• Ei tuloksia

Paloavusta Lähivakuutukseen : Laukaan vanhinta liiketoimintaa · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Paloavusta Lähivakuutukseen : Laukaan vanhinta liiketoimintaa · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Yritettiin sitä ennenkin

Tapani Kantola

Paloavusta

Lähivakuutukseen

Laukaan vanhinta liiketoimintaa

V akuutustoim innan ju u ret S u om essa juontavat alkunsa k esk iajalle, jo llo in paloavusta tehtiin silloisessa R uotsin valtakunnassa lakiin perustuva v elv ollisu u s. Säännöksiä paloavusta lö y ty y sekä M a u n o E erik in p oja n (1 3 4 7 ) että K ristofferin (1 4 4 2 ) m aanlaeista. Lait velvoittivat kihla­

kunnan kaikki talolliset antamaan paloap u a tulipaloista v a h in k oja kärsineille m ikäli p a lo oli syttynyt vah in gossa.

T a lolliset suhtautuivat k ielteisesti avun m y ön tä m iseen om an pitäjän u lk o p u o lisille . V uon n a 1770 annetulla ku­

ninkaallisella p äätöksellä sallittiin pitäjäkohtaisten p a lo- apu sopim u sten solm im in en . N äin saivat alkunsa pitäjien p a loa p u yh distyk set, jo ih in k u uluvien ei tarvinnut enää osallistua kihlakunnan m u issa pitäjissä tapahtuvien v a ­ h in k ojen k orvaam iseen . Saatiin m y ös oik eu s perustaa p i- täjäyhdistykseen erityinen rahasto, jo s ta k orvau ksia su o ­ ritettiin.

Osana pitäjähallintoa

V uon n a 1865 annettu asetus kunnallishallinnosta m aaseu­

dulla määritteli paloapu toim in n an kuuluvaksi kunnan to i­

m ialaan. N ä in p itä jille tuli o ik eu s perustaa itsenäinen om an pitäjän p a loa p u yh tiö. V uoteen 1900 m ennessä niitä o li syntynyt 2 4 4 kappaletta. Laukaassa ja Jyväskylässä om at paloapu yh tiöt aloittivat toim intansa 1890. Hanka- salm elaiset olivat ehättäneet käynnistäm ään om an sa j o y k sitoista vuotta a ik a isem m in v u on n a 1879. Jäm sässä toim inta a lk oi 1891 ja S um iaisissa 1895. N äm ä mainitut p a loa p u yh tiöt ovat ollee t poh jan a n y k yiselle Laukaassa kotipaikkaansa pitävälle K e sk i-S u o m e n Lähivakuutusyh­

d istykselle. N iin p ä y h d istys viettää ensi vu otta perusta­

m isen sa

120

-vu otisju hlavu oten a.

Pitäjähallinnon aikaan o le e llise n a osan a vakuutusyhdis- tystoim in ta a olivat p alotarkastukset. K in kerip iireittä in valittiin palotarkastajat eli syynim iehet. Laukaan paloapu - yh tiö lle hyväksyttiin v u on n a 1896 uudet säännöt, jo is s a m ääriteltiin vaatim ukset tu lisijo je n j a p a lok a lu jen kun­

n osta j a annettiin o h je e t tarkastusten su orittam isesta.

M uun m uassa sisäänläm piävät rakennukset katsottiin niin tulenaroiksi, että niiden vastuusum m a korotettiin k aksin ­ kertaiseksi. Lisäksi päreiden p oltto kiellettiin tulenarois­

sa tiloissa.

“ Lyhyt kertom u s L aukaan kunnallisista asioista 1 901” eli ku nn alliskertom us m ainitsee seuraavaa: “ P alovakuutuk­

sia o n tehnyt asioitsija R o b e r t E klu nd ja Juho K ilp in en . V iim e v u on n a o n tehty p a ljo n uusia vakuutuksia, jo te n pitäjän kesk in äin en p a loa p u y h tiö saa runsaasti kannatus­

ta. V iim e in e n kesä o li kuuluisa suurista ja m on ilu ku isista tulipaloista, jo ista m eidän kunnan osaksi sattui seitsemän.”

Runsaista p a loista huolim atta v u o s i 1901 o li p a lo a p u y h - tiö lle v o ito llin e n tu lojen olle ssa 4 1 2 3 ,0 6 m k ja m e n o je n 3 6 6 8 ,6 0 m k. Sitä vastoin v u o s i 1906 näyttää L aukaan p a loa p u toim in n a lle o lle e n pahasti tap p iollinen . “ K u n n al­

lislautakunta esittikin m aksun n ostam ista 1,50 markasta

2

m arkkaan tuhannelta, mutta kuntakokous asian k u m o ­ si, kum m a k yllä ” , ihm ettelee kunnallislautakunnan p u ­ h eenjoh taja k u nnalliskertom uksessa v u od elta 1906.

Itsenäistä vakuutustoimintaa

V u on n a 1908 astui voim a a n uusi laki p a loa p u y h d isty k - sistä. Y h d istysten hallinto ja toim inta erotettiin kunnal­

lishallinnosta. Laukaassa hyväksyttiin uuden lain m u k a i­

set säännöt 1910 ja valittiin vak u utusyh distykselle om a hallitus. E nsim m äiseen hallitukseen valittiin: A le k s Flykt- m an, K ristian R o in ila , A atu K an tola, M ik k o R iip in e n ja A bra h a m K änsänen. P u h een joh tajakseen hallitus valitsi Kristian R o in ila n ja toim itusjohtajak si opettaja O lli V o u ­ tilaisen.

E ro kunnallishallinnosta m erkitsi m y ö s sitä, että ottaes­

saan vakuutuksen keskinäisessä vakuutusyhdistyksessä asiakkaasta tuli yh d isty k sen osakas. H än saattoi o sa llis­

tua yh d isty sk ok ou k siin päättäm ään y h d istyk sen asioista.

T äm ä k esk in ä isyys jatkuu tänäkin päivänä ja yh distyk set jatkavat paikallisina, itsenäisinä, vakuutuksenottajien hal­

litsem ina vakuutuslaitoksina. N e m u od ostavat yh dessä h allitsem ansa L ähivakuutus-yhtiön kanssa vakuutusalan

“ lähikauppaketjun” .

V uod en 1908 laki keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyk- sistä, jo t a on m on een kertaan uudistettu, edellytti vak u u ­ tusyhdistyksiltä vakuutuskantansa jälleenvakuuttam ista.

P ellervo-S eu ran aloitteesta vakuutusyhdistykset peru sti­

vat v u on n a 1917 om an jälleen vak uu tu syh tiön Vakavan.

Tästä on m on ie n fu u sioid en ja kehityksen tu lok sen a sy n ­ tynyt nyk yin en Lähivakuutus K eskinäin en Y h tiö. Jälleen- vakuutuksen kautta y h tiö turvaa p a ik a llisille vakuutusyh­

d istyk sille rajattom an k o rv a u sk y v y n ja täydentää n iiden p a lv elu v a lik oim a a lakisääteisillä la jeilla kuten liik en n e­

vakuutuksella. Valtakunnallinen yh teistyösopim u s Verdan- d i-y h tiö id e n kanssa tuo yh distysten p a lvelu va lik oim a an m y ö s kaikki henkilövakuutukset.

luurista voimaa nykyaikaan

L ä h iv a k u u tu s-ry h m ä n n ou su valtakunnan v iid e n n e k s i suurim m aksi vahinkovakuuttajaksi on ollu t varsin n opea.

5 6

(2)

Parhaiten se o n tunnettu joh ta va n a m aatilavakuuttajana 4 7 prosen tin m arkkin aosu u della. K uitenkin n y k yisin ry h ­ m än suurin asiakaskunta m u od ostu u kotivakuutuksen o t­

tajista. K otivakuutuksessa ryh m ä on j o noussut m arkki­

n a o su u d e lla m itattuna valtak u n n a llisesti k o lm a n n e k si suurim m aksi. Vakavaraisena tunnetun Lähivakuutus-ryh­

m än liik evaih to o n ylittänyt m iljard in m arkan rajan. R y h ­ m ä o n erikoistunut y k sityisten ihm isten, m a a tilo je n ja pien yritysten vakuutuspalvelun kehittäm iseen.

Vakuutusyhdistysten rakenteessa vuosisadan alussa tapah­

tui eriytym istä p ie n e m m ik si yh d en kunnan y h d istyk sik ­ si. V iim e v u o sik y m m e n e t ovat taas jo h ta n eet koh ti suu­

rem pia yk sik öitä yh d istysten lukum äärän o lle ssa vähän toista sataa. N y k y in e n K e s k i-S u o m e n L ähivakuutusyh­

distys käsittää 12 kuntaa Sum iaisista Jämsään. Pääkont­

tori sijaitsee L aukaassa ja p a lv e lu to im isto ja o n H anka­

salm ella, Jyväskylässä j a Jäm sässä sekä p a lvelu p iste S u ­ m iaisissa. Y h d isty s o n m en estyn yt h yvin . K eskin äiseen avunantoon perustuvat ju u ren sa m uistaen se o n kehitty­

nyt nykyaikaiseksi, kaikkia vakuutuspalveluita tuottavaksi yrityksek si, jo s s a alan osa a m in en , sähköinen tietojen k ä ­ sittely ja v ie s t in lä h e t t ä m in e n inter-ja in t r a n e t - tein een fw w w .la h iv a k u u tu s.fi) ovat nykypäivää.

Tässäkin vahingossa tarvittiin paikallista Lähivakuutusta

Tapani Kantola

pitäjänneuvos

L ähteet: Laukaan kunnalliskertomukset 1901 j a 1906 H alonen - Nevanlinna: Paloavusta Vakuutusyhdistyksiin H olm : Paikallista vakuutustoimintaa 120

v.

K-S:n Lähivakuutusyhdistys

57

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

teltua, jä rjestettyä ja päämäärästään tietoista jou k k otoim in ta a ja että täm än toim innan järjestää ja olijaa jä rjestä y ty n y t ty öv ä k i,

N äm ä esim erkit ovat jo riittäviä todistuksia siitä, että kaikki valtiolliset puolueet ovat luokkaetujen valvojia.. Nykyisessä yhteiskunnassa löytyvä ja

ja t ovat yleen sä kesk ita soltaa n mies- edu stajain k esk ita son yläpuolella..

Turvemailla suon kuivatusaste vaikut- ti merkittävästi taudin yleisyyteen: luonnontilaisten soiden ja kivennäismaiden välillä ei ollut tilastolli- sesti merkittävää eroa

Ohjaamon aktiivivaimennuksella voitaisiin mer- kittävästi vähentää myös matalataajuuksista koko- vartalotärinää ja näin kuljettajan rasitusta pienentää.. Ruotsissa

Schiffrin tulkitsee vuoron po- sitiiviseksi sillä perusteella, että hän ti e - t ä ä Zeldan ja Irenen olevan hyviä ystäviä, mistä hän myös lukijoille esittää todisteen:..

T ä t ä suomen kielen tavujen tendenssiä voidaan nimittää tasapainon pyrkimykseksi: jos tavun ydinvokaalia seuraa maksimimäärä segmenttejä eli kaksi, niin kernaasti myös

onkin, että pohjois- j a eteläviro muodostavat niin läheisen yhteyden, että niiden tieteellinen käsittely voidaan luontevasti suorittaa yhdessä, ei t ä m ä vielä merkitse