• Ei tuloksia

Postitarinaa · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Postitarinaa · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

____- . w O &^ f e c J V >2/ VT5C7M •C/ r x ^ w - -

Eino K autto

Postitarinaa

Kun käy sisälle nykyisen Laukaan kirkonkylän moderniin p o stitoim istoon , harva arvaa, kuinka vanhat perinteet sen toi­

m innalla Laukaassa ovat. L au­

kaan p ostik on ttori perustettiin v. 1786, v o i viettää k oh ta 200- vuotisjuhlaansa, ja sen to im i­

alueeseen kuului luultavasti samat alueet, kuin silloiselle Suur-Laukaan seurakunnalle, m yös Jyväskylän nykyinen

alue. Laukaan silloisen p osti­

konttorin leim ana käytettiin, ainakin vuosina 1812— 1841,

»L a u k a s» nim eä, se oli yksiri­

vinen, venäläisin kirjaim in teh­

ty. L aukaan ensimm äisen p o s ­ tikonttorin sijaintipaikka silloi­

sessa kirkonkylässä, ei var­

maan enää ole kenenkään tie­

dossa, mutta sen v oi varm uu­

della arvata, että ei ne toim i­

tilat mitenkään ihanteelliset

silloin olleet, sillä vielä sata vuotta sitten, oli lauta- ja tu o- hikattoiset m ök k iräh jät pää- asuntoina kirkonkylän alueella.

»L a u k a s » leiman käyttö lo p ­ pui v. 1841, kun Laukaan p o s ­ tikonttori siirrettiin Jyväsky­

lään. Siirtäm isasiakirjan 19 § perusteella: »L a u k a a n p osti­

kon ttori tulee edeskäsin siirret­

täväksi Jyväskylän kaupunkiin, sittenkun tarpeellinen toim itus

33

(2)

o n ehtinyt, pidettää sen kautta matkaansaatetun m uutoksen vu ok si postin kulussa K u o p io n

— V aasan kaupunkien v ä lillä».

Kesäkuussa v. 1841, p ostik on t­

torin siirryttyä Jyväskylään, määrättiin sen ensimmäiseksi postim estariksi L aukaan sil­

loinen p ostin h oita ja Carl Fred- ri E ssbiörn . H än ei kuiten­

kaan halunnut lähteä rakkaak­

si käyneestä Laukaasta, jo sta syystä virkaan määrättiin jä r­

jestysm ies Carl A n ton Garl- b o rg . (lähde, vanha lehtileik- kele).

Edellä mainitusta Laukaan postikon ttorin siirrosta h u oli­

matta, jäi Laukaaseen edelleen suuren alueen käsittävä posti­

toim isto, jo k a toteutti postin kuljetusta hyvin laajalle alu­

eelle, aina K u opioon asti, m yö­

hem m in Savon radan valm is­

tuttua oli päätekohde Suonen­

jo k i. Laukaan kirkonkylän kansakoulurakennuksen valm is­

tuttua noin v. 1872, sai Lau­

kaan silloinen postitoim isto läm m intä lajittelutilaa, lu ok k a ­ huoneen käyttöä öisin. S illoi­

nen postitoim inta oli osaksi m yös y ö ty ö tä Laukaassakin.

H evosp osti tuli Jyväskylästä il­

tam yöhällä L aukaaseen, jo sta jatkettiin lajittelun jälkeen to i­

sella hevosella K u o p io o n , m y ö ­ hem m in edellä kerrotun tähden Su onen joelle. M yöh em m in om an pitäjän laita-alueet saivat postinsa kaksi kertaa viikossa.

M utta ei sitä ollut p a ljon jaet- tavaakaan noin 60— 80 vuotta sitten. Junalla saapui 2— 3 säkkiä postia aamuisin L au­

kaan asemalle, jo sta riitti vielä vietäväksi K o iv isto on , Saviolle ja Tarvaalaan, lopu t haettiin itse kirkonkylän postista.

V iim einen h evospostin kul­

jettaja Laukaan kirkolta S u o­

n enjoelle oli enoni O tto J ok i­

nen Pellosniem en A la -J ok in ie­

men torpan p o ik a , jo k a oli syntynyt 26.3.1863 — kuoli 3.3.1949. Hän kertoili usein tapauksista postinkuljetusm at- koilta, jo ih in usein liittyi m yös vaaran m ahdollisuuksia. Siihen aikaan susien ilmestym inen postim iehen n ä k ö- ja k uuloalu­

eelle oli hyvin yleistä. Sattui kerran tapaus, että sudet näl­

käisinä yllättivät postim iehen, ja rupesivat ahdistam aan he­

vosta. Silloin postim ies katsoi pelastusm ahdollisuutena o le ­ van, heittää eväskontti susille,

susien jäädessä jak am aan k o n ­ tin sisältöä, pääsi postim ies ir­

tautumaan susien seurasta.

Postim iehellä oli kyllä aina m ukanaan valtion antam a ase, m ahdollista p ostiryöstöä var­

ten, mutta ase oli kerran lau­

keava, ja uutta latausta ei v o i­

nut pim eässä suorittaa.

Kun kulkee L aukaan hyvin- hoidetulla hautausm aalla, osuu katse täysin unohdettuun m uis­

tom erkkiin, jo ssa lukee Carl Fredrik E ssbiörn. 1771 — 1853.

K oska m uistom erkki o n kau­

niin pihlajapensaan keskellä, o n lu on to järjestänyt kesällä viik on mittaisen kukka-asetel- man m uistom erkille. Kun jä l­

leen lähestym m e jo u lu a , V a ­ pahtajam m e suurta syntym ä­

ju hlaa, ja tuhannet kynttilät loistaa L aukaankin hautaus­

maalla, olisi hyvä, jo s jo k u muistaisi m yös tätä hyljättyä hautaa yhdellä kynttelillä.

H u olim atta m uistom erkin ru ot­

salaisesta tekstistä, o n paaden alla lepäävä ollut L aukaan kir­

konkylässä toim ineena valtion virkam iehenä ensim m äisiä, val­

lesm annitkin asuivat aina m uualla.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sedan herr Halvar Schauman i maj 1917 tillträdt kontorschefplatsen vid Finska Fond A'B', Helsingfors, har herr Herman L. tjänstgjort som förvaltare

Laukaan historian I osan kirjoittajan Nils Berndtsonin m ukaan L aukaan ensimmäisen kirkon, jo t a nykyisin kutsu­.. taan H artikan kirkoksi lähellä olevan H artikan

Paavo V esterinen kantoi huolta koko isänm aan m enes­. tyksestä, m utta kotikuntansa L aukaan hyväksi hän toimi

Eräs mies-oppilaistamme piti sitte puheen ja lausui kiitokset meidän kaikkien puolesta siitä erinomaisesta ystävällisyydestä, jota he olivat meitä kohtaan osoitta- neet..

N:o 1. HeI g 'e Se p p älä: Neuvostopartisaanit toisessa maailmansodassa, Werner Söderström Oy, Porvoo 1971 Ooppuunmyyty). Fennoskandian sotilaspoliittinen asema. J 0 H

L˚ at punkten H vara sk¨ arningspunkten f¨ or h¨ ojdstr¨ ackorna i triangeln ABC, punkten A 0 medelpunkten p˚ a str¨ ackan BC, punkten X medelpunkten p˚ a h¨ ojden som g˚ ar fr˚

We expect that this Ninth Special Issue will contain some papers presented at the Eighth International Workshop on Matrices and Statistics (Tampere, Finland, August 1999) and at

The results are (not necessarily in this order): Bart beat Antony, Carl beat Damien, Glen beat Henry, Glen beat Carl, Carl beat Bart, Ed beat Fred and Glen beat Ed... Two kangaroos