia

Alueellinen metsäohjelma kokoaa metsän monet merkitykset

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alueellinen metsäohjelma kokoaa metsän monet merkitykset"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

1/2009 - Alueellinen metsäohjelma kokoaa metsän monet merkitykset

Kirjoittajat: Laitala Marjo, marjo.laitala@oamk.fi, Tikkanen Jukka, jukka.tikkanen@oamk.fi, Saarinen Ninni, ninni.saarinen@helsinki.fi | Näytä laajemmat kirjoittajatiedot

Julkaistu: 27.3.2009 Muokattu: 29.4.2009 | Tiivistelmä

Artikkeliin viittaminen | Metatiedot | Julkaisu pdf-muodossa | Kommentit (1 kpl)

Metsäkeskusten johdolla tehtävään alueelliseen metsäohjelmaan (AMO) osallistuu nykyisin monia sidosryhmiä, joilla saattaa olla hyvinkin erilaisia metsien käyttöä ja hoitoa koskevia tavoitteita. Oamkin Luonnonvara-alan yksikön koordinoiman HyvAMO-hankkeen

(Alueellinen metsäohjelma hyväksyttävänä ja vaikuttavana prosessina) tavoite on tuottaa metsäkeskuksille uusia työtapoja, joilla nämä tavoitteet voitaisiin sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Tämä on yhteenveto hankkeen taustasta, tähän mennessä tehdystä

tutkimustyöstä ja sen tuloksista. HyvAMO alkoi vuonna 2007 ja se jatkuu vuoden 2009 loppuun.

Kuv a 1. Metsän merkity s riippuu käy ttäjästä – erilaisia arv oja sov itellaan alueellisessa metsäohjelmassa. (Kuv a: Robin Ambroz.)

Näkemysten sovittelua osallistamalla

Alue e lline n me tsä ohje lma on kooste nä ke myksistä ma a kunna n me tsie n ke hittä mise ksi.

Ke ske ine n ta voite ohje lmissa on konse nsus me tsie n ta loude llise sti, e kologise sti ja sosia a lise sti ke stä vä stä kä ytöstä . Tä mä me tsä la in[1] muka ine n ohje nuora ta rkoitta a kä ytä nnössä sitä , e ttä ohje lmiin tulisi sisä llyttä ä ka ikki me tsie n kä yttömuodot.

Puuntuota nnon lisä ksi on ote tta va huomioon niin me tsiä hyödyntä vä yritystoiminta kuin ulkoilu- ja virkistyskä yttökin, ma ise ma nhoito se kä e ntistä pa inokka a mmin, me tsä luonnon monimuotoisuude n suoje lu. Nä ide n poliittiste n pe ria a te linja uste n tue ksi ma a - ja me tsä ta lousministe riö on nime nnyt joka ise e n 13 me tsä ke skukse e n a lue e llise n me tsä ne uvoston, jossa ova t e duste ttuina me tsä ä e ri ta va lla hyödyntä vä t

intre ssiryhmä t.

Miten osallistumista tutkitaan?

Osa llista va suunnitte lu on yhte istyötä , jossa orga nisa a tio a nta a sidosryhmille ja ka nsa la isille ma hdollisuude n va ikutta a pä ä tökse nte koon[2], tä ssä ta pa ukse ssa me tsä ke skus a lue e llise n me tsä ohje lma n la a dinta a n ja itse ohje lma n sisä ltöön.

Me tsä ohje lmie n osa llistumispe ria a te on mä ä rite lty W ie nin

me tsä ministe rikonfe re nssissa[3] ja se n muka ise sti HyvAMO:ssa on ke rä tty tutkimusa ine istoa kysymä llä : Ke tkä on ote ttu suunnitte luun muka a n ja millä ta va lla he idä t on kutsuttu? Mite n he ova t voine e t ilma ista nä ke myksiä ä n? Mitä tie toja he illä on

ARTIKKELIT

27.3.2009

1/2009 - Alueellinen metsäohjelma kokoaa metsän monet merkity kset

RAPO RTIT

JULKAISUPERIAATTEET O HJEITA KIRJO ITTAJILLE JULKAISUNEUVO STO ARTIKKELIHAKU

ha kusa na Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798-2022

»

co nve rte d by We b2P DFC o nve rt.co m

(2)

ollut kä yte ttä vissä ä n? Mite n osa llistuja t ova t voine e t va ikutta a pä ä tökse nte koon ja lopputulokse e n? Mite n ohje lma prose ssia pitä isi ke hittä ä ?

Ta usta tie toa on ke rä tty me tsä ohje lma työhön osa llistune ilta he nkilöiltä mm. Pohjois- Pohja nma a lla ja Louna is-Suome ssa . Ha a sta tte lu- ja kyse lytutkimuste n[4] lisä ksi ha nkke e ssa on mm. koke iltu uutta ta pa a hyödyntä ä SW OT-a na lyysin tuloksia[5], sillä mone t me tsä ohje lma n osa puolista ova t olle e t turha utune ita pe rinte ise e n SW OT- työske nte lyyn.

Metsäohjelmatyön nykytila ja kehittäminen

Alue e lliste n me tsä ne uvostoje n jä se nistä yli 50 prose nttia e dusta a me tsä ta loutta . Va a timus va lla n ta sa puolisuude sta ja ka a ohje lma prose ssiin osa llistune ide n mie lipite itä . Va lla n vinoutumine n va iva a e nne n ka ikke a ympä ristöjä rje stöje n, mutta jonkin ve rra n myös ympä ristöha llinnon e dusta jia . Sa ma t ryhmä t, tutkimukse n ja ope tukse n e dusta jie n tue lla , e sittä vä t myös kriittisiä mie lipite itä nä ke myste n puolue e ttoma sta kohte lusta ja ta sa puolisuude n tote utumise sta

me tsä ne uvostotyössä . Yhte istyön pa ra nta mine n on kuite nkin ka ikkie n yhte ine n ta voite .

Me tsä ohje lma a le ima a konkre tia n puute . Ohje lmissa "te hoste ta a n" ja ke hite tä ä n", mutta e i juuri ke rrota kuka ja mite n. Ohje lma työhön osa llistune e t ova tkin sa nge n yksimie lisiä siitä , e ttä va ste de s olisi ke skityttä vä e ne mmä n kä ytä nnön toimie n suunnitte luun ja e nne n ka ikke a niide n va stuutta mise e n se lvä sti e ri toimijoille , e li ohje lma n "ja lka utta mise e n ke ntä lle ". Nä in lisä ttä isiin myös osa puolte n sitoutumista , sillä tä llä he tke llä va in me tsä ta loude n ve rkoston[6] e dusta ja t hyvä ksyvä t

yksituuma ise sti me tsä ohje lma n ta voitte e t ja toime t niide n e distä mise ksi. Toisa a lta ka ikki sidosryhmä t toivova t lisä ä a rvoke skuste lua me tsä politiika n ta voitte ista . Ilma piiriä me tsä ne uvostoissa pide tä ä n yle ise sti hyvä nä . Me tsä ohje lma n uskota a n va ikutta va n a lue e n me tsie n kä sitte lyyn, mutta osa llistujie n kä sitykse t oma sta va ikutta mise sta e ivä t ole a iva n yhtä positiivisia , joskin a rviot va ihte le va t sidosryhmie n vä lillä . Enite n ohje lma n sisä ltöön koke va t va ikutta ne e nsa me tsä ha llinnon e dusta ja t ja vä hite n ympä ristöjä rje stöje n me tsä ne uvostojä se ne t. Nä issä jä rje stöissä uskota a n, e ttä he voiva t e distä ä ta voitte ita a n pa re mmin muilla foorume illa kuin

me tsä ne uvostossa . Sa ma a mie ltä ova t mone t me tsä nomista jista ta i he idä n e dusta jista a n. Yksittä iste n ka nsa la iste n osa llistumista me tsä ohje lma prose ssiin e i pide tä e rityise n tä rke ä nä . Osa lta a n siihe n sa a tta a va ikutta a se , e ttä osa llistumine n se mina a re ihin, kuule mistila isuuksiin ja inte rne tkyse lyihin on tä hä n a sti ollut e rittä in la ime a a .

Hyvä metsäohjelmaprosessi tutkijan silmin

Tä hä na stiste n tuloste n pe ruste e lla HyvAMO:n tutkija t e sittä vä t me tsä ohje lma n la a dinta a n uude ntyyppistä prose ssia . Ole nna ista me ne tte lyta va lle on se , e ttä tä rke ide n osa puolte n roolia koroste tta isiin pe rusta ma lla AMO.n va lmiste luun työryhmä , jonka työske nte lyssä hyödynne ttä isiin ns. monita voitte ise n pä ä tösa na lyysin (e sim.

MESTA-pä ä töstukisove llus[7]) me ne te lmiä . Nä in voita isiin he lpotta a me tsä ke skuste n va lmiste lutyötä , ja me tsä ne uvoston la a ja kokoonpa no voisi ke skittyä työtä ohja a va a n, monipuolise e n a rvoke skuste luun. AMO-ryhmä voisi muodostua e sim. me tsä ke skukse n, me tsä nomista jie n, me tsä te ollisuude n, yrittä jie n, ympä ristöke skukse n, ma a kunta liiton, TE-ke skukse n ja tutkimukse n (ja ope tukse n) e dusta jista . Sidosryhmie n nä ke myste n huomioimine n va rmiste tta isiin e rityisissä koko me tsä ne uvoston AMO-kokouksissa . Uude n prose ssin uskota a n tuova n use ita kohe nnuksia nykytila nte e se e n: sitoutumine n työske nte lyyn pa ra ne e , va stuunja ko se lkiytyy, tie donkulku te hostuu ja jä se nte n a sia ntunte musta voida a n hyödyntä ä tulokse kka a mmin. Nä ide n ole tta muste n oike e llisuutta voida a n punnita , kunha n uutta me ne tte lyta pa a on koke iltu Louna is- ja Ke ski-Suome n se kä Pohjois-Pohja nma a n me tsä ke skuksissa ke sä ä n 2009 me nne ssä . Ka nsa la ismie lipite e n se lvittä mise ksi ha nkke e ssa on pohdittu e sim. va lta kunna llise n, mutta ma a kunna llise sti tote ute tta va n me tsä ba rome trin ra ke nta mista[8]. Nä in e i se lvite ttä isi niinkä ä n ihmiste n mie lipite itä a lue e llise sta me tsä ohje lma sta , va a n pike mminkin yle ise mmin he idä n kä sityksiä ä n me tsä stä . Va rte e note tta va me ne te lmä on myös ka nsa la iste n nä ke myste n ja a rvoje n se lvittä mine n kulttuurin ja pe rinte e n tutkimukse n ke inoin[9].

Se ura a va n me tsä ohje lma n la a dinta a lka a vuonna 2010 ja siihe n me nne ssä

HyvAMO:ssa työste tä ä n joukko työka luja va lmiste lun tue ksi. Suosituksia ja ohje ita on luva ssa ta voitte ide n ka rtoitta mise e n, va ihtoe htoje n a rviointiin, me tsä ohje lma sta ra portointiin se kä siihe n, mite n me tsä ohje lma t kytke tä ä n muuhun a lue ke hitykse e n.

Lähteet

1. Metsälaki (1996/1093). Hakupäivä 7.11.2008 www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093

2. Ks. esim. Loikkanen, T. 1997. Osallistavan suunnittelun opas. Porvoo: Metsähallitus.

3. Ministerial C onference on the Protection of Forests in Europe. 2002. MC PFE Paper 2, April 2002. Public Participation in Forestry in Europe and North America. Hakupäivä 10.11.2008 www.mcpfe.org/files/u1/publications/pdf/public_parti.. .

co nve rte d by We b2P DFC o nve rt.co m

(3)

4. Saarinen, N. 2008. Alueellisten metsäohjelmaprosessien hyväksyttävyys Q-analyysin pohjalta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Metsävarojen käytön laitos.; ks.

myös Saarikoski, H., Tikkanen, J. & Leskinen, L.A. 2008. Participation procedures for regional forest programs in Finland: intensity, openness and organisational principle.

Käsikirjoitus sarjaan Forest Policy and Economics.

5. Kurttila, M., Leskinen, P., Tikkanen, J. & Niskanen, A. 2008. Alueellisten metsäohjelmien toimintaympäristön ja kehittämisen tarkastelu SWOT-analyysiin ja

päätöstukimenetelmiin perustuen. Artikkelikäsikirjoitus Metsätieteen aikakauskirjaan.

6. Tikkanen, J. 2003. Alueellisen metsäohjelmatyön osallistamismenettely Pohjois-Suomen metsäkeskuksissa vuosina 1997 - 1998 ja 2000-2001. Metsätieteen aikakauskirja 3/2003: 321 - 344.

7. Metsäntutkimuslaitoksen MESTA-päätöstukisovellus. Hakupäivä 11.11.2008 mesta.metla.fi/

8. Saarikoski, H., Weckroth, T., Leskinen Leena A., Laitala, M & Tikkanen, J. 2008.

Alueellisten metsäohjelmien laadinnan vaikuttavuus ja hyväksyttävyys - Analyysi alueellisista metsäohjelmista. Metsäntutkimuslaitos. Metlan työraportteja 94. Hakupäivä 12.11.2008

www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp094.htm

9. Leskinen, L.A., Sairinen, R., Laurén, K., Järvinen, S. & Leskinen, P. 2008. Sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten ja kestävyyden arvioiminen metsätaloudessa ja metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Käsikirjoitus Metsäntutkimuslaitoksen Working Papers -sarjaan.

Muokkaushistoria

29.4. lisätty linkki HyvAMO-hankkeen sivuille

Kommentit

12.6.2009 klo 18:37

Wow ... tha ts picture of me ! :-) Robin Ambrož (Tsekki)

Lisää kommentti

Palaute

© 2012 Oulun seudun ammattikorkeakoulu

co nve rte d by We b2P DFC o nve rt.co m

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sitten h¨ an hypp¨ a¨ a yhden oppilaan yli ja antaa seuraavalle oppilaalle karkin, sitten h¨ an hypp¨ a¨ a kahden oppilaan yli ja antaa karkin, seuraavaksi kolmen oppilaan yli ja

Each term of a sequence of natural numbers is obtained from the previous term by adding to it its largest digit7. What is the maximal number of successive odd terms in such

Lukko aukeaa heti, kun oikea lukujono on syötetty peräkkäisillä näppäilyillä siitä riippumatta, mitä näppäimiä on painettu aiemmin.. Mikä on lyhyin lukujono,

5. Olkoon M sivun AB keskipiste. Pisteen A kautta suoraa CM vastaan kohtisuoraan piirretty suora leikkaa sivun BC pisteessä P. Täydennetään kolmio neliöksi ABKC. Olkoon suoran AP

Matematiikan olympiavalmennus Toukokuun 2011 helppo teht¨ av¨

[r]

[r]

se t¨ am¨ an avulla kolmion kateettien pituudet. Nuoripari pit¨ a¨ a kirjaa talousmenoistaan. Joka kuukauden viimeisen¨ a p¨ aiv¨ an¨ a he laskevat, kuinka paljon kuukauden menot