Laukaalaisuuden juuria etsimässä

(1)

Taimi Kananen

N ykyisin ovat ihmiset eri p u olilla m aapalloa alkaneet en

tistä enem m än tutkia sukupe

räänsä ja m yös om an kansan

sa m enneisyyttä ja alkuperää.

Suom essa sekä maasta- että m aaltam uutto ja II m aailm an

sodan aiheuttama siirtolaisuus ovat kiskaisseet suuren jo u k o n ihmisiä juuriltaan ja m onet heistä keräävät tietoja esi-isis- tään. K oska harva nykyajan suom alainen elää k o k o elä

mänsä synnyinseudullaan,

»p a lja sja lk a isu u s» alkaa olla poikkeuksellista. Tästä syystä olisi mielekästä harrastaa m yös uuden kotiseudun m enneisyy

teen ja eläm äntapojen taus

taan tutustumista. Se voisi poistaa juurettom uuden tunnet

ta ja rikastuttaa eläm ää tässä ja nyt. Niinpä esimerkiksi meil

le, jo tk a em m e ole paljasjal

kaisia laukaalaisia, olisi h y ö dyllistä tietää, mitä laukaalaisuus oikein o n ? M iten tämä vesien rik k om a, m onitaajam ai- nen ja -kyläinen kuntayhteisö on syntynyt? Ketkä olivat laukaalaisuuden perustajia ja mitä meillä olisi heiltä o p it

tavaa?

L A U K A A L A IS U U D E N JUURET

Laukaalaisuuden juurien löy tämiseksi ja tunnetuksi teke

miseksi valmisti Laukaan kan

salaisopiston näytelm äpiiri v.

1977 Suom en itsenäisyyden 60- vuotisjuhlaan näytelmän »N u i

jasota laukaalaisittain». Samaa aihetta on Laukaan kansan- kuvaajat-yhdistys pikkuhiljaa m uokannut film iksi. A ih e si

sältää yhtä vakavasti aineksia Laukaan seurakunnan, pitäjän ja kunnan alkuhistoriasta kuin samaan aikaan sattuvasta N ui

jasod asta. Laukaan alueen ir

rottau tu m in en Rautalam m in em äpitäjästä alkaa 1500-luvun jälk ip u olisk olla , aikana jo llo in R uotsi— Suom i kävi 25-vuotista sotaa V enäjää vastaan ja sen päätyttyä N uijasota-nim istä si

sällissotaan. Sotaan ja väkival

taan liittyivät silloin m yös ka

tovu odet ja nälänhätä.

Laukaalaisuuden juuret ovat siis kiinni lähes 400 vu oden takaisissa, synkissä tapahtum is

sa. N iiden keskeisin henkilö on L aukaan ensimm äinen k irk k o

herra Ericus M arci in Laucas eli E rkki M ark u n p oika L au

kaalainen. T äm ä herra Eerik ei ollut syntynyt Laukaan alu

eella, vaan k oska häntä kutsu

taan m yös nimellä Ericus M ar

ci F in n o, on hän epäilemättä ollut k otoisin Turun seudulta.

Finno eli suomalainen voi 1500- luvulla olla vain Varsinais-Suo- messa syntynyt. M uut tämän maan kansalaiset olivat: häm ä

läisiä, savolaisia, karjalaisia, kainuulaisia.

MIKSI K U N T A M M E N IM I ON L A U K A A ?

K irkkoherra Ericus F inno on ollut Laukaan kum m i. Siitä huolim atta, että hän ei ollut paljasjalkainen laukaalainen, hän o n käsitteen l a u k a a - 1 a i s u u s alkusolu, sillä nimi Laucas eli L aukaa on ensi

kerran kirjoitettu hänen käsi

alallaan. H änen n im ik irjoitu k sensa lö y ty y m u od ossa Ericus M arci in Laucas (E rkki M ar

ku np oika Laukaalainen) erääs

tä Suom en kirkko- ja kulttuu

rihistorian tärkeimmistä asia

kirjoista, jo n k a nim i o n Cen- fessio Fidei eli U skontunnus

tus. Se on v u on n a 1593 U p salassa pidetyn k irk ollisk o

kouksen päätösasiakirja, jossa R u otsi— S uom en kirkkoherrat

— L aukaan herra Eerik H ä meen kirk k oh errojen jou k ossa

— tunnustaa puhtaan Lutherin opin ja lu opu u room a la isk a to

lisesta uskosta. T ätä Laucas- nimen ensimm äistä kirjoitus- vuotta 1593 pidetään Laukaan syntym ävuotena.

Laukaan historian I osan kirjoittajan Nils Berndtsonin m ukaan L aukaan ensimmäisen kirkon, jo t a nykyisin kutsu

taan H artikan kirkoksi lähellä olevan H artikan torpan m u

kaan, rakentam inen Kuusveden K irkkoniem een tapahtui 1500- luvun lop u lla. K irkon sijainti

Näin korkeat olivat vanhan rakennuksen, »pappilan» rauniot. Täältä lähtee Lieves- tuoreenjärven rantaa kiertävä »papinpolku» Hartikan kirkolle, kertoo M atti Laa

potti. Kuva: Tim o V uojus.

6

(2)

A latalon pellolla on korkea »papinkivi.» Kiven edessä seisom assa M atti Laapotti ja Jerem ias V uojus. Kuva: Tim o V uojus.

paikalla — nykyisessä Tarvaa

lassa — o li silloin runsaasti vanhaa Laukaa-nim istöä m m . Laukaanvirta ja L aukaankoski.

N äm ä vakiinnuttivat nimen L aukaan k irk k o, jo n k a m u

kaan k o k o seurakuntaa, pitä

jä ä ja kuntaa sittemm in alet

tiin kutsua Laukaaksi. K irkon nimi työnsi syrjään m m . vi

ranom aisille aikaisem m in tu

tuksi tulleen Pärnasaari-nim en ja R autalam m in nimismiehen asuntopaikan L ein olan , ja vaikka H erra Eerik asui Lie

vestuoreen järven rannalla, ei hän ottanut nimeä asuinpai

kan, vaan — kirkonpalvelijana

— kirkon nim en m ukaan.

Laukaan ensim m äisen kirkon jäännökset — kuuden hirsi- kerran verran tou kan syöm iä nurkkahirsiä — ovat Tarvaalan kylässä. H artikan kirk k o ei siis antanut sitä ym päröivälle ky

lälle L aukaa-nim eä. Eivätkä ole Pellosniem essä sijaitsevat m yöhem m ätkään kirkot niiden ym pärillä kehittyvää taajamaa Laukaa-nim iseksi muuttaneet.

P ellosniem en asukkaita on vain alettu epävirallisesti kut

sua kirkonkyläläisiksi ja jo s kus — vieläkin epävirallisem m in — rajattu laukaalaisuus pelkästään kirkonkylään. L au

kaa on historian tutkijain m u

kaan m erkinnyt 1500-luvulta alkaen kylää tai taajam aa s u u r e m p a a a l u e t t a — nykyisin jo k o seurakunnan tai kunnan k o k o aluetta.

M IK Ä OLI

ERKKI M A R K U N P O IK A L A U K A A L A IN E N M IE H IÄ Ä N ?

Ericus M arci F in n o ei suin

kaan ollut Laukaan ensim m äi

nen pappi, vaan Laukaan en

sim mäinen kirkkoherra. Ennen vuotta 1593 L aukaan seura

kunta kuului kappelina Rauta

lam m in em äseurakuntaan, jo k a lähetti p a p p eja ja m yöhem m in Laukaan om an kappalaisen suorittam aan kirkon toim ituk

sia: ju m alanpalveluksia, kasta

mista, hautaam ista ja verotta

mista. Laukaan historia m ai

nitsee, että perim ätiedon m u

kaan R autalam m in papit k o k o sivat seurakuntalaiset yhteisiin tilaisuuksiin Vatian K apeenkos- kelle. Tämä pakanallinen Kave- jum alattaren — Kurun kaven

tajan — kulttipaikka muuttui nähtävästi vähitellen katolisen kirkon toim esta Neitsyt M arian palvontapaikaksi sam oin kuin tiedetään käyneen muuallakin suom ensukuisten asum a-alueil

la. H istoria k ertoo, että 1570- luvulla Laukaassa oli om a kap

palainen Herra U rbanus. Siir- sikö hän uskonnollisen keskuk

sen Kapeenkoskelta Kuusveden kylään Laukaanvirran (nyk.

Tarvaalan kosken) suvannon itäpuolella olevalle harjanteelle?

Vai jo h tik o kirkon rakentamis

ta Herra Eerik — vuonna 1593 tai sitä ennen — Laukaaseen saavuttuaan? Laukaaseen Eerik tuli Juvalta, jo n k a kirkkoher

rana hän oli ollut 1585— 89.

Missä hän oli 1589— 93? His

toria ei pysty vastaamaan näi

hin kysym yksiin.

Laukaan ensimmäisestä kirk

koherrasta on siis olem assa varsin vähän tietoja. Hänen syntym ävuotensa on unohtu

nut, mutta kuolinvuosi on 1605.

T odenn äköisesti Herra Eerik valmistui papiksi Turun kated

raalikoulusta, sillä Turun yli

op istoa ei oltu vielä silloin perustettu. Y liopistosivistys hä

neltä puuttui, mutta sen sijaan hän oli saanut perusteellisen kokem uksen sotilaspapin ja

-kirjurin tehtävissä. Hän oli osallistunut pappina ja kirju

rina R uotsi-S uom en Venäjää vastaan käym ään sotaan savo

laisista m uodostetussa lippu

kunnassa. A rvattavasti hän oli ollut m ukana 1580 voitokk aas

sa Käkisalmen linnan valloi

tuksessa ja 1582 Pähkinänsal- nan piirityksessä, jo k a tautien ja nälänhädän takia päättyi piirittäjien ta p p ioon .

Sotakokem ustensa ja kenties m yös talonpoikaisten sukujuu- riensa takia Herra Eerik jo k o lähti suosiolla tai pakotettiin lähtemään Nuijasotaan Lau

kaan miesten noustessa kapi

naan Rautalammin nimismies Matti Leinosen jo h d o lla . Täm ä tapahtui jou lu n aikoihin vu on na 1596. Laukaan miesten kohdalla N uijasota päättyi Pa

d asjoella N yystölän verilöy

lyyn, jo sta laukaalaisista selvi- sivät hengissä vain pappi ja nimismies. Herra Eerik joutui kapinan takia kärsimään van

keutta k o k o talven ja kesän 1597 H äm eenlinnan ja Turun vankikuiluissa, jo n a aikana Klaus Flemingin voudit ryösti

vät hänen pappilansa. S ota on nen muututtua tuli Kaarle Herttua kuninkaaksi ja Lau

kaan kirkkoherra tapasi kunin

7

(3)

A latalon päärakennus on Alvar A allon piirtäm ä. Eila (o .s. Puttonen) tekevät merkittävän kulttuurityön sen restauroidessaan. Työt ovat p a ra sfa ik a a käynnissä. Kuva: T im o V uojus.

kaan henkilökohtaisesti 1601 Pernajassa ja sai hyvityksen N u ijasodan kärsimyksistään.

Laukaan ensimm äinen kirk

koherra juurtui Laukaaseen.

Ennen N uijasotaa hän asui vuokralaisena Sakari Toiviaisen talossa, Lievestuoreen järven rannalla olevassa Puttolassa, jo n k a kantapaikkaa kutsutaan nykyisin A lataloksi. Sodan jä l

keen Herra Eerikistä oli tullut Puttolan isäntä ja papin k u o

lem an jälkeen talon om istajana oli papin leski ja m yöhem m in p o ik a Sakari E erikinpoika. M i

ten talo tuli papin om istuk

seen, sitä ei tiedetä. Ei tie

detä m yöskään hänen vaim on sa nim eä, josta käytetään ni

mitystä »le sk i». Sen sijaan Herra Eerikin veljeksi epäil

lään Sälöisten kappalaista Ja- cop u s M arci F innoa.

Laukaan ensimmäisenä

»p a p p ila n a » voidaan siis pitää Tarvaalan A lataloa, jo n k a ny

kyisin om istaa Lauri Laapotti.

Laapotit ovat Sortavalan mlk:n K uokkalasta muuttaneita siirto

laisia, mutta Eila-emäntä Lau

kaan Puttosia. A latalon pihalla

on vieläkin suuri kivi, jo ta kutsutaan »p a p in k iveksi» ja papin rakennuksen rauniot o li

vat vielä 50-luvulla rantatöy- räällä, jo llo in talon nykyinen vanhaisäntä M atti Laapotti peltoa raivatessaan vieritti ne rantaryteikköön. A latalosta lähtee Lievestuoreen järven rantaa kiertävä »p a p in p o lk u » Hartikan kirkolle. M atkaa sin

ne on n. 3 km . A latalon ny

kyinen päärakennus on Alvar A a llon piirtämä ja Laapotit entisöivät sitä parhaillaan.

LAUK A ALAISU U S T Ä N Ä Ä N

M inkä verran on nyky-Lau- kaassa Erkki M arku npoika Laukaalaiselta perittyä yhteis

henkeä? M uualta Laukaaseen muuttanutta usein häm m ästyt

tää tämän vanhan kulttuuri- ja em äpitäjän heikko yhteis

henki. O n kuin kuntalaiset eläisivät tässä suhteessa vielä 1500-lukua tai olisivat siitäkin ajasta taantuneet. L ievestuo

reella ollaan usein paljaita lie- peeläisiä ja Vihtavuoressakin josk u s unohdetaan, että ollaan kotoisin L a u k a a n V i h - t a v u o r e s t a . Leppävedellä vilkuillaan silloin tällöin J:ky- län ja Vehniällä T ikkakosken suuntaan. Kirkonkyläläiset eli pellosniem eläiset unohtavat helposti, että m uutkin taaja

mat ja haja-asutusalue ovat oikeutettuja verokakun ja k o o n .

— Erkki M ark u np oika Lau

kaalainen lu opu i aikoinaan Laukaa-nim en hyväksy latina

laisesta Finno-nim estään ja juurtui syrjäiseen erämaaseura- kuntaansa. E iköhän olisi jo nyt aika kaikkien Laukaassa asuvien tunnustaa olevansa laukaalaisia (ennen muuta) ja harrastaa laukaalaisuutta nurk

kakuntaisuuden asemasta. Lau- kaalaisuuden m yönteisenä il

mauksena voisivat W anhan L aukaan Kotiseutuyhdistys ja Lievestuore-Seura yhdessä hankkia muistolaatan Papin- kiveen. Tietysti olettaen, että Laapotit antavat siihen luvan ja kunta sekä seurakunta ta

loudellista tukea.

8