• Ei tuloksia

Pyhäjoen lukio saadaan käyntiin pienin kuluin · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pyhäjoen lukio saadaan käyntiin pienin kuluin · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

____ A<X

w e v a

(/•'?>-

Pyhäjoen lukio saadaan käyntiin pienin kuluin

Pyhäjoki (M P)

Vielä parin vuoden ajan jou­

tuvat pyhäjokiset lukioikäiset nuoret opiskelemaan naapuri­

kuntien puolella. Oma lukio­

hanke on sikäli myötätuulessa, että Oulun lääninhallitus on keskiasteen koulu-uudistuksen kehittäm isestä antamassa lau­

sunnossa puoltanut lukioluvan myöntämistä Pyhäjoelle. Lää­

nin kouluviranomaisten mie­

lestä toiminta voidaan aloittaa 1986 eli samana vuonna, kun Pyhäjoen koululaitos täyttää 100 vuotta.

O m an lukion peru stam in en on pyhäjokisten p ä ättäjie n ja lasten vanhem pien m ielissä kytenyt jo pitkään. E n sim m äisen kerran se p antiin virallisesti vireille viim e syksynä, kerto o ko u lu to im en jo h ta­

ja Reino Jurvanen. N aapurikunnat ja Siika — P yhäjokialueen Liitto k a n n attav a t hanketta. Valm iuksien puolesta to im in ta voitaisiin aloit­

taa jo täm än vuoden puolella.

Tällä hetkellä p y häjokisia nuoria opiskelee viidessä eri lukiossa yh­

teensä 54, m ikä on jo p ien en lukion oppilasm äärä sinänsä. O m a n luki­

on peru stam in en m erkitsee lukio­

koulutuksen saannin h e lp o ttam is­

ta. V uosina 1979—1983 p eruskou­

lun päättän een ikäluokan suuruus oli 43—60 oppilasta vuodessa.

H eistä lukioon opin to jaan ja tk a ­ m aan siirtyi keskim äärin 35 pro ­ senttia.

Asukasluku nousussa

V u odesta 1977 lähtien Pyhäjoen asukasluku on ollut nousussa. M m . v iim e vuonna lisäys oli p eräti 50 henkilöä ja sisäänm uutto jatk u u suotuisana. V äestörekisterin m u ­ kaan valtaosa viim e vuosien m u u t­

tajista oli lapsiperheitä.

Lukion p eru stam in en luo edelly­

tykset m yös k u n n an kehittym iselle, sanoo k o u lu to im en jo h taja J u rv a ­ nen. P itäjässä o n tällä hetk ellä noin 200 teollista työpaikkaa. K uitenkin suurin osa y ritysten to im ih en k i­

löistä ja y rity sjo h d o sta a su u m uual­

la lukion p u u ttu m ise n takia. Se on m yös aih een a lapsiperheiden m uu­

tolle.

Lukio v a h v ista a ja vireyttää m yös h a rra stu sto im in taa , uskoo Jurvanen.

'M o n ip u o lisen osaam isen k autta elinkeinoeläm ä saa uusia v irikkeitä ja m ah d o llisu u d et u uden yrity sto i­

m in n an syntym iselle p aran ev at.”

O p p ilaita P yhäjoen ko u lu laito k ­ sessa on tällä hetkellä 510 j a v u o si­

k y m m enen lopulla m äärän usko­

taa n yltäv än läh em m äs 600. K es­

k u skoulun tiloissa o ppilaita on 350. K eskuskoulussa to im ii kir­

konkylän ala-aste ja P yhäjoen ylä­

aste. L u o kkatiloja käytössä on 23.

Seuraavan lu k uvuoden alkuun m ennessä läheisyydessä olevan o p ettajain a su in riv italo n 80 neliön hu o n eisto m u u tetaan opetustiloiksi ja liitetään v iim e v u o d en puolella op etustiloiksi san eerattu u n h u o ­ neistoon.

M ikäli k u n ta saa o m an lukion, to im itila t sille oso itetaan k irkonky­

län ala-asteelta, kun o p etu sry h m ät sieltä siirretään asteettain riv italo n opetu stilo ih in . P ienryhm ille saa­

d a an tilaa jak am alla kaksi 60 n eli­

ö n o p etu stilaa paljeovilla kahtia.

K eskuskoulun tilat laajenevat m yös liik u n ta- ja n u orisotilojen ra ­ kentam isella. V iim e v u o n n a v al­

m istu n een lään in liik u n tap aik k a­

su u n n itelm an m u k aan rak en n u s­

ty ö t siltä osin alo itetaan vuosien 1985—1986 aikana. Sen jälk een n y ­ kyisen liik u n tasalin etuosa m u u te ­ taan kielistudioksi tai m u siik k i-au ­ dito rio k si ja p eräosalla laajen n e­

taan nykyistä ruokalaa. T oisen v a ih to e h d o n m u k aan liik u n tasalis­

ta teh d ä än kaksi luok k ah u o n etta.

Jo s lukio olisi k u n n an a n o m u k ­ sen m ukaisesti v o in u t alo ittaa jo täm ä n vu o d en elokuussa, olisivat en sim m äiset y lioppilaat saaneet keskittyä tärkeisiin kokeisiin u u ­ tu u tta an h o h tav assa liikuntasalissa, sanoo Ju rv an en .

Matkat pitkiä

K irk o n k y län lisäksi P yhäjoen p i­

täjässä on neljä kyläkeskusta lie- vealueineen, jo te n lukiolaisten m atk a t v ieraisiin ku n tiin o v a t p it­

kät. M yös liikenneyhteydet o v a t sellaiset, että oppilas jo u tu u v a ih ta ­ m aa n k u lk u n eu v o a ja k o u lu p äiv ä sa attaa venyä ru n saan 10 tu n n in m ittaiseksi. M m . K eskikylästä n y ­ kyisin en ää h a rv o in m en n ään lu k i­

oon h an k alien kulkuyhteyksien ta ­ kia.

Jo s valtioneuvosto an taa luvan, v o id aan lukio to im in ta alo ittaa Py- 1 häjoella m elko pienin k u stan n u k ­ sin, koska suuria rak en n u sin v es­

to in teja ei tarvita. H u o netilojen käytön järjestelyistä a ih eu tu v at m en o t o v a t v ähäiset. O p etuspuo- lella h u o m attav in h a n k in ta o n kie- l listu d io laitteisto , jo ta lähivuosina ta rv ita a n m yös yläasteen puolella.

P eru sk o u lu n käytössä olevat ruokailu-, terv ey d en h o ito - ja kyy- d ity sk ap asiteetti riittäv ät ilm an i h en k ilö k u n n an ja kaluston lisäystä m yös lukiolle. H en k ilö stö m en o ja aiheutuu aluksi v ain re h to rin v iras­

ta sekä kielten o petuksen jä rje s tä ­ m isestä. S u u n n itelm an m u k aan yläasteen to im isto ap u lain en h u o ­ lehtii aluksi m yös lukion to im isto ­ teh täv istä.

K oulu to im en jo h taja R ein o J u r­

vasen m ielestä opiskelun alo ittam i- j nen om an kunnan lukiossa o n op- pilaille luontevaa tutussa y m p äris­

tössä. Se ei lisää m yöskään k u n n a n m enoja, koska k unta jo u tu u k o r­

vaam aan lukiolaisista a ih e u tu v a t kustannukset sen k o u lu n y lläpitäjä- kunnalle, jo ssa o p p ila ita on Pyhä- joelta.

"Sf®®*

K oulutoimenjohtaja R eino Jarvasen mielestä lukiolaisten koulumatkat ovat nykyisellään epäinhimillisen pitkiä. Kouluauto kerää oppilaat m onen kylän alueelta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

§ ä n m yöntää, että roiljatullit ain o a sta a n siten saa- roat m aankoron nousemaan, että ne kohottamat m iljan hintaa, sekä että ne kohottamat roiljanhintaa

vallan.. Se olisi alussaan vallankum ouksellisen porvariston nousua ra jato n ta yk sin valtaa ja feodalism ia vastaan, m utta sen kestäessä o p p isivat proletaariset

ottoon yh teisku n n allisessa eläm ässä, n iin se vähän vastaa sitä osaa, m ikä köyhälistön, on esitettäv ä taloudellisessa elä-... N e hen kilöt, jo ille

SBarm aa o n toain, että sosialismi on sitä helpom m in toteu- tettateissa, m itä kehittyneempi on suurteollisuus, siis m itä teähemmän liikkeitä on

O n siis m a hdollisim m an tehokkaalla tavalla edistettävä asiain kulkua siihen suuntaan, että kaikilla synnyttäjillä on m ahdollisuus käyttää kätilön apua,

m ät valm istettaessa välttäm ätöntä tuotteiden m äärää. jo s jokainen olisi itsenäisenä työm iehenä, niin eivät kaikki yhdessä val­.. mistaisi edes kahtakym

lytyksenä se että työväestö ei ole niin ruti köyhää kun m onella m uulla seudulla, ja täm ä on taas jo h tu n u t kansan luonteesta, joka ei tyydy oikein

TRutta me, jo tta olemme m ain palroelijoita, tneibän tä y ty y m a alia entistä jyrfem piä fuojeluslafeja; jo n ta rouotji eljbotan hP5 roäffyttäroäffi:. että