Huhtamon kylän kehitys · DIGI

Huhtamon kylän kehitys

(Qrloitaksessa

on

lainauksia

m aa ku n ta-arki s to n 1 ^{o b} tE a Raim o

Viikin

S uur-Huittisten historia- teoksista)

Huhtamon kylä sijaitsee

m

tieteellisesti Huittisten ^kau-^n- pungin kaakkoisalueella. I(un Huittisten keskustast^ on kul- jettu nelisen kilometrtä Pun- kalaitumen suunta an, kään-

nytään oikealle s uuntautuval- le, I(angastielle, joka Vakki- lan kylän kautt^ _lohtaa Huh- tamon alueen pohfoisrajalle.

Kilometrejä on kertynyt seit- semän. I(angastie myötäilee Huhtamon soraha rjua, länsi- puolella on suuria peltoaukei- ta, kun

t^ s

itäpuoli on p^^- osin suota. Harlualue jatkuu Huhtamon keskus tan ja l<r- kon ohi påatyen Punkalaitu- men kunnan puolelle.

Huhtamon

peltoaluetta halkoo Helsingin

ja

Porin välinen valtaae

2.

Molem- mat Huhtamon läpi kulkevat päätiet ovat hyväkuntoiset ja päällystetyt.

Huhtamon alueen pinta-

ala on noin 34 neltökilomet- riä. Alueesta on liitteenä kart- ta. Huhtamon alue rajoittuu Alastaron ja Punkalaitumen kuntiin.

Raimo Viikin

kiri ottt^m^

Suur-Huittisten historia ker-

too Huhtamon

asutuksen muodostumisesta: Huittisten kylien ulkopalstat tunnettiin

" maakuntina", joll^inen oli myös Huhtamon seutu, ne

olivat ikivanhoi a takamaita, kylien

ja

yksiryisten talojen eräpals toja.

Isoj

aon

toteutuminen 1700-luvun lopulla oli vauh- dittanut takamaiden kåyttöå.

Seudulle perustettiin 1 800-lu- vun alkupuolella kaksi

m^

-

I<t\ataloakin: I(alliokorven

yksinäis talo Jylhän rr'aalle ^ja Riesolan Riihiko ski I(odis ^j o- enmaalle. Muita itsenätsrä ta- Ioja ei tänne ennen torpp^fl- vapautusta syntynyt.

1 800-luvun puolivälis sä alkoi torppariasutus. Suurin yhte- näinen alue muodostui Sutti- lan kulmakunnan eteläpuoli- sille takamaille Huhtamoon.

Se kuului pääasiassa Hirvelän, I(annilan, Leppäkosken, Löy- sälän, Pöyriälän, Rieskalan ja

Hurulan kylän omistuksiin.

Laalan to rpp

^rLas

utuk s en

"ma

kuntia" olivat

Huhta- mon ohella

Jylhänm^,Ilmi-

önmaa.

I(oiranma

^ja Lintu- kankaanm^ . I(oiranmaa oh osaksi Punkalaitumen puo- lella. Tiheimmin vuokravil-

j elmiä oli Jylh änmaassa, mis- sä

v.

1899

oli

98 asukasta.

Suon ympärille kietoutuvas sa

Ilmiönmaassa oh 64 asukasta,

Iftlliokorven tienoilla puolen sataa.

I(un Huittisten

takamaat muuttivat torpp ariasuruks ek- si ruvettiin 1860-luvulla to-

sissaan tekemään Huhtamon tietä, _f oka paikoin oli kärryillä ajettavas sa kunnossa. Huh- tamon kangas tarjosi oivan hiekanottopaikan tietyölle.

1900-luvun alkuvuosikym- menet olivat todellista kehi- ryksen ^alkaa. I(oulusta se al-

koi.

Huhtamon kulmakun- nalle valmistui kouluraken- nus v. 1908 Oskar Lyd6niltä Leppäkosken Nikkilän mail-

t^

vuokrarulle tontille. I(ou- lun ensimmäinen opettaia oE

Frans Fredrik Punovuori, ^ja

hänestä rulikin pitkäaikainen opettaja aina vuoteen ¹ 945 asti. Punovuoren aloitteesta ovat monet Huhtamoa kehit- täneet toimenpiteet saaneet alkunsa ja ne ovat tänäkin pät- vänä nähtdvillå. Hån oli myös maanvil jehjå ^j a omis ti I(okin- ranta-ntmisen

tilan

Huhta- mossa.

Loimaalta tullut I(ustaa E.

Rantanen

oli

myös innolla mukana Huhtamon kehirys- työssä. Opettaja Punovuori

ja liikemies Rantanen panivat alulle v. 1911 Huhtamon kul- makun

n

nitsenäisrymishank- keen. Alueeseen olisi kuulu- nut osia Punkalaitum esta ja Alastarosta. Uuden seurakun- nan ja kirkon keskuspaikaksi olisi muodostunut Kouvolan kylä eikä Huhtamon _Jylhän- kangas. Asia kuitenkin r^u-

kesi, kun alueen kunnat, tuo- miokapituli ja låånnhallitus vastustivat asua

ja

senaatti hylkäsi kulmakuntalaisten ha- kemuksen v. 1,91,7.

S eurakuntahuoneyhdis tys oli kuitenkin perustetfu vuoden 1911 lopuss a ia Fluhtamon kirkko valmistui 1928. Kirkon vihkiäiset pidettiin 1929.

Frans Punovuori oli myos puuhaamassa Osuuskassaa

Huhtamoon. Pankkitoimin- ta alkoi 1909. Punovuori itse toimi ensimmdisenä kassan- hoitaf

^n^ 27 vuoden

aian.

Pankki toimi kansakoulun ti- loissa. I(ruununvoudin p^- pereissa pankki sijaitsi Huit- tisten pitajan Löysälän kylän Huhtamon mets äseudulla.

Opettala Punovuori eh-

dotti v.

191,0, että Huhta- moon pitdisi saada Huittisten

O suuskaupan sivumyy måIå.

Osuuskaupan

hallitus

otti kuitenkin kielteisen kannan esirykseen.

Myy-

äIä saatiin kuitenkin muutarrra vuotta myöhemmin vuonna 1,916. Se

toimi aluksi l(alliokorvessa.

Huhtamossa oli parhaim-

millaan

5O-luvulla viisikin

kaupp aa. Autokalusto oli sil- loin vielä vähäis tä, ioten t^r- vikkeet hankittiin lähikaupas- ta. Ensimmäinen postivuoro saatiin Alastaron kautta nel- jästi viikossa. Huittisten Tele-

fooni Oy:n ensimmäinen si- vukeskus perustettiin v. 1911,

Huhtamoon, kun ilmoitt^u-

tui

kahdeksan osakasta pu- helimen käyttäj äksi. I(ustaa Rantanen perusti Ilmiön m^a- han 1907 turvepehkutehtaan, jonka yhteydessä oli mytry ju sahaliike.

Ensimmäisen maailmanso- dan paåtytryä Suomi oli itse- näisrynyt. Maanomistus olois - sa tapahtui muutoksia, kun torpparit itsenäistyivät. Pel- toa rarvattiin lisää, kalatalous vahvis tut ia rakennustoiminta elpyi.

Seuraava todellinen uusj a- ko tapahtui toisen maaifman- sodan jälkeen. Talvi-

l^

i^t- kosodan påaqrtqa ^joudut- tiin huoma ttav ta maa- alueita

luovutt^m^ n silloiselle Neu- vostoliitolle. Sen seuraukse- na KarlaIan väen oli asetu tta- va uusille asuinsijoilleen. Yksi tällainen paikka

oli

Huhta- mon kylä. Uudet asukkaat tu- livat pääosin Sakkolasta j^Py- hålaneltä. Siirtoväki oli ma - talousväestöä, ja uusra ma -

tiloja

perustettiinkin kaksi- kymmentäkaksi. IJudet tilat muodostuivat entisistä tilois-

74

Huittisten _Joulu

ta luovutetuista alueista. Vä- kiluvussa tapahtui lähes sa- dan asukkaan lisäl's. Yhteis6'ö siirtoväen ia alueen valtaväes- tön kesken sujui alusta lähtien kitkattomasti.

1 900-luvun viimeiset vuo- sikl'mmenet ovat olleet myös menetyksen vuosia. I{aupat orrat här'inneet ia vain ^yksi sivum)rymala sinnittelee ole- mas s aolollaan. Pankkitoimin-

ta on

vähenwnyt parhaista ajotstaan,

toinen koulu

on lakkautettu, paja on hillenry- nyt ja linl a-autovuorot ovat melkein loppuneet.

Asukas määrassä on tapah- tunut r'ähennvstä. Monet ovat

muuttaneet Huittisten kes-

kustaan palvelujen perään.

Nykyisestä elinkeinoelämäs- tä voisi mainita esimerkiksi Penttil än nutavataston, Ten- kasen Pitopalvelun, elektro-

niikan

sopimusvalmistajan

I{orpi

Controls Systemin ^ja Jortikan soramyynnin.

Yhdisrystoiminta on vilkasta.

Huhtamon Nuorisoseur alla on vuosikvmmenien perin- teet toimin nal).a, jossa bingo näyttel ee pääroolia. Siitä saa-

tavilla varoilla pide tään yllä nuorisotoimin taa. Seuralla on mm. oma jalkapallojoukkue.

Nuorisoseuran omistukseen kuuluu entinen kansakoulu.

Se ostettiin 7O-luvulla kau- pungilta ja sille nimeksi an- nettiin Honkapirtti.

Maami e s s euralla laVP I(: lla

on

mvös toimintaa

la

^sa-

moin vahvasti toimivat kirkon emännät.

Elettäessä 2000-lukua on Huhtamon kylä virkeä ^ja toi- miva yhteisö . Maatalouteen panostavat tilat kehittywat _ia Iaalenevat. Pienempien tilo ^j en lukum äfuässä on jatkuva a vä- henemistä.

töpoikkoj

^{a alu-}

eella on vähän, mistä lohtu- en väkimäärässä on ^laskeva suuntaus. To tsaalta uusiakin asukkaita Huhtamoon edel- leen tulee.

Luottavaisena tulevaisuu- teen asukkaat kuitenkin edel- leen kehittävät kylää. lJusia ideoita haetaan, jotta Huhta- mo r.oidaan pitää elinvoimai-

sena, säilyttää nykyiset palve- lut lavrelä tuoda uusiakin pal- veluita kvläläisten ulottuville.

Siten Huhtamon kvlässä asu- vat ihmiset tulevat jatkossakin viihq'mään ja tuntevat olonsa Huhtamossa lämpöiseksi ^ja kotoisaksi. T ahan tavoittee- seen pyrkii myös kylien toi- minnan monipuolistamiseksi kävnnistetw'Joutsenten reit- tr" .

Aarre Helntinen

H uittinen, lantrnikau 2002

P.J.. Krloitus liitrT1, ntenneil-

lään o/euaan Hnittislen _@tlien

ke lt i ttci nt i s s r,r r.u t n i le / n a a n.

_

',,

\r )

-_

--*

F-=:

\"

Hetsinkiin

\.1 -:-

.{

{/

-o

Padnncptttil

50Om 1 km

Mittakaava

Huittisten _Joulu 75