M uistokirjoitus 19.10.1993
Paavo Vesterinen, juureva laukaalainen
E rk k i L aatikainen
Kunnallisneuvos Paavo V iktor V esterinen nukkui rauhallises
ti ikiuneen kotivuoteellaan L eppäveden P erttulassa ju hannusaaton vaihduttua ju hannuspäiväksi, Suom en lipun päiväksi. T akana oli yheinen ja perinteinen sukupiirin juhan- nusaatto ilta, jok a jälleen loi yhteisyyden tu n n etta ja kiitol
lisuutta läsnäolleisiin. Paavo V esterinen oli syntynyt 2.3.1918 ja hän kuoli 26.6.1993.
Paavo V esterinen on tu n n et
tuja laukaalaisia vaikuttajia.
H än en isänsä V ihtori V esteri
nen tuli kotivävyksi P erttu laan 1910-luvulla. H än loi v aikutta
van valtiollisen u ran , m istä ta savallan presidentti J.K . Paasi
kiven m yöntäm ä m inisterin a r
vonimi on vakuuttava osoitus.
Paavon äiti Kaisa oli lujatah
toinen ja aatteellisesti valveu
tu n u t talonpoikaisnainen, jo n ka m erkitystä m iehensä poliit
tisen uran tukijana ei voi liioi
tella. P erim ätiedon m ukaan Kaisa V esterisen osuus oli kes
keinen mm. silloin, kun m aa
kunnan m aalaisliittolaisiin oli luotava uskoa sanom alehti Saarijärven Paavon julkaise
miseksi. N äin hän vaikutti myös siihen, että K eskisuom a
lainen siirtyi aikanaan talon- poikaistaustaiseen om istuk
seen.
Paavo V esterisen eläm än- polku kulki isän ja äidin viitoit
tam ia ajatuksia seuraillen m ut
ta itsenäisiä sovellutuksia luo
den. H än opiskeli agrologiksi 1930-luvun lopulla. T ätä ja k soa seurasivat sodan vuodet.
R intam aveljet ovat lu onnehti
n eet Paavo V estreistä kannus
tavaksi, rauhoittavaksi ja h u u m orintajuiseksi, jo pa iloiseksi veikoksi, reservinupseeriksi.
H än yleni reservissä m ajuriksi.
Paavo V esterisen sydäntä lä
hellä olivat m yöhem m in sota- ja rintam aveteraanien asiat, sam oin kaikki se, millä vahvis
tettiin Suom en kansallista itse
näisyyttä ja luotiin isänm aallis
ta m utta todellisuustajuista m ielialaa nousevaan polveen.
Paavo V esterinen teki m itta
van eläm äntyön m itä m oninai
sem m illa areenoilla. L aukaan kunnanvaltuustoon hän kuului kolm e vuosikym m entä ja hän oli tästä jaksosta suuren osan p uheenjohtajana. K ansan
edustajana hän toim i kolm e vaalikautta vuodesta 1975 al
kaen. H än oli lukuisissa osuus
toim innan ja m aatalousalan luottam ustoim issa kunnan, m aakunnan ja valtakunnan ta solla. H evosjalostus ja -u rh e ilu olivat hänelle sydäm enasioita.
Niihin kuului myös sanom a
lehti K eskisuom alainen ja sitä julkaiseva yhtiö, jonk a halli
tuksen p uheenjohtajana Paavo V esterinen kohosi aidosti a r
vostetuksi persoonaksi lehtita
lon sisällä.
Paavo V esterinen kantoi huolta koko isänm aan m enes
tyksestä, m utta kotikuntansa L aukaan hyväksi hän toimi ai
na silloin, kun se oli m ahdollis
ta ja luontevaa. O m ako htai
sesti m uistan, kuinka hän 1970-luvun alkupuolella puhui H äm eenlinnassa Suom en kes
kustan puoluevaltuuskunnan kokouksen yhteydessä valti
ovarainm inisteri Jonannes V i
rolaiselle Jy v ä sk y lä n -L au - kaan tien rakentam isen aloit
tam isesta. V altiovarainm inis
teri lupasi tuolloin rah aa h an k keeseen. Tiepiiri luki asian K eskisuom alaisen sivulta ja siellä oltiin hiukan ihm eissään, m utta vähän ajan kuluttua tien
rakentam iseen päästiin. T ä
m än kaltaisia kotiseudun elin
olojen kohentam iseen liittyviä esim erkkejä Paavo V esterises
tä löytyy m onia. H än ei niistä itse pitänyt m elua, m utta P aa
von lähipiirissä elävät ihmiset näkivät, m iten hänen tärkeinä pitäm illään asioilla oli taipu
mus edistyä.
Paavo V esterinen siunattiin kotiseurakunnan m ultiin L au
kaan kirkossa pidetyssä hau- tausjum alanpalveluksessa kau niina ja läm pim änä sunnuntai
na heinäkuun 11. päivänä. Siu
nauksen toim itti L apuan hiip
pak unn an piispa, L aukaan en tinen k irkk o herra Yrjö Sari
ola, jok a puhui läm m inhenki
sin kristityn julistajan sanoin.
H autausjum alanpalveluk- sessa vallitsi nöyrä ja hiljainen kiitollisuus Paavo V esteristä kohtaan. Se näkyi hänen ark
kunsa ym pärilleryhm ittyneen m onikym m enjäsenisen suvun eleettöm ässä esiintymisessä, sam oin kym m ennien kuk k a
laitteiden laskijoissa ja muissa m uistajissa, koko puolituhan- tisessa saattoväessä. Kirkkoti- laisuus päättyi N arvan m ars
siin, jonk a soidessa Paavo V es
terisen lähiom aiset kantoivat hänet suvun nu orten ja p arti
olaisten m uodostam aa kukka- kunniakujaa m yöten kirkko m aalle, jossa L aukaan M ies
laulajat esiintyivät vaik utta
vasti laulajaveljensä haudalla.
Näin saateltiin suvun pääm ies Perttu lan sukuhautaan. Näin hyvästeltiin m erkittävä keski
suom alainen talonpoika, jo n ka m uisto m uodostaa velvoit
teen jälkipolville niin kodin piirissä kuin niissä yhteisöissä, joiden riveissä Paavo V esteri
nen työskenteli rikassisältöi- sen eläm änsä eri vaiheissa.
10
