Kankaanpään tila Laukaan Petruman kylässä
K a n k a a n p ä ä n k a r ta n o n p ä ä r a k e n n u s, j o n k a o n su u n n ite llu t a r k k ite h ti E n g e l.
Kankaanpään tila syntyi Ruotsin vallan aikana vuonna 1790. Tila oli silloin vielä rakentamatonta metsämaata ja kokonaispinta-ala oli noin 1500 ha. Tilalla on ollut useampia omistajia, joista ensim
mäinen oli Laukaan nimismies Jakop Johan Beliz.
Vielä seuraavakin omistaja oli nimismies, nimittäin hänen poi
kansa Bruur Jakop Beliz, joka sai tilan lahjakirjalla toisena päivä
nä maaliskuuta vuonna 1813, jolloin Suomessa oli siirrytty Venä
jän vallan aikaan.
Tilan osti kolm ekym m entäkuusi vuotta m yöhem m in jyväskyläläi
nen apteekkari Kristian H obin, jo k a omisti m yös poh jois-L au - kaassa Haapalan tilan Haapalan kylästä. A pteekkari H obinin ai
kana alkoi Kankaanpään histo
riassa uusi ajanjakso, jolloin mm.
tilan päärakennus tehtiin Engelin piirustusten mukaan.
H obinin aikana aloitettiin myös viljelysten raivaaminen ja kaivet
tiin lapiolla suuret viemärit läpi tulevien viljelysalueiden. Rai
vaustöissä oli mukana miehiä naapuripitäj istäkin.
N Y K Y IS E L L E SU VU LL E K A N K A A N P Ä Ä N TILA SIIRTYI V U O N N A 1874
Nykyiselle omistajasuvulle tila siirtyi oston kautta elokuussa vuona 1874. Ostajana oli kirjoit
tajan vaari Frans Fredrik Ekqvist (m yöh. T am m i). Kirjoittajan isän, N estor Tam m enoksan (E k qvist), omistukseen tila tuli vuon
na 1902. N estor Tam m enoksan aikana viljelyksiä laajennettiin ja rakennettiin mm. 1910-luvun tait
teessa kivinavetta
86
lehmälle.N estor T am m enoksa hoitikin tilaa harvinaisen pitkään, jon a aikana Suomen historiassa tapahtui m o nenlaisia asioita ja kehitys kulki eteenpäin suurin harppauksin jo k a alalla.
T IL A N P IN T A -A L A S S A T A P A H T U N E E T M U U TO K SE T
Torpparilain tullessa voimaan vuonna 1918 Kankaanpään tilasta muodostettiin neljätoista itsenäis
tä tilaa ja maata luovutettiin asu
tukseen n. 250 ha. Kankaanpää
hän kuuluneita torppia olivat A h ola , Kääriäinen, Iloharju, H a
kala, Mäntylä, Lam m inpää, Kal
liola, Parkkonen, Rintala, O n n e
la, Lassila, V älilä, Mattila ja M ä
kelä. T orppien pinta-ala vaihteli 0,30 ha:sta 30,76 ha:iin.
Kankaanpään tilan pinta-ala pieneni vielä kolm een otteeseen.
Ensimmäisen kerran vuonna 1945 ns. maanhankintalain tullessa v o i
maan, jon k a seurauksena maata
Rakennus- ja raivaustyöt jäivät kuitenkin H obinilta kesken talou
dellisista syistä ja hän myi tilan vuonna 1866 kauppias A .F . Vase- niukselle. Ennen tilan siirtymistä nykyisten om istajien suvulle oli om istajana ollut m yös toimitus
joh taja F rid jof T örn roos. K a n k a a n p ä ä n ta lo m u s e o .
57
Vanha aittarakennus
ja ettiin asutukseen yh teen sä n.
250 ha k a h d e k s a n t o is ta eri p e r h e e lle . Isän n yyden vaihduttua P a a v o T a m m e n o k sa lle v u on n a 1949 jaettiin kah d elle sisarukselle 350 ha ja näin ollen kantatilaan jäi m etsää n. 400 ha ja p e lto a 50 ha.
V ie lä siirtovä en asutuksen m y ö tä p ien en i p e lto a la 50 h a, j o l lo in tilalla jo u d u ttiin v äh en tä
m ään leh m iä 50-lu vu n alussa noin p u o le e n entisestään. Seuraavan k y m m en en v u o d e n aikana p e lto a raivattiin k ym m en en h ehtaaria lisää ja tilalla siirryttiin jä lleen ly p sy k arja n p it o o n . Tässä m ie les
sä tilan navetta o n k o k o n a is u u dessaan nykyaikaistettu.
K A N K A A N P Ä Ä N T IL A L L A S IIR R Y T Ä Ä N N Y K Y A IK A A N
H u om a tta v in tilalla tapahtunut m u u to s sattuu aik aan , jo llo in P e k k a T a m m e n o k sa sai su k u p o l
v e n v a ih d o k sen m y ötä tilan o m is
tu k seen sa.
E n n en sotia tilalla o li vielä to is
ta k ym m en tä ty ö h e v o s ta ja v a r so ja syntyi k o lm e sta n eljään k a p p a letta keväisin. N yt K an k aan pä äs
sä o n oltu yli k y m m e n e n vu otta il
man h evosta . M a in itta k o o n , että tilan k on eistam in en alk oi j o v u o n na 1928, jo llo in ta lo o n hankittiin telak etju tra k tori.
Sam anaikaisesti on siirrytty ty öv oim a va lta isesta m a a ta lo u desta en em m ä n kon eellistettu u n m a atalou teen . Ih m isty övoim an k äytöstä o n lu ovu ttu ja tilalla on tällä h etk ellä vain yksi vieras ty ö n te k ijä . N e ajat, jo llo in ap
teek k a ri H o b in tarvitsi jo p a n aa
p u rip itä jä n m ieh iä rak en nu s- ja raivaustöissä, ovat au ttam atto
m asti takanapäin.
T än ä p äiv än ä tilan ty öt tehdään pääasiallisesti om a n p e rh e e n v o i
m in. N yk yisen käsityksen m u kaan K an k aan pä ätä v oid a a n pitää p e rh e v iljelm ä n ä . P ek k a T a m m e n - ok sa n haltuun K an k aan pä ä tuli virallisesti v u on n a 1970. T ilaa ra
sittavat vielä tänäkin p ä ivä n ä y li
suuret rak en n u k set, jo id e n ku n n ossa p ito ja läm m itys aiheuttaa runsaasti lisäkustannuksia.
T ä m ä n vu osisadan aikana o n k a rja ta lou s, varsinkin lypsyk ar
jan p ito , näytellyt pä ä osa a tilan
p id ossa . E sim erkik si v u osin a 1 9 10 -11 karjantarkk ailu tilaston m u k aan oli K an kaan päässä leh m iä 47 k app aletta ja k esk ilypsy leh tää k o h ti päivässä tällä h e t
k ellä lähes 17 litraa.
K A N K A A N P Ä Ä N K O IV U K U JA JA T A L O M U S E O K IIN N O S T A V A T
K ankaan pääh än jo h ta v a tie alk oi 1850-luvun alussa R o k k a m ä eltä . A p te e k k a r i H o b in kaivatti kah dek sa n m etriä leveän tien m o lem m in p u olin o ja t ja istutti tien varteen k oiv u t. V a n h im m a t pu ut tien reu n oilla ov a t siis j o 130 vu otta v a n h o ja . N iin sanotulla R iih im äen k oh d a lla o le v a k u u sik k o on a lk u peräin en , m utta rii
heltä pih aan tultaessa istutettiin H o b in in aikana ku jan varrelle u lkolaisia pu ita, pääasiassa saar- n e ja ja vaah teroita.
V a a h teroista o n enää m uutam a jä lje llä ja k artano k u ja on k in m uutettu p ih la ja k u ja k si, jo k a se kin o n j o y li-ik äinen . K o iv u k u ja a täyden n ettiin 1930-luvulla ja jo n k in verran m y ö s 1950-luvun alussa. T ä n ä päivänä o n aloitettu k oiv u k u ja n uusim inen R o k k a - m äeltä poista m alla yli-ik äiset ja vaaralliset pu ut ja istuttam alla uusia k oivu n ta im ia 1400 k a p p a letta yhteistoim in n assa m etsä- m iesten ja talon isännän P ek k a T a m m e n o k sa n kanssa vaalien van haa perin nettä.
K an k aan pään tilalle p eru ste t
tiin ta lo m u se o v u on n a 1973. M u s eo n a toim ii vanha tu pa ra ken n u s, jo lla ei o le en ää m uuta k äyttöä.
T a lo m u s e o o n herättänyt k o u lu laisten ja retkeläisten k iin n ostu k sen ja vuosittain m u se on esin eis
tö ö n ja m iljö ö s e e n tutustuu toista tuhatta h en k eä . E sin eistö k o o stu u k äytöstä poistetuista työvälin eistä ja m uusta kalustosta.
P a a v o T a m m e n o k sa
5 8
