T y 6 Jäi s n a i n e n 171
V ard , jo k a lukuisilla h y ö k k ä y k sillä ä n naisia vastaan, o ik e as taan vaan edistää naisten asiaa.
*
T u n n e tt u se ikka on, että E n g la n n i s s a tä h ä n saakka v o im a s s a o le v a ä ä n io i k e u s p e r u s t u u o m a i s u u t e e n ; siis ei ole o le m a s s a m itä ä n yleistä ään io ikeutta.
Yleiseen , yhtäläiseen, sa laiseen ja v ä littö m ä ä n ä ä n i o ik e u te e n pyrkii, k u ten tu n n e ttu a , a in o a s ta a n n a is y h d is ty s
» A d u lt S uff ra g e Society».
M utta k u n m u u t englantilais et ä ä n io ik e u s n a is e t eivät tee s y d ä m is tä ä n m itä ä n ry ö v ä r in lu o l ia , vaan av o im e s ti t u n n ustavat, etteivät h a lu a k a a n yleistä ä ä n io ik e u tta , jo ta k u t s u taan m y ö s k in n im e llä » u n iv e r s a lr ig h t» , koettavat p o r v a r ill i
set ä ä n io ik e u s n a i s e t, esittää asiaa niin, että E n g l a n n i n nais- taistelijat en sin h a lu a v a t y le e n s ä la ajen taa naisen ä ä n io i k e u tt a (s. o. että naiset saisivat y h tä laajan ä ä n io i k e u d e n kuin m ie h illä k in n y k y ä ä n on), jo n k i n la i s e n a ensi asteena, ensi v a r u s tu k s e n a yleisen ä ä n io i k e u d e n I in n o tu k se e n .
K u n asiaan n äin o n vääristelty o n saksalaine n p u o lueleh ti » V orvärts» ju la is u t m u u t a m i e n k u u lu is a n i e n g la n t i
laisten ä ä n io ik e u s n a i s te n lau s u n to ja.
N iin p ä kirjottaa Mrs. M illic ent G a r e tt Fav cett, suffra- gis tien jo h ta ja ta r, T im e s is s a m a r r a s k u u n 23 p n ä 1 9 0 7 :
»Johtavassa a rt ik k e lis s a n n e kertaatte te Mr. L lo yd G e o r g e a , aiv a n k u in h ä n olisi s a n o n u t , että nais ten ä ä n i
o ik e u s tulisi o le m a a n o s a s u u r e s ta yleise stä ää n io ik e u d e s ta . T ä m ä n käsityskanta ei m ite n k ä ä n vastaa erinäisten nais ääni- o ik eu s liitto jen mielipiteitä. M o n e t m eistä eivät t o i v o k a a n yleistä ään io ik e u tta » .
» T h e V o r ld s V o rk is s a » , t a m m i k u u n n u m e r o s s a 19 0 7 kirjoitta L ad y F r a n c e s B alfour, jo k a e d u s t a a h ä n k in erästä ä ä n io i k e u s n a i s r y h m ä ä , m . m . se u r a a v a a :
» N aisten ä ä n io i k e u s tu le e o l e m a a n jo n k i n la i n e n su o ja- aita u lt ra-r ad ik aleja vastaan. M o n e t m eistä vastustavat j y r kästi yleistä ä ä n io ik e u tta . M e v a a d i m m e naisille s a m a a ä ä n io i k e u tta k u in m iehillekin, n. k. » m a a v a a lio ik e u tta » . H a r v a t n a in e e t n ais et tos in tu lisivat s a a m a a n ä ä n io ik e u d e n , jo s tä m ä laki a s tu u v o i m a a n , m u t ta se tulisi kuiten k in
l , 5 0 0 , 0 0 0 : l l e eli 2 ,0 0 0 ,0 0 0 : l le naiselle (ladylle!)».
J a yksi suffradettien k u u lu isista johtajista, Miss P a n k - h u r s t kirjo ttaa eräässä artik kelissa »D aily M a i b i s s a 13 p n ä h e in ä k u u t a 1 9 0 8 s u frag ettien v a a tim u k s ista m . m. s e u r a a v aa:
» U seat m ie h e t o v a t sitä mieltä, että m e v a a d i m m e ä ä n io ik e u tta kaikille naisille, m u tta se ei o le totta. P ä i n v a s toin m e i d ä n k o h t u u l li n e n v a a ti m u k s e m m e o n , että niille naisille, jo tk a o m a a v a t sa m a n la i s e n a s e m a n ja v e lv o llis u u d e t k u in m ie h e tk in , m y ä n n e t ä ä n y h tä lä in e n ä ä n io i k e u s kuin m a in itu ille m ieh illek in . U s e in o n esitetty k y sy m y s, p itäis ik ö n ain eillekin naisille m y ö n t ä ä ä ä n io ik e u s . M e e m m e sitä to ivo, sillä h e olisivat silloin itsenäisessä a se m a ssa » .
K u te n y llä m a in itu is ta otteista n äkyy, ei ole siin ä pe rä ä, että E n g l a n n i n ä ä n io i k e u s n a is e t (kaikki) kats oisivat n ais te n ä ä n io i k e u d e n e tu lin n o itu k s e k si.
Yleistä ä ä n io ik e u tta vaatii vaan, k u ten jo yllä o n m a i nittu, » A d u lt S u ff ra g e Society».
Alaikäisten suojelus palkoiiis- am m atissa.
illlaitäisten juojehifjeen on roiime ronofijaban lopulla a itisfa m aisfa luotu ju u rta huom iota, G njim äijen itä ra jo i
tufjen a la itä iste n tpöljön oitam ijesta ta p a a S u o m e s 'a ro:Ita 1720 jolloin m ä ärättiin , että 14 touotta nuorem pia poitia ei ja a n u t firjo ittaa täjitpöoppiin. T ä m ä m ä ä r ä p s n ä tp p tp ö n a n ta ja in mielestä oleen liian forlea, fosfa p aritp m m en tä touotta mpöfjemmen itä r a ja lasfeutui 10 touoteen. Sittem»
m in jäi itä r a ja fau ro an olla jin ä llä ä n . SBasta ro. 1868 fääbetiiin, että 18 touotta nuorem pia tjentilöitä ei ja a n u t p itä ä pötpösfä, jo n ta ohella 12 touotta nuorem pien lasten tp ö a ita m ä ä rä ttiin to rte in ta a n 6 tu n n itji p äito äsjä. S a m o in jao tettiin , ettei 1 2 touotta nuorem pia lapfia ja a n u t o tta a teljtaajeen tpöhön. T ä s tä jä ä n n ö stä jä ä tiin tuitenfin poi»
teta lä ä fä ritt lutoalla.
S ittem m in to. 18 7 9 a n n e tu sja elinteinolaisja m äärä»
tä ä n , että 1 2 — 15 m uotista la s ta ei ja a p itä ä tp ö sjä eneni»
p ä ä tu in 8 tu n tia p ä ito ä sjä , ja että alle 18 ronotiaita ei ja a n u t p itä ä pötpösjä. SOtutta tä m ä tin juojeluslafi n äfp i enfiaitoina jääneen m ain fiu rstaafji foiroomutfetji, jillä tu n l)allituffen afettam a tom itea ro. 1 8 8 3 rpfitpi tu ttim a a n afiaa, jäi fe tietää, että elinteinolain m ä ä rä p tjiä ei ju uri ollen taan oltu noubatettu. tiliinpä ja n o ta a n tom itean m iettnnösfä, että 12= ja 15 rouotijilla Iapjilla oli tp ö a ita taroallijesti 12 tun=
tinen, ja efim erttinä m a in ita a n , että erä äsfätin tiilitet)taasja pibettiin 12 m uotia n uorem pia lapfia tp ö sjä noin 15 tu n tia p ä ito ä s jä ja 8:sja eri tet)taasfa pibettiin 15 ja 18 itämuo=
bert m älillä olem ia lapfia tpösjä 15 tu n tia p äito ä sjä . Sa=
ntoin oli pötpön licllon la ita ; n iisjä tefjtaisja, m isjä oli pötpö Jäp n n isjä, n iisjä m p ö stin fäptettiin lapfia pötpösfä.
T ä m ä tu ttim u s johti fiifien, että m. 1889 annettiin uufi lafi tpöm äen fuojeluffesta teollijuusalalla. T ä s jä la isja lasten juojelusta jo sjain m ä ä rin p a ra n n e ta a n ja ennen tait»
te a lain m a lm o n ta a litiste tä ä n . iDlutta tä m äfin juojelus oli IJcrrain m ielestä liila a roapaalle elinleinolle. S u n fitten elinleinolalia ebelleen läfiteltäesjä eljbotettiin lasten piin itä ra ja ebelleen p p jptettäroän 15 m uobesja, n iin S u o m en TeolIijuus=
ro a ltu u slu n n a n leslu slo tn itea elpbotti, että lasten itä r a ja alen=
nettaifi, joten 14- touotta tö p ttän e iiä faataiji p itä ä t o f o : päi=
rnät tp ö sjä ilm an rajo itu sta . S a a b a lfe e n tulea ilä rä ja n alentam ifeen, pppji lom itea l ä ä l ä r i j e u r a n laujuntoa.
3 a lä ä lä rije u ra uslollijesti p u o l j i itä ra ja n a len ta m ista 14 muoteen. fiö ä tä rit fanoiroat: „9B aittei jitoroaa Iäätetieteel=
listä jelm itpstä ole olem asfa lasten tp ö tp ro p stä puheena o!e=
m a sta ijastä, on C ä ätärife u ra tuiten lin jifä mieltä, että el)»
botettu itä r a ja n alentam inen 15:sta 1 4 muoteen rooibaan jollia, jos afianom ainen n ä p ttä ä lä ä f ä rin a n ta m a n tohistut»
fen että lapjella on ijätjeen I)pmä ruum iin tetjitps ja muu»
toin l)pm ä ierroeps." S ä ä tä rife u ra ei tu ite n ta a n n ä p olleen itä ra ja s ta airoon ptjim ielinen to s ia Ia u ju n to o n » on Iiitettp m astalauje, josfa huo m au tetaan , että tu n ei n iin tä ä n m uun m a a n la isja ole tutea jille olettamifelle, että 14 rouotias tä p p itäm inen tp ö sjä ta u em p n a tu in 10 tun tia, ja tä tä pitem»
m ä n tp ö a ja n fitäpaitji eljbottom asti tä p tp p m a itu tta a et)täi»
jem ästi h änen heutifeen roaurastum ijeenja, olifi 14 m uotiaille m ä ä rä ttä ro ä 10»tuntinen pifin tp ö a ita .
2B. 1906 ajetettiin uufi m altiou tom itea tu ttim a a n tpö»
m äen fuojelustafeja. S e la a tii uuben juojetuslatiehbotutjen, josja m ä ä rite llä ä n lapfitfi 16 m uotia nuorem m at ja n u o ritji hentilöitji 18 touotta nuorem m at. fJlIle 1 4 rouobert ei fen m u ta a n jaiji tä p ttä ä la s ta am m attitö ih in ja 1 4 — 16 rouo»
teen a in o a s ta a n 6 tu n tia 'p ä ito ä s jä j a . 1 6 — 18 muoteen 8 tu n tia p äito äsjä.
tölpöstin a la itä iste n p altollisten juojelusta on te rra n ajateltu, n im ittä in ehbotettiin, että estettäifi la in ta u tia ala»
itä ijiä ru p e a m a sta rarointolapalroelijoitfi. fllnom utjen ai»
heena oli fimeellinen ro a a ra eitä terroepbellinen,' m a itta nä=
tpp ro alio tu n n an m ietinnöstä, että firoeellijppben tueffi on otettu m p ö stin terroepbellinen puoli. S iitä ja n o ta a n mie»
tin n ö s jä : Ei lie m itä ä n fpptä epäillä, etteiroät terroepbelli- jetfin jeitat m a in itu n itä r a ja n m ä ä r ä ä m ä tji tullesfa pääfiji
172 2 y ö l ä i s n a i n e n
ta rp e e lle e n huom ioon. 3 ! ä ennen 18 ifärouotta on fe, joL loin yöllinen toalroom inen tu o ttaa ju u rin ta Ijatttaa, nuoru=
taifen ru u m is fu n fasro ae sfaan ja ro au rastu esfaa n fa ip a a Säännöllistä ly h e n täm ätö n tä lepoa." S ä ä ty ro a ltio p ä iro ä t anoi»
roat, että Ijallttus antaifi a fia sta efitytfen, jo n ta m u ta a n rarointoIa= ja annisfelupaiffojen o m istajat tietietään liitte in jä ä n p itä m ä stä n u o ru taijia ta i tyttöjä, jo tta eiroät ole täyt=
täneet 21 touotta.
R u n jitten elinteinolatitom itea antoi m ietintönjä to.
1 899, jiis 2 touotta m yöhem m in, niin tom itea jelitti ei tooitoanja o tta a palfollifia fosteroaa ty jy m y stä fäfiteltäroäf=
feen jiitä jy y stä että ne eiroät ole ta u p p a m p u la ijia t. m. f., ro aa n a in o a s ta a n palroelijoita, joten niiben Suojelusta ei tooi Soroelluttaa elinfeinotafiin. S Jtietinnösfään fanoo fomi=
tea, „että, to sfa m o n ia at puheena o letoaan itä lu o tta a n tuu=
lum ista hentilöistä, jo tta palroeleroat ram intotois{a, niihin toim iin näljben, jo tta n iillä Siellä on, pitem m in luettaroa p altollisten tu in a m m attia p u laisten lu o tta a n , jääbötjet Siitä, m itä niiben Suhteen on m ä ä rin otettaroaa, ei foroellu elin=
teinolafiin otettaroatji. S itä paitfi ja m itä itje a jia a n tulee, tom itea on Sitä mieltä, että fotem us ei tue olettam ista, jotta ram in to laliite johon ta ite n lain en m ä iiju o m ain a n n iste lu on yhbistetty, ja attaiji fen palroeluffesfa olem ia n u o ria apulai*
jia firoeellifen m aurion alaifetfi". k o m ite a ro iittaa (itten rarointolanpitofääbötfeen, jo n ta am u lla fe luulee jä ä tä m ä n tarpeellisen Juojelutfen a ita a n .
S o r ta m a n a la n ta n a afian ht)Höämifesfä on jiis fe, että ei ole tarpeellista o ttaa ty jy m y stä ta r t a n fäfittelyn alaifetfi, to s ta ne jotta palroelem at ra m in to la s ja , om at Iuet=
ta ro a t p altollisten eitä a m m attia p u laisten lu o tta a n .
Slm m attiapulaifiin jiis ta n n a tta a Iuoba huom iota m utta ei palfollifiin. Sötutta tobistettaroasti ta p a h tu u fuitentin p alto llisam m atin alalla ta itte in räiteim m ät m äärin fäy tö tjet a laifäiste n fuhteen. ipalm elufjeen ja a b a a n o tta a lapfi miten n u o ren a taljanfa, to sfa ei ole jääbetty m itä ä n a lin ta ifära=
ja a. SRiinpä ejim. lain ro alm istelu tu n ta ehbotufiesfaan työ=
jopim ufjista fanoo m ie tin n ö ssää n :
„2llaifäifiin nähben rooitaifiin m ielä p a u n a fyfymyffen»
alaifetfi, eifö olifi tarpeellista jä ä tä ä jotafin m ä ä rä ifä ä , jota nuorem m at eiroät faifi rum eta palfollififfi, jo stin on myön=
nettäroä, että airoan a la itä ifiä henfilöitä p estattaesfa moi efiintyä roäärinfäytöffiä, n ä y ttä ä tuitenfin to ifa alta ne mo=
ninaifet m uobot, joisfa palfollistyö efiintyy, teteroän tänlais=
ten yleisten m ä ä rä y ste n fäätäm ifen m ahbo tio m atji ja ne fyyt, jo tta tefem ät a laifäiste n fuojelemifen am m attity ö sfä ja teollifuubesfä tuifi tarpeellifeffi, eiroät yleenfä ole palfoIIis=
työsfä olem asfa. iJSnimenpoifa, jo ta faitfee la u m a a n fa tym=
m enfunta tu n tia päiroäsfä, tcfee fen fenlaifisfa oloisfa ettei fu ta a n tahtone m ä ittä ä h änen fiitä rafitturoan. Ufein on fitäpaitfi alaitäifen palfollistoim i enem m än foulutuffeffi fat=
fottaroa tu in roarfinaifeffi työffi. J ä f j ä n n äh b e n ei lain=
roalm istelufunta ole fatfonut m ahbollifeffi eitä ebes tarpeeL lifeffifaan ehbottaa alaitäifiin työntefijöihin n äh b e n erityifiä fuojelusfäännöffiä, m a a n p itä n y t h o lhoojan ro alm o n n an tar=
jooroan tä sfä fuhteesfa tarpeellifet tateet".
SRäin tom itea. T äten he m y ö n tä m ä t „että airo an ala=
itäifiä p estattaesfa moi efiintyä ro ä ä rin fäy tö ffiä ", m utta to sfa ne ta p a h tu m a t palroelijoita lo h ta an , n iin afia ei a n n a aihetta toim enpiteifiin. Srifoifen film ä än p istäro än yffinfer»
mifella ta ro a lla olettam at nuo h errat la in la a tija t, m iten pai=
taen p o ifan a olo on h erttaista ja ettei m u ta fu ta a n tahtone m ä ittä ä hänen fiitä rafitturoan, jo stin h ä n 10 tu n tia far=
ja a n fa paim entaa, ufein f a u ta n a ih m isafu n n o ista, fateesfa ja ra n tfa ilm a sfa , lifo m ä rfän ä ja fylm isfään. J ä m ä la itti on m u ta m ain „fouIutuffeffi fa tjo tta m a " , fun fe fosfee föy=
h ä n lasta.
ftuten tä sfä olen to e tta n u t tob istaa, niin paltollisten Suojeleminen la illa fo h taa a in a ja m an roastaroäitteen, ni=
m ittäin fen, että nehän om at m ain palroelijoita. TRutta me, jo tta olemme m ain palroelijoita, tneibän tä y ty y m a alia entistä jyrfem piä fuojeluslafeja; jo n ta rouotji eljbotan hP5 roäffyttäroäffi:
että alaifäifet palroelijat om at faatettam at fam ojen fuojelusfääntöjen alaifetfi, tu in alaitäi=
fet teollifuusam m ateisfa. SR. S .
Kirje Sveitsistä.
Sveitsiä p id e t ä ä n m a a i lm a n v a p a u d e n k e h to n a . Siinä o n p a ljo n lu u lo ttelu a, m u t ta m y ö s to ttakin. T eliin ja V in - k e lr ie d ’in tarin at v aik uttavat k o k o m a a ilm a s s a v a p a u d e n s u l o i s e n a s a n o m a n a , ja niistä j o h d u t a a n aja tte lem aan, että m y ö s k i n n ä id e n s a n k a r ie n jälkeläiset o v at v a p a u d e n sa n k a - ri m a isia puoltajia.
M utta h is to r ia o p e tt a a m eille m y ö s m u u t a k i n ! Se t o distaa, että ju u r i sveitsiläiset o livat a n ta u t u n e e t s u u r e m p a i n ja pie n e m p ä ä n itsevaltiasten p a lv e lu k se e n ja h a k iv a t m a i n e t taan u h r a u t u m a l la u s k o llisin a sveitsiläisinä s o t u r e i n a m i n k ä lip u n ju u r e lla tahans a. O n h is to ria llin e n tosiasia, että L u d v i g XVI tu r v a u tu i u skollisiin s v e i ts i lä i s i s s ä ja että h ä n e n sveitsiläisk aartinsa m y ö s v a ll a n k u m o u s j o u k o l le teki v a s ta rin taa T u il le rie s s ä ja kaatui jo u k o tta in ra k k a a n k u n in k a a n s a edestä, k u n n e s k u n i n g a s itse käski jättää h y ö d y tt ö m ä n vas
tustam isen.
T a n s k a la in e n T h o r v a l d s e n teki sa m allaisen m o n a r k il - lisen ty ö n , k u n h ä n m u o d o s t i T u ille rie ssä k a a tu n e ille s o t u reille m u i s t o p a ts a a n — k u o le v a n le ijo n a n , j o n k a k ä p ä lä o n B o u r b o n e i n kilvellä. — Se o n L u z e r n i s s a h a k a t t u n a kal
liot o h kare eseen — k ö y h y y d e n to d i s t u k s e n a a ik a k a u d e n y m märtäm ises tä.
R a n sk a n v a ll a n k u m o u k s e n aik a n a oli Sveitsin kansa sam allaisessa tilassa k u in m u u t k i n n a a p u r ik a n s a t, vaikka Sveitsillä ei o llu t k u n in g a s ta k a a n . K a u p u n k ie n patriisit, k o rk e a t h e n g e llis e t v ir a n o m a i s e t ja va lta h e rr a t so r tiv a t k a n saa aiv an n a a p u r i m a i d e n m alliin, ja m y ö s s i n n e lähetti s u u r i v a ll a n k u m o u s v a p a u tta v a t säteensä. M u tta m y ö s t a a n t u m u s saattoi täällä r e h e v ä m m i n rehottaa. N e ljä n v u o s i- k y m m e n e n v a ll a n k u m o u k s e ll a oli täällä e n e m m ä n p u h d i s tettavaa, ja sille o n n is tu i a in a k i n katkaista jesuittain ikeen.
E lk ä ä k u ite n k a a n lu u l k o k ir k o n ikeen s a m alla m u r t u n e e n ! Sveitsin va p a a m aa, Z u r ic h , t u o sveitsiläisen u s k o n p u h d i s tu k s e n keskusta, ei m ik ä ä n k a to o l in e n maa, m u tta k a u p u n k i o n s iu n a ttu niin runs asti kirkoilla, että lu u l e e o le v a n s a V en äjällä. Ja v u o sitta in ra k e n n e t a a n lisäksi u u s ia su u ria, k a u n e ita , aistikkaita r e f o r m e e r a ttu je n kirkkoja. K olm asti p ä iv ä s sä k u ts u v a t kellot — r u k o u k s e e n ! A a m u lla kello 5, p äiv ällä kello 11 ja illalla kello 7. — V a n h e m m i l l a on tos in lu p a v a p a u tta a la p s e n s a k o u l u n u s k o n n o n o p e t u k s e s t a ; m u tta tu s k in k u k a a n käyttää sitä vapautta. R ip p i k o u lu l a is ten o p e tu s ta o n k o k o v u o d e n tai p u o l e n v u o d e n läpeensä, s ä ä n n ö llis in e v iik k o tu n te in e e n ja s a a r n o is ta k e rto v a t s a n o m a l e h d e t . . . Vielä p a h e m p i o n asian laita kato lis issa m a a k u n nis sa (k antooneissa). L u z e rn is s a tu o m ittiin aiv a n äskettäin insi
n ö ö r i R ic hter ju m a la n p ilk k a a m is e s ta n eljän k u u k a u d e n v a n k e u teen ju m e n e t t ä m ä ä n k y m m e n e k s i v u o d e k s i o le s k e lu v a p a u te n s a . H äckelilä is en s u u n n a n va p a a n a j a tu k s e n a g it a a tto rin a o n h ä n esi
te lm ä s sä ä n » h y ö k ä n n y t» ju m a la a v a s t a a n ! L uzerin, S w yzin, U r in y. m. k a n to o n e i s s a löytää itsensä aim o k ir k o llis t e n i h m is te n jo u k o s ta . P y h y y s t u o k s u u jo k a so pes ta.
