tuiim;ii! pit^e ftm p ita ra itp a êta
Pidetty Vriidfeiiösii ftmontta. 1 8 4 9
© uom ennoê
H clsiu ii,
T y ö to ö e n S a n o m a le h ti C.=Y.
H in ta 2 5 y.
Helsinki,
Tqöwäen kirjapaino, 1909.
Aiotun Jiulsc tooimaiausmsta.
V jbettg V riisselissä w uonna 1849.
£>groät Iserrat!
2BiljatulIien p oistam in en (Englannissa on suurin rooitto, m iniä m apaaiau pp a 19 rouosisabaHa on saa- rauttanut. K a iu ssa m aissa, m issä tehtailijat pubum at m ap a a la u p a sta , pitäm ät be etupäässä silm ällä milsan ja muiben raafa-aineiben m apaafaup paa. „Ulkomaisen reiljan rasittam inen suojelustuHeilla on bäpeäm ätöntä, se on ieinottelua iansan n älällä."
£>uofeata leipää, iorieita p a lifo ja , cbeap foob, bigt) m ages, siinä se ainoa tarfotusperä, jonfa hyiväfsi ma- p aa ia u p a n p u o lu sta ja t om at (Englannissa iglroäneet m iljoonia, ja ngt on ^eibän innostuisensa jo tarttunut beibän roeljiinsä © uropan m annerm aalla, syleensä iun t a llo t a a n roapaatauppaa, tabbotaan sitä tqötäteiem än lu o la n aseman parantam iseisi.
A lutta, la s iu m m aa! Kansa, jolle m istä p inn asta taljansa taybotaan f a n in a tjuoieata leipää, on lom in iiittäm ätöntä. § elp p ob in tain en leipä on (Englannissa pbtä huonossa buubossa futn yelppoyintainen hallitus A a n s ia s s a . Kansa n äiee n ä issä m iehissä, jotta omat täpnnä ubrautum aisuutta, B ororingissa, V rigb tissä ja
_ 4 —
beibän kum ppaneissaan, suurim mat »vihollisensa ja m itä tjäpeemättömim piä teeskentelijöitä.
$ok a ihminen tietää, että ta iste lu »vapaam ielisten ja ian sanm altaisten m älillä © n glan n issa on ta istelu a
»vapaakaupan puoltajien ja cbartistien m ätinä.
Katsokaamme nyt, m illä tamaHa englantilaiset ma- paakaupan tam ottelijat oivat osottaneet kansalle sitä ja
lo a h arrastu staan , joka heitä on elähyttänyu
•g)e sanoivat tehdastpöläisiH e:
SBiljatulli on palkan iv e ro tta m ista ; tätä iveroa maksatte te suurtilallisille, täHe keski-aikaiselle ylim y s- töHe. Q vs tilanne on surkea, on se seurausta m äittä- m ättöm im m än elintarpeen kalleubesta.
T yöläiset kysyivät p u o lesta a n tehtailijoilta: A listä se johtuu, että iviim eisten kolmenkymmenen tvuoben ku
luessa, jolloin meibän teollisuutemme on saarouttanut suurimman kehityksensä, m eibän palkkamme om at alen neet paljon nopeam m assa suhteessa kuin m iljan hiula on kohonnut.
$ ä m ä mero, jota me, kuten te »väitätte, maksamme tilallisille, tekee työläisiltä noin 3 penceä »viikossa; sen sijaan on käsikankurin palkka »vuosina 1 8 1 5 — 1 8 4 3 alen nut 28 shillingistä »viikossa 5 shillinkiin; ja konekutojan palkkaa on rouosie»» 1 8 2 3 — 1 8 4 3 tvälisenä aikana p a i
nettu a la s 20 sh illingistä 8 shillinkiin
p ä koko tänä aikana ei se »veromäärä, minkä me olemme maksaneet tilallisille, koskaan ole ollut 3 penceä korkeampi, © ntä silloin, kun »vuonna 1 8 3 4 leipä oli hym in huom ata ia liike-elämä »vilkasta, m itä sanoitte te silloin m eille? p o s olette onnettom ia, johtuu täm ä siitä, että te teette liian p aljon lapsia, sekä että teibän am ioliittonne on hedelm ällisem pi kuin teibän am m attinne!
— 5 —
■Jtämä omat teibän om ia sanojanne, joita meille siiloin buusitte, ja silloin te olitte p uu hassa laiteita uufta m aim aislateja ja p eru staa tqöfoteja, n äitä föqh älistön V astiljeja .
t ä h ä n m astaa te h ta ilija :
t e olette oikeassa, t)ytvät herrat tqöläiset; ei ain o
a sta a n m itjan binta, m aan rnqösfin tarjoutum ien iäfien keskeinen liip aisu m äärää p oltan .
A lu tta ajateltaaban sitä seittaa, että meibän m a a peräm m e on taltiota ja hiekkaharjuja. ©ttehän toti fu=
mittele m ielessänne, että m iljaa moi fa sm a tta a tulta*
ru u tu issa! A lu tta jo s me sensijaan, että tuhlaam m e pääom am m e ja tuomme foton aan hebelm ättöm än m aan hqmätsd luomurnrne rnaanmiljetqfsestä ja antauburnrne toton aan teollisuutta tjarjottamaan, niin tulisi foto © u ropa luopum aan teh taistaan ja © n glan ti m uobostaisi ainoan suuren tebbastaupungin, jonfa m aatam iljelem änä rnaafuntana toto muu © uropa olisi.
te h ta ilija n puhuessa tällä tam atla om ille tqöläisil- leen, tefemät m äh ittäisfau p p iaat mälitqsqrnqtsen, hau- taen hänelle:
A lu tta jos me p oistam m e miljatuUit, tulemme tosin häm ittäm ään m aanm iljelufsen, m utta emme silti mielä p atota toisia m aita o sta m a a n meibän tehtaistam m e ja luopum aan om istaan.
A lifä siitä tulee olem aan seurautsena? A lin ä m e
netän ostajapiirinb jota m inu lla nqt on maaseubuHa, ja sisäinen taup pa m enettää m orttinansa.
t e h ta ilij a tääntää tqöläisiHe seltänsä ja m astoa m äh ittä ista u p p ia a U e: A litä siihen tulee, niin an tafaa m eibän m aan h °jjaa asjqt. ^ u n miljatuUit terran on poistettu, tulemm e saam aan ulkom ailta huot eamPaa
_ 6 —
roilsaa. S itte tulemme alentam aan p a lffa a , sota saman- aituisesti tulee kohoamaan n iissä toisissa m aissa, soista me tuotamm e m iljaa.
S ite n tulemme me faiffien niiben etujen lisäisi, soista n yt so saamme iloita, m ielä saam aan huofeam - m an p alfan fin , sa fa n illa n äillä ebuiHa m arustettuna tulemm e fyUä p afottam aan m annerm aan ostam aan m eiltä.
A lu tta ni)t sefaantum at m aanm uofraasat sa mau- työm iehet keskusteluun.
© ntä me, huutam at he, m itä m eistä sitte tu lee?
D n fo meibän autettaraa langettam aan kuoleman
tuom io maanroilselytseUe, josta me eläm m e? D n fo meibän siebettämä sisä, että p eru stu s fairoetaan a i
tamme?
S en sijaan että olisi antanut m astaufsen on 3lnti- corn-lam -league (m ilsatullien m a stu sta m isliitto ) tyytyn yt m äärääm ään palfintosa toim esta p a ra a sta firsotufsesta milsatullien hyöbyllisestä m aifutufsesta englantilaiseen maanroilselytseen.
A ä m ä palfinn ot niittim ät herrat § o p e , Alorse sa
© reg, soiben firsotutsia lemitettiin tuhansissa fapp aleissa pittin m aaseutua.
A lu u an n ä istä palfinn onsaan eista rasottuu tobista- m aan, ettei m aanm uofraasa eitä m aatyöläinen tule hä- m iäm ään m ierasta m iljaa m aahan tuotaessa, m aan a i
n o a sta a n suurtilallinen, © nglantilaisen m aanm uofraa- san, huutaa hän, ei tarmitse p elätä m ilsatullien p oista- m istä, sillä m itään m aa ei moi tuottaa niin hyraää sa huofeata m ilsaa tuin © nglanti.
S ite n ei, roaiffafin milsan hinta lastisi, täm ä moisi
»vahingoittaa teitä, sillä täm ä lasfem inen tohtaisi ain o a s-
— 7 -
taan m ä a n lo tio a eikä m issään tapauksessa pääom an- m oittoa etiä paikkaa, jotla tulisim at pysym ään sam oina.
l o in e n seppelöity, herra Sstorse, m äittää päinm as- toin, että m iljan hinta railjatuHien poistam isen lau tta tulisi kohoamaan. § ä n nälee suunnatonta m aim aa tobis- taakseen, etteimät suojelus tullit ole m illoinkaan moineet turm ata miljaUe riittäm ää hintaa.
SBäitteensä tueksi esittää hän sen tosiasian, että aina kun u lk om aalaista m iljaa on tuotu © nglantiin, on mil- jän hinta © n glan n issa tuntum asti kohonnut, ja että kun on roähän tuotu m uualta, on se suuresti laskenut: Tä=
mä seppelöin) unohtaa, ettei tuonti ole korkean t)innan syynä, m aan päinraastoin korkea l)inta tuonnin aiheut
tajana.
V äin roastoin kuin m olem m at palkinnon saaneet tomerinsa, m äittää l)än, että kaikki m iljan hinnan kohoa
minen tule maanmuokraajan ja työläisen hyroäksh eikä suurtilalliselle.
K olm as seppelöity, herra © reg, joka on suurteolli- suubenharjoittaja, ja jonka kirja kääntyy suurrouokraa- jien puoleen, ei m oinut selm iytyä asiasta täm äntapaisia tuhmuuksia latelem alla, isän en kielensä on tieteeUi- sempää.
§ ä n m yöntää, että roiljatullit ain o a sta a n siten saa- roat m aankoron nousemaan, että ne kohottamat m iljan hintaa, sekä että ne kohottamat roiljanhintaa a in oastaan senrouoksi, että ne pakottam at pääom aa käymään käsiksi huonom m anlaatuiseen m aahan, mikä ta a s on helposti selitettäm issä.
S a m a ssa m äärässä kuin m äestö kasm aa, ollaan pakotettuja, niinpian kuin raieras roilja ei pääse m aa- hän, ottam aan käytäntöön mähemmän hebelmällisiä
m aita, soiben roiljeleminen m afsaa enemmän ja joiben tuote jen taiia m yöskin on kalliimpaa.
S u n kaikki tä llä tamaUa tuotettu m ilja tarm itaan ja sen siis täytyy tulla ostetuksi, tulee kitata raälttäm ättä asettum aan huonom m an m aaperän tuotteen hinnan m u
kaan. © rotu s täm än hjunan ia parem m an m aaperän tuotantokustannusten m älillä m uob ostaa juuri m aa- koron.
S u n siis railjatuUien poistam isen seurauksena rail- jän hjuta ja siis myöskin maakorko laskee, niin johtuu täm ä 'sntä, ettei huonom paa m aata enää miljeUä. © iten tuo maakoron laskem inen rvälttäm ättä m ukanaan hämiön osalle maanm uokraajia.
A ä m ä huomautukset om at olleet m älttäm ättöm iä, ymmärtääksemme herra © regin puhetta.
A e pikku maanm uokraajat, sanoo hau, jotka eimät moi kauemmin pysyä maanrailjelyksessä, tulem at löytö- m ään turmapaikan teoHisuubessa. A i itä suurmaanrauok- raajiin tulee, niin täytyy heibän tässä kaupassa moit- taa. Qoko om at m aan om istajat pakotettuja m yym ään heille m aan sangen huokealla, taikka tulem at m y ö s rouok- rakontrahbit, joita näm ä tekemät heibän kanssaan, ertt- täin pitkiksi ajoiksi tel)bqikst. T äm ä seikka tekee heiHe mahbolliseksi kiinnittää m aahan suurempia p ääom ia, käyttää koneita suurem m assa m äärässä ja fiten säästää ih m istyötä, joka muuten tulee olem aan sangen huokeata yleisen palkkain laskemisen maikutuksesta, miljatuHien poistam isen m älittöm än seurauksen johbosta.
T oh tori V om ring on antanut kaiulle näille teb is- tuksiUe uskonnollisen siunauksen huubahtam alla julkisessa kokouksessa: „itesu s S r is t u s on raapaakauppa — ma- paakauppa on $ e s u s S r is tu s !"
— 9 —
D n b elposti ym m ärrettäroissä, ettei fofo täm ä tees
kentely ollut om iaan saattam aan työläisille yu oieata leipää m auffaaift.
Atiten olisimat muuten työläiset moineet käsittää tehtailijoin yhtäkkiä esiintynyttä ih m isystärayyttä, samo- sen ihm isten, jotta ttyä m ielätin olim at täybessä t a is telu ssa tymmentuntisen työpäim än la tia m astaan , sonta am ulla t a llo t t iin roätjentää tehbastyöläisen työpäiroää kaksitoistatuntisesta tym m entuntisetsi!
Antaakseni teitte jonkinlaisen käsityksen näiben tel)- tailijain tym isystäroyybestä, m uistu tan teiHe bym ät het- ta t, kaikissa tehtaissa käytäntöönotettuja tet)bassään=
töjä.
jo k a isella tehtailijalla on erikoista yksityistatroet- taan m arten tobellinen rikoslakikirja, joka m äärää ran-, gaistuksia kaikista tahallisista tai tapaturm aisista rikko- m utsista: esimerkiksi saa työm ies maksaa niin ja niin paljon, jos hän onnettomuubekseen sattuu istah tam aan tuolille, jos hbn kuiskailee, juttelee, nauraa, jos hän tulee joitakin m inuuttia m yöhään, jos hän särkee jonkin koneosan, ellei l)än m alm ista tuotteita m äärätynlaisina j. n. e. S ak ot om at aina korkeampia kuin työmiehen aiheuttam a tobellinen matynko. SDtai)bollishnman suu
ressa m äärässä helpottaakseen työläisille sakkojen saan
tia, annetaan tehtaan kellon käybä ebellä, hnnkitaan huonoa raaka-ainetta, jo sta työläisen on m alm istettaroa hyroiä tuotteita. T yön johtajia erotetaan, elleimät näm ä ole tarpeeksi taitam ia lisätäkseen rikkomusten luku
m äärää.
T e näette yyroät hertat, että täm ä ykfityislainsää- bäntö on oikein om iaan synnyttäm ään rikkomuksia, ja rikkomuksia synnytetään rahan ansaitsemiseksi. S ite n
— 10 —
täyttää tehtailija la itti teinonja nimettifen p allo n a la s- painam ijetfi ja jopa täyttääkseen hytväkseen niitä sattu
miakin, joille työläinen ei m itään mahba.
Q a näm ä tehtailijat om at samoja ihm isystäroiä, jotta tahtom at uskotella työläisille olemansa malmista käyttämään suunnattom ia summia a in o a sta a n sitä roar- ten, että ty öläisten asema paranisi. S oiselta puolen mähentäroät he tehbassääntöjensä kautta työläisten p a li- taa m itä pikkumaisimmalla taivalla, toiselta puolen teke*
roät he m itä suurim pia uhrauksia kohottaakseen sitä anti*
corn-Iaro-leaguensa aroulla.
§ e rakentamat suurilla kustannuksilla palatseja, joihin täm ä liitto taivalkaan sisustaa roirastohuoneensa, he lähettäm ät kokonaisen arm eijan apostoleja kaikkiin
© n glann in ääriin saarnaam aan roapaakaupan eroan- keliumia. § e painattam at tuhansittain lentolehtisiä ja jak am at.n iitä maksutta, saabakseen työläisen tajuam aan om aa etuaan. £>e käyttämät suunnattom ia summia saa- bakseen sanom alehbistön asialle suosiolliseksi. § e jär- jestäroät suurenmoisen hallintokoneiston johtam aan ma- paakauppaliikettä ja panem at liikkeelle kaiken taitonsa julkisissa kokouksissa, © räässä n ä istä kokouksista tap ah tui, että m uuan työläin en huusi:
iz o s m aan om istajat myisiroät meibän luumme, oli- simat tehtailijat ensimäisinä niitä ostam assa, heittääk- seen ne h öyrym yllyyn ja jauhaakseen n iistä jauhoa.
© nglantilaiset työläiset om at erittäin hyroin käsit
täneet täm än m aanom istajien ja kapitalistien m älillä käybyn taistelu n merkityksen. § e tietäm ät hyroin, että tahbotaan p ain aa leiroän hintaa a la sp ä in , rooibakseen p ain aa palkkaa a la sp ä in , sekä että p ääom an rooitto nousisi sam assa m äärässä kuin maankorko laskisi.
— 11 —
A icarbo, en glan tilaisten roap aalau pan harrastajain a p o sto li, rouosisatamme merkittömin fansantalouben tut- fija, on tässä löyhin airoan sam aa m ieltä työläisten fanssa.
§ ä n sanoo liitetyssä kansantaloubeQisessa teokses
s a a n :
„Q os me, sensijaan että torjaisimme roiljaa om assa m aassam m e, tetsisimme uusia markkinapaikkoja, joissa me moitimme sitä itsellemme hanttia huofeam paan hbt- taan, tulisim at tässä tapauksessa p a lfa t laskem aan ja pääom an moitto nousem aan. A taanroiljelystuotteiben hinnan laskeminen ei mähentäisi palkkaa ain o a sta a n m aanm iljelyksessä työskentelem iltä työläisiltä, m aan m yöskin kaikilta niiltä, jotka työskentelem ät teoUisuuben tai kaupan alalla."
Q a älkää luulko, h yw ät herrat, että työläiselle on airoan samantekeroää saako hän m aan neljä markkaa, sen muoksi että m iljan hjnta on laskenut, maikka haa ennen on saanut miisi markkaa.
@itö hätien palkkansa ole laskenut rooittoon roer- rattu n a? Q a eikö ole selroää, että hänen yyteiskun- naUitien asemansa kapitalistin suhteen on tullut hU0‘
nommaksi? S itä p a itsi m enettää hän m yöskin tosiasi
allisesti.
A iin kauan kun m iljan hinta m ielä o li korkealla ja palkka samaten, riitti pieni säästö leiroän kulutuk
sessa hankkimaan hänelle toisia nautintoja. A lu tta niin pian kuin leimän hinta ja siitä johtuen palkka on sangen alhainen, moi hän säästää tuskin m itään lei- roässä moibakseen o sta a toisia esineitä.
(Englantilaiset työläiset omat antaneet en g la n tila is
ten roapaakauppaintoitijain ym m ärtää, etteimät he anna
W
— 12 -
näiben roäitteiben ja roatyeiben johtaa itseään hakijaan, ja kun be siitä buolim attn oraat liittyneet näitjin, käy- ben m aan om istajia raostaan, on se tapahtunut roiimeis- ten feob alism in sätteiben Ejäroittämistä raarten ja p ä ä s täiseen asemaan, jossa on taisteltaroa enää a in o a si taan pbtä raihodista raostaan. T yöläiset eiraät ole pettyneet la slelm issa a n , sislä m aanom istajat, kostaak
seen tehtailijoille, liittyiraät p u olestaan työläisiin, ajaaf- seen läroitse tymmentuntisen työpäiraän lain, jota roii- m em ainitut folm etym m entä rouotta turhaan oliraat raaa- tineet, ja jota roätittöm ästi m iljatudien tultua poistetutsi, hyroäksyttiin.
Kun taloustieteilijäin fongressissa tohtori Vororing roeti ta s lu s ta a n p itiän lis ta n osottaaiseen, m iten m onta kappaletta raaroaita, fintfua, tyraa, lan oja j. n. e. oli tuotu © nglantiin, joutuakseen siedä, luten i)än sanoi, ty öläisten tulutettaraafsi, on bän roalitettaroasti unolj=
tanut sanoa, että sam aan aitaan 9Jtanci)esterin ja to is ten faupuntien työläiset havmaijroat olemansa alfaroan p ulan roaitututsesta tabude heitettynä.
^periaatteen rouotsi ei tansantaloubessa saa m idoin- taan tuoba esiin yljben »vuohen num eroita, roetääfseen n iistä yleisiä lateja. T ä y ty y ain a ottaa tuuben tai seitsemän rouoben lesfim äärä — sen ajanjakson keski
m äärä, jonka kestäessä nykyaikainen teodisuus läpikäy eri aikakaubet nousuineen, pysäyksineen ja pusineen ja p äättää kiertokulkunsa.
© i ole epäilystäkään, että kun kuikkien taraarain hinta alenee — ja se on roälttäm ätön seuraus roapaakau- p a sta — niin raoin m arkada o sta a itsedeni enemmän taroaraa kuin ennen, Qa työm iehen markka on saman- arraoinen kuin toisenkin, © iten tulee roapaakauppa ole
— 13 —
m aan työläiselle fangen ebuUinen. S iih en on ytjbisty- neenä a in o a sta a n pieni epämukamuus, nim ittäin se, että työläinen, ennenluin bän (vaihtaa markkansa toiseen ta- (varaan, on ensinnä saanut (vaihtaa työm oim ansa p ä ä om aan. i ) o s ^än saisi tässä roaitjbossa ain a saman m äärän m ariioja ja la ilfien muiben tam arain armo lastisi, tulisi hän tässä kaupassa ain a (voittam aan.
SEÖaikeus ei ole sen tobistam isessa, että tun taitfien ta m arain ^inta laskee, saan sam alla rah alla enemmän tam araa.
T a lou stieteilijät tarkastelem at työn bintaa ain a si
n ä tjetkenä, jolloin se m aistu u toisiin tam aroibin, m utta jättäm ät ain a sen puolen käsittelemättä, jolloin työn roaibettaminen p ääom aan tapahtuu. Kun tarmi- taan (vähemmän kustannuksia pitääkseen käynnissä ko
netta, joka rcalm istaa tam araa, tulem at näiben konei
ben ylläpitäm iseen tarpeelliset apuneuroot, työläiset, roälttäm ättä myöskin maksamaan roäbemmän. Kun kaikki taroarat om at huokeampia, tulee työ, joka m y ö s
kin on tam araa, sam aten laskem aan b innassa, ja kuten m yöhem m in tulemm e näkemään, tulee täm ä tam ara, työ, laskem aan suhteellisesti paljon enemmän kuin kaikki m uut tam arat. Q o s työläin en yhä m ielä lu ottaa ta lo ustietei li jäin tobisteluihsn, tulee haa huom aam aan, että markka häven taskussaan on sulanut ja että hä=
neliä on enää jäledä a in o a sta a n kaksikymmentämiisi penniä.
T äh än tulem at taloustieteilijät sanom aan:
N o niin, me m yönnäm m e, että kilpailu työläisten kesken, joka (vapaakaupan hexxuuben aikana ei roar- m aankaan tule olem aan pienem pi kuin m uulloin, tulee piankin saattam aan palkat sopusointuun tam arain a lh a i
— 14 —
sen hinnan kanssa. A b itta toiselta puolen tulee ta ro a vain alhainen hinta lisääm ään kulutusta, suurempi kulutus tulee roaatim aan suurem paa tuotantoa, joka taasen tu
lee tuom aan m ukanaan milkkaamman työrooim ain ky
synnän, ja työrooim ain milkkaampaa kysyntää tulee seuraam aan palkkain kohoaminen.
Koko täm ä to ö istelu johtaa siihen, että roapaa- kauppa lisää tuotantorooim ia. Kun teollisuus on kas- m am assa, kun rikkaubet, kun tuotautorooim ah kun sa
n a lla sanoen tuottam a p ääom a lisää työn kysyntää, nousee työn hinta ja sen seurauksena palkka. S u o tu i
sin ehto työläiselle on p ääom an kasroaminen. iza tä»
m ä on myönnettäroä. Kun p ääom a pysyi) paikallaan, ei teollisuus ain o a sta a n pysy paikallaan, m aan taan=
tuukin, ja tässä tapauksessa on työläinen ensimäisenä uhrina. £>än joutuu häroiöön ennen p ääom aa, © ntä sitte siinä tapauksessa, jolloin pääom a kasroaa, siis tässä, kuten sanottu, työläiselle ebuUisimmassa tapauk
sessa, mikä on siinä työläisen kohtalo ? § ä n tulee sii
nä samaten joutum aan hämiöön. T uottam an p ääom an kasmamiseen sisältyy pääom ien keskittyminen ja akku- m ulatsioni. Keskittymisen seurauksena on suurempi työnjako ja koneiben suurempi käyttö. T yön suurempi jakaminen häroittää työläisen erikoistaitarouuben, ja aset
tam alla täm än erikoistaitamuuben tilalle työn, jota jokainen moi suorittaa, lisää se kilpailua työläisten kesken.
T ä m ä kilpailu tulee olem aan sitä moimakkaampi, kun työnjako saattaa työläiset siihen asemaan, että yksi moi tehbä kolmen työn. Koneet saam at saman tulok
sen aikaan m ielä suurem m assa m äärässä. T uottam an p ääom an kasroaminen pakottaa teollisia kapitalisteja
— 15 —
työskentelem ään ybä suuremmilla pääom illa ja häroittää siten pienteoUisuuben tjarjottajat ja syöfsee ne töyl)älis=
töön. Lisäisi: tun forfofanta alenee sam assa m äärässä tuin pääom at tasaantum at, tulem at p iftu toroiUaan elä=
jät, jotta eiroät enää moi elää toroistaan , patotetuifsi fääntym ään teollisuuben palroelutseen ja siten lisääm ään föyfyälistön jouftoa.
S5ii£)boirt: m itä enemmän tuottam a p ääom a tasm aa, sitä enemmän tulee se patotetutsi tuottam aan m artfinoita roarten, joiben tarpeita se ei tunne, © itä enemmän tulfee tuotanto tarpeiben ebellä, sitä enemmän foittaa tarjonta p atottaa fysyntää ja sitä enemmän lisääntyy putain m oim affuu s ja titjeys. A lutta jofainen p u la kausi joubuttaa p u olestaan pääom ien keskittymistä ja lisää föyljälistöä. A litä enemmän siis tuottam a pääom a ta sm a a sitä enemmän lisääntyy tilp a ilu ty ö lä isten testen ja m ieläpä paljon nopeam m assa suhteessa. S y ö n tör
m ääm inen roähenee t a i t i I t ä , ja työtaakka lisääntyy joiHefiit,
SBuonna 18 2 9 oli A lancljesterissä 1 ,0 8 8 tetpääjää, jotta työsfenteliroät 36 tehtaassa. SBuonna 1841 oli beitä a in o a sta a n 4 4 8 , ja n äm ä työläiset fioitimat 5 3 ,3 5 3 tebräpäätä enem m än tuin muoben 1829 1 ,0 8 8 tebrää- jää. jzo s täsityö olisi lisääntynyt sam assa m äärässä tuin tuotantoraoima, niin olisi työläisten lutum äärän täytyn yt n o u sta l,8 4 8 :a a n ; tetnilliset parannutset omat siis saattaneet 1 ,1 0 0 ty ö lä istä työttöm iisi.
A le tunnemme jo etutäteen taloustieteilijäin mas=
taufsen. bläm ä työttöm iisi joutuneet työläiset, sanomat he, tulem at löytäm ään m uuta työtä. £ e r r a tohtori V om ring ei ole laim in lyön yt tuoba uuhelleen esiin tätä
— 16 —
iväitettä talou stieteilijäin kongressissa. A tutta bän ei ole mpöskään Ipönpt laim in m äittää itseään m astaan .
Söuonna 1 8 3 8 piti berra V om ring parlam entissa puheen Lontoon 5 0 ,0 0 0 ia n lu rista , jotfa jo tau an oli- w a t nähneet nälkää m oim atta löp tää tätä uutta tointa, jota mapaakaupart p u olu stajat heille lupailem an
kuulkaam m e buom attam im pia kohtia V om ringin p u h e e sta :
„ k äsityöläisten kurjuus", sanoi bän, „on m äittä- m ätän seuraus jokaisessa työssä, joka on belposti opit- tam issa ja jota jola hetki m oibaan kormata mäbemmän maksamilla keinoilla. k u n kilpailu ty öläisten kesken tässä tapauksessa on suunnattom an suuri, johtaa mä- hinkin kpspnnän mäbeneminen p u laan , käsikankurit omat jossakin m äärin saatettuja inhimillisen olem assaolon äärim m äisille rajoille. A skel etemmäksi ja olem assaolo käp mahdottomaksi. S®äbinkin järkäbpttäminen riittää heittäm ään heidät hämiöön. Teknikon edistym inen, joka pbä enemmän lopettaa käsitpön, tuo m älttäm ättöm ästi siirtpm isaikana p aljon ajottaisia kärsimpksiä mukanaan.
k ansallinen hyntinmointi m oidaan o sta a ain o a sta a n joidenkin pksilöUisten kärsimpsten hjtm asta. Teotlisuu- dessa ed istytään ain o a sta a n jälem pänä tulemien lu s- tannuksella, ja kaikista keksinnöistä on konekutomatuoli enimmin rasittanut käsikankuria. V p t jo on käsikanku- rin m ahdotonta kilpailla m uutam issa tuotelajeissa, joita ennen m alm istettiin käsin, m utta hänet m oitetaan mielä usealla a lalla, joissa käsityö m ielä npkpään on mal- laUa."
„rUtinuUa on", sanoi hän, „käsissäni m uuan kirjeen- matyto Q tä -ö n tia n kenraalikumernöörin ja Qtä-Q ntian kauppakomppanian m älillä. T äm ä kirjeenmaihto kästt-
— 17 —
telee T a ita n piirin kankureja. kuraernööri sanoo ñr=
teissään: A iu utam ia touossa takaperin sat Qtä=Qntian komppania 6 - 8 m iljoonaa kappaletta karttunia, jotka olim at raalrnistettuja kotimaisilla käsikangastuoleida.
k y sy n tä laski alituisesti ja rnäheni m iljoonaan kappalee»
seen. T ä llä ijetkeHä on se melkein kokonaan lakannut.
98ielä enemmän. SBuonna 18 0 0 tuotti 2lmerika Qn=
tia sta läh es 8 0 0 ,0 0 0 kappaletta karttunia. ÜBuonna 18 3 0 ei se tuottanut enää 4 ,0 0 0 kappalettakaan. 2Sifj=
boin lairaattiin m uonna 1 8 0 0 m iljoona kappaletta kart=
tunia p o rtu g a liin . SÖuonna 18 3 0 sai P o r tu g a l enää a in o a sta a n 2 0 ,0 0 0 kappaletta.
„kertomukset in tia la isten kankurien jä b ä s tä om at kauheita. Qa mitkä syyt om at tähän hätään roaikutta»
neet."
„© n glan tilaisten tuotteiben esiintyminen markkinoida, täm än taroaran m alm istam in en koneedisen kangastuolin am uda."
„ S u u r i osa kankureista on kuodut kurjuubessa.
Loput om at siirtyneet toisiin toim iin, p ääasiassa maa»
talouben alade. © dei moi m a ista a tointaan toiseen, on se melkein sam aa kuin kuolemantuom io. Qa tädä betkedä on Takkan piiri tulm id aan englantilaisia lan=
koja ja kankaita. Takkaa m usiini, tunnette koko maail=
m assa kauneubestaan ja kubontansa lujuubesta, on sa=
m oin bäm innyt en glan tilaisten koneiben kilpailun tieltä,
© a a näbbä m aim aa löytääkseen teodisuubeu koko yis=
to ria sta yhtäläisiä mairooja kuin ne, joita kokonaiset luokat täd ä tam ada Q tä=^ntiassa saimat kärsiä."
$ e r r a tohtori Voraringin puhe on sitä huomatta»
m am pi kun siinä m ainitut tosiasiat oraat oikeita ja ne lauseparret, joida hau ajjla koettaa peittää, kauttaaltaan
— 18 —
kantamat teeskentelyn leim aa, joka on om in aista kaikille mapaakauppapubeiHe. § ä n esittää työläisiä tuotanto- m älineinä, joita täytyy kormata mäbemm än maksamilla tuotantom älineillä. £>än menettelee ikäänkuin näkisi bän työssä, jo sta bän pubuu, kokonaan poikkeusasemassa olem an työn, sekä koneessa, joka on bäm ittänyt kanku- rtt, sam oin poikkeusasemassa olem an koneen. § ä n unob- taa, ettei ole sitä käsityötä, jota ei jonakin päim änä kobtaa kankurien kot)talo.
„Kaiken täybeUisernrnäksi saattamisen alituisena p ä ä m ääränä ja pyrintönä mekanikassa on saattaa ib m istyö kokonaan tarpeettomaksi tai m äbentää sen bintaa asetta- rnaHa n aisten ja la sten työn täysikasmaneen m iestyön- tekijän työn tilalle, tai yksinkertaisen apurin työn amrnat- tinsa oppineen käsityöläisen työn tilalle. S u u rim m assa osassa mesilankakebruumoita (englanniksi tbrostle m ills) suorittam at kuubentoista m uotiaat ja sitä nuorem m at tytöt kebruun. Selsaktorin käytäntöönottam isesta käsi- mulekoneen tilalle on oKut seurauksena mieskebrääjien suurim man osan erottam inen ja la sten ja nuorukaisten säilyttäminen."
A ä m ä to f) tori Uren, intohimoisen m apaakaupan ajajan sanat om at om iaan täybentäm ään berra tobtori iöom ringin tunnustuksia. § e r r a V om ring puyuu jo is
takin yksilöllisistä m aim oista ja sanoo sam alla, että näm ä
yksilöHisetm aim nt saattam at kokonaiset luokat sortum aan;
bän pubuu obim enem istä kärsimyksistä ylim enoajan kes
täessä ja sam alla aikaa ei bän salaa, että n äm ä y li
menon kärsimykset suurim m alle osalle om at olleet siirty
m istä eläm ästä kuolemaan, sekä jäännökselle siirtym istä parem m m asta asem asta huonom paan. Kun bän m yö- bemmin sanoo, että näiben ty öläisten kärsimykset om at
— 19 —
erottam attom ia teottisuuben ebistpm isestä ja m älttäm ät- töm iä kansalliselle dpminrooinnille, sanoo dän sillä pksin- kertaisesti, että p o r r o a r i s l u o k a n d p ro i n=
m o i n n i n » v ä l t t ä m ä t t ö m ä n ä e b e l l p t p b s e n ä o m a t t p ö l ä t s l u o k a n k ä r s i m p k s et.
Sboio se lodbutus, jonla derra söororing tarjoo tpö- täisille, ja p iim ä llä ä n koko se soroitusoppd ion ia roapaa=
kaupan darrastajat omat m uobostaneet, jodtaa seuraa=
m aan tulokseen:
S e tuhannet tpöläised jotka kuolette, älkää lannis=
tuko. S e moitte kuolla kaikessa rau d assa. S eib än Iuok=
kanne ei tule kuolemaan, ©e tulee aina olem aan riit=
täm än lukuisa, jotta p ääom a moi sitä darroentaakin, tarmitsematta p elätä sen t)äroittäroänsä. A iuuten, miten moisi pääom aa dpöbpllisesti käptiää, ettei se pitäisi duolta siitä, että sille säilpp riistäm isainekset, tpöläisiä, rooibakseen niitä uuhelleen riistää.
A lu tta minkärouoksi on ensin ratkastaroa kpspmps, mikä roaikutus roapaakaupan toteuttamisetta tulee ole, m aan tpöläisluokan asem aan? kaikki ne lait, joita ta=
lou stieteilijät Ö u e sn a p s ta Aticarboon saakka om at muo=
moitteet, omat rakennettuja sille ebettptpksette, että niitä rajoja ei enää ole olem assa, jotka roielä npt adbista=
raat kaupparoapautta. A ä m ä lait tulem at toteutum aan sam assa m äärässä kuin roapaakauppa toteutuu. ©nsi=
m äinen n äistä la e ista sanoo, että kilpailu roädentää jokaisen kamaran dinnan roädimpien tuotan tok u stan n u s siensa m äärään, © iten on mädin madbotlinen palkka=
m äärä tpön luonnollinen dinta. $ a mikä on mädin madbottinen pafkkamäärä? Sarkalleen se mikä karmitaan tpöläisen plläpitoon roälttäm ättömien esineiben tuottami=
seen ja tedbäkseen dänet kpkeneraäksi tulem aan toimeen
— 2 0 -
ja lisääm ään luottaansa niin paljon tuin on tarpeen lista .
A lfääm m e silti u sto to , että työläinen tulee saa
m aan a in o a sta a n täm än roäbimmän mabbollisen p attia- m äärän, ja u siofaam m e roielä roäbemmän, että bän ain a tulee saam aan täm än roäbimmän mabbollisen p attia- m äärän, ( ii, täm än lain m uiaan tulee ty ö lä islu o iia toisinaan olem aan onnellisempi, © e tulee toisinaan saam aan enemmän lu in täm än roäbimmän m äärän, m utta se m iniä se siten saa enemmän, tulee olem aan a in o a sta a n tasotusta siitä, m itä se teollisten pulien aitana saa alle täm än roäbimmän mabbollisen m äärän, ©e on : jo s m äärättynä, aiiatausittain p alaam an a ajan
jaksona, jonia tutuessa siinä tiertoiulussn, jonta teotli- suus m uob ostaa, läpitäpbessään perättäin m enestynen, liitatuotan non , ppsäpfsen ja p u lan asteet, la stee taiten pbteen, m itä ty ö lä islu o tta m älttäm ättöm än pii ja alle on saanut, niin buornaa, ettei se ta iftiaan ole saanut enemmän eitä m äbemm än tuin raäbimmän mabbollisen m äärän : se on, ty ö lä islu o tta tulee säitym ään lu ottan a, läpitäptpään niin ja niin paljon iurjuutta, niin ja niin paljon färsimpfsiä ja jätettpään niin ja niin p aljon ruu
m iita teoUisuuben taistelutentälle. A lu tta m itä se tetee?
S u o tta säilpp ebelleen, ja enem m äntin, se on m ielä li- sääntpnpttin.
(Siinä ei tuitentaan ole la itti. TeoUisuuben ebis- tpminen banttii buoteam pia elintarpeita, © iten on m iina forroannut oluen, puuroilla m illan ja liinan, pe
runat leiroän.
Kun alitu isesti tetsitään teinoja työn ruottimisetsi buoteam miUa ja febnommiUa taroaroiUa, niin on roä=
bin m abbollinen p a ltta alituisesti lasfem assa. T äm ä
— 21 —
p a itta , jota alussa teli ihmiselle mahbollisetsi elää, an- ta a s)einen roielä lopultatin elää, m utta toneen eläm ää.
§ ä n e n olem assaololtaan ei ole m itään m uuta arm oa tuin qtsintertaisen tuotantom älineen olem assaololla, sa ta p ita listi totjtelee h än tä sen m utaan. 2 ä m ä täti, jota tostee taro araa, tqötä ja m äbintä p a ttta a , toteutuu sa- m assa m äärässä tuin taloustieteilijän asettam a ebetlq- tp s, m apaatartppa, m uuttuu tobettisuubetfi. © iis tah- b esta seitasta jo m p itu m p i: joto täqtqq tieltää toto ma- p a a ta u p a n ebeUpttämiseen p erustettu taloustiebe, tai täqtqq tu n n u sta a , että tq ö läistä täm än m a p aatau p an alaisuubessa to b taa tatoubettisten tätien toto paino.
S a n a lla sanoen: m itä on m ap a a ta u p p a nqtqisessä qhteistuntam uobossa? V ääom an raap au tta. $ o s olette h ajo ttan u t m aah an ne p a ri tansattista ra ja -a ita a , jotta mielä estäm ät tap itatism in tehittqm istä, niin olette täq- beUeeit roapauttaneet sen toim innan täh teistään .
intin ta u a n tuin te annatte p a ltta tp ö n ja pääom an suhteen ppspä ebelleen rooimassa, niin tap ah tu to o n ta- roarain maihto m aitta taittein ebullisimmissa oloissa, tulee tuitentin aina olem aan luotta, jo ta riistä ä , ja toinen, jota tulee riistetqtsi. D n tosiaan roaitea täsit- tä ä m a p a a ta u p an h arra sta jie n röqhteqttä, heibän titroi*
tellessa mielessään, että pääom an ebullisempi täqttö saattaa ristiriib an teottisuustapitalistin ja patttatp ö läi- sen m atilla tato am aan . Siiman päinroastoin. Stinoana seitrautsena tulee olem aan, että täm ä ristiriita näiben molempien luottien m älillä tulee esiintpmään m ielätin selroemmin.
D tatsu ttato o n hettetsi, ettei ote m itään roiljatulleja, ei m itään tu n n an ja m altion tulleja, sanalla sanoen, että ta itti ne fimuseitat, joita tpötäinen mielä n q tq ään
— 22 —
raot p itä ä kurjuutensa syinä, otifirvat täybelleen kabon- neet. ©illoin on tvaan tu llu t remityksi ybtä m onta roer=
boa, jo tta roielä nyt peittäm ät bänen filmäinsä ebestä tobellisen mibollisen.
§ ä n tulee näkemään, ettei tvapaaisi tebty pääom a o rjuuta bäntä ensinkään tväbemmän kuin tullirajojen sitoma pääom a.
§ y ro ä t b errat! Stlkää antako
„ro
a p a u s M a n a n rvaikuttaa itseenne. Sienen ¡v a p a u s? ©e ei merkitse jonkin yksilön rvapautta to ista yksilöä kobtaan. ©e merkitsee sitä rvapautta, jota pääom a n au ttii sortaakseen työ läistä.Atinkä touoksi baluatte te a n ta a siunauksenne roa=
päälle kilpailulle täm än tv ap au saatteen kautta, kun ker=
ra n itse täm ä ro ap au saate on ¡vapaaseen kilpailuun pe=
ru stu ro an olotilan tuote?
Olemme näyttäneet, m itä la a tu a se tveljellisyys on, jonka ¡vapaakauppa synnyttää saman kansan eri luokkien
¡välillä, ©e tveljellisyys, jonka ¡vapaakauppa saisi aikaan m aan eri kansojen kesken, ei olisi ensinkään ¡veljellisenä p ä ä ; yleism aailm allisessa m uobossaan tapabturvan riis=
tämisen kutsuminen tveljellisyybeksi on ajatu s, joka ¡voi syntyä a in o a sta a n p o riv aristo n mielessä.
kaikki bärvittätvät otninaisuubet, joita ¡vapaa kil=
paisu osottaa om aam ansa jonkin m aan rajojen sisäpuo=
lella, uusiintuivat mielä suurem m assa laajuttbessa maait=
manmarkkinoilla. Ateibän ei tarmitse enää käybä käsiksi niibitt roiisasteluibin, joita ¡vapaakaupan b a rra s ta ja t tä ssä asiassa om at esittäneet ja jotka om at aitvan sa=
m anarm oisia kuin kolmen seppelöibytt palkinnonsaajam m e berrojen .bopen, ibtorsen ja © regin tobistelut.
Aleille sanotaan esimerkiksi että ¡vapaakauppa syn=
— 23 —
n p ttä ä tansainroälisen työnjaon ja fiten ofottaa jota m aalle sen luonnollisten etujen m utaisen tuotannon.
T e luulette ebfä, bproät herrat, että tahroin ja soterin tuotanto on Cänsi-Qntian luonnollinen tebtäroä.
Kaksi rouosisataa sitte ei luonto, jo ta ei roälitä ta u p a s ta , ollut is tu tta n u t sinne tabioipensaita eitä sokeri- ru o to ja. ity mabbollisesti ei tule kestäm ään puolta- ta a n rouosisataa, emtenfuin siellä et enää näe kahmia eitä sokeria, sillä n p t jo on Q lä-Q rttia buotean tuotan- tonsa ainuita käpngt rooittoisaan taistelu u n tä tä Länsi- ity tia n o tatsu tu sti lu o n n o llista tehtäroää iv a sta a n .
3 a ju u ri sama Sänsi-Q ntia oit rittautsineen eng- kantilaisille pbtä suurena rasituksena tu in T a ita n fan- kurit, jo tta mpöskin aitojen a lu s ta saakka oliioat m ää- rä ty t käsin kutomaan.
© rä s tä seikkaa ei tässä pbtepbessä soini jä ttä ä buo- m ioon ottam atta, sitä nim ittäin, että samoinkuin kaikki on jou tu n u t ptsintäpttöoiteuben b u o staan , on n p ty ään mpöskin teollisuubenbaaroja, jotka inallitseinat kaikkia m uita ja jotka takaam at n iitä etupäässä barjottamiHe kansoille berruuben m aailm anm arkkinoilla. S ite n on kansainroälisessä liikkeessä pvturoillalla pksinään paljon suurem pi kaupallinen merkitys kuin kaikilla m uilla pvt- kutyitt kartoittam illa raata -ain e illa vtyteensä. D n tosiaan n au rettaro aa, kun roapaakaupan h a r r a s ta ja t m iittaam at p ariin erikoistuotteeseen joka teollisuubenbaarassa, aset- taakseen ne toaakakuppiin jokapäiroäisen kulutuksen tuot- teitä iv a sta a n , joita tu o tetaan bitokeimmalla niissä m aissa, m issä teollisuus on kehittynein.
©Ileiroät m ap aakaupan h a r r a s ta ja t moi käsittää, m iten jokin m aa moi rik astu a toisen m aan kustannuk- sella, niin ei m eibän tarroitse sitä ihmetellä, sillä sam at
— 24 —
h errat moirnat mielä mähemmirt läfittää, miten jossakin m aassa toinen lu o tia moi rikastua toisen kustannuksella.
©ttetö nt)t tuule, bqroät herrat, että tun olemme arm ostetteet roapaakauppaa, meiltä on aikomus puo=
tuskaa suojelustutlijäxiestelm ää.
9Soi ta iste lla p eru stu slaillisu u tta iv a sta a n , ole- m atta silti yksinmaltiuben ystäm ä.
A iuuten on suoielustuttisärsestetm ä m aan keino kasm attaa jossakin m aassa suurteollisuutta, se on, tebbä se riipputvaiselsi m aailm anm arkkinoista, isä siitä het
kestä alkaen kun ollaan riippum aisia m aailm anm arkki
n o ista , ollaan jo enemmän 4ai tväbem m än riippum ai- siä m ap aak au p asta. S itäp aitsi kehittää suojelustuUijär- jestelm ä ro ap aata kilpailua m aan rajojen sisäpuolella.
Senmuoksi näemme, että m aissa, missä p o rm aristo alkaa saaba itselleen m erkitystä luokkana, kuten esimer
kiksi Saksassa, tekee se suuria ponnistuksia saabakseen suojelustuUeja.
•Jte om at sille aseina feobalism ia ja yksinm altiasta roaltiom altaa m astaan , ne om at sille keinona moimiensa keskittämiseksi ja m apaakaupan toteuttamiseksi m aan rajojen sisäpuolella.
A iu tta yleensä on suojelustullijärjestelm ä nykyään m anboillinen, kun ta a s m apaakauppajärjestelm ä mai- kutiaa häm ittäroästi. S e h a jo tta a nykyiset kansallisuu- bet ja aja a ristiriib a n köyhälistön ja p o rm aristo n mä- Iillä kärkeensä. S a n a lla sanoen: kaupparoapauben jä r jestelm ä joubuttaa yhteiskunnallista m allankum ousta.
isä a in o a sta a n tässä matlnnkumoukseHisessa mielessä, ht)=
m ät herrat, ään estän m inä m apaakaupan puolesta.
TY Ö VÄ EN LIIKK EEN KIRJASTO K IR J A S T O
*1290642968*'
