• Ei tuloksia

Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteet ja hyödyt

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteet ja hyödyt"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Oulun se udun a mma ttikorke a koulun tutkimus-, ke hitys- ja innova a tiotyön kä sitte e t ja toimija t, 2011

Työe lä mä yhte istyö opinnoissa Oulun se udun a mma ttikorke a koulun Liike ta loude n yksikössä opiske lija n silmin, 2010

Työe lä mä n e dusta jie n koke muksia ja nä ke myksiä yhte istyöstä Oulun se udun a mma ttikorke a koulun Liike ta loude n

Vuorova ikutus monitie te ise ssä tutkimus- ja ke hitystyössä , 2010

4/2011 - Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteet ja hyödyt

Kirjoittajat: Koivunen Kirsi, kirsi.koivunen@oamk.fi, Remahl Tea, tea.remahl@oamk.fi, Isohanni Irene, irene.isohanni@oamk.fi | Näytä laajemmat kirjoittajatiedot

Julkaistu: 23.6.2011 | Tiivistelmä

Artikkeliin viittaminen | Metatiedot | Julkaisu pdf-muodossa | Kommentit (0 kpl)

Työelämän kehittäminen yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa parantaa opetuksen laatua ja takaa ajantasaiset opintosisällöt ja -menetelmät. Opiskelijoiden

opiskelumotivaatio vahvistuu, opiskelun mielekkyys ja viihtyvyys lisääntyy sekä työllistyminen paranee. Lisäksi työelämän ammatilliset käytännöt kehittyvät ja osaamistaso nousee sekä palveluiden laatu paranee. Alueen elinvoima vahvistuu ja hyvinvointi paranee. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö etsii vielä muotoaan. Jotta tutkiva ja kehittävä työote lisääntyisi toiminnassa, vaatii se muutoksia asenteissa ja toimintakulttuurissa. Opettajien, opiskelijoiden ja

työelämäedustajien tulisi toimia tiiminä, jonka tavoitteena on pitkäjänteinen alueellinen elinkeinoelämän kehittäminen.

Tavoitteena osaamisella elinvoimaa ja hyvinvointia

Tutkimus-, ke hitys- ja innova a tiotyön kokona isuutta kä site llä ä n kolme ssa a rtikke lissa . Niistä yksi se lvittä ä tutkimus-, ke hitys- ja innova a tiotyön (tki-työ) kä sitte itä , yksi Oulun se udun a mma ttikorke a koulun (Oa mk) tki-työn nykytila a ja kolma s on tä mä a rtikke li, jossa kuva ta a n tki-työn hyötyjä . Ka ikki a rtikke lit julka ista a n Oa mkin oma ssa julka isusa rja ssa e Pookissa .

Amma ttikorke a koulun pä ä te htä vä nä on osa a va n työvoima n koulutta mine n ope tukse n ja tki-työn a vulla . Oa mkin ta voitte e na on tuke a Oulun se udun ja koko Pohjois-Suome n ke hitystä ja sa a da a ika a n va ikutta va a innova a tiotoiminta a . Pa ine tki-työn lisä ä mise e n on ilme ine n ja koske e ka ikkia e urooppa la isia a mma ttikorke a kouluja[1].

Amma ttikorke a koulu siirtä ä vä littä jä orga nisa a tiona tie toa ja te knologia a e linke inoe lä mä ä n ja julkise n se ktorin orga nisa a tioihin muun mua ssa site n, e ttä yliopistossa te hdyn pe rustutkimukse n tulokse t hyödynne tä ä n e rila isiin toiminta ma lle ihin, sove lluksiin ta i tuote ke hitte lyyn. Amma ttikorke a koulu pyrkii innova a tiotoiminna lla a n e e ttise sti, sosia a lise sti ja ympä ristöllise sti ke stä vä ä n ke hitykse e n se kä lisä ä mä ä n innova a tioilla hyvinvointia . Amma ttikorke a koulu tuotta a muun mua ssa te knisiä , sosia a lisia ja kulttuurisia ka upa lliste tta via ta i muute n hyödynne ttä vissä ole via tuotte ita , pa lve luita ja prose sse ja use in monia la ise na yhte istyönä . Lisä ksi toiminna lla va hviste ta a n yrityste n, ve rkostoje n ja toimia loje n kykyä innova a tiotoiminta a n[2].

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö tutkitun tiedon valossa

Tki-työn tulokse llisuutta ja va ikutta vuutta on Oa mkissa tutkittu viime vuosina (ta ulukko 1). Tutkimukse t ta rka ste le va t Oa mkin ha rjoitta ma a tki-työtä opiske lijoide n, ope tta jie n, työe lä mä n ja a mma ttikorke a koulun nä kökulma sta .Tutkimuksissa on ta rka ste ltu tki-työn nykytila a , sa a vute ttuja hyötyjä , ke hittä mista rpe ita se kä ma hdollisuuksia . Se ura a va ssa kuva ta a n lyhye sti e de llä ma inittuje n tutkimuste n tuloksia .

TAULUKKO 1. Oamkissa tehdy t tki-ty öhön liitty v ät tutkimukset v . 2005-2011

ARTIKKELIT

23.6.2011 4/2011 -

Ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehity s- ja innov aatioty ön tav oitteet ja hy ödy t

RAPO RTIT

JULKAISUPERIAATTEET O HJEITA KIRJO ITTAJILLE JULKAISUNEUVO STO ARTIKKELIHAKU

ha kusa na Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798-2022

»

(2)

yksikön ka nssa , 2010

Ava in a mma tillise e n a sia ntuntijuute e n.

Oulun se udun a mma ttikorke a koulun tutkimus- ja ke hittä mistoiminna n a rviointitutkimus, 2010

Tutkimus- ja ke hitystyö ope tukse n ohja a ja na a mma ttikorke a koulussa , 2009

Tutkimus- ja ke hitystyön ke hittä mine n a mma ttikorke a kouluope tta ja n nä kökulma sta , 2009

Ka tsa us Oa mkin ha nke kirjoon, 2009

Amma ttikorke a kouluope tta jie n tutkimus- ja ke hitystyön ve rkostot, 2008

Amma ttikorke a kouluope tta juude n ha a ste ita , 2007

Amma ttikorke a koulun opinnä yte työ osa na työe lä mä n tutkimusta ja ke hittä mistä , 2007

Tutkiva ja ke hittä vä a mma ttikorke a koulu, 2005

Amma ttikorke a koulun opinnä yte työ opiske lijoide n, ope tta jie n ja työe lä mä n nä kökulma sta – kirja llisuuska tsa us a mma ttikorke a kouluje n opinnä yte töihin liittyvistä tutkimuksista , 2005

Amma ttikorke a kouluopiske lijoide n opinnä yte työt: a na lyysi vuosina 2000 ja 2004 The sis-kilpa iluun lä he te tyistä sosia a li-, te rve ys- ja liikunta -a la n opinnä yte töistä , 2005

Työe lä mä ja opinnä yte prose ssi a mma ttikorke a koulun opinnä yte työn e de llytykse nä , 2005

Opiskelijat työelämän kehittäjinä

Työna nta ja t nä ke vä t opiske lija n la a tima n opinnä yte työn hyvä nä re krytointike inona [6]

ja ma hdollisuute na ke hittä ä työe lä mä ä [4]. Opinnä yte työn hyödynne ttä vyyde n pohdinta onkin tä rke ä osa opinnä yte työtä [5]. Onha n se pa rha immilla a n

a mma ttikorke a koulun la a tule ima [3]. Lisä ksi a mma ttikorke a koulun työe lä mä n ka nssa yhte istyössä te htyje n opinnä yte töide n mä ä rä on yksi ope tus- ja kulttuuriministe riön a mma ttikorke a kouluje n tulokse llisuuskrite e re istä .

Amma ttikorke a koulun tule e ta rjota opiske lijoille e n ta rkoitukse nmuka ine n

opinnä yte työprose ssi [6], johon kuuluu ole nna ise na osa na se n ohja us. Opinnä yte työn ohja ukse e n osa llistuva t a mma ttikorke a koulun ope tta jie n lisä ksi myös työe lä mä n työnte kijä t. Lisä ksi a mma ttikorke a koulun kirja llise t opinnä yte työn ohje e t [6] ova t ke ske ise ssä roolissa ohja ukse ssa .

Opinnä yte työprose ssi a mma ttikorke a kouluje n ja työe lä mä n vä lillä on vie lä

se lkiintymä tön [4], jote n se ka ipa a e de lle e n ke hittä mistä . Opiske lija t koke va t tä rke ä ksi ope tukse n ja työe lä mä n yhte istyön. Tä llä he tke llä yhte istyö pa inottuu lä hinnä ha rjoitte luun ja opinnä yte töihin [7]. Opiske lija t toivoisiva t, e ttä myös opintoja ksoihin liittyviä ha rjoituste htä viä voisi tote utta a a ika ise mpa a e ne mmä n yhde ssä työe lä mä n ka nssa . He ha lua isiva t myös pa re mpa a tie toa siitä , milla isia osa a jia työe lä mä ta rvitse e

[8] se kä työe lä mä n a sia ntuntija lue ntoja ja vie ra iluja e ri työpa ikkoihin [8]. Opettajat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön avaintoimijoina

Ope tta jie n tki-työn ve rkostoitumine n a mma ttikorke a kouluje n sisä llä ta pa htuu use immite n sa ma ssa työyhte isössä työske nte le vie n kolle goide n ke ske n [9]. Ope tta ja t nä ke vä t kuite nkin tki-työn ke hittä miskohte iksi muun mua ssa ve rkostoje n luomise n se kä a ja llise n re surssoinnin [10]. Ulkoisia yhte istyöta hoja ova t pk-yritykse t se kä kunna t ja tutkimusla itokse t.

(3)

Yhte istyötä ha rjoite ta a n use in ka nsa lliste n, mutta ha rve mmin ka nsa invä lise sti a mma ttikorke a kouluje n ka nssa . Koska a mma ttikorke a kouluje n tki-työ on vie lä nuorta , se ka ipa a vie lä yhte isiä pe lisä ä ntöjä ja kä ytä nnön e de llytyste n luomista ka nsa llise sti ja myös a mma ttikorke a koulun sisä llä [11].

Osa ope tta jista koke e , e ttä ke hittä mä llä tki-työtä pa ra nne ta a n a mma ttikorke a koulun la a tua [10]. Ka ikki ope tta ja t e ivä t kuite nka a n osa llistu tki-työhön. Oa mkin ope tta jista 40 % ope tti vuonna 2009 va in hyvin vä hä n ta i e i la inka a n tki-työhön liittyviä opintoja . Joka ne ljä s va sta nne ista ope tta jista ope tti tki-työhön liittyviä opintoja pa ljon [12]. Tulevaisuuden haasteita

Re ma hlin tutkimukse n [13] pe ruste e lla Oa mkin tki-työn ke hittä misha a ste e na stra te gia ka ude lla 2010 - 2015 ova t: 1) innova tiivise n orga nisa a tion muka iste n toiminta ta poje n e distä mine n, 2) tki-työn pe rusta n va hvista mine n ja va ikutta vuude n lisä ä mine n yhdistä mä llä oppimine n ja työe lä mä lä htöine n tki-toiminta se kä 3) tki-työn nä kyvyyde n pa ra nta mine n ja roolin kirka sta mine n a lue e llise ssa

innova a tioympä ristössä osa a misprofiilia va hvista ma lla .

De We e rtin ja Soon [1] tutkimus on osa Euroopa n Unionin EDUPROF-ha nke tta (Educa ting the Ne w Europe a n Profe ssiona l in the Know le dge Socie ty), jonka ta voitte e na on muun mua ssa se lkiinnyttä ä a mma ttikorke a kouluje n profiilia ja va hvista a a mma ttikorke a kouluje n tki-toiminta a Irla nnissa , Ta nska ssa , Suome ssa , Virossa , Lie ttua ssa , Sa ksa ssa , Sve itsissä , Itä va lla ssa , Ra nska ssa , Portuga lissa ja Ala nkoma issa . Ta rkoitukse na oli tutkia osa llistuja ma ide n a mma ttikorke a kouluje n tutkimuskä ytä ntöjä , onko niide n vä lillä löyde ttä vissä yhte ne vä isyyksiä ja missä olosuhte issa kussa kin ma a ssa tutkimustyötä te hdä ä n.

Tie toyhte iskunna n ke hittymise n myötä tki-työllä on yhä suure mpi me rkitys

a mma ttikorke a kouluje n toiminna lle . Amma ttikorke a kouluje n ta voitte e na on koulutta a osa a via a mma ttila isia , joide n ta idot va sta a va t nope a sti muuttuvia a mma tillisia va a timuksia . Yhte iskunta odotta a a mma ttikorke a kouluista va lmistuvie n he nkilöide n pystyvä n luovuude n ja innova tiiviste n ta itoje n pe ruste e lla tuotta ma a n uutta ja monitie te e llistä tie toa , jota voida a n sove lta a suora a n kä ytä ntöön [1].

Yhde ntoista osa llistuja ma a n tutkimuskä ytä nnöissä löyde ttiin pa ljon e roa va isuuksia , mutta myös sa ma nka lta isuuksia . Yhte ise sti voida a n tode ta , e ttä tutkimustyön nivoutumine n ope tukse e n on a mma ttikorke a kouluissa e ntistä tä rke ä mpä ä .

Tutkimustyön tulisi pa ra nta a ope tukse n la a tua ja tuoda uudistuksia ope tusohje lma a n.

Ja tkotutkimusta tulisi te hdä tki-työn ra ke nte e llise sta orga nisoinnista , a lue e llise n yhte iskunna llis-ta loude llise n yhte istyön va hvista mise sta se kä ka nsa invä lise n yhte istyön va hvista mise sta [1]. Oa mkissa te htyje n tutkimuste n tulokse t ova t sa ma nsuunta isia kuin mitä de We e rt & Soo [1] ova t e sittä ne e t a mma ttikorke a koulun a ja nkohta isiksi yle ise urooppa la isiksi ha a ste iksi.

Kaikkia hyödyttävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö

Tki-työn tä rke in hyödyn sa a ja on a mma ttikorke a koulu, e rityise sti se n ope tta ja t ja opiske lija t se kä a lue e n e linke ino- ja kulttuurie lä mä . Tki-työ on vä lttä mä tön e de llytys sille , e ttä voida a n koulutta a tie to- ja ta itota solta a n pä te viä a mma ttila isia

tie toyhte iskunta a n. Tä mä on a mma ttikorke a koulun pä ä te htä vä . Amma ttikorke a koulun ulkopuoline n ra hoitus on lisä ä ntynyt tki-työn a vulla . Osa llistuma lla yhde ssä työe lä mä n kumppa ne ide n ka nssa työe lä mä n ke hittä mise e n ope tus- ja muun he nkilökunna n osa a mine n pa ra ne e , opintosisä llöt ja -me ne te lmä t ova t a ja n ta sa lla ja ope tukse n la a tu pa ra ne e . Osa llistuma lla a itoihin työe lä mä n ke hittä misprose sse ihin opiske lijoide n opiske lumotiva a tio pa ra ne e , opiske lun mie le kkyys ja viihtyvyys lisä ä ntyy se kä työllistymine n ka sva a . Alue hyötyy a mma tilliste n kä ytä ntöje n ja pa lve luide n la a dun pa ra ne mise n ja osa a mista son nousun myötä . Sa ma lla a lue e n e linvoima va hvistuu ja hyvinvointi pa ra ne e .

Ta ulukkoon 2 on koottu e de llä ma inittuje n tutkimuste n tuloste n pe ruste e lla tki-työstä sa a ta via hyötyjä .

TAULUKKO 2. Ammattikorkeakoulun tk-ty ön hy öty jä

Hy ödy nsaaja Tutkimus-, kehity s- ja innov aatioty ön hy ödy t

Ammattikorkeakoulu Tieto- ja taitotasoltaan pätevien ammattilaisten kouluttaminen tietoyhteiskuntaan [8]

Opintosisältöjen ja -menetelmien ajantasaisuus ja laadun paraneminen [3][10][13]

Verkostojen laajeneminen [1][13]

Toiminnan tunnettuuden ja oikeutuksen kasvaminen [1]

[13][14]

Ulkopuolisen rahan lisääntyminen [1][13]

Opettajat ja opiskelijat

Opetus- ja muun henkilökunnan osaamisen paraneminen

[3][10][11][13]

Ajan tasalla pysyminen ja kehityksen edistäminen [7][10]

[13]

Työn ja opiskelun mielekkyyden ja viihtyvyyden lisääntyminen [6][9][13]

Opiskelijoiden osaamisen ja motivaation paraneminen [3]

(4)

[11][13]

Opiskelijoiden työllistymisen kasvu [3][11][13]

Työ- ja elinkeinoelämän sekä ammattikorkeakoulun välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen [1][10][13]

Alueen elinkeino- ja kulttuurielämä

Ammatillisten käytäntöjen paraneminen: ratkaisut käytännön ongelmiin, uudet toimintamallit ja tuotteet;

työolojen kehittyminen, asiakasviihtyvyys jne. [3][11][13]

Palveluiden laadun paraneminen esimerkiksi terveydenhuollossa [3][11][13]

Uuden tiedon saatavuuden paraneminen: työn ja asiantuntijuuden kehittyminen [10][13]

Henkilöstön osaamistason nousu [1][8][13]

Uusien verkostojen tuoma hyöty [3][11][13]

Innovaatiotoiminnan edistyminen, etenkin pk-yrityksissä

[1][3][10][11]

Taloudellinen tehokkuus: alueen elinvoiman vahvistuminen ja hyvinvoinnin paraneminen [8][13]

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön toteuttamisen ongelmat

Amma ttikorke a kouluje n ha rjoitta ma tki-toiminta e tsii vie lä muotoa a n [14]. Esime rkiksi tki-työn mä ä ritte ly se kä tki-työhä n kä yte ttä vie n re surssie n suunta a mine n va a tiva t se lkiyttä mistä [10]. Jotta tutkiva ja ke hittä vä työote lisä ä ntyisi tominna ssa , va a tii se muutoksia myös a se nte issa ja toiminta kulttuurissa [12].

Tki-työn tule e ve rkostoitua yhä te hokka a mmin muun mua ssa e ri koulutusa loje n ja työe lä mä n ka nssa [10]. Ve rkostoja on hyvä ke hittä ä ja tkuva sti [9]. Ope tta jie n, opiske lijoide n ja työe lä mä e dusta jie n tulisi toimia tiiminä , jonka ta voitte e na on pitkä jä nte ine n a lue e lline n e linke inoe lä mä n ke hittä mine n [12]. Yhte istyötä ja a sia ntuntijuude n ja ka mista e distä ä toimiva vuorova ikutus, joka e de llyttä ä tutuiksi tule mista ja kä ytä nnöllise n kommunikointita va n löytymistä [15]. Yhte istyötä va ike utta a tä llä he tke llä muun mua ssa se lke ä n yhte yshe nkilön puuttumine n [7].

Ope tta ja t ova t kiinnostune ita tki-työstä . Kuite nka a n työa ika e i riitä se n tote utta mise e n

[10]. Ope tta ja t e ivä t myöskä ä n a ina mie llä tki-työtä osa ksi oma a työtä ä n [6]. Työe lä mä n e dusta jilla on pa ljon odotuksia ope tta jille . He toivova t ope tta jilta yhte istyötä

opinnä yte työprose ssin a ika na , innova tiivisia ra tka isuja ke hityskohte isiin se kä uusia toiminta ma lle ja [3].

Opiske lijoilla on ma hdollisuus osa llistua proje kte ihin työe lä mä n ka nssa . Se n sija a n muut työe lä mä yhte ysmuodot ova t vä hä isiä [8]. Tk-työn tote utta mista va rte n opiske lijoide n on oma ksutta va ta rvitta va t tie dot, ta idot ja a se nte e t [12]. Opinnä yte työprose ssiin liittyvä a mma ttikorke a koulun ja työe lä mä n yhte istyön toiminta ma lli on vie lä se lkiintymä tön, e ikä a mma ttikorke a kouluje n opinnä yte töille ole muodostunut oma le ima ista profiilia [4]. Opintoje n viivä stymise n syynä ova t use in opinnä yte työhön liittyvä t va ike ude t [5].

Loppusanat

La ki ve lvoitta a a mma ttikorke a koulut tki-työhön. Lisä ksi tie toyhte iskunna n ke hittymise n myötä tki-työllä on yhä suure mpi me rkitys a mma ttikorke a koulun toiminna lle .

Amma ttikorke a kouluje n ta voitte e na on koulutta a osa a via a mma ttila isia , joide n ta idot va sta a va t nope a sti muuttuvia a mma tillisia va a timuksia . Yhte iskunta odotta a myös a mma ttikorke a kouluista va lmistuvie n he nkilöide n pystyvä n luovuude n ja

innova tiiviste n ta itoje n pe ruste e lla tuotta ma a n uutta ja monitie te e llistä tie toa , jota voida a n sove lta a suora a n kä ytä ntöön.

Ja tkossa tutkimustyön nivoutumine n ope tukse e n, a mma ttikorke a koulun tki-työn profiilin se lkiinnyttä mine n ja va hvista mine n on e ntistä tä rke ä mpä ä . Tki-työ on te hoka s ke ino ka sva tta a a mma ttikorke a koulun ra hoitusta .

Lähteet

1. de Weert, E. & Soo, M. 2009. Research at Universities of Applied Sciences in Europe.

C onditions, Achievements and Perspectives. C enter for Higher Education Policy Studies (C HEPS). University of Twente, the Netherlands. Hakupäivä 15.1.2011.

www.kfh.ch/uploads/doku/doku/HBO-UASnet%20rapport-C %.. .

2. Opetusministeriö 2010. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja

innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 8. Hakupäivä 10.1.2011.

www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/201.. .

3. Toljamo, M. & Isohanni, I. 2007. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö osana työelämän tutkimusta ja kehittämistä. Teoksessa E. Ramstad & T. Alasoini (toim.) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen Suomessa. Lähestymistapoja, menetelmiä, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita. Raportteja 53. Tykes, Helsinki. Hakupäivä 15.2.2011. www.tekes.fi/fi/document/48481/r53-teksti-jjj-korjat.. .

4. Isohanni, I & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö opiskelijoiden,

(5)

opettajien ja työelämän näkökulmasta – kirjallisuuskatsaus ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin liittyvistä tutkimuksista. Kever 3(3). Hakupäivä 15.1.2011.

ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/897/746

5. Toljamo, M. & Rissanen, L. 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt:

analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis -kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnäytetöistä. Kever 3/2005. Hakupäivä 5.2.2011.

ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/898/747

6. Viitala, T. 2005. Työelämä ja opinnäyteprosessi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön edellytyksenä. Kever 3/2005. Hakupäivä 17.2.2011.

ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/900/749

7. Leskinen, M. 2010. Työelämän edustajien kokemuksia ja näkemyksiä yhteistyöstä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön kanssa. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 10.3.2011. urn.fi/urn:isbn:978-951-597-064-0

8. Leskinen, M. 2010. Työelämäyhteistyö opinnoissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä opiskelijan silmin. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 6. Hakupäivä 10.3.2011. urn.fi/urn:isbn:978-951-597- 068-8

9. Lähdesmäki, R., Koivunen, K. & Isohanni, I. 2008. Ammattikorkeakouluopettajien tutkimus- ja kehitystyön verkostot. Kever 7(1). Hakupäivä 20.2.2011. kever- osaaja.fi/index.php/kever/article/view/87/168

10. Pihlajamaa, J., Koivunen, K., Vesala, P. & Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyön kehittäminen ammattikorkeakouluopettajan näkökulmasta. Kever 8(2). Hakupäivä 20.2.2011. ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/view/1099/989

11. Lehtelä, P-L. & Viitala T. 2007. Ammattikorkeakouluopettajuuden haasteita. Teoksessa M. Jääskeläinen, J. Laukia, O. Luukkainen, U. Mutka & P. Remes (toim.)

Ammattikasvatuksen soihdunkantoa - Kymmenen vuotta opettajankoulutusta ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Jyväskylä: PS-kustannus.

12. Pasma, J., Koivunen, K., Pihlajamaa, J., Korhonen, A., Isohanni, I. 2009. Tutkimus- ja kehitystyö opetuksen ohjaajana ammattikorkeakoulussa. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 3, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä, 220- 230.

13. Remahl, T. 2010. Avain ammatilliseen asiantuntijuuteen. Oulun seudun

ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan arviointitutkimus. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 13. Hakupäivä 15.1.2011. urn.fi/urn:isbn:978-951-597-067-1

14. Isohanni, I. & Toljamo, M. 2005. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Kever 3(3).

Hakupäivä 30.1.2011. ojs.seamk.fi/index.php/kever/article/viewArticle/902/751

15. Polojärvi, P., Sääskilahti, K. & Sankari, T. 2010. Vuorovaikutus monitieteisessä tutkimus- ja kehitystyössä. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 15. Hakupäivä 11.4.2011. urn.fi/urn:nbn:fi-fe201012163119

16. Koivunen, K. Remahl, T. & Isohanni I. 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön käsitteet ja toimijat. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 2. Hakupäivä 11.4.2011.

urn.fi/urn:nbn:fi-fe201105031498

17. Remahl, T. 2009. Katsaus Oamkin hankekirjoon. ePooki. Oulun seudun

ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 5. Hakupäivä 11.4.2011.

urn.fi/urn:nbn:fi-fe200909292148

Kommentit Lisää kommentti

Palaute

© 2012 Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

[r]

[r]

Osoita tämän avulla, että matriisi A ∈ C n×n on normaali jos ja vain jos se on unitaarisesti similaarinen jonkin diagonaalimatriisin kanssa.. Osoita, että matriisi A ∈ C n×n

[r]

[r]

Todista

[r]

Sitten h¨ an hypp¨ a¨ a yhden oppilaan yli ja antaa seuraavalle oppilaalle karkin, sitten h¨ an hypp¨ a¨ a kahden oppilaan yli ja antaa karkin, seuraavaksi kolmen oppilaan yli ja