7/2012 - Ammattikorkeakoulun opettaja yhdistää tutkimustiedon ja käytännön
Kirjoittajat: Hopeavuori Tuula, tuula.hopeavuori@oamk.fi | Näytä laajemmat kirjoittajatiedot
Julkaistu: 23.5.2012 | Tiivistelmä
Artikkeliin viittaminen | Metatiedot | Julkaisu pdf-muodossa | Kommentit (0 kpl)
Ammattikorkeakoulun opettajat ovat päivittäisessä työssään välittäjiä tieteen ja työelämän välillä. Tutkimustietoon perehtyminen vie kuitenkin runsaasti aikaa. Perinteiset tieteelliset julkaisut ovat opettajien mielestä edelleen toimivia, mutta uudenlaisellekin
tiedeviestinnälle olisi tilausta.
Amma ttikorke a koulun a lkuva ihe e sta te hdyissä tutkimuksissa[1][2] tode ttiin, e ttä ope tta jie n tie donha nkinna n ta itoja ja tutkimuste kstin ja tila stolliste n tuloste n
ymmä rtä mistä pitä isi ke hittä ä . Vie ra skie line n ma te ria a li tuotti va ike uksia , ja lisä ksi työn muut ha a ste e t ve ivä t runsa a sti a ika a . Ope tukse e n tie to siirtyi opiske lijoide n mie le stä liia n te ore e ttise na , ja toisa a lta sove lta va a tutkimusta e i ollut sa a ta vissa .
KUVA 1. Internet koettiin hankalaksi tietov arastoksi
Informa a tiotutkijoide n se lvityste n[3][4] muka a n ope tta ja t ha nkkiva t tutkimustie toa tuolloin e nite n a mma ttikirja llisuude sta , a ika ka us- ja sa noma le hdistä se kä kolle goilta ja muista he nkilökonta kte ista . Tie toa ta rvittiin ope tussisä ltöje n pä ivittä mise e n ja uusie n ope tuside oide n löytä mise e n, mutta va ihte le va sti e ri a loilla . Tie donha nkinta oli kuite nkin use immin va istonva ra usta ja sa tunna ista . Kolle goilta tie toa sa a tiin he lpommin kuin kirja llisuude sta . Le htiä kä yte ttiin uusimma n tutkimustie don lä hte e nä . Ha nka limma ksi tie tova ra stoksi koe ttiin Inte rne t.
Oulun se udun a mma ttikorke a koulun (Oa mk) pä ä toimisilta ope tta jilta kyse ltiin ke vä ä llä 2011, mistä he ha nkkiva t tutkimustie toa , mihin he sitä kä yte ttä vä t, mikä e stä ä tie don ha nkinta a ja milla ise t vie stityypit olisiva t ope tta jille toimivimpia[5]. Va sta uksia
We bropol-kyse lyyn sa a tiin 90 ope tta ja lta e li ne ljä sosa lta koko ope tta jistosta (kuvio 1).
Va sta a jissa pa inottuiva t hie ma n tode llista osuutta e ne mmä n a mma tilline n ope tta ja korke a koulu, na ise t, pitkä ä n ope tta ja na toimine e t, yli 50-vuotia a t ja ja tkotutkinnon suoritta ne e t.
ARTIKKELIT
23.5.2012 7/2012 -
Ammattikorkeakoulun opettaja y hdistää tutkimustiedon ja käy tännön
RAPO RTIT
JULKAISUPERIAATTEET O HJEITA KIRJO ITTAJILLE JULKAISUNEUVO STO ARTIKKELIHAKU
ha kusa na Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut ISSN 1798-2022
»
KUVIO 1. Vastaajat y ksiköittäin (osuudet kaikista v astaajista, n = 90)
Tutkimustietoa tarvitaan koulutusaloilla vaihtelevasti
Tutkimustie toa kä yttä ä ope tukse ssa ja tkuva sti 61 % ope tta jista ja kuuka usitta in ta i sa tunna ise sti 35 %. Mä ä rä va ihte le e koulutusa loitta in niin, e ttä sosia a li- ja te rve ysa la n ope tukse ssa tutkimustie dolla oli va sta uste n muka a n korostune in me rkitys, te kniika n a la lla vä hä isin (kuvio 2). Ole nna ista ope te tta va a sisä ltöä se oli 60 %:n muka a n, ja tä yde ntä vä ksi lisä tie doksi se n mä ä ritte li 31 % va sta a jista . Kolme n mie le stä tutkimustie to e i ollut ole nna ista tie toa a la n a mk-tutkinnossa , yksi e i nä hnyt ta rpe e llise ksi sisä llyttä ä sitä ope tukse e n oma ssa a ine e ssa a n.
KUVIO 2. Yksikkökohtaiset osuudet, kuinka moni käy ttää tutkimustietoa opetuksessaan jatkuv asti ja mainitsee sen keskeisenä opetettav ana sisältönä (prosenttia y ksikön v astaajista)
Va pa a sa na va sta uksista ha hmottui tutkimustie don kä yttöa lue ita ope tta ja n työssä : Ala n ke ske ine n ope te tta va sisä ltö sa a tta a pe rustua tutkimustie toon. Uusimma t tutkimukse t ta rjoa va t ka ikilla a loilla ope tussisä ltöä ja e sime rkke jä oppitunne ille . Joilla kin uusilla a loilla ka ikki tie to on suhte e llise n tuore tta . (Kuvio 3.)
Ala n me ne te lmä t, tuota ntote kniika t, suositukse t ja toiminta ta va t muuttuva t ja ke hittyvä t tutkimustie don lisä ä ntye ssä , jolloin ope tussisä ltöjä on pä ivite ttä vä . Myös tule va isuude n nä kymiä on tä rke ä e site llä .
Opiske lta va n a la n nykyhe tke stä ja tule va isuude sta , työe lä mä n piirte istä ja a la lle työllistymise stä ha luta a n ke rtoa tutkittua tie toa .
Opinnä yte töide n ohja ukse ssa on tunne tta va uusinta tutkimusta ja tutkimusme ne te lmiä .
Tutkimus- ja ke hittä mistoiminta a n ja yle mpä ä n a mma ttikorke a koulututkintoon liittyvillä opintoja ksoilla pa inottuva t uusin tutkimustie to ja -me ne te lmä t.
Oma n tutkimus- ta i ha nke työske nte lyn, ja tkotutkimukse n ta i a sia ntuntija te htä vä ssä toimimise n ta kia se ura ta a n a la n tutkimusta .
KUVIO 3. Vastauksia ky sy my kseen "Kuv aile y ksi ty y pillinen tai toistuv a aihe, jossa sisälly tät tutkimustietoa opetukseesi"
Perinteiset lähteet käytössä, aikaa liian vähän
Kyse lyssä ope tta jia pyyde ttiin ra stitta ma a n ka ikki lukuvuonna 2010–2011
kä yttä mä nsä tutkimustie don lä hte e t. Va likoima ulottui vä itöskirja tiiviste lmistä ra dio- ohje lmiin ja konfe re nssiposte re ista ve rkkole htiin. Tuloste n muka a n ope tta ja t kä yttä vä t e nite n a la n a mma ttila isille suunna ttuja lä hte itä , kute n oppikirjoja ja a mma ttile htiä , toisin sa noe n a mma ttikä yttöön va likoitua ja ymmä rre ttä vä ä n muotoon toimite ttua tie toa . Toise ksi e nite n tutkimustie toa e tsitä ä n a lkupe rä isistä tutkimusjulka isuista . Kolma nne ksi yle isin lä hde tyyppi ova t ope tta ja kolle ga t ja a la n a mma ttila ise t.
Lukuvuoden 2010–2011 aikana kymmenen käytetyintä tutkimustiedon lähdettä 1. a la n a mma ttila isille te hdyt oppikirja t ja oppa a t (84 % va sta a jista )
2. oma n a la n a mma ttile hde t (80 %) 3. a lkupe rä ise t tutkimusjulka isut (77 %)
4. a mma ttia la n tie te e llise t julka isut ja journa a lit (73 %) 5. sa ma n a la n ope tta ja kolle ga t (70 %)
6. tie de le hde t (62 %)
7. a la n työssä toimiva t a mma ttila ise t (62 %) 8. a la n koulutuspä ivä t (58 %)
9. sa noma le hde t (51 %)
10. tutkimusorga nisa a tion ve rkkosivuje n a ja nkohta istie dotte e t (51 %) Ve rkkolä hte istä suosita a n a mma ttila isille suunna ttuja porta a le ja ja
tutkimusorga nisa a tioide n omia ve rkkosivuja . Puole lle va sta a jista lä hte inä toimiva t yhte istyöve rkostot ja ha nkke e t ta i työryhmä t, joissa he itse toimiva t. Ka ikkia 48:a a e site ttyä tie don lä hde ttä oli kä yte tty, jote n ope tta jie n tie donlä hte e t ova t hyvinkin monipuolisia .
Ope tta ja t nime sivä t kyse lyssä e nite n kä yttä miä ä n yksittä isiä lä hte itä . Nä istä huomion a rvoisia ova t a mma ttia loje n yhdistykse t, se ura t ja liitot, kute n Vihe rympä ristöliitto, Se ksologine n se ura , Automa a tiose ura , Be toniyhdistys ja Ra ke nnusinsinööriliitto. Niide n
jä se niä se kä pa lve luje n ja julka isuje n kä yttä jiä ova t nime noma a n a la n a mma ttila ise t, siis myös a mma ttikorke a koulusta va lmistune e t.
Tutkimustie don ha nkinta a va ike utta va t e nite n a ja n puute (68 % va sta a jista ), sirpa le ma ine n tie don sija inti ha ja lla a n e ri lä hte issä (53 %) ja uude n tie don tulva , jolloin ka ikke e n tie toon e i pysty pe re htymä ä n (45 %). Ta rjolla ole va n ma te ria a lin omina isuude t, e sime rkiksi liika yle ista juisuus ta i va ike us ta i te kstin la a juus, e ivä t juuri ha itta a nykyope tta ja a .
Va in pie ne n osa n mie le stä tie to löytyy va ike a sti (13 %) ta i oma t tie donha nkinna n ta idot ova t puutte e llisia (10 %). Va pa a sa na va sta uksissa huoma ute ttiin, e ttä ope tta jie n oma osa llistumine n tutkimuksiin lisä isi tie don vä littymistä ja e ttä tutkimustie don pitä ä vä littyä opiske lijoille ymmä rre ttä vä nä ja kä ytä nnönlä he ise sti, toisin kuin tie de ma a ilma ssa .
Tiiviit tekstit vahvoilla tutkimustiedon välittäjinä
Oa mkin ope tta jille e site ttiin kyse lyssä 22 ta va noma ise sta poikke a va a tutkimustuloste n vä littä mise n muotoa (kuvio 4). Niistä he sa iva t va lita viisi itse lle e n kiinnosta vinta uude n tutkimukse n se ura a mise e n ja tuloste n hyödyntä mise e n ope tukse ssa .
KUVIO 4. Uudenlaisten tutkimustiedon v älity stapojen kiinnostav uus (v astaajaa, n = 90)
Ope tta jia kiinnosta va t se lvä sti e nite n uude ntyyppisinä tutkimustie don lä hte inä suora a n tutkimusorga nisa a tiolta ta i tutkija lta sa a ta va t tiiviit, a la n ope tukse n nä kökulma sta va likoidut ja jopa suora a n ope tukse e n sove ltuva t te ksti- ja
ha va intoma te ria a lit. Myös tutkimusorga nisa a tion jä rje stä mä t pa ika llise t koulutuspä ivä t
a la n ope tta jille ja a mma tissa toimiville ova t ope tta jille mie le e n. Muute nkin toivota a n yhte istyötä tutkijoide n ka nssa ja ope tta ja yhte istyötä .
Amma ttikorke a koulun intra ssa ole va tie topa nkkityyppine n, a la kohta ise sti ryhmite lty tie de sivusto kiinnosta isi kolma sosa a va sta a jista . Ne ljä sosa hyödyntä isi a la kohta ista tutkimusw ikiä ta i tutkimusa ihe ista Fa ce book-ryhmä ä . Ve rkossa ole va vide o- ta i a udioma te ria a li, blogit ta i Kysy tutkija lta -pa lve lut e ivä t ole olle nka a n yhtä kiinnosta via kuin tiivis te kstia ine isto. Joka ista 22:ta uude nla ista tutkimustie don lä hde ttä kä yttä isi kuite nkin joku va sta a jista . Va pa a sa na ke ntä ssä ma inittiin lisä ksi kiinnosta viksi kirja ston uutuustie dotte e t ja se mina a rit ta i konfe re nssit.
Perinteistä tiedonhakua ja lähdevinkkausta
Ope tta ja n a ika pula hida sta a tä mä n ja a ika ise mpie n tutkimuste n [1][3][4] muka a n e nite n tutkimustie don vä littymistä ope tukse e n. Ala n uusimma n tutkimukse n kokoa mine n e sime rkiksi a mma ttikorke a koulun kirja ston pa lve luna voisi olla yksi ra tka isu
onge lma a n. Ala kohta ine n ma te ria a lipa nkki ta i porta a li ke skittä isi tie donlä hte itä yhte e n pa ikka a n ja pa lve lisi myös opiske lijoita .
Tie donha nkinta a voida a n suunnite lla ja tie toa ja ka a myös koulutusa loje n sisä isissä koulutuksissa . Ka ua n a la lla toimine e t tunte va t hyvin a la n ke ske ise t lä hte e t, joita tulisi se ura ta sä ä nnöllise sti. Kooste niistä olisi hyödyksi opiske lijoille kin ja ohja isi
tie donha nkinta a . Kirja sto voisi sä ä nnöllise sti opa sta a ope tta jia a la n ke ske iste n ja uusie n tie toka ntoje n kä ytössä .
Amma ttikorke a koulun sisä llä tutkimustie don vä littymistä ope tukse e n voida a n e distä ä ope tta jie n syste ma a ttise lla tie donha nkinna n ja informa a tiolukuta idon koulutukse lla . Va rsinkin inte rne tin va lta va n tie tomä ä rä n hyödyntä mine n on tä mä n he tke n ha a ste . Nuore t inte rne tin kä yttä jä t löytä vä t ve rkossa ole va n tie don e ri ta va lla kuin va nhe mma n polve n ope tta ja t. Toisa a lta pe rinte iste n pitkie n te kstie n luke mine n ja niide n ole nna ise n sisä llön ha hmotta mine n kä yvä t he ille va ike a mma ksi. Konka rit ta a s e ivä t e hkä tie dosta ta i hyödynnä uude ntyyppisiä lä hte itä .
Tiedeviestintää myös opetuskäyttöön
Eri puolilla ma a ilma a on viime vuosina koke iltu mone nla isia tie de vie stinnä n ta poja , joilla ha luta a n houkute lla va sta a notta ja t a ktiivisiksi osa llistujiksi ja ta rjota uude nla isia e lä myksiä (kuvio 5).
KUVIO 5. Tiedev iestinnän monenlaisia mahdollisuuksia
Uude nla ise t tutkimustie don vä littä mise n ta va t yle istyvä t, kun tie don julka isijoide n osa a mine n ja tie don ha kijoide n toiminta ta va t ja tottumukse t muuttuva t. Sosia a line n me dia e i e rityise sti va kuutta nut kyse lyyn va sta nne ita ope tta jia tutkimustie don lä hte e nä . Ehkä kuite nkin jonkin vuode n pä ä stä YouTube sta löytyy joka ise sta uude sta vä itöskirja sta ja pä ä ttyne e stä tutkimusha nkke e sta viide n minuutin ytime kä s vide oe sitys, jota voi kä te vä sti kä yttä ä myös ope tusma te ria a lina . Myös opiske lijoide n soisi pä ä se vä n he lposti kä siksi ma te ria a le ihin ja osa llistuma a n ja va ikutta ma a n a la lla kä ytä vä ä n ke skuste luun.
Tutkija tuskin ha lua a te hdä ylimä ä rä istä työtä tutkimustuloste nsa julkista mise ksi ja tuloste n siirtymise ksi niitä sove lta va n a mma ttikunna n kä yttöön. Siksi ope tus- ja tutkimusma a ilma n ka nna tta isi kä ydä vuoropuhe lua siitä , mite n tutkimustie to siirtyy nyt ja tule va isuude ssa sitä hyödyntä ville a mma ttila isille . Tutkimustuloste n vä littä mine n ta rkka ra ja ise lle kä yttä jä ryhmä lle on myös ha a ste tie de vie stinnä n a mma ttila isille .
Lähteet
1. Rekola, L. 2003. Ammattikorkeakoulussa terveydenhuollon koulutuksessa toimivien opettajien tieteellisen tiedon hallintataidot. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Hakupäivä 16.4.2011.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/22993/amma.. .
2. Kilpiäinen, S. 2003. Odotetaan käytäntöä ja saadaan teoriaa. Tutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden käsityksistä ja kokemuksista opetuksesta ja ohjauksesta vuosina 1995–1997 ja 2000–2001. Acta Universitatis Lapponiensis 59. Rovaniemi: Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
3. Jokiniemi, S. 2006. Uusi opettajuus, ammatti-identiteetti ja tiedonhankinta.
Informaatiotutkimus 25(3). Hakupäivä 16.4.2011.
ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/view/2250/2088
4. Kortelainen, M. 2003. Opettajien ammatillisen tiedon hankinta Hämeen
ammattikorkeakoulussa. Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma. Hakupäivä 16.4.2011. tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00218.pdf
5. Hopeavuori, T. 2011. Ammattikorkeakoulun opettajat tutkimustiedon hankkijoina ja tiedeviestinnän kohderyhmänä. Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta, tiedeviestinnän maisteriohjelma. Pro gradu -tutkielma. Hakupäivä 16.4.2011.
urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201121266 .
Kommentit Lisää kommentti
Palaute
© 2012 Oulun seudun ammattikorkeakoulu
