S osm sib c& i^ li 3^ W «»u^iitoK ada i :
_____________ N:o 3. " ■ ,
poim ittanu t fof. dem. ebuSfuntanjhm än tentoiirjaiom itea.
S a a d a a n iiqöroäen kirjakaupasta Helsingissa ©irkuskatu 3.
ValUiclijat hinasi in!
k irjo itti A liina © illanpää.
Söiime raaaliobjeltnassaan oli setä suom ettarelaisilla että nuorsuom alatt silsa palkollislainsääbännon u u d is tu s o h jelm issa sanotaan, että palroeli- san ja isännän oileubei om at tebtä«
roät „ ta s a p u o lis ik s i© u o m e tta re la i- nen rpbm ä jä ttitin anomuisen palk- ta u s la in lum oam isesta, io s ia sitä, iuten anomuksessa sanotaan, ei enää muka „kukaan isäntä tal)do bqroäk- seett käyttää". ^luomuksessa ei mai=
n ita m itään muosipalmeluksesta, ei työpäim än p itu u d esta eikä alaikäis- ten suojeUuksesta. A ä is tä piti puo=
lue v iisa a m p a n a m aieta, siHä täy=
trji oEa raarom ainen että isännät ja em ännät eimät suuttuisi jos lum ot
taisi palraelijoiUe tosi parannuksia.
A uotsuom alainen puolue ei jä ttä n y t m itään om aa alotetta palkotlislaista, m utta sen sijaan jätti m aalaisliitto anomuksen, jossa sanotaan suoraan, että m u o s i p a l m e l u s o n
f ä i l g t e t t ä r o ä , to s ia m uutoin isännistä moi jääb ä ilm an palroeli- joita. V a ltta u s la iia anoo m aalais- liitto a in o a sta a n uufittam atsi. A uot- salaiset jätti laisiiin eri ebbotusta.
Ulblroosin ebbotutsessa a n o ta a n lain lu m o am ista tai jos sattuu että sitä ei lum ota niin raottaisit) an se ebes u u b istaa. © öberbolm jätti toisen, jossa an o taan u u b istu sta p a llla u s- laille, siiS lain roälttäm ättöm pps to- b istetaan . © bbotusta seurasi § e l- singin © m äntäliiton „.bemmet"
p ö p tälirja, jossa ebbotetaan, että laii on saataroa an laram m alsi entis- tä ä n ja että on estettäroä a n la rilla m äärät)Isillä telem ästä luulausisopi- m ulsia. A taalla on m äärättäroä p alro elu saita loio rouobetsi ja lau- pungeissa raäbintään puotelsi. Ssätt- n än oileutta ra n g a is ta alaitäisiä ei tä ssä etjbotulsessa ebboteta poistet»
taroalsi raaan a in o a sta a n m ääritet- tärväisi, m issä tapauisissa sitä on täptettäroä.
sböptäfirjassa sanotaan m. m.
näin. „Kpspmplseen m uuttopäim istä päätettiin le stu ste lu n jälleen pbtpä
§ e rra ssö b in li § ern b erg in ebbotta- m aan feuraaroaan ponteen, ©män- täliitto ,,§em m et" lausuu toiroomul- senaan, että p alroelusaita taupun- geissa m äärättäisi puoleisi rouotta.
Q os asianomaiset tabtoo tebbä lp- sjemmän sopimulsen on se tebtäroä kirjallisesti. — ---
HRaaseubuHa on p alroelusaila m ää-
rä ttä m ä rauobetfh että eitettäisi m u u ttam ista teroäällä jolloin tqö,=
moimia tarm itaan.
A oum a S . huom autti sitä maa»
ra a , jota syntyy siitä, että on tau- pungeissa useampia m uuttopäim iä, iu n m aalla Jo sta huonompi aines palm eli joista silloin tuim aa tau- puntiin.
spertässööirtg £>ernberg m astosi tähän, että palroelusaifa tauputv geissa tulee pitemmäfsi fun n p t on taroallista, (nim. puolitsirouotta).
Stysymyfseen palm elijart p äästö - ti r jän mertitsemisestä sanotaan pöy- tä firja n otteessa: „SBaiffa p a lfta u s lafi m ä ärää, että isännän on saton u halla entiseen tobistufseen roebet- täm ä ris ti tai tirjoitettam a siihen nimensä, ei tä tä m ä ä r ä is tä ole täs=
mäHisesti noubatettu, sonta johbosta on m onta epätohtaa syntynyt. ©itiä tam alla, huom autettiin, m oibaan epä- mieluisia tobistutsia häm ittää, sa- m oin m oibaan pibem piä aitoja pal- roelijan eläm ässä jo ta on mahbolti- sesti miete tty roähemtnän tunnialli- seHa taraaHa, jo ta on m oinut tuot- ta a palreelijalle ta rttu m an taubin, täm än arnuHa p eittää em ännältä ja tu o tta a perheelle form aam attom ia raahingoita.
® otous p äätti: että p a ltfa u s la tia on tässä tohben ta rfa s ti noubatet- taroa. 19 § m yös hym ätsyttiin jota tieltää palroelijan säily ttäm ästä art- iu a a n m uualla iu n palm elu sp aitas-
saan. Katsottiin sen jossain m äärin estäm än epärehellisyyttä.
Kokous p ää tti lausua toiroomut- senaan, että p a lffa u s la ti päätohbis- saan pysytettäisiin.
© osialibem olratinen ebustuntaryh- m ä jätti ebusluntaesityisen. S iin ä ensin tehbään setmää m iniälainen yhteistunnon käsitys on ollut pal- tollisiin nähben, nim ittäin että lait- tien oli p a tto hyöbyttää työllään yhteistuntoa, gshteisfunnalla ta a s ym m ärrettiin tilalliset eli m aanom is- ta ja t. V ä itä siis oli p atto hyöbyt- tää. V iin p ä raielä niiniin m yöhään tu in 1865, jolloin nyfyinen lati laa- bittiin, on siinä täsitelty tilattom ia airoan tuin tilalliset olisi heibän itse oiteutettuja holhoojiaan. A altoili- nen täm än tain m u taan sibotaan ei a in o a sta a n isäntäänsä, m aan roielä- p ä tuotteeseen m aatilaankin jonta isäntä om istaa, niin lu jasti, että jos isäntä tuolee tai myy talonsa, p e n i uusi o m istaja myöskin paltotti«
set, ja patm etijan on p atto samoitta ehboitta palm etta aitansa loppuun u u tta isäntäänsä, olioon täm ä sitten m ittainen tahansa. Kun mielä o ttaa huomioon, että isäntä asetetaan tässä laissa ta sm a tta ja n asemaan, m aitia se on lausuttu peitetyin sanoin, tos- ta hänellä on annettu oifeus turit- ta o tin alaitäisiä, niin ei tum m intaan anneta m itään m ä ä rä y stä ebes ala- itäisen palroetijan opettam isesta tai kouluttam isesta, m aan määräyksiä
annetaan a in o a sta a n a b te ra s ta tpön- teosta. V a lfta u s ta ti ebellqttää että on a in o a sta a n rouosi ja puolirouosi palroetijoita, m aan tä tä sääböstä ei enää ole noubatettu iau p u n g eisja eilä faifinpaifoin m a a llataan , niinpä olisi luonnollisinta että poistettaisi ioto rouosipalroelusm ääräqs ja pai- roelia saisi tebbä palroelussopim uisia
„toistaisetsi", iuten on iaupungeissa taroallista. ©i fum pitaan asian- om ainen tqsp iu in fa p itlä n ajan sopimus ie stää, sillä se moi te stä ä fqmmeniä rouosia, riippuen siitä, jos asianomaiset sopimat toisiinsa.
A ia a ta is- ja iau p u n lilaisp alro elijat om at laissa asetettaroat sam aan ase- m aan siis m äärättäroä pbtäläinen työsopim us ja tty täp ittä qlössano- m isa iia niin m aalla luin laupun- geissa, joissa n p ty ä ä n on 14 rau o ro iau tta. © linieinolaiiin olisi rooinut soroittaa airoon bproin pal- tollisia fosieroat m äärät) f set, sillä suuri osa palroelijoita on isäntiinsä näbben airoan sam assa asemassa
!un am m attityö Iäinen työnantajaansa.
^työnantaja h arjo ittaa liitettä ja pi- tä ä työssään apulaisia, jo tta teferoät hänelle työtä ja ty ö n an taja ta u p p a a heibän työnsä tuloisia niin to rteaan h in taan tu in m abbollista, saaben siitä sgntyroän rooiton itse. A taan- roiljetijä h arjo ittaa m aanroiljetystä ja tarjan b o ito a, jo sta saabut tuot- teet yän toettaa m ppbä mabbolliseit to rte a a n pintaan, ja tä s tä tyntyroä
reoitto lankeaa bänelle. A alroelijat siis oraat isäntään nähden airaan jam assa asem assa kun tehtaassa työskentelevät teh taan om istajaan.
AtoneEa m uuEa alalla palroeleroat oraat airaan sam antapaisissa toi- m issä, koska palkollisten p itä jä t pi- täroät beitä ansioapualaisinaan. ©h=
botus päätty i seuraam aan ponteen.
„K um oam alla tam m ikuun 30 päi=
raältä 1865 annetun Aalkkaussään- non isännille ja palkollisille, sekä Keisarilliset Asetukset tam m ikuun 27 päiroältä 1879 ja joulukuun 28 päi- päiroältä 1888, joilla on tehty muu=
toksia m ainitun palkkaussäännön eri pykäliin, m ä ä rä tä ä n täm än kautta, että m ainitussa säännössä järyeste*
ty t suhteet työnantajien ja palkoEis- ten roälillä älkööt olko muiden rajoi- tuksien tai erikoismääräyksien a la n siä kuin m itä työsopimuksesta yleensä on raohnassa".
Kaikki palkollislakia koskemat ky- symykset lähetettiin ilm an eroästys keskustelua työraäen asiainroaliokun- taan . ©linkemolakia käsiteltäessä tahdoimme someltuttaa sinne palkol- lisiä koskemat määräykset, © am aan lukuun m issä p u h u taan työ- ja ou- pilassopim uksista, ebboitimme siihen seuraam an momentin.
„ValkoUisia rooi elinkeinonharjoin ta ja ottaa palraelukseensa korkeintaan kuukaudeksi 14 p. irtisanomiseEa."
A lu tta täm ä oli porroariE isten m ielestä liijan lyhyt palroelussopi-
m us ja suomettarelaiset riensiroättete- m ään oman ehbotutsensa jo ta kuului.
„Aalroelijoita m oibaan o tta a pal- meluiseen joto m ääräajat]!, kortein- ta a n yhbetsi rouobeifi, ta itfa 14 päiroän irtisanom isella."
© uom ettarelaisten ehbotus tuli hy- roätsntytsi ensi lukemisessa porm arien 9 äänellä m eibän 7 ä ä n tä m a staan , m u tta toisessa tulemisessa setin hyi- jä ttiin .
©nsi istuntotaubella ei ehbitty oi- len taan iäsiteUä p a lto llisla tia foste- m ia kysymyksiä erikseen. SSiime is- tu ntotaubella kysymys käsiteltiin ala- m aliotunnassa ja p ä ä stiin niin pit- tälle että eri suunnat tuli esiin ja saimme nähbä miten paljon oli pal- roelijoille sieltä obotettaroissa uubis- tuisia. ©nfin porroarilliset äänesti- m ät sosialibem oiratisten esitysehbo- tutsen kumoon, heillä kun oli 9 ään- tä ja meillä a in o a sta a n 7, siis päät- tim ät, että erikoistan on ebetleen saataraapalm elijoilte. © uom ettarelais- ten ehbotus tuli sitten hym ätsyttyä keskustelun pohjaksi, jonka m u taan piti la atia anom us, jossa pyybetään haHitutsen m alm istu ttam aan ensi is- tuntotaubelle arm ollinen esitys laiksi työsopimuksista, jossa olisi myöskin luku palkollisien ja isäntien roälisestä suhteesta. K eskusteltaessa piti por- roarilliset lu ja sti kiinni siitä, että muosipalroelus on säilytettäroä m aalla.
T ä tä puolustiroat he sillä, että rouo- sipalm elutsesta on etua ei a in o a s
taan isännille, ivaan ntpösiin — palroelijoilte. N uorsuom alaisten ©rt»
to laati luonnotsen mietinnöisi ja täsitirjotti siitä se u ra a ro a sti:
„V altollisentin ebun ta n n a lta näpt- tä ä rouosipalroelus m aalaiso lo issa luonnolliselta, to s ia haiien taim ella on raaifea saaba riittäroää tila p ä istä työtä, m utta m aanroiljelijä taroatti- sesti o ttaa enemmän palroelijoita tun m ä lttä m ä ttä taim ella tarmitsee, jotta häneltä tesätlä fiireen a ita n a olisi riittäro ästi työrooim ia".
D n to täm ä © rton lause totta, siitä rooitte itse p ä ä ttä ä . D nto teiltä taim ena paljon helpompi tuin fesäHä ja jos isännät m aalla pitäm ät enem- pi palroelijoita tu n tarroitseroat tai- roelia. © rtto tahtoi m pös säityttää laillisen p e sta u sa ja n ja m ääritellä eri p ittä t p alroelusajat m aalla ja kaupungissa, siis asettaa m aalais- palroelijat p aljo a hiicaiaiiiPaaii aie- m aan tu n taupuntilaispalroelijat.
V alta n m a tso sta sanoo nqtyinen rooim assa olema la ti:
„V altottinen ei saa p a lttaan sa roaaiia ennentuin h aa on aitansa loppuun palroellut ja p u o lestaan tehnpt selroän, jollei siitä toisin ole soroittu".
£ ä m ä n m u ta a n ei isäntä ote roel- rooUinen, jo s h a a ei tahbo, palroe- lijaHe m aksamaan p en n iätään pal- ta s ta ennentuin palroelija on tehnpt n e u la sta n a sfa liin saatto selroän hänen haltuunsa uskotusta omaisuu-
besta. VormariUiset tadtoim at näpt- tä ä että de om at sentään m ädän ebistpsm ielisem piä iu n 1865 muoben m altiopäim äm iedet ja sidi de edbot- ttm at, että osa palm elijan p a lla s ta maisettaisi jota loim en luulauben lu tu ttu a, d u o m a tla a ! m aan o s a p a l l a s t a ! © rllo lirjo ittaa siitä n ä i n :
„S öailla onlin luonnollista että p a illa m uosipalm elulsesta m pöslin muobelta m ää rä tä än , niin siitä ei suinlaan tarmitse seurata, että se m a sta muoben lu lu ttu a m ad etaan , k o s la a n ei p a llla a moitaisi tasan luulaitsiUe ta i neljännelsille ja la a , lo s la tpön la a tu on eri muoben ai«
la n a erilainen niin moitaisidan sää- tää, että palm elijan tulee m ääräni- loina, esimerlilsi jola loimen lu u lau - ben lu lu ttu a saaba osa p a lla s ta a n , jo la m a sta a suurinta osaa sitä aila a lodti tulem aa p a llla a . j ä ä n n ö s m adettaisiin m a sta p alm elu sajan lo- p u ttu a ".
©ilo täm ä edbotus tu nnu jota- lu in lin däijpltä. © ttä palm elija ei saisi ebes jola luulaitsi dänelte tule- m aa p a llla a m aan jola loimen luu- lauben lu lu ttu a a in o a sta a n osan.
A titädän m eibän m irlam iedistöm m e sanoisi jos deille laabittaisi saman- suuntainen edbotus, sillä m irlam ies- ien p a illa m a d e ta a n etuläteen, ja palm elija ei saisi ebes tpönsä tedtqä p au la a n sa .
T qöpäim än p itu u tta ei porm arilli- 9
set m y ö slään tabtoneet ottaa saisin to s ia roaatim ulset Ijeibän m ielestään om at niin erilaiset, Sosialibemolra=
tit tasjtoiroat, m alioiunnassa ebes 1 (H u n tista työpäiroää, m aan porroa»
riiiiset tahtoi säilyttää ra ja tto m a n tu n tim äärän .
V a lto d isla lia ehdittiin, iuten ebel»
lä jo mainitsin, iäsitessä ain o a sta a n a lu sta m a sta m utta jos se olisi efp bitty loppuun suorittaa, niin ei siitä pasmesijoisse olisi p asjo aiaan Ijyötyä tullut, sillä niin suomettarelaiset iun nuorsuom alaisettin seiä ruotsalaiset oliroat yljtä m ieltä siinä, että rouosb palroelus on säilytettäroä siHä maan»
roiljelijäin etu sitä m aatii ja palme»
Iijain etu ei siis rooinut tu lla iysy»
mylseen. S uom ettarelaiset m äittim ät m alioiunnassa, että jos m aalla pal- roelijat saa tebbä iuuiausisopim utsia, niin riiban sattuessa läbtee l)än beti pois ja m istä silloin saa isäntä les»
teHä m uotia uuben palm elijan ja m istä saa palm elija m u ta uuben paifan (!) Selitim m e, että ei pal»
roelija syyttä m uuta, sillä ei se ole ly sti pairoelijalle olla ain a menossa, erittäin iin ta lo s ta jossa isäntä toi)«
hellaan ystäroällisesti. A lu tta on m äärin että tain la u tta p aio itetaan isäntä olem aan ioio rouosi p aiiassa, jossa isäntä louhellaan ehtä pabem- min fun io ira a . V a lla n subteen olisi m yös ebullisempaa pairoelijalle, että jos on 14 päiroän irtisanom i
nen, niin moi p ä ä s tä m apaatsi sil»
10
toin iun sopima tilaisuus sattuu p ä ä s tä parem m alle ansiolle.
T ä ssä Ipbptäisppbessä, m itä toi- rooa patmetijoitte moi olla porroaril- listen ebustajien puolelta, be om at ennenfaittia tp ö n an tajain ebustajia ja siis p u o lu stam at roiimeiseen saaf=
ta tp ö n an tajain taloubetlisia etuja.
$ o s palroelijat toimoroat p ara n n u s- ta asem assaan, on silloin äänestet=
täm ä sosialibemofratisen rpljm än ebbottaita, sillä foiem us miime mal=
tiopäiroillä osotti, että nptpiset por=
m arit airoan samoin iun m anbaan a ita a n tatsoroat, että ■— om istam a lu o tta on se pbteisfunta, jonta t)p- roätsi p alio d isten on itsensä ubrat- taroa.
D te em äntäliiton p ö p tä tirja sta n ä p ttä ä , m infätainen m ieliala on sielläpäin m ailalla palmelijoiben roa=
p au sp p rin tö jä fol)taan. A alroelijat on saataroa nöprtpm ään ja patoitet- taroa lain aroitHa siiben, m istä ne om at taistelleet itsensä m apaafsi.
C sa em äntiä ei moi färsiä, että pal=
metija u s ta lta a m uuttaa, jos Ejäntä l)iiouosti tosjbellaan ja pljtenä es=
teenä on emäntien puolelta fefsittp roantja p a ltta u s la in m ä ä rä p s, että em äntä p ilaa palroelijan p u b ta a t tobistutset iirjoittam aH a sinne n i
mensä rai roetäm ällä ristin sen plitse.
A iitäbän roirfamiebet sanoisiroat, jos beibän esimiehensä telisi samoin (jei*
bän tobistutsienja tatissa. 28iria=
miehet ei m uutoin to s ia a n an n a to- 11
bistutsiaan, a in o a sta a n otteen siitä,
© m ännät sanom at p ö ptätirsassaan, että täm ä p ä ä stö ta so n pilaam inen estäisi palm elijaa m ieltäm ästä pitfiä aito ja ilm an paim enista, luonnoin- sesti eläen huonoa eläm ää.
© m äntien m ielestä ei palroelija to s ia a n ole m ap a a n a lemätätseen, siUä eihän töphä saa raäspä. $ o s hän sairastu u , on se lo isin u tta ja jos h än lepää, on se epäsiroeellisppttä.
V alm elijan pitää, jos tahtoo tunnon palro elijasta täp b ä, olla tuin tone, jo ta ain a m aan on m alm is täp- m ään.
© am alla tu n palm elijat taistele- m at m apautensa puolesta, on m pös- tin roiitotettaroa suunta m ihin tule- maisuubessa on tpöstenneltäroä ja miten paim elijain olot om at järjes- tettäm ät. V alm elijain on ehbotto- m asti rcaabittam a suojeluslatim ää- räptset ulotutettam atsi palroelusalal- la olemiin alaitäisiin, sillä jos mis- sä, niin paltoU isam m atissa alaitäi- siä rä ä tä tä ä n . Useampi palm elijois- ta, ollen tpöm iesten ja m ötiiläisten lapsia, saam at a ita a palroelutsella itseänsä elättää tuossa 10 mttoben isässä. S ä ä litä ä n tö näitä, tai pi- betääntö heibän tehitptsestänsä huol- ta? ©itö n oilta lapsilta m aabita airoan p h täp ittiä tpöpäiroiä tu in ai- taisiltatin ja tatsotaanto, jos heibän ruum iinsa rooimat om at sopusoin- n ussa sen tpön tanssa, jota he pan- n aan tetem ään?
12
S ä ä tä rit tobistaroah että esimer- tiifi taupungeissa palm eleroat nai- set melieen poitteutsetta potem at si- säUisiä tauteja, joita he om at saa
neet liian r a s ta a s ta ty ö stä nuorena.
D n siis roaabittaroa tätiin m ää rä y s m iten m onta tu n tia saa isäntä p itää a laitätftä työssä, aim antuin teolli- suusataU a, siHä sam oja ih m isa ltu ja palm elijattin omat, tu n tehtaissa, ja palm elutsessa, onpa mielä toistaiseksi p aljo a nuorem piatin tu in oppilaitsi ja ab aan o tta a ta a n .
® un täm ä alaitä iste n suojelus saabaan hqm ätsqttyä, on meibän mt)ös raalm istettam a heille tilaisuus opinnoihin. 9tyt on jo olem assa teotlisuustouluja, joita teollisuusalat- la työstentelem ät om at roelmoUiset täq m ään . I ä t en la s te ta a n heibän simistytseHeen jontinlainen pohja,
© ntä palm etijat? — heille ei ole toistaisetsi m itään opinnon mahbol- lisuutta, to s ta on täh än sa a tta tat- sottu että palroetijain a ita tu u tu u to to n aan isännälle, ja tä tä siis ei moi opinnoihin tu h lata. Q os täm ä olotila saa ja ttu a ebeHeen, niin pal- roelijat jääm ät siroistytsessä jäleUe m uilla aloilla työstenteleroistä. I ä - m ä tosin olisi m u u tam ain em äntäin mieleen, he tu n sanomat, että tyh- m ä patm elija on parem pi, siHä fe ei y m m ärrä o iteu ttaan m aalia.
A teibän on m aabittaroa, että isän- n ä t roetm oitetaan lähettäm ään ala- itäiset patroelijansa iltatouluihin ja
furt saabaan tpöpäiroä m äärätptsi ebes 10 tuntifeffi, niin silloin rooi=
ivat atfuisetfin fäpbä tursseiila.
älm m attiopetus on pfsi ammatti»
fu n tain elinfpspmpfsiä, sillä jos ei saa oppia, ei m pösfään moi tulia funnollisefsi tpöntefijäfsi. spalfoUis*
a lalla ei ole täb än saaffa tu llu t mi*
tä ä n opetus tpspmpfseen, to s ia on fatsottu että palm elijan tebtäroä on sellaista tpötä, jota moi oppia pa*
vaiten em ännän tai isännän joi)*
boHa.
A teibän on fum m intin roaabitta*
ma, että m altion on fustan n ettaraa touluja m pösfin muille, tuin teoUi*
suusaloitta toimimitte, sillä maan*
roiljelps* ja tatoubenboito om at ta*
toubellisen bproinrooinnin perusjuu*
ria . Sflufsi moitaisi ajatella, että esimertifsi m aalla olisi tiertäm iä ta*
Iousfouluja, jo tta rooisiroat olla m uutam ia tuufausia paifassaan .
©ieltä opetettaisi, paitsi periaatteet*
lista puolta, m pösfin fäp tän n ö llistä talo u so p p ia baroaintoesineiben amut*
Ia. Täm m öisessä foulussa ei tosin opi m estariisi, m utta jos täten en*
sin p ä ä s tä ä n alulle, niin rooibaan seuraam alla terralla, fun saabaan tu rssit sam aan fplään, ja tfa a eteen*
päin, jos ei tule tilaisuutta täp*
m ään jossain raafituisessa ammatti*
foulussa. ©illoin fun talo u sfo u lu ei ole p aiffafu n n alla, olisi isännistön läbetettäm ä alaifäiset palfollisensa iltafursseibin tai luennoitiin, joita
14
on jota paikkakunnalle roähstellen saataroa. Q os näin menetellään, ro oi palkolliset faaba pohjan sirois- tgkselleen ja ppspnmt tasapainossa m uun tpöroäestön kanssa.
V alkkauslautakunnat, joita et)bo- tettiin anomuksissa, olisiroat m pös otettaroat huomioon, olisihan, jos n iitä rooitaisi toteuttaa, n iistä ehkä hqöttjä, m utta moi n iistä mqöskin tulla luokkatuomioistuimia. A äibin lautakuntiin tosin roalittaisi i)ytä=
m onta isän n istö stä ja palkollisista, m utta miten olisi roalittaroa puheen- johtaja, sillä koko laitoksen toim inta riip p u u luonnollisesti puheenjohto- ja sta .
D n ebbotettu, että kunnallisl)alli=
tu s täm än malitseisi, m utta tooim- meko uskoa että sieltä toistaiseksi saisimme senlaisen puheenjohtajan, joka antaisi oikeita (Salomonin tuo- m ioita. £ ä t ä kpspmpstä sietää roie- lä ta rk asti ajatella ennenkuin siitä m itään roarm aa lausuu.
AleiHä tu o b aan imelä isännistön puolelta kauniisti esiin, että palroe- lija on perheen jäsen ja tälle jäse- neHe tuobaan erittäinkin roaaliaikana om an puolueen sanomalehbet, m utta hänet pakotetaan m pös ajattelem aan perheen pääm iesten taroaHa, ja ro a r- jele sitä joka niin ei tee. ©illoin jos palroelija u sk altaa olla omaHa kannallaan ja lukea om ia lehtiään, silloin haakä ei enää sanota „per- heen jäseneksi". „Veriseen jäsen-
16
16
n p p s " on bieno peitto, jota on es- tä n p t palroelijoita luotfatietoisuu- teen teb ittp m ästä ja fiUä fitä nptfin roielä to itetaan m alttia Ipöbä.
V alraelijat! rniettitää itse ja pun=
n itta a , rooifo porro aristopuoiueet a ja a teibän etujanne to s ia teibän etunne ja beibän etunsa oraat risti- riib assa testen ään . siittää luteto p y is tä ä n porraariUisia sanom alehtiä, roaan lu te ta a m pöstin tpöraäen led- tiä, siUä molempia luden ja niitä toisiinsa raertaiHen raoitte om anm ie- lipiteenne m uobostaa ja sen m u taan ää n e stä ä , Suom ettarelaiset, n u o r
suomalaiset, ruotsalaiset ja m aalais- liittolaiset oraat la itti p u o lu stan eet TOUOsipalraetuisen ppspttäm istä, t ä- m ä o n m u i s t e t t a r a a r a a a - l e i s s a. iJabbom m eto olla rauo- fiorjia, ta i raap aita itsetietoisia tpö- jäisiä, jo tta täp ttäro ät raelrootlisuu- tensa, m utta m pös raaatiraat oifeut- tansa.
S öaalit sen ratlaiseraay siis jotai- nen palraelija, jo ta tat)too S uom en palroelijoitse p u o lu s ta a roapautta, ään estätö ö n sosialibemofratisen puo- lueen ebb of taita.
TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KIRJASTO
329,14(480) SDP vaalit K SILLANPÄÄ Sillanpää, Miina
Palvelijat vaaliin!
aino, 1908.
1290631837
1290631837
