ftöt)l|äUc*tön Mttaturi
K irjo itta n u t S t a r i A m i i n i )
S u o m e n n o s
V
Sellin« 1919
Kustannus D.<?|. Ranjantoalta
S e l s i n í i 1 9 1 9 T p ö r o d e n K ir j a p a in o
1. sbrobienti.
A y ty in e n Söenäjän IvaE antum ouS on ensi f e r t a a m a a il m a n h i ito r ia S s a tehnyt fofialiSiifett puolueen suuren to a lta fu n n a n toaliiaafsi, PieltoiseSti suurimerfitytseEisempi t a p a h t u m a — t u i n se, fu n p r o l e t a r i a a t t i otti ibari- sin ta u p u n g in ylih e rru u b e n m a a l i t . fuuSsa ro. 1871. K u ite n fin oli Sbari=
sin fo m m u n i e rä ässä tärfeäSsä toh- baSsa neutvoStotasatoaEan yläpuolet- Ia. @e oli toto> p r o l e t a r i a a t i n yhteiS- h anie. K o i t t i sosialistiset s u u n n a t ottitoat siihen osaa, m i t ä ä n n ii s t ä ei eris t ä y ty n y t eitä m y ö s i ä ä n tu l l u t croiietufsi siitä.
© i t ä toastoin on se sosialistinen p u o lu e , jo ta nyfyisin hallitsee SSenä- jäitä, n o u ssu t ro alta an iaiSt:E en m u i ta sosialistisia p u o lu e ita toasta an. ©e p itä ä rooitaansa sultien toiset sosialiS- li set puolueet pois h allitu s e lim is tä .
M olem pien sosiaiiStiSten suuntien to aStatöhta ei p e r u s t u toähäisiin per- fonaHisiin fah n au isiin , se on toaSta- fohta fahben peria atteessa erilaisen m enetteiytatoa n: i e m o f r a a t=
t i f e n j a b i t t a t o r i s e n toäliEä. K u m p a i n e n ti n su u n ta ta h too sum a a: t o te u tta m a lta sosialismin r o ap a u tiaa p r o le t a r i a a t i n ja sam alta i h m i e f u u n a n . Eftutta tietä, j o ta to i
set fulteroat, p itä m ä t toiset h arhaiic- nä, jc la toie tu rm io o n .
i t i i n j ä t t i l ä i s m ä i s t ä t a p a u s t a tuin.
2Benä:än p r o l e t a r i a a t i n f a m p p a iiu a on m ahboton jä äb ä toälinpitäm ä ttö- m ä n ä iyrjäStä ia tfo m aa n . S a l a i n e n m e i s t ä tuntee oletoansa p a i o t e t t u
m ä ä r ä ä m ä ä n fantansa, as ettu m aa n fiihfeäSti jofo puolelle t a i toaStaan.
© it ä f in su u rem m alta syynä, t o s i a nuo, proPlemit, joita toenäläiset t o roerimme y rittä to ä t t ä n ä ä n r a t t a i s t a , s a atta m a t huom enna olla m y ö i t i n Länsi-Europalte fäytännötliseStä mer- tityfseStä, niin, foSfa ne jo n y t toai- tu tt a to a t ratfaisetoaEa ta toaE a mei- bän p r o p ag a n b a am n te ja m enettely
ta p a a m m e .
'puoluetoeltooEisuutemme on fui- te n tin , ettemme toenäläiSien toeljeS- r i i t a a n nähben asetu puolelle ta if fa toiselle ennen t u i n olemme perin p o h jin tutfine ct rumempien to b iS tu ti a p - paleet.
S i i t ä tahtoivat m e itä m onet totoe- r i t eStää. i j e j u li s ta m a t, että mci- bän toeitooEisnutemme on u m p im äh - f ä ä n yhtyä f a n n a t t a m a a n sitä toenä- tä is tä sosialismia ebusta:toaa s u u n ta a , jota on n y fy ä ä n peräsimessä. K aiffi- nainen m uu su h ta u tu m in e n on m u t a toaaraliiSta toaEantumouBscEe ja itse sosialismille. N iu tta feEainen m e nettely ei ole m i t ä ä n m u u t a t u i n p i t ä ä jo to b is te t tu n a asia, jo ta toaSta p a r h a i E a a n t u t f i t a a n : että tuo yfsi su u n ta on m u t a toalinnUt oifean tien j a että m e ib ä n tulisi sitä r o h f a u i a tu o ta tietä j ä t t ä m ä ä n .
EBaaiieSsamme m itä s u u r i n t a ta n - u a n i lm a is u to a p a u tt a asetumme m e jo tosin b e m o ir a tia n pohjaEe. SDifta- t u r i ei siebä toaStuStatoan mielipi
teen esiintu om ista, ivaan p y r t i i sen to ä titoa ltaise iti tu fahbuttam iaan. ®i»
- 4 - ien. oivat b e m o fr a t ia n j a b i f t a t u r i u menettelytatoat sotoittamattomaSti toaStaffaiset jo ennen fu in feSfuStelu on a n o n u t t a a n . EbeE inen to aatii sitä, jä t t i m ä i n e n sen fieltää.
P cetbän puolu eessamme ei to is tat- sefsi to ti toielä toaEitse b i f t a t u r i ; meiEäi feSfuSteEaan toielä toapaaSti.
S m m c t ä me p ibä toain oifeutenam - me, to a a n toeltooEisuutenammefin, la u su a toapaaSti mielipiteemme, foSia asianm ufa inen, tuIoiseEinen ratfaisu
on m a hboE inen to a eia sitten l u i n on f m i t u f a i l f i tobiStelut. gjybert m ie
hen tobiStuS ei ole m i t ä ä n tobiStuS.
O n sätoyisästi f u u lta to a m ole m pia r iita p u o lia .
K ä y fä ä m m e n i i n m uoboin seuraa- toaisa tarfaS te lem a an , m i t ä bemo- f r a t i a merfitsee p ro Ie tariaatiE e, m it ä me y m m ä r rä m m e p r o l e t a r i a a t i n bif- t a t u r i E a j a m i t ä ebeEytyfsiä bifta- t u r i h aE iiu S m u o to n a luo p r o l e t a r i a a t i n toapauStaiSteluEe.
2. Tentofraiiia ta toaliioffifen toaEatt toaEotttammen.
SDemofratian ja sosialismin, siis tuotantotoälineiben j a tu o ta n n o n yh- te iSfunna EiStuttam isen toäiiS tä eroa m ä ä r i t e E ä ä n , joSfuS siten, että sosia
l is m ia sa n o ta a n m eibän p ä ä m ä ä r ä f - semme, H iiteem m e ta rfoituS perätsi, b e m o fra tiaa toain feinoisi tä m ä n t a r- toitufsen saatouttam isefsi jo ta teino s a attaa m u t a olosuhteiben m u t a a n fä y b ä teltoottomatsi, jopa h aitaE i-
sefsifin. •
T a r t o i n m ä ärite E e n ei m e ib än Io=
p u E in e n p ä ä m ä ä r ä m m e ole fuiteu- f a a n sosialismi, to a a n „faitfinaisen r i i s t o n ja so rron p o istam inen, toti- b istunee pa se sitten j o t a f u t a l u o t t a a , p u o lu e tta , su fu p u o lta ta i r o t u a toaS- t a a n " , ( E r f u r t i n ohjelma.)
ERc p y rim m e sa a to u tta m a a n t ä m ä n p ä ä m ä ä r ä n ta fe m a E a p r o l e t a r i a a t i n lu o f t a t a i t t e l u a , foSfa p r o l e t a r i a a t t i , eEen alin l u o t t a , ei tooi itseänsä toa- p a u t t a a , ilm an että p o is t e ta a n r i i s ton ja sorron l a i t t i syyt, ja foSia teol- IisuuS proIeta riaa tti on riiste tty jen ja sorrettujen ritoeiSsä se, jo n f a tooima, taiStelufyfyisyyS ja ta iS telu h a lu yhäti faytoaa ja jo n ta lopuEinen tooitto on ehboton. S e u tähben täytyy n y t so
taisen r i i s t o n ja sorron tobeEisen toaStuStajan oEa m u t a n a p r o l e t a r i a a ti n lu o fia taiS teluSsa, m iS tä l u o t a s t a hytoänsä h ä n poltoeutuneefin.
S o s ia lis tis e n tu o ta n to ta to a n ase
t a m m e me t ä m ä n t a i s t e l u n p ä ä m ä ä- räfsi sen t a t i a , että se n y ty is te n tef*
n iE isten ja taloubeEiSten ebeEytySteu toaEiteSsa n ä y t t ä ä oletoan ainoa fei- no, jotta tooisimme sa atouttaa p ä ä m ä äräm m e. %oS meiEe t o i s t e t t a i siin, että me erehbymme siinä, että p r o l e t a r i a a t i n ja yleensä ihm iSiu n- n a n to a p a u tt a m i n e n tooitaisiin saa
to u ttaa , t u t e n t o ie lä -V r o u b h o n otaf- sui, yfsiStään t a i ta rfo itu t s e n m u t a i- sim min tuotantotoälineiben yfsityiS- omiStutsen pohjaEa, n i i n siEoin t ä y tyisi m eib än heittää sosialismi yli l a i han, l u o p u m a tta silti h itu i S ta ia a n p ä ä m ä ä r ä s t ä m m e , niin, m eibän tulisi se tehbä s u o r a s t a a n t ä m ä n p ä ä m ä ä r ä n nimessä.
S e m o i r a t i a j a sosialismi eitoät eroa siis siinä, että ebeEinen olisi teino ja j ä ttim ä in e n ta rio itu S p erä . P t o l e m m a t otoat ne feinoja saman p ä ä m ä ä r ä n saatouttamisefsi.
EJiiben toälinen erotuS on joSfafin m u u a E a. S o s i a l i s m i a p r o l e t a r i a a t i n toapautuS feinona on m a hboton aja- te E a ia a n i l m a n íansan'toaltaa. Tosin on y hteiSfunnaEinen tu o ta n to t a r peen m u u E a f i n f u i n bem ofraattiseEa pohjaEa, K e h itty m ä ttö m issä olosuh
teissa saattaisi fo m m u n iS tin en talo u S s u o r a s t a a n oEa beSpotiSmin, r a j a t t a -
m a n its eto aitiu ben pohjana. Sorti totesi E n g e l s jo to. 18 7 5 toeboten fy läfom m uniSm iin, seEaisena fu in je on säilynyt äöenäjäH ö j a I n t i a s s a m eibän päito iim me saaffa. (SBenäläi- siä y h teiSfuntapiirteitä, „ S o i l e s t a a n , 1875.)
A la n f o m a ib e n s iirto m aa p o litiitfa R a a t o o n saarella p e r u s t u i j o n f u n ai- f a a n.f. „toiljelySjärjeStelmän" toal- iiteSsa m a a t a l o u s t u o t a n n o n j ä r j e s t ä miseen fa n s a a riis tä m ä n haEitufsen hytoäfsi m a ä fo m m u n iS m in pohjaEe.
P î u t t a s u u rem m o isim m an esimer- fin yhteiSfunnaEisen työn epäbemo- fra attije S ta jä rjestä m ise stä on a n t a n u t 1 8 :11a touostsabatta V a r a g u a y n jesuiittatoaltio. Sesuiitat, j o t t a siellä, oiitoat toaEitsetoana l u o t t a n a , järjeS- titoät sieltä b if ta to ri s d la toaE aE a a 1- fuasuffaiben, in tian ie n työn tosiasial
lisesti ih a iltato aE a tato aEa, k äy ttä
m ä t t ä to ä fitoaltaa , toieläpä tooittaen a l a m a ill e n s a tiintymyfseu.
ElyfyaifaisiEe ihmisille olisi fuiten- f in moinen p a t r i a r f f a a l i n e n haEituS sietämätön. S e t ä y päinsä toain su
lo in fuitt hallitsijat otoat tiedoissa alam aisia p a l j o n f o rfc a m m a E a, eifä n äiden ole t a i n t a a n mahboEiSta fo- hota samalle tasolle. SBapautufsensa pu o lesta taiSteletoa ïa n s a n fe rro P tai luoffa ei tooi sellaista hoIhouSjärjcs- te lm ä ä asettaa: p ää m ä äräis een , sen, täytyy se ehdotto m asti hyljätä.
9Ke em me siis tooi ajatella sosialis
m ia i lm a n b e m o fratiaa . SJte em m e t a r i o i t a n ytyaitaiseE a sosialiSmiüa toain peittää, t u o t a n n o n yhteiSfuu-, n a t t i s t a j ä rj e s t ä m i s t ä , to a a n myöSi y h t e i n u n n a n bem o fraa ttiS ta j ä r j e s tä m is t ä . S o s ia l is m i on meib än m ie lestä m m e sen mufaiseSti e r o t t a m a t t o m a s t i yhdistetty b e m o fra tia a n . E i m i t ä ä n sosialismia i l m a n d em otta - ti a a.
L ause ei ole f u t t e n f a a n i l m a n m u u t a täännettätoiS sä. S e m o t r a t i a
ou i y t l ä m a hboE inen i l m a n sosialis
mia. Stitoan täybeEinen b c m o tratia ou ajateltatoissa ilm a n sosialismia, esim. pientalonpoifaisiSsa yhteiSfun- niSsa, joissa toaUitsee f a if f iin nähden taloubeEiS ten elinehtojen täydellin en yhbentoertaisuuS tu otantotoälineiben yfsityiSomiStutsen pohjaEa,
Ssofa t a p a u f s e i s a tooib aan sanoa, että b em o fratia on m ahboE inen setä i l m a n sosialismia että ennen sitä. S a t ä tä ennen sosialismia to te u te ttu a be
m o f r a t i a a p itä to ä t ilmeisesti m ie le s
sään ne, jo tt a luuieto at, että bem ofra- tia su htautu isi sosialismiin futen t e i nä p ä ä m ä ä r ä ä n , samaEa t u i n he toie
lä useim miten f iir u h ta t o a t lisää m ään, ettei b em o fratia o ifeaStaan ole m u t a m it ä ä n ta rfo itu fse n m u fa in e n teino.
T ä m ä lisäys täytyy m y ö s m it ä jyr- fim m in to r ju a . fe omafsuttaisiin yleisesti, tulisi se o h ja a m a a n H iite em me m it ä fo h talo ffaim m iE e uriEe.
Ptifsi olisi b e m o ir a tia m u t a so
sialism in toteuttam iseen f e lp a a m a to n teino ?
S i i h e n t o a a b it a a u poliittis en m a i
l a n » a i t a a m i s t a . S e l i t e t ä ä n , että ioS joSsafin t ä h ä n s a a tf a portoari!- liseSti haEitu Ssa bemofraattiseSsa m a a n a fätoisi mähboEisetsi, että so- sialibem ofra attt pääsisitoät en em m is
töön ebuSfuntatoaaleiSsa, fäyttäisitoät toaEitsetoat l u o t a t l a i t t i t a r j o n a olc- toai to äfito altatein o t eStääfscen bemo
f r a t i a n ylitoaEan. S i f s i ei p r o le t a r i a a t t i tooi m u t a b e m o fratian , toa an a i n o a s t a a n to a E an fu m o u fs en f a u t t a t o a llo ittaa p o lii ttis ta toa ltaa.
E i ole ep ä ily s tä fä ä n , että m is sä bemofraattiseSsa1 » a i t i o s s a p r o l e t a r i a a t i n t o a n a lis äänty y, on otettatoa l u f u u n , e t tä toaEitsetoat l u o t a t yrit- täto ät to äfitoaltafeinoin tehdä tyhjiisi nousetoan l u o t a n b e m o fratia n hytoäf- seen täytö n. P t u t t a siEä ei fu ite n - t a a n ole to d is tettu b e m o fr a t ia n a r m o tt o m u u s p ro Ietaria atiE e . iyoS hai-
— 6 — titscmai l u o l a t ebenä selitettyjen ebel- lytySten toalliteSsa ry h iy m ä t m äftmal- t a a n , n iin t a p a h t u u h a n se j u u r i sen t a l i a , e ttä ne p e .fää m ät b e m o fr a t ia u feurautsia. E im ä tfä ycibärt mälimat- laniefonsa tarfoitiaisi m it ä ä n m u u t a l u i n b e m o lr a tia n t u l i s t a m i s t a .
E i fiie, b um ofratia n arm ottomuus, p r o le t a r ia a till e läy ilm i hajitsem ic n l u o lf ie n o b o tottam usa olemisia be=
i n o f r a t i a n fa a tam isy rity fsiS tä, m aan p a l j o n enemmin, m iten m ä lttä m ä - tö n iä on p r o l e t a r i a a t i n fynsiu ham- p ä i n toiimciseen ä i t i p u o l u s t a a bc=
m o lr a tia a . P i u t t a joS p ro letariau - tiue u S f o t e j a a n , että b em o fratia on fittenfin arm oton foriste, niin se ei lyfene fofoantaait riittäto ää tooim aa b e m o fra tia u puolustufseeu. S u ite n - f in p i t ä ä faiffialla p r o l e t a r i a a t i n ju u r i jouHo, liian tiu faS ti fiin n i be- m o fra attifiS la oifeulsiStaan, jo tta tooifi obottaa ien to a s ta a n p a n c m a tta lu o p u m an b cm o fratia sta . ¡päiumas- t o in on p t f e m m in lin obotcttamiSsa Ien 'p u o lu s ta m a n oifeufjiaau sejai- fetia ponnella, että, jo s m a s ta p u o li yrittäisi m äfimals oin tu h o ta fansan- maitoiset oifcubed tuotsaisen yrityfscn t a m m i a f, to rju m in en jphtaisi po
liittiseen fumouffecn. ©e on sitä suui- t a m a m p a a , m i t ä su u rem m assa a r mossa p r o l e t a r i a a t t i p itä ä bcm olra- tiaa, m itä f iih fe ä m m in je siinä r i i p puu.
P t u t t a toiselta puolen ci m yöSfään saa lu u tia, että tässä lu m o t tu t a p a u s ten fu lfu olisi m ä ittä m ä tö n f a i f f i a j a . N i i n mähärn toim ehiffaita emme toti saa otsa. P i i t ä bcm ofraattisem pi on maltio, sitä enem m än r iip p u m a t toal- tiom ahbin m oim afeinot, myöS soti
laalliset, fansan yleisestä m ie lipitees
tä (miliisi). N ä i t ä m o im a le in o ja saatetaan, m yöSfin 'bemofratiau mal- liteSsa, lä y i t ä ä mäfimaltais eSti p i t ä m ä ä n fu ris s a p r o l e t a r i a a t i n liitte itä , jo§ p r o le t a r ia a tti on m ic lä m ähälu- fuinen, esim. maaumiljelySmaltioSsa,
tai m illoin se on poliittisesti heitto syy itä , että se on jä rj e s ty m ä tö n ja henfiseSti epäitsenäinen. '¡Kuita f u n j o u lu n m a a n p r o le t a r i a a t t i mahmiS- tu u siihen m ä ä r in , että se tulee fyllin tufuisafsi j a to oim affaafsi maltoit- taafseen ennen saato uttamiensa ma- paufsien am ulta poliittisen mailan, silloin t a y „ fa p italistisetle b if la tu rille" m a rsin maifealsi lö y tä ä riittö- mät moirnafein ot m äfim altais eäti la l- fauttaafseen b e m alra tia n .
SOiarr piti itse asiassa mahboHisena, jopa tobennäföisenä, että E n g l a n n i n futen A m c r if a n f in p r o lc t a r ia a ri i r a u h allista tietä m a j o i t t a i s i maltiollisen maitan, S n te r n a t io n a lc n m. 1872 ig»aagis,sa p itä m ä n fongressin p ä ä t y t tyä, piti N ta r x e rä ässä fansanfofouf- sessa Olmsterbamissa puheen, jossa h ä n la u s u i m . m . :
„T yöm äen täytyy jo n a fin päi- m än ä samba fäsiirrsä matttiollinen m a lta jörjeStääfseeu sen am ulta työn uubetta tatoatta. © e n täytyy l u m o t a m a n h a poliitiiffa, jo la p i
tä ä pystyssä m a n h o ja taitoisia, jollei se, fu ten m u in a is e t IriStityt, jo lla s i j a i s t a mähefsyimäi ja hai- mefsimat, aijo lie ltä ä tä m ä n m a a i l m a n m a lta fu n ta a .
SKu/tta me emme ole m aittaneet, että tä h ä n p ä ä m ä ä r ä ä n jo h ta m a t tiet olisimat f a i f f i a j a sa m at
P i e tiebämme, että on olettama huom ioon eri paiffafu ittie n toitof- sat, ta m a t j a to ttu m u lse t, emmefä me fieCä, että on m a ita , futen, Amerilla., E n g l a n t i ja, jo?> p a r e m m in tu ntisin te ib än olonne, lisäisin fentie; ^ o j a n t i , joissa työiläiset moimat p ä ä s t ä p ä ä m ä ä r ä ä n s ä t a u - h a t lis t a tietä. N ä i n ei f u ite n f a a n ole l a ita faifiS sa m a issa ." '
S ä ä nähtämälfsi, onfo N i a r r i n läsi- tyS to teutum a. •
E i t t ä m ä t t ä on m a i n i t t u j e n matiioi- bcn om istam issa lu o lissa ferrofsia,
— 7 —
¡oiben t a i p u m u s mätiivaltaisuuksiin p ro le t a r ia a ttia iv a s t a a n kaStvaa.
SOlutta niibeu r i n n a l l a on m yös toisia kerroksia, sotia katselemat karttum atta kunnioituksetta p r o l e t a r i a a t i n kaSma»
Ivaa mattaa. ia e n t is tä enem m än toi»
momat myönnytyksien f a u i t a sotoin»
no n säilymän. S i i t ä h u o lim a tta, että sotatila jatkuessaan kaikkialta r a j o i t t a a tuntum aS ti kansanjoukkojen poliit- t i ; t a l i i k u u ta m a p a u tta , on se fuiten»
fin tu o n u t E n g l a n n i n p r o letaria a tille merkitsemiä to a alioifeuben la ajennut»
siä. Nykyään ei toielä saata l a in f a a n päätettä, m i t ä tvaifutu S b em o k ratia tta tulee o lem aa n eri m a ttio ilsy proteia- ria a tiit poliittis en Ivattan malloitta», inisen m u o to ih in ja moiko se m a ifu t- t a a , että m ä l t e t ä ä n ta h o lta t a i toi»
seita u hkaam at m äfim attaiset menet»
tely tato at j a tä y te tää n a i n o a s t a a n rauhallisia keinoja. P iis s ä ä n ta p au k sessa ei b c m o fratia n moimaSsa pysy»
minen silti ole merkityksetön. $emo=
fraattiseSsa tasaivaHaSsa, joSsa fan»
santvaltaiset oifcubet omat ju u rittu » neet muosikymmenien, ehta (rouosisate- sen kuluessa, oifeubet, j o t t a fansa mattanfumeuksifla m a tto itti ja pysytti moimaSsa ta i laajensi, jolloin se kaS»
m atti myöskin hallitsemat m o f a t fun»
u io it ta m a a n fansanjouffoja. S e l l a i sissa yhteiskunnissa tu le m a t ■sosialis
m ii n siirtymisen m uobot m a rm a a n olemaan toiset f u i n maltioSsa, joSsa r a j a t o n sotilaSbettpotia f ä y tt i tähän s a afla m it ä a n f ä r i m p i a moim afein oja fansaa m a S taan ja on t o t t u n u t p i t ä m ä ä n 'sitä siltä keinoin ohjaksissa.
k u ite n k a a n ei b cm o fra tian incrfi», työ meille ennen sosialismia olemana a i t a n a r a j o i t u b e m o fra tia u maikutui»
sen p r o l e t a r i a a t i n hallituskauteen siirtymisen t a p a a n ja muoto ihin . T ärkein on se meille t ä n ä a i f a n a sen m aifutufsen touoksi, m if ä sittä on p r o le t a r i a a t i n fypsyyteen.
3 . k an san tvalta ja köyhälistön kypsyys.
S o s ia l is m i m a a ti i erikoisia hiSto»
viallisia ebellytyksiä, jo tt a tefemät sen nmhbolliseksi j a roälttämättöm äfsi.
S e fai yleisesti tu n n u ste ttan e e n , k u ite n k a a n ei meikäläisten feSfen oi»
la t a i n t a a n yfsimieliisiä siitä, m it fä omat ne edellytykset joiben tulisi olla täytettyinä, jo tta u u b en a ifain c n jopa»
tiSmi olisi m ahbollincn to teuttaa, m il to in f a jofu m a a on kypsä sosialis
mille. Siloinen erim ielisyys niin tär»
feäSsä kysymyksessä ci ole mieltäylen- tä m ää , joskin on jossakin m ä ä r in ita h b u tta m a a, että meib än on nyt m ä tttä m ä tö n tä p o h tia kysymystä. S i l lä t ä m ä m ä tttäm ättöm yyS jo htuu sii
tä, että useim mille m e istä on sosia
lis m i l a f a n n u t merfitsemäStä jota fin , m i t ä he obottimat iv asta »vuosisatojen jälfeen, futen meille mielä soban aluSsa m a fu n tti niin moni S a f s a n
en emiiristä sosialisti. S o s i a l i s m i an käytännöllisenä fipymyfsenä jo u tu n u t nyfyisyyben päimäjärjcStyfseen.
Sftitfä omat n y t sosialismin to teu t
tamisen ennaffoebellytyfset?
p o l o i n e n tietoinen in him ittinen tefo ebellyttöä ta h to a .S o s ia liS m in t a h t o m i n e n on sen toteuttamisen ensimäi- nen ehto. T ä m ä n tahtomisen aiheut
t a a suurteollisuus. Sieltä:, m issä pienteollisuus on m a ila lla y h te is tu n nossa, m uoboS tam at a m j a m i s t o n liif»
f ei b en om is taja t. O m ist a m a tto m i e n l u f u m ä ä r ä on m ähäin en. S e , jofa ei om is ta, p itä ä ih a n tee n aa n pienen omaisuuben haltijaksi pääöemiStä.
T ä m ä - t o i m o moi eräissä olosuhteis
sa pukeutua mallanfumoufsellis iin m u o to ih in , m u t t a yhteiskunnallinen m alla n fu m o u S ei siinä tapauksessa muoboStu suinkaan sosialistiseksi; sen
— 8 — p ä ä m ä ä r ä t t ä o n a i n o a s t a a n o le m a sa - i a a o le m a s s a o le m a o m a i s u u s u u h e l le e n s ite n , e ttä s o t a in e n p ä ä s e e o m it«
t a s a is i. ^ P ie n te o llis u u s s y n n y t t ä ä a i n a ta hi) o rt s a a p a y k s ity is e s ti o m is t a a t ä i p ä ä s t ä o m is t a m a a n n e t u o ta n n o n - m ä lin e e t , s o i l l a t y ö s k e n n e llä ä n , m u t ta ei t a h to a y h te is k u n n a llis e e n om iiS- tu fs e e n , s o s ia li s m ii n .
T ä m ä tahto herää soufoiSsa maSta siellä, m is sä su u rteo llisu u s on so hy- min p itfä lle kehittynyt sa on pienteol
l is u u tta ehlbottomaSti ylimoimaiserm pi, m is sä suurteo/slisuubeSta l u o p u m in en olisi tafa-aStel, sopa mahboton- to fin , m is sä suurliikkeen työläiset saat
ta m a t m a in yhteisönä p ä ä t t ä tu ota n- tomälineitten omistasiSsi, missä pien- liiïïeet, m i i ä l i niitä on olemassa hä- m iäm iS tä än häm iätoät, n iin efteimäf niiben omiStasat enää saa n i i s t ä l a i n kaan i u n n o l l i s t a toim eentuloa, © i l lo in fehfiää sosialismin t a h t o m i n e n .
SNutta s a m alla luo suurteollisuus myös aineellisen m a h b o l l i s u u - b e n sen toteuttamiseen. Syitä e nem m ä n on m a as s a liikkeitä, sa m i tä ri i p p u m a t t o m a m p i a ne omat toi
sistaan, sitä maikearnpi on ne yhteis
kunnallisesti särseStää. SöaikeuS ka
to a a sitä m ukaa kuin liikkeiben luku
m ä ä r ä mähenee sa niiben mäliset suh
teet tu le m a t säännöllisemmiksi' sa kiin- teämmiksi. Syutta lopuksi tä y ty y tah- bon sa aineellisen pohsan lisäksi, sotka otqat tu m a lla n sa fosialiSmin raaka- aineet, o lla mielä m, o t m a , soka sen to teu tta a. Niiben, sotka ta h to m at sosialismia, tu lee o lla moimakkaita, moim akkaampia kuin niiben, sotka ei- m ä t sitä tahbo.
‘SyyöS t ä m ä n tekijän, R o im a n , n o s ta a esiin suurteollisuuben kehitys, ©e merkitsee niiben lu kum äärän' ïaStoa- miSta, joiben p y r i n t ö p e r a n ä on so
sialismi, sa kapitalistien lu k u m ä ä rä n ' mähenemiStä. N i m i t t ä i n suhteellista möhenerniStä pro létarien lu fu m ä ä -
r ä ä n nähben. E i-p ro leta ria attisiin mälikerroksiin sa pikkupormareihin m erraten s a a ttaa kapitalistien luku
m ä ä r ä kaSmaa sonkun aikaa. N iu tia kaikkien so utu isim min kaSmaa p r o le taria a tti.
kaikki n ä m ä tekijät otoat taloubel- iisen kehityksen su oranaisia seurauk
sia. Ne eimät synny its estä än, ilm an in h im illi s tä to im in ta a , m u t t a ne syn
tymät itsestään, i l m a n köyhälistön to im in ta a, nim . kapitalistien maiku- tuksen kautta, kapitalistien, soiben etusen m u k a is ta on suurliikkeiben kaS- maminen. T ä m ä kehitys ta p a h tu u ensi sisaSsa kaupungeissa sa teollisuu- beSsa. S yaanm ilsely Sala lla on tamat- tamiSsa siitä m a in heikko sälkikaiku.
k a u p u n g e i s t a , teoIIisuubeSta, eikä m inkä än m aataloubeSta, lähtee sosia
lism i. N tu tta ien toteuttamiseksi kar
m ita a n mielä nelsäS tekisä so m uin it- tusen lisäksi: ei riitä , että sosialismi on p r o le t a r ia a tin etusen m ukain en, ei r i i t ä m a in se, että sosialismin aineel
liset ebelkytykset omat olemassa sa että siltä on moirnaa ne omakseen m a lla ta , siltä täytyy olla m yös k y k y ä p itä ä ne h a l lu s s a a n 1 sa k ä y t tä ä -niitä oikein.
SBaSta silloin on sosialismi pysymänä tu o ta n to ta p a n a toteutettamiSsa.
D I o s u h t e i b e n kypsyyteen, teollisen kehityksen kyltin korkeaan t a soon täyty y n iin ollen t u t t a lisäksi p r o l e t a r i a a t i n kypsyys, jotta sosialismi olisi m ahbottin en, SNutta t ä t ä tekijää ei tuo te o llin e n kehitys, ei kapitalistisen m oitontatooitte tun mai- kutuS, p r o l e t a r i a a t i n o m a s ta to im in n a s t a r i i p p u m a t t a täyty y se saamui- ta a p ä ä o m a a maSta an ta iste lem alla.
spienteottisuuben toatliteSsa jakau
tum a t o m is ta m a tto m a t kahteen kerrok
seen : ’ toiselle n iis tä , käsittyöläiSkisäl- leiile t a i n u o rem m ille ta lonpoika in po=
sille, on o m iS tam atto m u u S m a i n siir
tymäkausi. ®e obottaiirat tulemansa jonakin p ä i m ä n ä omiStasiksi, yksityiS
omaisuuS on heibän etujensa sa har-
r a S tu s tc iis a ¡v a a t im a . O m i s t a m a t * t o m a i n j ä l e b ä o le m a t a in e k se t k u u lu m a t r y y f y k ö y h ä liit ö ö n , m u o b o s t a m a t y h t e i s k u n n a l le t a r p e e t t o m a n , j o p a h a it a ll is e n f in l o i S e lä j ä in j o u f o n , jo*
ka o n m a il la s s i v i s t y s t ä , i n e t i e t o i iu u t - ta , y h te e n k u u lu r o a in tu b e n tu n n e tta .
§ e o m a t k y llä h a lu k k a a n j o s m a in s iih e n p y s t y m ä t p a k fo lu o r o u tta m a a n o m is t a m a in o m a is u u t t a , m u tt a e im ä t h a lu a e im ä t f ä k y k en ek ää n r a fe n ta » m a a n u u t t a t a l o u s m u o t o a .
k a p i t a l i s t i n e n t u o ta n t o ta p a o tt a a m a n a a n s a n ä m ä o m is t a m a t t o m a t , jo ib e n l a u m a t jo u k o tta in p a is m v a t fa,*
p i t a i i s m i n a l f u a i f o i n a . T a r p e e t t o m i s t a , ¡ v ie lä p ä ¡ v a h i n g o ll is is t a k u o f- f a iv ie r a iv t a m u u t t a a se n e t u o ta n n o n ia s ite n s tis y h t e i s t u n n o n m i t ä ¡väittä,»
m ä t t ö m im m if s i t a l o u ö e li is i f s i p e r u s t e kijöik si. © e s u u r e n t a a s a m a l la r in n a n h e ib ä n l u f u m ä ä r ä n s ä e n e n tä m is e n ke
r a h e ib ä n m o ir n a a n sa , m u tta se j ä t t ä ä h e ib ä t e n tis e e n tie t ä m ä t t ö m y y t e e n s ä ,
r a a k u u te e n s a , k y k e n e m ä ttö m y y te e n s ä . L is ä f s i se f o e n a a f o f o tijö tä te fe m ä n lu o k a n p a in a a a la § h e ib ä n t a s o lle e n . 3 8 ie lä p ä se y li t y ö n , ty ö n yksitoikkoi*
s u u b e n ja h e n g e ttö m y y b e n , n a is t e n ja l a s t e n ty ö n f a u t t a p a in a a ty ö tä te k e - m ä t l u o f a t u s e in a le m m a f s i e n tis e n r y y s y f ö y h ä l i s t ö n h e n k is t ä ta s o a , k ö y h ä li s t ö n f u r j is t u m i n e n fa S m a a s illo in h ir m ittä m ä S s ä m ä ä r ä s s ä .
© e a n t o i s o s ia li s m il le e n f im ä iie n 'y s ä y fs c n , j o f a m e r f it s i p y r f i m y e t ä sa a b a lis ä ä n t y m ä j o u f f o f u r j u u S l o p p u m a a n . iP tu tta t ä m ä f u r j u u S n ä y t ti m y ö s a in a if e f f i te fe m ä n f ö y h ä liS - t ö n f y f e n c m ä t t ö m ö f s i ' i t !e its e ä ä n m a*
p a u t t a m a a n . s P o r tv a r illis e n s ä ä lin t u l i se p e l a s t a a , j o h ta a se s o s ia li s m ii n . 'sPian n ä f y i , e tte i t ä l t ä s ä ä l i l t ä o l
l u t m it ä ä n o b o tc tta m iS s a . k y l l i f s i
¡v o im a a s o s ia lis m in t o t e u t t a m i n e n s a a te t t iin o b o tta a ¡v a in n iib e n t a h o l t a , j o i l l a o li sen t o t e u t t a m is e s t a e tu a , p r o le t a r e i lt a . R i u t t a e im ä t f ö h e oi*
l e e t r a p p e u t u n e e t ja f u r j is t u n e e t , t o i
m e t t o m u u t e e n a S t i? E i i v ä t a in a f a a n kaikki. S B ie lä o li o le m a s s a y k sity isiä k erro k sia , j o t f a o li iv a t s ä ily t tä n e e t
¡ v o im a a ja r o h fe u t t a lä h te ä fs e e n i v a s ta a n t a i s t e l e m a a n . T ä m ä n p ie n e n j o u fo n t u l i i u o r it t a a ie, m it ä u t o p i s t i t h a a m e ilij a t , e im ä t o ll e e t p y s t y n e e t t o i m i t t a m a a n , sen t u l i ä f i ll is e ll ä f a a p p a u f s e l la ¡ v a ll o i t t a a ¡ v a lt io m a it a ja site n m ie b ä f ö y h ä liS t ö s o s ia li s m ii n . T ä ll a i n e n o li B l a n q u i n ja S ö e it li n g in fä s ity S . s p r o le t a r it , j o t f a o liiv a t l i i a n t ie t ä m ä t t ö m iä ja r a p p e u t u n e it a , m o ib a fs e e n its e j ä r j e s t ä y t y ä j a h a l l i ta its e ä ä n , t u l i j ä r j e s t ä ä ja h a ll it a , fiiS y lh ä ä l t ä lä h t ie n , sen ¡ v a li o j o u k o s ta m u o b o S te tu n h a llitu k s e n j o te n kin s a m o in k u in je s u iita t o li iv a t j ä r j e s t ä n e e t ¡ P a r a g u a y n i n t i a n i t ja h a l l in n e e t n iit ä .
2 $ e i t l i n g o b o tti y k s it y is t ä b ik ta a t- t o r ia , y l i m a i n o s t a , j o f a ¡v o ito k a s ta m a lla n f u m o u S a r r n e ij a a jo h ta e n t o t e u t t a is i s o s ia li s m in . $ ä n n i m i t t i tä tä R ie S s ia a k s i:
„ N i in ä n ä e n u u b e n m e S s ia a n tu le m a n m ie k fa fä b e S sä t o t e u t t a m a a n e m im ä is e r t m e S s ia a n o p p ia .
R o h k e u te n s a ¡vu oksi a s e te ta a n h ä n e t m a b a n k u m o u k s e llis e n a r m e ija n e t u n e n ä ä n , s ib a o n h ä n m u r s k a a m a iv a n h a n y h t e is k u n n a llis e n j ä r j e s t e lm ä n la h o n r a k en n u k se n , ju o k s u tta m a u n h o tu k se n m e r e e n k y y n e l
lä h t e e t ja m u u t t a m a m a a n p a r a n i - siksi."
( T e o f ) e S t a : „ S o p u s o i n n u n ja ¡va- p a u b e n ta k ee n " 3 p a in o S , 1 8 4 9 , s
3 1 2 . ) ,
© u u r e m m o i n e n , i n n o s t u n u t o b o- tu S . R i u t t a se p e r u s t u u y k s in o m a a n siih e n lu o tta m u k s e e n , e ttä ¡ v a lla n k u m o u k s e llin e n p r m e ij a k y llä lö y tä is i o i
k ean m ie h e n . R i u t t a j o l l a ei o l l u t t ä t ä m eS sia S --u ;k o a , joka p ä ä t y i siih en
¡v a k a u m u k s e e n , e ttä m a in I t s e k ö y h ä -, h s k ö ¡v o is i in c n s ä ¡v a p a u t t a a , e ttä so s i a l i s m i jä is i h a a m eck si n i in k a u a n
— 10 —
l u i n f ö y h ä li ä t ö e i p y s t y is i it s e h a llin t o o n k a ik issa r o a llo it t a m iS s a a n j ä r j e s t ö is s ä , 'iiS m y ö s k in m a it i o ä sa - c it o h ä n s illo in j u l i s t a n u t , e t t ä et om o l e m a s s a to im e ita s o s ia li s m in t o t e u t a m is e S ta , k o S fa k a p it a li s m i o n sa a tto ^ n u t k ö y h ä lis t ö n s e lla is e e n k u r ju u te e n ? S i l t ä n ä y t t i . k ä y t ä n t ö ja te o r ia o s o ittir o a t k u ite n k in p i a n a p u k e in o n . E n g l a n n i s s a en sik si m u o ö o s t u t te o t m s u u ; k ö y h ä l is t ö jo u k k o iln tiö k s i, j ie i la 'e lö y s i m y ö s k in jo ita k in k a n ja n r e a l- i ä i s t e n o ik eu k sien a lk e ita , jo n k u n m er»
r a n j ä r j e s t ä y t y m is e n ja a a t t e e n le m u ty S ty ö n n ia h h o llis u u k iia , ja p o r m a n s - to its e , t a i s t e l l e s s a a n a a t e l i s t o l t a a a - n i o i l e u t t a , k u ts u i sen liik k e e lle.
9 B u o r ik a ir o o k si§ ia i a c lia r u s t ic n k c s k u u b c ss a s y n ty im ä t ty o m a c n lu k - k een a lk e e t, n o u s i p r o le t a r i a a t in m ä ä »
t a r i n t a k u r j iS t u m iä t a ja o ik e u b e tto - m u u t t a l ii a s t a a n , a lk o im a t jen l a t o i , je n ' u u r c i t a i s t e l u t ä ä n io ik e u b c n ja n o r m a lit y ö p ä im ä n j a a m u t t a n iij e is i.
2)1 a r s i n ® n s cI® h a m a its ir o a t a i k aisin t ä m ä n liik k e e n m e r k ity k sen . k u r j i S t u m i ä t e o r i a " c i o le t im iu t* - m e r k illin e n 'M a r x ille ja E u g e n il le .
• S e o li t e it t e y h t e in e n k aik k ien s o s ia l i s t i e n k a n s s a . § e k a h h sim a t sen y li h u o m a t e s s a a n , e i m a in k u r j iS t u t t a m i sen k a p ita lis tin e n t a r k o it u s p e r ä n , m a a n m y ö s k ö y h ä lis t ö ii m a s t a r in n a n , ja t ä s s ä , I n o k k a t a i s t e l u y i a , iö y s im ä t sen s u u r e n t e k ijä n , joka
o l i k ö y h ä li s t ö n n o s t a m a ja tek em ä k yk en em äk si, e i a i n o a s t a a n t i l a p a i s e - u k e r r a n o t t a m a a n its c tte c n t t c lt i o t t u c t i r n a fla u , s a ttu m a n k a u p a tta , m a a n m y ö S p h i t y e n m a lt o a p i t ä m ä ä n ,a k ä y t t ä m ä ä n . P h i t t a k ö y h ä lis t ö n lu o k k a t a is t e lu , jo u k k o jen t a i s t e l u n a , e d e ll y t t ä ä b e m o k r a tia a , k a n s a n m a lta a .
^ o S k a a u e i j u u r i „ tin k im ä tö n tä " ja
„ p U h b a S ta k a n sa n r o a t a a " , n i in k u i
te n k in s iin ä m ä ä r i n k a n s a n m a lta a k u in o n m ä lt t ä n iä t ö n t ä jo u k k ojen j ä r j e s t ä m is e e n ja s ä ä itn ö flts e e n m a u s t a m is e e n . 3 e e i m o i m i llo in k a a n ta
p a h t u a r iit t ä r o ä s t i l o t o i s t a t ie tä . Y k sity ise t le n to le h t is e t c ir o a t m o i t ö r m ä tä la r o e a a p ä im ä le h te a . © a l a s s a e im ä t jo u k o t a u t a u b u j ä r j c n e t t a m ik n , ia e n n e n k a ik k ea , s a la in e n j ä r j e s t ä y t y m in e n e i m o i o ll a f y n s a n m a lt a in e n . S e j o h ta a a in a jo n k u n y k s ity u e n j o h to h e n k ilö n t a i p ie n e n j o h ta ia r y h m a n b i f t a t u r ii n . T a r o a t t is c t jä s e n e t m o i- m a t s iin ä ta p a u k s e s s a o lla p elk k iä k ä y ttö a s e ita . S o S k a u s a n m a lta p u u t t m i k o k o n a a n , j o u t u m a t s o r r e tu t ker- rotk ot e h b o tto m a S ti tu o tto is e e n a s e m a a n , k u ite n k a a n e i s iin ä r o a a b ita jo u k k ojen i t ie h a t t in t o a ia its e n ä is y y t t ä , m u t t a k y ttä jo h ta jie n m e S s u u -tic - t o i s m it t a , h e ib ä n b ik ta to r is ia t o t t u
m u k s ia a n . .. .
S a m a f f i e i t l i u g , lo k a m m m 1™ 1 k o r o s ti m e S s ia S o ia a , p u h u i u n t a h m - k im im m in k a n s a n m a tta S ta :
„ k o m m u n i s t i t o m a t m ie tti jok see n k in e p ä r ö im ä ttä k a n n a tta h a lli- tu S m u o t o n s a r a t k a is u u n u ä h b e n S u u r i jou k k o h e itä R a n s k a s s a km - l iS t u u b i k t a t u r iin , k o sk a h e h y m n i t ie t ä m ä t , e tte i k a n s a n m a lta s e l la i s e n a , jok si s o i k a s ittä m ä t to s a m a l- t a l a i s e t t a i p ik e m m in k in p o lit ik o i, o le jo p im a y lim e ito k a u b e n h a llit u s - m u o b o k si s iir r y t t ä e s s ä r o n n h a s ta u u t e e n , t ä y b e llis e e n j ä r j e s t e lm ä ä n . G a h c t 011 s iit ä h u o li m a t t a l a m a n n u t t a s a m a l t a l a i s i t a i a n s a n m a t t a n p e r ia a t t e e n , s u o s itte le e k u ite n k in h y m in r o iis a a s ti s itä h lin ie n o k a u - boksi m e lk e in h u o m a a m a t t o m a n a b i f t a t u r in a . C r o e n m ih b o in , e n g - l a u t i la iS t e n k o m m u n is t ie n p ä ä - m ic S , t a h to o , e ttä jo k a ise n ik ä k a n b e n o lis i s iio r it e t t a m a m ä ä r ä t t y a m m a t t in s a , sa s iiS h a llitu k s e n y l i m m ä t j o h t a j a t o lis im a t s a m a tta ie n m a n h im m a t jä s e n e t, k a ik k i s o s ia li s t i t — lu k u u n o t t a m a t t a g fo u r ie r iu k a n n a t t a j ia , jo itte o n jo k a in e n h a ll it u s m u o t o y h b e n te te - jt>ä — o m a t y k s im ie lis iä s iitä , e ttä
— I l se h allitu s m u o to , sota sanotaan fansantoauaisi, on hytein epäsopi- toa, jo pa s u o r a s t a a n toaaraH inen t o a r a - a n f i u r i yhteiskunnan " n u o relle, t e a s t a to teuteuatoalle p eri
aatteelle." („©opus, ja toap. t a keet." ©. 147.)
SBeitling menee toiciä pitemmälle.
§ ä n ei tahbo sosialiStiscSsakaan yh
teiskunnassa tie tä ä m it ä ä n kansan- toallaSta:
dio? käsite „kaiisantoaita" olisi paikallaau, itiin tulisi myöS k a i k k i e n h a l l i t a ; m u t t a n iin ei tooi käybä koskaan, siksi ci m y ö s
kään ole. m i t ä ä n kansan te altaa, te aan m u u t a m i e n k ansalais
ten. sa tunnainen m a lta ." (©. 148.) sKieitliug tahtoo, e ttä su u rin nero hallitsisi. T ä m ä on löybcttäroä tie
teellisten kokousten ebessä suoritetta- toien kilpatehtätoien kautta. G le n sen touoksi se lostanut SBeit in giu oppeja n ä in seikkaperäisesti, jotta nähtäisiin, että kansanteallan haltoeksuminen, sota esitetään .meille n y t u u sim p an a teiisautena, onkin p erin to anhaa s u u r t a sa kotoisin työteäenliikkeeu aitoon alkeellisilta ajoilta , © a m a a n aikaan kuin SBeitling haltoeksuen työnsi syr
jä ä n yleisen äänioikeuben sa paino- teapauben, taiStelitoat E n g la n n in työläiset n äitte n oikeuksien puolesta, sa N tarx sa E n g e ls asettuitoat heibän puolelleen.
© en säikeen on koko E u r o h a n työ- toäenluofka lukuisissa, usein mcrisiSsä ta iste lu iss a ebenuyt askel a s f eleeltä yhä lä h em m ä kansautealtaa, sza tais tellessaan kansanteallan saarout- tamiieSta, p u o lu s t a m i s e s t a , l a a j e n t a misesta, samoin kuin koettaessaan ain a käyttää jokaisen hiukkasen fan- santealtaa ebukseen jä rjestäy ty m ises
sä, propaganbaty öSsä, yhteiskunnal
listen uubiS tuSten paffohankinnaSsa, o n köyhäiietö kypsynyt touosi touobel-
ta, o n ' a lim m a lla asteella olemasta rahma.au kerroksesta nou ssu t y lim mälle. ■
Dnko se siten sa a to u tta n u t so sen kypsyyben, jota sosialismi to a atii?
S a otoatko jo sosialismin m u u t ebel- lytykfet o l e m a s s a ? T ä s t ä kysymyk
sestä otellaan nykyisin komin, toiset te a s t a a m a t siihen yhtä jyrkän myön*
tä m äs ti kuin toiset fieltämäSti. k u in - h ifin tulk inta n ä y t tä ä m i n u s t a joten
kin hätiköibyltä. Aseman kypsyys so
sialism in toteuttamiselle ei ole jotain sellaista, mikä m oib aan tilastollisesti todeta ja laskea, ennen kuin olemme niin pitkällä, että- tooimmc esimerkin m ukaan tchbä käytännöllisen kokeen.
vsoka tapauksessa tehdään m ä ärin , kun kysymystä selitettäessä asetetaan liiaksi etualalle sosialismin aineelliset ebeHytykset, kuten niin usein ta p a h tuu. T o tta on, että i l m a n suurteoHi- suuben m ä ä r ä t t y ä tasoa sosialismi on mahboton, m u tta joS toäitetään, että losialismi olisi toteutettamiSsa teaSta silloin, kuu kapitalismi ei kykenisi enää kehittymään ebeHeen, niin ci ole m it ä ä n tobiSteita siitä, miksi niin p i täisi olla. SBarm aa o n toain, että sosialismi on sitä helpom m in toteu- tettateissa, m itä kehittyneempi on suurteollisuus, siis m itä teähemmän liikkeitä on yhteiSkunnallistutetiaroa.
T ällö in katsellaan kysymystä kuiten
kin teoin jornkun m ä ä r ä ty n toaltion näkökanna'ta . sprohlemin yksinker- ta iS tu tta m in e n näissä puitteissa teai- kutiaa kuitenkin siihen s u u n ta an , että r in n a n suurteollisnuben nousun kans
sa käy sen markkinoitten nousu, kan- sainteälisen ty ö n ja o n sa kansainteäli- seu kaupan kasteu ja sen m u k a n a työn yhteiSkuit nalli S u itta m is t a kosketaan fysmnyksen l a a je n ta m in e n ja täyden- täm incn, © a m a u a ei ole m itä ä n syytä luulin, ettei nykyaikaisissa teol- lisuustoaltioiSsa pankkilaitoksilleen sa liikejärjcStöineen jo n y t olisi mafjbol- lis ta j ä rj e s t ä ä s u u rin osa tu o ta n to a
— 12 — yhteiskunnallisia teitä ¡valtion, t u n tien ja kulutusyhtym ien kautta.
E n ä ä ei ole m ä ä r ä ä m ä n ä aineelli
nen, to a a n perso n a Uinen tekijä:
Dnko köyhälistö kyllin ¡voimakas ja henkisesti kehittynyt tvoibafseen o tta a om iin käsiinsä tä m ä n yhte iskunna lli
sen s ä ä n n ö s te ly n ? Toisin sanoen, onko sillä ¡voimaa j a kykyä siirtää kansantvalta politiika sta ta lo u te e n ?
© i t ä ei ¡voiba ¡varm uudella sanoa ennakolta, se on myös sellainen tekijä, joka on eri m a issa kehittynyt hytvin eri lailla, ja joka sa m assa maaSsa s a atta a e r i paikoissa hyminkin horjua,
© i l l ä r iitt ä m ä ¡voima ja kyky omat suhteellisia käsitteitä, © a m a ¡voima- m ä ä r ä moi t ä n ä ä n oksa riitt ä m ä tö n , joS ¡ v a s t u s t a j a t omat ¡voimakkaat, ja hu o m en n a r i i t t ä ä täydellisesti, joS n ä m ä kärsimät sitveellisen ta i talou- bellisen ta i sotilaallisen romahduksen.
g a samoin s a atta a sama kytvyn m ä ä r ä t ä n ä ä n käybä ¡vähäksi, joS jou- b u ta an hytvin sekatvan tilanteen aika
n a peräsimeen, ja h u o m e n n a moi se tä y t t ä ä kaikki ¡vaatimukset, joS on p ä ä s t y seltvempiiti, yksinkertaisempiin
ta i aineellisesti p a re m p iin olosuhtei
siin. A i n o a s t a a n käytäntö moi jokai
sessa tapauksessa osoittaa, onko köyhä*
iiStö jo kypsä sosialismia ¡v a s ta a n o t ta m a a n . SSarm uubella m oib aan iväit- t ä ä m a in s e u ra a m a a : köyhälistön l u ku m ä ärä, ¡voima ja älyllin en kehitys kaStvatvat a lin o m a a , se lähenee yhä enem m än kypsyytensä hetkeä. Tosin ei ivoiba ennakolta m i t a t a , milloin tä m ä ajankohta on saalvutcttu. E i
¡voiba ehdottom asti sanoa, että se olisi käsissä jo silloin, kun köyhälistö muo- boStaa kansan enem m istön ja enem
m i s t ö n ä j u l i s t a a tah to m an sa sosialis
mia.
© i t ä m a s to in moi tosin ¡varm a S ti otaksua, ettei kansa ole sosialismiin kypsä ai n a k a a n niin k au an kuin kan
sanjoukon enem m istö s u h ta u tu u so
s ia lis m iin ¡vihamielisesti, ei ta hbo siitä m i t ä ä n tietää.
N iin tässäkin tapauksessa kansan»
malta ei main aitvan ensi sijassa ebel- ly tä köyhälistön kypsyyttä, m aan myös aitvan ensi sijassa tekee tiettä»
ivaksi, m illo in sen hetki on tullut.
4. Sknitsanivnllan luaikittnfsen Uudenaikainen ¡valtio on kiinteästi
keskitetty elimistö, jä rjestö , joka m u o d o s ta a s u u r im m a n m ah d in nykyisessä yhteiskunnassa j a ¡vaikuttaa m it ä te
hokkaimmin jokaisen yksilön kohta
loon,* joka ¡vaikutus esiintyy j ä t t i l ä i s mäisenä sodan sattuessa, © illo in saa jokainen tu n te a, m iten tyystin ¡valtio-
¡vallan politiikka m ä ä r ä ä hänen ole
m assa olonsa.
R iitä yksilölle oli ennen m u in o in heimo, sitten k u n n a n sitä on hänelle nyt ¡valtio. R i u tta kun nuo yhteis
k unta m uodot p o h jim m ilt a a n olim at kansanmaltaiseSti jä rjestety t, n iin ko
hoaa sitä m a sto in uudenaik ain en ¡val
tiomaita, Purkamalta ja arm eija , kan
san yläpuolelle, ¡vieläpä se saatvuk»
ta a sellaisen ¡voiman, että se kaSmaa poliittisesti jopa yli yhte iskunnallises
ti ja taloudellisesti hallitsemien luok
kien ja m u o d o sta a r a j a t t o m a n h a lli
tuksen.
T ällain e n til a n n e ei kuitenkaan ole m is sää n pysymäinen. SBirkamallan ehdoton h e r r u u s ¡vie sen kaarnoihin kangistumiseen j a m ajo ttaa ää re ttö m ä ä n aikaa nielem ään m uodollisuu
teen. dia tä m ä t a p a h t u u j u u r i aika
na, jolloin teollinen kap italism i kaS
maa, ¡vallankumouksellani olemassa olema tu o ta n to ta p a, joka a l i s t a a kaik
ki taloudelliset ja yhteiskunnalliset eh
dot lak kaam attom an ¡vaihtelun alai»
ftfb, a n t a a liife-elämälle nopean toaubbin j a m a atii hymin nopeita p ä ä . töistä.
S a m a l l a mie tv irfam a llan eyboion h e r r u u s m ieliiv altaan ja lahjomiseen;
m u t t a yhteiSfunnallinen tu o t a n t o j ä r je ste lm ä futen fa p italiS tin en fin , jo s sa jofainen t u o t t a j a on riip p u m ain en lu fu isis ta m u is ta , tartoitfee meneS- iyäfseen turtoaUisia ja laillisia yhteis- tu n n o ll is ia suhteita.
Ahsolutinen, ra ja to n toaltio jo u tu i sen tcuoisi yhä s u u rem p a an r i s t i r i i t a a n tu o ta n n o n ebellytysten ianSsa, t u l i niille iahleeisi. Sättii eh&ottoman iv ä ittä m ä ttö m ä fsi saattaa maltioival- I ä n organit, elimet, juliisen arivoSte- lutt ataisifsi, m uoboStaa m altiollisten jä rjestö jen r i n n a l l e ta n s a l a is t e n iva- p a i ta jä rjestö jä, a n t a a l u n n i l l e j a m a a f u n n ille itsehallinto, o tta a mirfa- ivattan foneiStoIta lain sä äb än tö m alta ja asettaa se l a n s a n ivapaaSti malitse- m a n feSfuSfofoufsen, fanianebuSfun- nan eli p a r l a m e n t i n ivalivonnan alai- seisi.
^ a l l i t u f s e n silm älläpitäm inen on p a r la m e n t in tä rfe i n tehtäm ä, Isiinä suhteessa ei sitä moi forttiata m it ä ä n m u u laitoS, SBoibaan ajatella , joS- fin fäptännöSsäi lienee tu Sfin mahboi- lis ta, että la insääbäntö otettaisiin m irfam a tta n fäsiStä siUä^ toivoin, että am m a ttim ieh iS tä fo fo o n p a n n u t to im i.
f u n n a t ivalmiStaisittiat la i t ja fansa ne sitten hymäfsyisi, P t u t t a eiivät ebeS fansan iv älittö m än la in iä ä b ä n - n äit o len n ais im m atfaan p u o l u s t a j a t pu p u fansan ttiälittömäStä ho b itu tsen siimäliäpiboSta. SSaitioelimiStöä oh.
saaman feSfuSfoneiSton ty ö tä moi maiivoa main to inen feSftttSjärjeStö, ei jä rj e s ty m ä tö n , m uoboton jouffo futen fan sa sinänsä.
Ylläesitetyt pyrfimyfset, joiben ta r . foitufscna on m a ltiom allan r a ja tto . m a n iv a fi a n m o ittam inen, om at omi.
naiset uubenasfaisen m altion faifille luotille, l u f u u n o t t a m a t t a niitä, sot
i a ja f a m a t t ä t ä m attaa. S i i s fa if il.
Ie m u il le paitsi m irfa iv a lla n ebuSta.
jille, upseereille, yotDiaatelille ja hv- mifirfolle, samoin f u i n myöS suurille pa nffiireille, jo tfa omat maltion fanS.
sa moittoa tu ottam issa raha-asioiSsa, N tuitten iuoffien — niihin lu e ttu in a m aase utuaa teli ja a l em m a t h^nselii- set, te oIIim uS fapitaliS tit — y h teis
ten p o n n is t u s te n ebeSsä täytyi r a j a t to m a n h a llituS m uobon m ä isty ä . S e n täytyi myöntää) enem m än tai mäyem.
m ä n p ain o iv ap a u tta , fo foutum ism a- p a u t ta , yhbistym iS m apautta ja. ebuS- fu n ta . T ä m ä feyityS on ivoitoffaaS- ti r a i m a n n u t tiensä faifiSsa E u r o p a n m anio issa.
P f u t t a s a m alla tahtoi jo fainen lu o ffa a n t a a u ubelle ivaltiom uobolle sellaisen olemufsen, jo ta n äy tti p a r . haiten sopimalta fu n fin erifoi'iIIe py- rintöperille. T ä m ä p yrfim yS a s t u i erifoiseSti etuala lle taiste lta essa p a r la m en tin muoboStamiseSta, n im i ttä in äänioifeuStaiSteluissa,
A lem pien Iuoffien, „fan san " , tu n . nuSsanafsi tu l i yleinen äänioifeuS, ®i a i n o a s t a a n palffatyöläiiet, m a an myöSfin pieniviljelijät ja piffuporm a- r i t p y rfim ä t saattm tia m aan t ä m ä n ivaalioifeuben. A ä m ä lu o f a t yybeSsä m uoboStaivat f a i f f i a l l a faifiSsa olo
suhteissa mäeStön suuren en em m is
tön. T aloubellisen feyityfien tasosta riip p u u , onfo föyhäliStö tä llö in yli- m oim ainen. Sifutta siitä ei l a in f a a n r iip u se seiffa, oivatfo m äeStö n työ- tätefem ät l u o f a t yleensä ylimoimaiset.
T o is te n ty ö stä eläm ät rnuoboStamat a i n a main mäeStön pienen mäyem^
miStön.
A ä it te r f jo u ff o je n r y n t ä y s t ä ei aja n p i t f ä ä n moi m i f ä ä n u u b en aifain en ivaitio-oiemus iv älttää, lisäfii tulee se, että jo fainen m u u maalioifeuS f u in yleinen mie nyfyiseSsä yhteiSfunnaSsa mielettömyiyfsiin. k a p i ta l is tis e s s a yhteisfunnaSia, joSsa olosuhteet a l i tuisesti maihtelemat, eimät l u o f a t moi
— 14 — fa n g i s t u a m u u tt u m a t to m ii n asemiin.
S u i t t i yhteiSfunnattiset olosuhteet rien tätv ä t a i n a etenpäim S v seii f a u tt a f ay m a h b o tto m a fu säätyjen m u ta in e n maalioifeuS. P t u t t a luot*
ta , j o t a ei jä rje s ty sääbyfb, muoboS- t a a m ah b o tto m an , ju ofsettan maSsan, jo ta en aim an m ahboton asettaa tä§=
mättisiin rajoiyin. L u o t t a on ta to u- hellinen fate goria, täsitepiiri, eitä tainopiltinen, itse l u o t t a a n fuuium a i- suuS roaiytelee alin o m a a , k y l v i n mo=
ni p iffu fä ä ty ö tä in e n , jo ta pienteotti- suuben matliteSsa tuntee itsensä orniS- iajafsi, hatoaitsce 'u u rteottisuuben toatlites'a olemansa p ro tetari, on to beltinen protetari, jo sfin tila sto IaS=
fijé hauet eiifä om istam iin ja itsenäi
siin y rittä jiin . Gi ole olemassa myö§=
tä ä n m it ä ä n mcrotufseen p e r u s tu m a a maaiioifeutta, jofa jättäisi p a r l a m e n tin omi itämien pysymärefsi yfsityiS- oifeubetsi. S o ta in e n ra h a n armon taSfufausi moi sen heittää himoon.
S im iS ty sja o ittc tu mrhboiii fäy yhä enemmän h a i tto in a pitäm ätto m äfs i tansansimiStytsen ebiStyessä.
N iin m a if u tta m a t m itä erilaisim m a t te fijät yhbessä saattaatsecn ylei
sen,. l>htäläi:en maalioifcuben ainoa
na järkiperäisettä moim aan nykyisessä yhtciSfonnaSsa ja tunfeafscen sitä yhä enemmän eteenpäin.
Gntten ta iffe a on se ainoa jä ttip ä- räin en katsottuna föyhötiStön näfö- t a n n a l t o mäestöu a l im p a n a lu o tt a n a , io nia tehoisin ase on sen lu k u m ä ärä , jofa moi itsensä m a p a u t t a a litasta sit
ten, fu n on myös t u l l u t mäeStön suu- rilufuisim m afsi lu otaisi, f u n kapita
listine n yhte istu itta on fehittynyt niin pitfätfe, etteimät ta lo n p o ja t ja. piffu- p o rm o rit ole enää ylim oim aisina työ- tätefemiSm luotissa.
SKutta föyhäiictö pyrtii myös sii
hen, ettei maalioifeuS olisi m ain ylei
nen ja yhtä läinen, m a a n mälitön, et
teimät fentieS naiset ja miehet tai palffatyöläisct ja o m is ta m at ääneS
täisi eri luotissa. S o ta in e n sensuun
ta inen jaoituS tuo- m u t a n a a n ei a i n o a s ta a n sen m a ara n , että yksityiset ferrofset, jo t t a foto yhteiskunnallisen asemansa nojatta l u u t u m a t töyhätiS- töön, m u t t a eimät muoboIIiseSti ote patffaty ö läiiiä, jo u tu m a t siitä eroite- tuifsi, maan se synnyttää myös mietä suurem m an m a a r a n tehben tö yhäliS
tön n äfö p iirin ah taam m afsi. ©en suuri h isto ria llin en tc htäm ä p e r u s tu u siihen, että yhlciSfunuaffitten jouffo- h a rra S tu s yhtyy 'ett pysymään tuot- fapyrfimyfseen, m it ä ei ote aina sa=
m anm erfityfsiuen sen hetfeltisitte eri- foiSpyrfimytsitle.
fööyhälistön fypsyyteen t u u t u u , et
tä ien luoffatictoisuus on saamutta- n u t y lim m ä n asteensa sen t u t t u a ym m ä r t ä m ä ä n yhteiSfunnattisen yhteen- fuutu m aisiiuben l u j a t siteet ja m u r e t p ä ä m ä ä r ä t. T ä m ä yhtcenfuutumai- suuS on fäsite, jolle m a in tieteellinen sosialismi moi a n t a a täyben selittyy- beu, m u tt a sonta tuo esiin ja jota. ma
tanee ei main sen te oria m a a n myöS sen tä y tö n tä , fu n p ro teta ri ryhtyy po litiiffa an tu o m a lta siim äyf'en to- fonaisuutecn eitä pelkästään fatsoen omiin crifoispyrfim yfsiitn ä. S a l a i nen puheena ofemicn pyrkim ysten r a jo ittam in en tctee n ä fö p ii rin a h t a a m m afsi; se mitoboStaa yh.ben n u r ff a - funtaisuuben m a rjopuolia, ja tä h ä n ju u r i p e r u s t u u soisialibemofraattisen pu o tu e järje stö n etemämmyyS. S i i h e n p e r u s t u u myös m ätittöm äu äänioi- fcuben etemämmyys sellaisen äänioi- feuben r i n n a t t a , jo ta j a t a a malits ijat
tuoffiin. v
T a is te lta e s s a tä ssä m a in itu i s ta m a ltio t tn U ta oikeuksista syntyy uu- bcnaifaiu en f a u ia n m atta, fypsyy föy- h älistä. SNutta sen ohessa syntyy myös m u u a n uusi te fijä; m ä,h e ni
m i s t ö j e n s u o j e l e m i n e n , m attio tlinen m a S t u S t u S p u o- t u e. Stansanmaita merfitsee enem
m is tö n matta-asemaa. P t u t t a se ei
merkitse m ähem m ön suojaa mähem- miStöIle.
ffiirfaroallan ehöoton h e r r u u s on smsnniteitu ikuisesti keStämäfu. k a i ken maStustufsen mäkiroaltaincn tu=
kehuttam inen on sen elinohje. M e l kein kaikkialla, oli se syrjäytettämiSrä a i n o a l t a a n siten, että sen m a lta m u r rettiin mäfimaitaiseSti.
T o n in on fa n sa n m alla n laita, ©e merkitsee, kuten jo sanottu, ene m m is
tön maita-asemaa. M u t t a en e m m is
töt maihteletoat. k a n 'a n m a l i a c s a ei m itä ä n haflituSta moiba suunnitella pysymäiseksi.
luokkien maitasuhteet omat jo
tenkin epämafaiset, ainakin k ap italis
tisena aikana. M u t t a mielä äkimmin kuin l u o k k i e n m a lta maihtelee p u o l u e i t t e n malta, !ga n ä m ä ne j u u r i ta istelem at kaiisanmailian malta-ascmaSta.
T äss äk ään ei saa u n o h taa, mikä niin usein ta p a h tu u , että te orian kasit»
teitten p fsin fertaiStu ttam in en on m äfttöm ätön, jo tta tobcliisuus ha»
m y ittai'iin selmäSti, m u tt a :e tulee kymmyfjeen m a l t a „miimeiseSsä nouo»
roSsa" ja sen sa tobellisuuben m älillä on useita mälircnkaita.
Luokka moi m allita, m u t t a ei ha lli
ta, siffö luokka on muoboton maSsa,, m u tt a h a llita sa attaa main järjestö . k an s an m a lla S sa hallitsemat toaitiolii»
li'e t puolueet. M u t t a puolu e ei mcr»
f i t fe ;a m a a kuin luokka, maikkakin se ensi sijassa ebuStaa iuokkapprfimhstä.
Ainoan samaa, luofkapyrkimy-Stä moi- baatt ebuStaa hhmin eri kamoin eri- kai Sten taktillisten menettelytapojen kautta. Niiben crilaim ube n mukaan jak aa n tu m at saman luokkapyrkimplsen ebuStasat eri puolueisiin. E n n en kaik
kea tu lem at tä llö in määräaloiksi kysy»
myksct suhtautum isesta toisiin luok
kiin ia puolueisiin. A in o a s ta a n h a r main on yhbellä luokalla niin p aljo n moirnaa,, että se yksin moi h a l lita mal»
tiota. ^¡oS joku luokka a je ttu u perä-
jimeen eikä p y sty omin moirnin siinä pyjym ään, niin etsii se silkoin liitto la i
sen. 3soS u se am m at liittolaiset omat sille mahbolliset, n iin syntyy maliitse»
man luofkapyrkimyfsen eb u ltajie n keS»
ken eri m ie lipiteitä ja puolu eryhm i- tyksiä.
N iin osiintyimät E n g la n n is s a 18 muosisaballa mhig» ja itory-puolueet saman luokkapyyteen, m a a n o m is ta jien cbuStajiua. M u t t a ebeliinen koetti ebiStää sitä y h ty m ällä kaupunkien pormariS to on maltion ja sen moima,- feinojen kustannuksella, jälkim äinen sitä m a i t o i n kuuli kuninkuuben ole- ivan pyrkim ystensä lu ji m m a n lin n o i
tuksen. S a m o i n ebuStamat nykyään E n g la n n is s a ja m uuallakin manhoilffi, set ja mapaamieliset iam oja k a p italis tisia pyyteitä,. M u t t a ebeffiset lu u le
m a t siinä p arha iten suoriubuttahoan l i i t o i n m a an o m iS ta ja in kanssa mäki»
maltaiscSti p a in a m a lla a l a s työmäen»
luokkaa, jä lk i m ä i s e t pelkäätoät tuo.»
laisen politiikan tu o tta m a n pahoja seu»
raufsia sa koettamat p itä ä työroäen- Irtokkaa rau h allise n a tekemällä pieniä m yö n n y ty fu ä, ennen kaikkea m a a n omiStajain kustannuksella.
Ainoan samoin kuin taloudellisesti ia yhteiskunnallisesti malli ts-emien luokkien ja n iitten pu o lu eitten on nousemienkin luokkien ja niitten p u o lueitten la ita .
sbuolueen sa luokan ci niinollen ta r- mitsc merkitä iam aa . Luokka moi j a kautua eri puolueisiin, puolueen saat»
tanm t n v o b o S ta a eri luokkiin k uulu
m at yksilöt. Luokka moi pysyä m a i
lassa ja siitä h u o lim a tta la a tt a a h allit
sema puolu e m aihtua, joS mallitseman luokan enemmistö katsoo tähäna stisen hallitm man puolueen m enettely tamat ebelieen mnoeltumattomiksi ja kilpai
leman puolueen m enettely tam at ta r- koituksenmukaisemmikft.
iJJaljon maihtelemarnpi siiS kuin luokkien m aita-asem a on kansanmal-
— 16 — täisessä malttoSso .puolueitten, h alli- tufsessaolo.
A äiSsä otoissa ei n t i i ä ä n puolue ole to a rm a peräsim essä pysymiseStään, jofaiien on otettatoa l u t u u n mähem»
m is töön joutu m isen mahboIIiptuS, m u tt a »valtion lu o n teesta jo h tu u — joS se on tobe lla fansartitvaltainen — ettei m i t ä ä n puolue ole ennafolta tu o m i ttu j ä ä m ä ä n »vähemmistöön.
A ä iS tä seiioiSta jo h tu u , että fan,, fantvalta tehteytyy »vähemmistöjen s u o j a t i t j o ta tu lee sitä tehoisammafsi ja »voi »vastustaa jofaisen puolueen p y r f i m y l t ä pysytelläibä l a i t i n feinoin
»vallassa sitä meneSthfsetlbemmin, m itä lu je m m a ssa fansanlv asta on, m it ä fa u e m m in se feStää j a m it ä sy- menuni« se »vailuttaa »valtiollisiin asioihin.
© n seltvä, m i t ä merfithS tvähem- miStöjen su oja lla on sosialististen puolueitten syntyyn, j o t t a affam a t taiffia H a pieninä »vähemmistöinä, j a m itä se suoja m a i f u t t a a föhhäliStön fhpshmisfauteen. FöhhäliStön o m is sa ri»veiSsä on »vähemmistöjen suoja hhtvin tä rfe ä . S o t a i s t a u u t t a oppia o lioonpa se teoreettinen, tietopuolinen t a i ta ftilliS ta , m enettelytapaa foSfe-
»vaa lu o n n etta, eb u s ta a sen esiinty
misen a l f u a i t o i n a »vain »vähemmistö.
SoS se tu f a h u t e ta a n mätimaltaiseSti sen s ijasta, että siitä feSfu-teltaisiin, n iin sä ä s tä ä enem m istö siten itseltään p aljo n »vai»vaa ja e p ä m u fatv u u tta. © e
»voi olosuhteitten m u t a a n s ä ästä ä fi=
ten itseltään myös p a l jo n y l i m ä ä r ä i s t ä työtä, sinä ei jofainen uusi oppi merltitse silti, että se on uusi ja »vain
»vähemmistön ebuStama, jo sinänsä ebiStySaSfelta. © u u r i n osa siitä, jota esitetään uusin a ajatu fsin a, on la u s u ttu jo t a u a n ennen ja teSfuStelu- jen tai käytännön l a u t t a halvaittu painiansa pitä m ä ttö m ä fs i. 9linoaS=
t a a n tie tä m ä t tö m y y s tuo, »vanhan f a m a n esiin yhä uuhelleen. T o i set ajatufset taasen oivat alfup?-
rätistä, m u t t a silti täysin nurinfurisia.
P t u t t a 'tvaififafin n iin h a n v o illa u u sis
ta ajatufsiSta j a a a t t e i s t a on tobelli- nen meneStymiSmahboIIisuuS, n iin on t a i f t i ebistys m ahbolline n »vain u u sien aatteiben l a u t t a , jo tt a lä h in n ä oivat »vähemmistön aa tte ita . SGSä- hemmiStöjen faiffieti aatteiben j o t a i nen tu i a h u t t a m i n e n puolu eessa mer- fitsee n iin ollen föhhäliStön lu o t t a - ta is te lu n »vahingoittam ista ja työ- Iväe nluoian typsymisen ehtäisyä.
P î a a i l m a asettaa eteemme ain a u u h el
leen uusia »vielä tu n te m a tto m i a prob»
ternejä, j o t t a eitvät ole r a tfaiita m iS sa
»vanhan ta ivon m u ta isilla teinoilla.
sftiin »vailvaloiSta t u i n lieneetin ehbotettujen uubiStuSten faaotseSta, setasorro§ta, hafea esiin tobella artoo- faS, on se »välttäm ättä tehtälvä, mei- hän liitte e m m e ei saa ia n g iS t u a p a t ioilleen, »vaan sen on nouStatva yhä enemmän tehtätviensä taialle. S a se m it ä foStee p u o lu e tta , toStee samoin matti otatin. SBähemmiStöjen suojaa
m in en on f a n sa n lv a lta p e n tehitytsen
»välttämätön ehto, y h tä t ä r f e ä t u in enem m istön matta-asema.
SBielä on m u u a n f a n s a n m alla n tun- n u s m e r f t i otettalva tässä huom ioon:
muoto, j o n t a se a n t a a »valtiollisille taiste lu ille. ©Ien fäsitellyt sitä jo m. 18 9 3 „91 eue $ert"-lehbeSsä ju lfa i- semaSsani tirjoitufseSsa „©osialibemo- fraattiseSta ta te tiSm utseS ta", sen j ä l teen olen u u b iS ta n u t la u su n to n i m.
1 9 0 9 iirjoitufseSsa „T ie m a t t a a n ! "
© i i n ä sa notaa n m .m . se ura am aa:
„Fofoontum iStoapauS, painoma- pauS j a yleinen äänioifeuS (olo- suhteiben m u t a a n m yös yleinen puoluStuSmelmolIisuuS) eitvät ole a i n o a s t a a n aseita, jo tt a uubenai- t ä i s t e n m a ttio itten töyhäliStö omaa n i i t ä l u o t t i a t o a S t a a n j o t t a toiste- lim at porroariëion tv a lla n fu m o u f- sellisiSsa ta is te lu is s a ; n ä m ä oiteu- het te m ittäm öt m y ö s ytsityisten p uo lu e itte n ja lu o ttie n yli n i i
