Nikinojan kyläsuunnitelma 1999 · DIGI

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 2

2^"

KYLÄHISTORIASTA

4

2.1.

VARHAISHISTORIA RUOTSIN JA VENÄJÄN VALLAN AIKANA 4 2.2. MYÖHÄISHISTORIA SUOMEN ITSENÄISYYDEN ^AIKANA 5

3.

TEEMAT

10

3.1. ^PALVELUT 10

3.1.1. ^Koulu 10

3.1.2. Päivähoito ¹²

3.1.3. Vanhustenhoito 12

a 3.1.4. Terveydenhuolto jamuut sosiaalipalvelut 13

3.1.5. Palo-ja pelastustoiminta 14

3.1.6. Joukkoliikenne 15

3.1.7. ^Kauppa 15

3.1.8. Posti 15

3.1.9. Puhelin 16

3.2. YMPÄRISTÖ ¹⁷

3.2.1. ^{Maisema 17}

3.2.2. ^{Väestöjä asuminen} 20

3.2.3. Tiestö ²¹

3.2.4. Kunnallistekniikka 22

3.3. ELINKEINOTOIMINTA 23

3.3.1.

^{Maa- ja} metsätalous 23

3.3.2. Etätyö 23

• 3.4. KULTTUURI JAVAPAA-AIKA 24

3.4.1. Kansalaisopisto 24

3.4.2. Kirjasto 24

3.4.3. Urheilutoiminta ja-tilat 24

3.4.4. Kokoontumistilat 25

3.4.5. Kylätapahtumat ja retket 25

3.4.6. Lasten ja nuorten toiminnot 26

3.4.7. Yhdistystoiminta 26

LIITTEET:

Liite

1:

Kyläkyselyn tulokset Nikinojalla Liite 2: Kylän asutustilanne vuonna 1939

Liite 3: Kylän asutustilanne vuonna 1999 ja maisema Liite 4: Kylän tieverkko

Liite 5: ^Seura-ja yritysluettelo

Liite 6: Yleistietoja osa-alueista 31.12.1995

•

•

o«

iINIKINOJAN iunnitelma99

1. JOHDANTO

Mäntsälän Kylät Ry perustettiin syksyllä -98 maataloussihteeri Eero Laaksosen ^ja maaseutulautakunnan puheenjohtaja Tomi Brusilan aloitteesta. ^Eri kylien edustajien välisessä kokouksessa perustettu yhdistys valittiin toimimaan kunnan alueella olevien yhdistysten yhteistyöelimenä.

Yhdistyksen tarkoituksena on ^{kunnan eri} yhdistysten ja yksityisten asukkaiden yhteisten etujen ajaminen, eri yhdistysten välisenä verkottajana toimiminen, kunnan eri kylien viihtyvyyden ja yhteis- hengen lisääminen, perinteiden vaaliminen sekä kaikinpuolisen hyvinvoinnin edistäminen kunnassa.

Tämän yhdistyksen piiristä on ^virinnyt POMO-rahoitteinen Mäntsälän kylien kehittämishanke, "Toimivat kylät", johontämäkin kyläsuunnitel-

ma kuuluu. Hankkeen tarkoituksena on ^kartoittaa Mäntsälän ^kylien heikkouksia ^javahvuuksia sekä ^{tukea ja} lisätä ^asukkaista lähtevää aktiivisuutta ja kehittymishalukkuutta omien elinolosuhteiden kohot- tamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on kylien kartoitus ^siten, että saadaan ^kat- tava kuva kullakin kylällä ^joolemassaolevista toiminnoista, palveluis ta ^jatoimintatavoista. Samoin kartoitetaan kunkin kylän osalta esim.

muutostarpeet, kehittymistoiveet, palvelujen tarve jne.

Tavoitteena on myös

kyläympäristön

^tarkastelu asumisviihtyvyyden jakulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta sekä kunkin kylän ^erityis- piirteiden korostaminen.

Hankkeella tavoitellaan myös yhteistyötä eri yhdistysten välillä sekä ylipäätään maaseudun ^asukkaiden aktivoimista niin fyysiseen kuin henkiseenkin toimintaan.

Mäntsälässä halutaan ^nyt suunnitelmallisuutta ^jatiedon^vaihtoa sivukylien ja kuntasektorin kesken.

Siihen tämä kyläsuunnitelma antaa ainekset jaluo osaltaan maa- seudulle kestävää ^kehitystä.

Nikinojan kyläsuunnitelman runkona on käytetty vakinaisesti kylässä asuville postitse jaettua kyselykaavaketta jasiitä saatua ^palutetta.

Palautettujen kyläkyselyjen tulokset on esitetty liitteessä

1.

Kyläsuunnitelmaa on ^{käsitelty kuudessa} kyläkokouksessa Nikinojalla ja neljässä kokoontumisessa Sulkavalla (kouluasiat). Kokouksissa on ollut mukana kylässä toimivien seurojen edustajia ja muita ^aktiivisia kyläläisiä. Lisäksi yksityiskohdista on ^pidetty pienempiä palavereja.

♦

♦

K>3

IINIKINOJAN IUUNNITELMA99

Sulkavalla toimivan ^{yhteisen koulun,} peruskoulun ala-asteen,

kouluasiat on suunnitelmassa käsitelty yhteistyössä koulupiirin mui- denkylien edustajien ^kanssa.

Liikunnallisten asioiden selvittelyssä on tehty yhteistyötä yhteisen urheiluseuramme, Sulkavan Sisun ^kanssa.

Maisema-arvion rungon on ^tehnyt miljöösuunnittelua Hanna Kuisma.

Kylän historiaosan varhaishistoria ^perustuu Mäntsälän Historia -kirjaan (osa I) jamyöhäishistoria pääsääntöisesti Leo Salosen muistiinpanoi- hin. Terttu Keskinen selvitti ^kouluun, postiin ja puhelimeen liittyviä asioi-

ta, Jarmo Keskinen maa- ^ja metsätaloutta ^jaSisko Aalto ^terveyden- huoltopalveluja.

Graafisen ulkoasun on ^tehnyt Ritva Ruuska-Tuominen ^jasuunnitelman kokoajana ja yhdyshenkilönä on toiminut Jari Tuominen.

Kyläläiset ^toivovat, että heidän hyvin perustelemansa esitykset tu- levat kuulluiksi kunnan virkamies- kuin luottamusmiestasolla.

•

•

EB!

IpSiINIKINOJAN

LÄSUUNNITELMA99 2. KYLÄHISTORIASTA

2.1. VARHAISHISTORIA RUOTSIN ^JAVENÄJÄN VALLAN AIKANA

Kylällä elävän ^tarinan mukaan ^Nikinojan kerrotaan saaneen niinensä Nikki -nimisestä tervanpolttajasta, joka hukkui Nikinojaan. Hän ^oli luul- tavasti hollantilainen liikemies ja merenkävijä ^Niklas van der Bucht, jokakatsasteli ^ja osti Porvoonjoen latvavesiltä ^sopivia tervashonka- metsiä tervanpolttoon. Terva kuljetettiin Nikinojaa pitkin Porvooseen.

Nikinojaa jaKärkölän ^Lappilaa kutsuttiin aikoinaan Sordilanmaaksi tai Pellinginkoskenmaaksi. Nimi Sordilanmaa ^viittaa tiettävästi ^Har- vialan kartanon ^{omistajaan Henrik} Svärdiin.

Alueen uskotaan olleen vanhaa Vanajan yhteismaata, joka 1400- luvun puolivälissä ^joutuiHarvialan kartanolle. Näin ^Nikinoja kuului

Hämeeseen, Janakkalan hallintopitäjään. ^Itse Nikinojan kylä on ilmeisesti ^syntynyt 1600-luvun alkupuolella.

Vuodesta 1627 ^{alkaen Nikinoja} mainitaan kruunun verotileissä.

Taloja oli silloin ^{yksi ja}sitä piti kartanon lampuoti Sihvo Yrjönpoika.

1600-luvulla henkikirjoitetuksi ilmoitettiin enimmillään vain 5 henkilöä.

Osaa väestöstä ^ei tuolloin tosin ilmoitettu henkikirjoihin.

Kylä autioitui 1700-luvun ^{alussa, jolloin}olivat nälkävuodet ^ja isoviha.

Vuosina 1724-44 Nikinojalla oli vain ^{yksi tila, jonka omisti} Kärkölän silloinen nimismies.

Vuosina 1754-85^tiloja oli ^kaksi ja torppia yksi.

Vuonna 1775 toteutetun ^{lääninjaon yhteydessä Nikinoja erotettiin}

Sulkavan jaOlkisten tavoin lopullisesti Hämeen Janakkalasta ^ja liitettiin Uudenmaan Mäntsälän hallintopitäjään.

Vuodesta 1780 alkaen Nikinojalta myytiin tukkipuita ^Sulkavan sahalle.

Sahasta ^johtuen Sulkavalla vieläkin ^puhutaan Sahakylästä.

Nikinojan kaksi vanhinta ^tilaa ovat olleet Anttila jaJussila, joiden isännät vuonna 1785 olivat ^Antti Jaakonpoika Anttila ja Juho Pe- kanpoika Jussila. ^Tilojen päärakennukset ^ovat vielä nykyäänkin ^pys- tyssä, tosin autiotaloina.

Anttilan vanha päärakennus Nikinojantieltä etelästä päin tarkasteltuna.

Oikealla ^Jerpin- mäentien^liitty- mä jaulko- rakennuksia.

•

•

m

SiINIKINOJAN

!«

iunnitelma99

Nikinojan kylässä aloitettiin ^isojako vuonna ^1785, jolloinsen tilukset arvioitiin. Kylässä katsottiin ^olevan liikamaata ^{peräti 13} uudistilan tarpeisiin. Osa liikamaasta annettiin kuitenkin e.m. kahdelle tilalle.

Uudistiloja muodostettiin ^{vain kolme,} nimittäin ^Eerola, Saarela (Saa- risto) ja Heikkilä. ^Vuonna 1790 viljelyksessä oli 106 ha.

Vuonna 1809 ^Nikinojan alkuperäinen kantatila oli jakaantunutneljän viljelijän kesken. Yksi uudistiloista oli saanut kaksi viljelijää.

Kaikilla oli tuolloin sukuoikeus.

Henkikirjan mukaan viljelijät olivat:

no 1 (kantatila) ^: Juho Antinpoika, Kalle, Antti, Juho

no 2 ^: Heikki Heikkilä

no 3 ^: Aatami ^Saaristo

no 4 ^: Eerik jaAntti Eerola

Kantatilan mailla oli vuonna 1809 vielä ^kolme torpparia, joidennimet olivat Juho^{Heikkilä, Kaapo} Pitkälä ^ja Eerik. ^Torppien määrä oli suu- rimmillaan vuosisadan loppupuolella (7 kpl).

Tilojen lukumäärä kasvo! seuraavasti vuosisadan vaihteessa:

VUOSI TILOJEN MÄÄRÄ

1850-1870 6 kpl

1890 ^9kpl

1910 18 ^kpl

1917 25 kpl

Nikinojalle saatiin kiertokoulu vuonna 1873. Esimiehenä toimi isäntä Eerola.

Viljelyala kasvoi vuosina 1877-1910 189 hehtaarista 443 hehtaariin.

Kylän ensimmäinen ^seura, nuorisoseura, perustettiin vuonna 1913.

2.2. MYÖHÄISHISTORIA SUOMEN ITSENÄISYYDEN AIKANA

Tämän vuosisadan alkupuolella kylän väkiluku^{ylitti 200} henkilön rajan Nuorisoseurantalo Tapionlinna rakennettiin talkoilla lopulliseen muo- toonsa vuonna ^1925, jolloin myöskylälle rakennettiin varsinainen koulurakennus.

Tätä ennen ^{koulua pidettiin} Anttilan tilan alasalissa kolme vuotta.

Kylän sivistys-ja huvielämän ^sydämet rakennettiin vanhan Jussilan ja Nummelan tilojen maille(kts. liite 2).

1920-luvultaalkaen teatteritoiminta ^oli voimissaan nuorisoseura- työssä. Haluttiin järjestäänuorisolle ja muulle väelle ulkopuolisista tahoista riippumatonta ja mukavaa kanssakäymistä.

#

•

K"3

INIKINOJAN lUUNNITELMA99

Nuorisoseura järjesti hiihto- ^jayleisurheilutoimintaa, tanhuja ja ^iltamia.

Nikinojan silloiset hiihtäjät pitivät yllä kylän tunnettuvuutta.

Kesäjuhlat näytelmineen javiisiotteluineen (100 metrin ^{juoksu,kuula,} 1000/1500 ^metrin juoksu, korkeus/pituus, keihäänheitto) olivat tuohon aikaan suuri tapahtuma, jokakeräsi väkeä kauempaakin.

Vuonna 1928 Nikinojalla ^aloitti ensimmäinen taksi Leo Anttilan liiken- nöimänä. ^Samaan aikaan aloittivat sulkavalaiset Vietti Laine jaArttur Virtanen kuorma-autoliikennöinnin ^{myös Nikinojan alueella.}

Vuonna 1931 ^kylälle perustettiin Marttayhdistys opettaja Ingrid Häkän esityksestä. Mandi Salila ^toimi perustavan kokouksen puheenjohta- jana. Marttayhdistys toi yhteiskunnalliset asiat sivukylän ^naisten ulottu-

ville, samalla ^kun jäseniä perehdytettiin kotitalousneuvontaan, perhe- elämän ^{henkisen ja}aineellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ^joka kuukausi pidettävissä marttailloissa.

Opettaja Ingrid Häkän aikana myösraittiusseuratoiminta ^oli kylällä voimissaan 1930-luvulta vuoteen ^1945. Raittiusseuratoimintaan kuului

hengellisen laulu-ja lausuntatoiminnan lisäksi mm. hiihtokilpailuja sekä kerhotoimintaa koululaisille.

Vuonna 1932 Nikinojan jokiuomaa oikaistiin ensimmäisen kerran ^tul- vien vähentämiseksi. Tulvat aiheuttivat jatkuvasti haittaa ^pelloille.

Myös teitä oli usein veden alla.

Vuonna 1938 Nikinoja-Sulkava tie oikaistiin nykyiselle paikalleen ja rakennettiin maantieksi.

1930-luvulla ^Lappilaan suuntautuva maantie oli ^jorakennettu nykyiselle paikalleen.

Vuonna 1939 valot syttyivät Nikinojalle, kun kylää alettiin sähköistää.

Kylän asutustilanne vuodelta 1939 on ^esitetty liitteessä 2 Leo Salosen muistikuvan ^mukaan. Tuolloin kylässä oli 25 sellaista ^{maatilaa, joissa} viljelty peltoala ylitti 5 hehtaaria. Pienempiä ^{tiloja ,} ns. mäkitupalaisia, oli ^{4 kpl.} Muita vakinaisesti asuttuja taloja ^oli 27 kpl.

Jussilan ^tilan viereisellä mäellä ^oli kaksi kauppaa. Alempanna mäessä oli ^OTK:n Nikinojan myyntipiste ja ylempänä yksityinen Vihervaaran

kauppa.

Asukkaita kylällä oli 260 henkilöä.

Toimivia ^seuroja nuorisoseuran, marttojen jaraittiusseuran lisäksi olivat suojeluskuntoja lottien Mäntsälän osasto.

Kylä ^oli voimissaan, kun kylällä oli myös oma kansakoulu ^{(tosin supis-} tettuna) ja oma nuorisoseurantalo Tapionlinna.

Kunnallisvaltuutettuna Nikinojalta toimi ^Viljam Salila.

•

•

m

MINIKINOJAN iunnitelma99

Talvi-ja jatkosodan ^aikana, vuosina ^{1939-1945, rintamalla} kaatui ^kuusi nikinojalaista.

Sota-aikana liikemies Soini Aalto ^teki pilkkeitä puukaasuautoja varten.

Aallolla oli myös kuorma-autoja, maidonajoa ^Helsinkiin jatoiminnassa oleva sirkkelisahoja pärehöylä, jolla tehtiin kattopäreitä. ^Aallon

maitoautoissa ^oli sen aikaisen ^tavan mukaan myös henkilökuljetusta (ns. sekajuna). Puufirma oli nimeltään ^{Lappilan Puu.}

Sodan jälkeen kylällä alkoi taas voimakas kasvuvaihe. Siirtolaisväkeä asutettiin ^kylälle.

Maa-ja

metsätalous^{kukoisti ja} harrastustoiminta oli vilkasta.

Nikinojan jokiuomaa oikaistiin toistamiseen vuonna 1947.

Vuonna 1948 Nikinojalle perustettiin urheiluseura ^{osasto Nikinoja,} Mänt- sälän Urheilijoiden (MU) alaosastoksi.

Seurassa harrastettiin ^hiihtoa, yleisurheilua jasuunnistusta.

Samana vuonna kylälle perustettiin maamiesseura antamaan tieto- taitoa viljelijöille. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 46 henkilöä.

1950-luvulla ^kylän asukasmäärä oli suurimmillaan 272 henkilöä, minkä jälkeen asukasluku alkoi laskea. ^Maa-ja metsätalous koneellistui, eikä kaikille ^riittänyt töitä.

1951 perustettiin urheiluseura Sulkavan ^Sisu, joka jatkoi osasto Nikinojan toimintaa.

Vuosina 1950-1954^kylällä toimi tiilitehdas, Konetiili Oy, Esko Anttilan pitämänä. Tehdas työllisti toistakymmentä nuorta kesäaikaan.

Kylän yhteinen kuivuri rakennettiin vuonna ¹⁹⁵³ maamiesseuran ^kone- osaston toimesta.

Julkinen linja-autoliikenne oli tuohon aikaan kahden liikennöitsijän autojen varassa. Viiden kilometrin päässä Lappilassa oli^rautatie- asema jasen kautta kulki päärata Helsingin jaLahden välillä.

1955aloitti Artturi Kuosmanen autoilun Nikinojalla aluksi maidonajolla ja myöhemmin tavarakuljetuksilla. Nämä ajot jatkuvatedelleen.

Vuonna 1956 nikinojalainen Raija Eerola saavutti Suomen mestaruu-

den naisten korkeushypyssä.

Vuonna ¹⁹⁵⁸kylälle perustettiin metsästysseura. Seura ^{alkoi järjes-} tää hirvipeijaisia, jonnekutsuttiin yleensä koko ^kylä. Tämä ^perinne

jatkuu edelleen.

1960 ^Artturi Kuosmanen ^aloitti taksiautoilun. Taksiliikennöinti jatkuu edelleen.

••

♦

EO3

i ^NIKINOJAN lUUNNITELMA99

Vuonna 1963 kylän kansakoululle rakennettiin lisärakennus. ^Tilaa käy- tettiin yhdistettynä ^veisto-ja voimistelusalina.

Nuorisoseurantalo Tapionlinna purettiin vuonna 1966.

Leo Salonen toimi ^Jukolan Viestisuunnistuksen ^johtajanavuonna ^1968, jolloinhänet myös kutsuttiin Jukolan johtoryhmään ns. Kaukametsä- läisiin. ^Jäsenyyson elinikäinen.

Vuonna 1969 koulutoiminta lakkautettiin Nikinojalla ja sen ^jälkeen nikinojalaiset lapset jatkoivatkoulunkäyntiään viiden kilometrin pääs- sä Sulkavalla.

Koulurakennukset vuokrattiin yksityiseen käyttöön. Uudempi koulura- kennus oli vuokralla vaatetehdas Piiroisella vuosina 1970-71.

Kylän seurat saivat kokoontua uudemmassa koulurakennuksessa vaa- tetehtaan ^toiminnan päättymisen jälkeen ja vanhempi koulurakennus

myytiin yksityiselle taholle.

1970-luvulla poismuutto kylältä tasaantui.

Artturi^Kuosmanen laajensi liiketoimiaan ja perusti Nikinojalle kylä- kaupan vuonna 1970.

Vuonna 1975 Orvokki Salosesta ^tuli Suomen mestari naisten hiihto- suunnistuksessa 35-vuotiaiden ^{sarjassa ( hopeaa tuli} naisten viesti- suunnistuksessa 1973 yleisessä sarjassa).

Vuonna 1979 Sulkavan ja Nikinojan välinen maantie päällystettiin ensimmäisen ^{kerran, kun} tieväli hyväksyttiin ns. moreenimurskeko- keilutieksi.

Vuonna 1981 kylän ^keskustaan rakennettiin tievalot Jerpinmäentien jaEtuheikkiläntien väliselle tieosuudelle.

Kunnallisvaltuutettuna toimi tuolloin Harto Palen.

Nikinojan viimeinen ^{perkaus ja} oikaisu aloitettiin 1980-luvulla ^ja saatiin loppuun 1990-luvulla.

Kyläkauppa lopetti toimintansa vuonna 1993.

1990-luku on ollut nuoren maanviljelijäsukupolven esiinmarssia EU- aikakauden pykäläviidakossa.

Kylälle on tullut ^uusia asukkaita ^jarakennuksia on paranneltu kesä- asukkaidenkin käyttöön.

Vaikka kylältä puuttuvat ns. peruspalvelut ^{(koulu, kauppa,} posti), ^ja julkinen linja-autoliikenne on ^{heikkoa, niin silti}kylässä ollaan suhteel- lisen tyytyväisiä ^jatulevaisuudenuskoakin löytyy.

Koululaisliikenne toimii. Kullervon ^{Taksi kyyditsee} alaluokkalaiset Sulka- van ala-asteelle. Yläluokkalaiset kulkevat linja-autolla kirkonkylän kouluihin.

•

♦

BO

IINIKINOJAN IUNNUELMA99

Nikinojalainen Kalle Vuori on voittanut Suomen mestaruuksia trap- ammunnan joukkuekilpailuissa vuosina ^{1997. -98 ja-99} nuorten sarjoissa.

Vuonna 1998 metsästysseura rakensi laavun Mommilantien läheiselle kumpareelle kyläläisten yhteiseen käyttöön.

1999Sulkavalle perustettiin etätyön koulutuspiste Tietotassu Kimmo Laineelle Jerpinmäentien varteen. Sielläkoulutetaan myös ^nikinoja- laisia ATK-oppeihin erilaisilla kursseilla.

Sulkavan Sisun riveissä nikinojalaiset ovat urheilleet hiihdon ^ja suunnis- tuksen merkeissä.

Koululaisten ja nuorempien yhteistä viikottaista palloilukerhoa (jalka- pallo jasähly) on ^pidetty vanhalla koululla osana nuorisotoimintaa.

Talvella on luisteltu.

Kylällä on toiminut aktiivisesti viisi seuraa: martat, nuorisoseura, met- sästysseura, maamiesseuroja diakoniapiiri.

Seuratovat tiivistäneet yhteistyötään jatehtäviä on kierrätetty.

Kokoontumis-, harrastus-ja juhlatilanaon ^käytetty entisen ^koulura- kennuksen voimistelu-ja veistosalia.

Vuonna 1999 kylällä on jäljellä 11 omistajiensa viljelemää maatilaa.

Viljelty ala on noin 700 hehtaaria.

Muita asuttuja taloja kylässä on 19. Kesäasukkaiden rakennuksia on 12 kappaletta.

Kaikkiaan kylässä on noin 70 asukasta maarekisterin mukaisten ^rajo- jenalueella.

Nikinojan asutustilanne vuonna 1999 on esitetty liitteessä 3.

Kunnanvaltuustossa ^kylältä toimii Jarmo Keskinen.

•»

* s

iHiINIKINOJAN

suunnitelma^

3. TEEMAT

3.1. PALVELUT

3.1.1. KOULU

Nikinojan oma koulu lakkautettiin vuonna 1969 oppilasmäärän

vähentyessä. Sen jälkeen lapset ovat

käyneet

^{ala-asteen koulun Sul-}

kavalla, jonnetulee lapsia myös Olkisilta ja Maitoisilta.

Sulkavankoulu

on

^{perustettu vuonna} 1893. Se on kaksiopettajainen.

Muuta henkilökuntaa on ^{yksi henkilö, joka hoitaa} keittäjän, siivoojan jatalonmiehen ^virkaa.

Koulun ^säilymisen kannalta oppilasmäärä on ^{turvattu, joka}on noin 30 oppilasta tulevina vuosina.

Nikinojalta on lukuvuonna 1999-2000^viisi oppilasta ja seuraavina vuo- sina lukumäärä hieman nousee.

SULKAVAN KOULUN OPPILASENNUSTE

LUKUVUOSI

1.

LK 2. LK 3. LK 4. LK 5. LK 6. LK YHTEENSÄ

Uutta opetussuunnitelmaa tehdään yhdessä ^{Lukon ja}Sälinkään kou- lujen kanssa. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Pienessä koulussa vanhemmat voivat osallistua koulun toimintaan vanhempain-

iltojen ym. välityksellä. Vanhempien ja opettajien yhteistyö toimii ^erin-

omaisesti, kouluun voi aina ottaa yhteyttä tarvittaessa. Nykyisten ^opet- tajien toimintaan ollaan tyytyväisiä.

♦

•

*s*l

bMNIKINOJAN IUNNUELMA99

Koulu järjestöä yhdessä 4. koulupiirin muiden ^koulujen (Sälinkää,

Lukko) kanssa yhteisiä teemapäiviä ym. tapahtumia, jolloin oppilailla on mahdollisuus tutustua toisten ^koulujen toimintaan ja oppilisiin.

Kyläläisille javanhemmille järjestettyjäyhteisiä tapahtumia ovat mm.

keväällä ruohokauden avajaiset ja joulukuussa yhteiset myyjäi- set Sulkavan Toukolassa muiden ^{tahojen kanssa.}

KULJETUKSET

Noin 90 ^%koulun ^oppilaista on koulukuljetusten piirissä, koska ^oppilas- ottoalue on näinkin ^laaja.

Kuljetukset hoitaa nikinojalainen taksiautoilija Kullervo Kuosmanen 10 hengen taksilla. ^Taksin sijainnista johtuen nikinojalaiset joutuvat tulemaan koululle ensimmäisinä ja lähtemään viimeisinä. Odotus-

aikaa on ^{noin puoli} tuntia aamuin illoin joka päivä.

KOULURAKENNUS

Koulun keittiö-ja ruokailutilat on ^juuriremontoitu ^ja ne ovat hyvässä kunnossa.

Tällä hetkellä ^oppilaat tarvitsisivat eniten kunnollisia pukeutumis-ja pesutiloja liikuntatunteja varten. Nykyisin vaatteiden vaihtoon käy- tetään luokkaa ^javeistotarvikekomeroa. Myös liikuntasalin lattia kaipaisi kunnostusta.

Vessojen valaistusta pitäisi parantaa.

Opetusvälineiden puutteita:

- urheiluvälineitä (esim. räpylöitä lisää)

- teknisen työn välineitä

- ompelukoneita ( nyt on vain yksi ^kone, joten oppilaat joutuvat odottamaan vuoroaan)

- toinen piirtoheitin

- uusi kopiokone PIHA

Koko ^piha vaatii suunnittelua; parkkipaikka olisi osoitettava selväs- ti tiettyyn paikkaan, jossa autot eivät haittaisi pelejä.

Tienpuoleinen aita olisi uusittava ^jakorotettava, jotta pallot eivät ^len- täisi tielle. Kiipeilytelineen alusta pitäisi saada turvalliseksi (kivet pois), salaojitus tarkistettava oven edestä ^(talven aikana aina jäässä) ^ja rappusten yläpuolelle katolle tarvittaisiin lumiesteet.

Tie on ^koulun kohdalla vaarallinen; vaikka nopeusrajoitus on 60km/h, sitä ei noudateta. Pihaliittymistä on huono

näkyvyys

^tielle.

Tarvetta on esim. kevyen liikenteen ^{väylään tai} piennarlevitykseen.

Paikalle olisi hyvä saada ainakin hidasteet ^tai mieluiten ^suojatie tark- kaan harkittuun paikkaan. Valaistus ^olisi talvella välttämätön.

Koulun takana olevan entisen kasvimaan paikalle olisi mahdollista

•

f

KK

INIKINOJAN IUUNNITELMA99

rakentaa toinen pienempi kenttä esim. ^luistelukäyttöä n. Jotta ken- tästä tulisi kunnollinen, se vaatisi salaojitusta ja melko paljon hiekkaa Kunnalla ^ei ole tällä hetkellä varaa näihin tarvikekustannuksiin. ^Van-

hemmat olisivat valmiita kentän rakennustöihin talkoovoimin.

Pienemmin kustannuksin saataisiin luistelukenttä ^yläpihan kentälle ottamalla koko alue ^heti liittymästä lähtien hyötykäyttöön ^jasiirtä- mällä jalkapallomaaliatalven ajaksi. Kenttää olisi hyvä kuitenkin ta- sata, jotteiluistinradan jäädytysvesikarkaisi kentältä.

KOULUN YHTEISKÄYTTÖ

Mäntsälän seurakunta pitää koululla ^jokatoinen tiistai nuorisoker- hoa kouluikäisille.

Koululaisten iltapäivähoito voisi ^olla mahdollista järjestää koulun tiloissa sekä mahdollisesti ^myös vanhusten ruokailu.

ESIKOULU

Tällä hetkellä nikinojalaiset esikoululaiset^käyvät Mäntsälän seu- rakunnan järjestämää^esikoulua Sälinkäänkartanon tiloissa kaksi kertaa viikossa.

Esikouluopetus tulee pakolliseksi vuoden 2001 ^{elokuusta, jolloinkun-} nan on järjestettävä opetus ja kuljetukset myös sivukylille.

Esikouluopetuksen on tapahduttava koululla eri tilassa varsinaisen opetuksen ^kanssa, mutta

samaan

^aikaan.

3.1.2. PÄIVÄHOITO

Kunnalliset päivähoitopaikat ovat ^kaukana Mäntsälän keskustassa (24 km). Lähin ^yksityinen päivähoitopaikka on Sälinkäällä (ryhmäper hepäiväkoti) ^{12 km:n} päässä Nikinojalta.

Tällä hetkellä päivähoitopalvelujen tarve ^{kylällämme on} vähäinen.

LASTEN LUKUMÄÄRÄ NIKINOJALLA 31.12.1998

Sivukylien luontevimmat päivähoitotavat ovat "ryhmikset" ja perhe- päivähoitopaikat.

Kuntien ^rajat eivät saisi olla esteenä päivähoitopalvelujen saannille.

3.1.3. VANHUSTENHOITO

Vanhustenhoidossa haluttaisiin käyttää sairaanhoito-, kodinhoito-ja kuljetuspalveluja nykyistä enemmän.

#

♦

*g

IISINIKINOJAN

iunniteuvia99

Kylällä on joskus kiertänyt asiointitaksl ^{mutta käyttäjiä ei ollut tarpeeksi} VARTTUNEEMMAN VÄEN MÄÄRÄ NIKINOJALLA 31.12.1998

65-69 v, 8 hlöö 70-74 v, 4

75-79 ^v, 3 ^-"-

80-84v. ^{0 -"-} (Lähde: Tilastokeskus) 85+ v. ^{1 -"-}

Yhteensä ¹⁶ henkilöä (18% alueen väestöstä).

Erityisesti vanhuksille suunnattua omaa virkistystoimintaa kylällä ei

ole, mutta ^viiden aktiivisesti toimivan kyläseuran tapahtumista löytyy myös vanhuksille runsaasti ohjelmaa, mm:

- kesäretket, kesän saunailta ja erilaiset luontoretket -juhlat, kokko, hirvipeijaiset, pikkujoulut jailotulitus -järjestötoimintaseuroissa

- marttaillat, näyttelyt ja myyjäiset

- diakoniapiiri, ^kinkerit, kesäseurat

Kirkkokyytiä ei ole aina kaikille halukkaille saatavilla, koska ^julkista liikennettä ^{ei ole} pyhinä.

Ratkaisumahdollisuuksina voisi olla esim. kylien omat nimikkopyhät kirkossa (joihin voitaisiin erikseen ^{hoitaa kyyti} sivukyliltä), kylällä pidettävä jumalanpalvelustai "kirkkokyytirengas".

Ruokaostosten tuonti kotiin jaasunnon remontointi vanhuksille sopi- vaksi helpottaisi vanhusten päivittäistä elämää.

Vanhusten "auttamisrengas" olisi hyvä olla olemassa silloin, kun van- huksen omat voimavarat ehtyvät eikä lähipiiristä löydy tarpeeksi apua.

Tulevaisuudessa ^kylälle saattaisi muodostua seniorikerho, kunhan so- pivia vetäjiä

löytyisi.

^Kylän ikäluokassa 55-69 v. on Tilastokeskuksen mukaan 30 henkilöä kattaen 34% alueen väestöstä.

3.1.4. TERVEYDENHUOLTO- JA MUUT SOSIAALIPALVELUT

Yhteiskunnassamme kansalaisten hyvinvointi on parantunut, mutta maan eri ^{alueiden niin}kuin kunnassamme eri väestöryhmien jaeri kylien eriarvoisuus on lisääntynyt.

Kyläläisillä on periaatteessa oikeustasa-arvoisiin palveluihin.

Kyläläiset näkevät, että kyläsuunnitelman mukaan sosiaali-ja ter- veyspalveluiden tavoitteena on vahvistaa ihmisten omatoimista selviytymistä.

•

* KK

INIKINOJAN UNNITELMA99

Kunnan viranhaltijoiden jakyläläisten oman vapaaehtoistoiminnan työn keinoin kyläläiset pyrkivät ehkäisemään syrjäytymistä, ^uupumis- ta jalievittää syntyneitä ongelmia.

Terveyspalvelut haetaan Mäntsälän keskustasta ^{(24 km)} terveyskes- kuksesta tai yksityisiltä lääkäriasemilta ^tms. paikoista.

Kyläläiset näkevät tärkeäksi kohdentaa ^palveluja vanhusten ^{ja .} apuatarvitsevien itsenäiseen ^ja omatoimiseen elämään tavallisen elämisen ehdoilla. Tärkeänä ja tarpeellisena toimintamuotona ovat edelleen mm. kunnan terveyskeskuksen, lastenneuvolan, kotipal- velun jakotisairaanhoidon ^tarjoamat palvelut. Kyläläiset ^näkevät, että näitä palveluja ^tulee kehittää kasvavien ^ja muuttuvien^tarpei- den mukaan.

Näiden rinnalla on tarpeelista jatkaayhteistyötä Medi-Heli lääkäri- helikopterin kanssa. Tämä ^tuo asiantuntevan ^janopean avun kyläl- lemme akuutteihin lääketieteellisiin tarpeisiin.

Lääkärien puhelinvastaanottoajalla soittaminen koetaan ^vaikeaksi, silliä ^linja on ^{usein varattu ja}vastaanottoaika on liian ^lyhyt.

Nikinoja kuuluu Lahden telepiiriin, kun taas Mäntsälän keskusta

Uudenmaan telepiiriin. Tämän vuoksi ^puhelut jonotusaikoineen ovat kaukopuheluita ^ja siten ^{kalliimpia kuin} useimmissa ^muissa Mäntsälän kylissä.

Kylän yleisen mielipiteen mukaan kunnan pitäisi muuttaa ^palvelunu- meronsa sellaisiksi, että kaikki niihin soitetut puhelut olisivat^paikallis- puhelujen hintaisia. Tämä on teknisesti mahdollista.

3.1.5. PALO- JA PELASTUSTOIMINTA

Kylällä ei ole omaa ^VPK:ta. Lähimmät vapaapalokunnat toimivat 12 km:n päässä Sälinkäällä ^{ja5 km:n} päässä Kärkölän Lappilassa.

Nikinojakuuluu Sälinkään VPK:n alueeseen. Sälinkäälläkehitettä- vän VPK:n "ensivastetoiminnan" ^johdosta Nikinojalle tulee määrä- tynlaisissa sairaustapauksissa ensiksi ^paikalle paloauto ⁺ 3-5 miestä auttamaan jatämän jälkeen tulee ambulanssi perässä.

Nikinojalla entisen ^koulun tiloissa on useita ^{vanhoja kunnan jauhe-}

sammuttimia, joidenmääräaikaistarkastuksista ^kunnan tulisi huoleh- tia. Sammuttimien säilytystilan ulkopuolella on asianmukainen ^palo- merkkirakennuksen seinässä.

Hälytysnumeroon soittamisessa on se ongelma, että puhelu ohjau- tuu Lahteen eikä ^Keravalle, josta ohjataan Mäntsälän ^{palo- ja}pe- lastustoimintaa.

#

#

KK

IINIKINOJAN

iunnitelma^

3.1.6. JOUKKOLIIKENNE

Linja-auto liikennöi Mäntsälään edestakaisin ainoastaan kerran päivässä ^ja ainoastaan kouluaikoina. Kesäaikaan paluuvuoroa Mäntsälästä ei ole.

Juna kulkee ^{Lappilasta 5 km:n päästä} sekä Riihimäen ^ja Lahden suuntaan. Riihimäen suuntaan on nykyisin yhdeksän paikallisjuna- vuoroa ja Lahden ^{suuntaan kymmenen} vuoroa.

Koulutaksi ottaa ala-asteen oppilaat kyytiin kotiliittymästä (matka Nikinojalta Sulkavalle on ^{yli viisi} kilometriä).

Julkisen ^liikenteen palvelut Nikinojalla ovat todella huonot. Henkilö- auto on talouksille välttämätön, kun kylällä ei ole ^palveluja.

3.1.7. KAUPPA

Kyläkauppa lopetti toimintansa vuonna 1993.

Kylän asukasmäärä (70-90 henkilöä) on luultavasti liian pieni, jotta kauppa kannattaisi. Nykyään kylällä käy myymäläautokaksi kertaa viikossa.

Kyselyn mukaan päivittäistavarat ostetaan etupäässä Järvelästä, Mäntsälän keskustasta tai Lappilasta. Erikoistavarat hankitaan suu- relta osin muualta ^kuin Mäntsälän keskustan liikkeistä mm. Lahdes- ta, Helsingistä jaRiihimäeltä.

Maataloustarvikkeista ostetaan puolet Mäntsälästä.

3.1.8. POSTI

Nikinoja kuuluu Lappilan postinumeroalueeseen ia Uudellamaalla niihin harvoihin paikkoihin, joihin päivän sanomalehtiä ei kanneta varhaiskantona ^erikseen, vaan muun postin yhteydessä päivällä.

Lähtevä ^posti lähtee ^nykyään kotilaatikosta tarvittaessa.

Sunnuntaijakelua ei myöskään jaeta erikseen sivuteiden varrelle ns. kotilaatikoihin, vaan yksinomaan päätien eli Nikinojantien var- teen.

Näissä ^asioissa pyritään parantamaan postipalveluja.

Lähipostipiirien kanssa ^voidaan neuvotella tarvittaessa.

Toisaalta nykyinen postipakettien lähetys ja hakeminen Lappilan asiamiespostista on koettu hyväksi.

Nykyään

postipakettien kotiinkanto on maksutonta, jos postitoi- mipaikkaan on yli viisi kilometriä.

Osa kyläläisistä haluaisi, että ^Nikinoja siirrettäisiin Lappilan sijasta uuteen postinumeroalueeseen oman kunnan puolelle Mäntsälään.

sr

f

•

INIKINOJAN iunnitelma99

Tällöin esim. osoitteisiin ^perustuva mainonta olisi oikeampaan osu- nutta. ^Nykyisin Mäntsälän kauppojen tarjouslehdet eivät tule Nikin- ojalle. Sen^sijaan saamme tarjouksia Padasjoen autokorjaamoiden merkkihuolloista. ^Samoin autokatsastusajat varautuvat ^Lahdesta, eikä ^esim. Järvenpäästä.

Osoitteen muuttaminen siirtäisi Nikinojan automaattisesti ^varhais- jakeluun.

3.1.9. PUHELIN

Suurin osa Nikinojasta kuuluu Hämeen telealueen ^{Lahden verkkoryh-} mään (03). Kylän länsiosa sitävastoin kuuluu Uudenmaan alueen verkkoryhmään (019).

Tästä ^johtuen puhelut ^ovat paikallispuhelun hintaisia Lahden suun- taan ja Tampereelle. Mäntsälään soitettaessa puheluista velotetaan kaukopuhelumaksu.

Nikinojalaisten numerot eivät ole Uudenmaan alueen (019) puhelin- luettelossa, jostaseuraa ongelmia muiden mäntsäläläisten soitta- essa tänne. Numerotiedustelukaan ei osaa ^{auttaa, jollei}kysyjä tie- dä ^Nikinojankuuluvan Lahden verkkoryhmään. Samoin me emme löydä oman kuntamme numeroita Lahden luettelosta. Mäntsälän palveluhakemisto korjaa jonkinverran tätä tilannetta.

Osa kyläläisistä ^{haluaisi siirtyä} Mäntsälän ^{ja Uudenmaan} telealuee- seen (019). Tällöin ongelmat poistuisivat itsestään soitettaessa hätä- numeroon ^ja lääkärien puhelinaikoihin. Lisäksi olisimme samassa puhelinluettelossa muun Mäntsälänkanssa.

♦

•

aa

!■■»

äMSffINIKINOJAN iunnitelma99

3.2.

YMPÄRISTÖ

3.2.1. MAISEMA

YLEISPIIRTEET

Nikinojan kylämaiseman yleispiirteenä ovat loivasti kumpuilevat peltoaukeat, joita ojat halkovat.

Näkymä

Etuheikkiläntien ja Nikinojantien risteyksestä etelään

(nk. Pajamäki).

Kaukomaisemaa ^rajaavat mäenkumpareet. Mäntsälän korkein kal- lio (Rajakallio) ^{kohoaa 131,7} m merenpinnan yläpuolelle, lähes ⁵⁰ metriä ^viereisen peltoalueen yläpuolelle (liite 3).

Metsät ovat pääosin kuusivaltaisia.

Kylän läpi kulkee yksi suurempi ^tie, Nikinojantie, joka on yleisin maise man tarkastelukohta.

Ainoan vesielementin^kylään muodostaa Nikinoja, joka laskee Sul- kavanjärveen.

Perinteistä kylämaisemaa parhaimmillaan ovat hyvinhoidetut maa- tilarakennukset kumpuilevien peltojen keskellä. Perinnemaisemia kylällä ei ole.

Kylän koilliskulmassa oleva Luutasuo on ns. ^kohosuo, jonka maan- pinta keskustassa on reunoja 1-4metriä korkeammalla.

RAKENNUSKANTA JAPIHAT

Entinen koulu on kyläläisille erittäin tärkeä^kokous-, harrastus-ja juhlapaikka.

Kylällä on joitakin vanhojarakennuksia aina 1700-luvun ^lopulta asti.

Esim. Saariston ^tilan ulkorakennus, jossa on ns. vellikello, on raken- nettu vuonna ^1791.

•

♦

B8

IpSiINIKINOJAN

LÅSUUNNITELMA99

Saariston tilan päärakennus, rakennettu v. 1886.

Nikinojan rakennuskanta on yleensä hyvin hoidettua ^jamaisemaan sopivaa, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.

Pihojen yleiseen siisteyteen tulisi kiinnittää ^{huomiota, vaikka} ne eivät avautuisikaan suoraan Nikinojantielle. Joillakin ^pihoilla on vanhoja autonromuja, maatalouskoneiden osia ^jamuuta ^rojua.

Kesälomalaisten mökit erottuvat joissakin paikoin muusta rakennus- kannasta.

SÄILYTETTÄVIÄ ^TAI OMALEIMAISÄKOHTEITA

Silmiinpistävin maamerkki kylällä on ^{Kaseksen laajan ja} asumattoman peltoaukean keskellä kasvava ^{komea mänty} (ns. Mamren tammi),

jokatulisi suojella. Männyn etelänpuoleiset juuretovat vaurioituneet ojankaivuun yhteydessä. ^{Ojan putkitusta} tulisi harkita puun kohdalta.

Saariston tilan kivinavetta ^jakivirakenteinen talli ^ovat harvinaisia ^ja kauniita. Navetta on rakennettu

vuonna

^1852jatalli

vuonna

^1853.

Kaseksen ^laajan jaasumattoman peltoaukean keskellä

♦

•

ft>*

MIiNIKINOJAN

IUUNNITELMA99

SORAKUOPPIEN ^JAHAKKUIDEN JÄLKIHOITO

Kylällä on muutamia sorakuoppia, jotka eivät ole enää toiminnassa.

Niiden käyttöä voisi miettiä. ^{Nikinoja ei sijaitse} tärkeällä ^pohjavesi- alueella, joten sorakuoppien jälkihoitoei ole aivan välttämätöntä.

Mommilantien liittymän pohjoispuolella oleva soraharjanne (Terva- haudanmäki) ja -kuoppa ovat ^hyvä esimerkki huomaamattomasta jakauniista maisemaan sijoittumisesta.

Näkymä

Mommilantieltä Toivolan ^pihasta Tervahaudanmäen suuntaan.

Hakkuiden jälkihoitoon ^myös erittäin tärkeää maiseman kannalta jasitä on jo tehty.

KYLÄN KESKUSTA ^JASISÄÄNTULO POHJOISESTA

Nikinojan kylällä ei ole selkeää ^keskustaa, vaan ^taajama levittäytyy nauhamaisena Nikinojantien molemmin ^puolin.

Jonkinlaisia keskittymiä muodostavat entisen koulun alue jaentisen kyläkaupan tienristeys (Etuheikkiläntie).

Entisen ^kaupan tontti ^sijaitsee mäenrinteessä kylän puolivälissä, Nikin- ojantien ja Etuheikkiläntien risteyksessä (liite 3).

Tonttirakennuksineen näkyy Nikinojantiellä kulkeville ^pitkältä matkal- ta sekä ^{myös muualle kylälle} Mommilantien suuntaan. Näin ollen se on ensiarvoisen tärkeällä ^jakeskeisellä ^paikalla.

Kärkölän ^suunnasta ensimmäisen näkymän Nikinojasta antavat

Saariston tilan hyvin hoidetut rakennukset. Vaalea päärakennus on edustava (kuva ^sivulla 18). Pieni padottu lampi on myös miellyttävä yksityiskohta päärakennuksen pohjoispuolella.

Si

♦

♦ äyiINIKINOJAN

;UUNNITELMA99

SISÄÄNTULO ETELÄSTÄ JA PURETTAVAT RAKENNUKSET

Mäntsälästä päin ^{kylään tultaessa} ensimmäisiä näkymiä ovat Ant- tilan tilan vanha päärakennus ^janavetta (kuva sivulla 4). Rakennus- ryhmä on pahoin ränsistynyt jase muodostaa selvän maisemahaitan kylään tultaessa. Näiden rakennusten korjaaminen tulisi luultavasti liian ^{kalliiksi, joten} ne tulisi ehdottomasti ^purkaa.

Tämän ^jälkeentie kaartaa ^pienelle mäelle (nk. Pajamäki), ^jossaon punaisia rakennuksia ^{kauniine pihoineen.}

Mäeltä laskeuduttaessa kiinnittää huomiota tien vasemmalla puo- lella kaatumaisillaan ^{oleva punainen} ulkorakennus ns. Vihervaaran vanha ^{paja (liite} 3), ^jonkapurkaminen olisi niin ikään välttämätöntä.

3.2.2. VÄESTÖ JA ASUMINEN

Kylällä on 11 omistajien viljelemää ^maatilaa, 19 muuta asuttavaa rakennusta ^ja 12 lomarakennusta ^{(liite 3).}

Kylässä asui väestörekisterin mukaan 31.12.1998 68 ^asukasta. Asuk- kaita on ^merkitty Tilastokeskuksen virallisiin luetteloihin ^{89. Ero johtuu} suurelta osin siitä, että Tilastokeskuksen ^raja noudattelee entistä

äänestys-ja koulupiirirajaa, jokakulkee etelämpänä todellista maa- rekisterin ^{mukaista rajaa.}

Vuodesta 1995 lähtien väestön kokonaismäärä ei ole oleellisesti muuttunut.

NIKINOJAN ALUEEN VÄESTÖ 31.12.

Tilastokeskuksen osa-aluejaon mukaan

IKÄ ¹⁹⁹⁵ 1996 ¹⁹⁹⁷ 1998

0-4 ^{6 4} 5 3

5-9 ^{6 6 4} 5

10-14 ^{5 6 7 8}

15-19 ^{5 4 4 2}

20-24 ^{2 4 3 2}

25-29 2 12 1

30-34 ¹ 14 3

35-39 ¹¹ 10 3 4

40-44 ^{9 6} 10 11

45-49 ^{1 4} 7 5

50-54 ⁷ 6 8 7

55-59 13 ^{11 10 12}

60-64 ⁹ 10 11 10

65-69 ⁶ 6 7 8

70-74 5 6 ^{5 4}

75- 4 ^{3 4 4}

Yhteensä 92 88 ⁹⁴ 89

•

•

EK

SHTnikinojan iunnitelma99

Oheisena väestöpyramidi, jossa väestö on ^{laskettu ikäryhmiin} viiden vuoden välein.

Rakennukset ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puu-

rakenteisia, maalaismallisia jarakennettu pääosin 1920-70 luvuilla.

Tonttimaan myyntihalukkuutta kylällä ei ole ainakaan suoritetun ^ky- selyn ^mukaan, eikä ketään ole ^nimetty ns. tonttirekisterin hoitajaksi.

Uusia rakennuslupia ei Nikinojalle ole myönnetty ^{kolmeen vuoteen,} mutta kiinteistökauppoja on tehty muutamia.

Kylä ^halutaan säilyttää omana kylänään ja merkitä kehitettäväksi kyläksi Mäntsälän seutukaavaan.

Ovathan kylän seurat näyttäneet, kuinka toimiva ja itsenäinen ^ky- lämme on.

3.2.3. TIESTÖ

Kokoojatienä Nikinojan kautta kulkee maantie ⁽¹⁴³¹⁾ Sulkavalta (maantieltä ^{1471) Lappilaan} kantatielle 54. Tie on kunnan tieni- mistön ^mukaan Nikinojantie.

Nikinojan alueella ko. maantietä on noin ^2,5 km (liite 4).

Tie on päällystettyjä kylän keskikohdalla se on ^valaistu. Tiellä on perusnopeusrajoitus 80 km/h. ^{Kylän kohdalla on} kuitenkin useita vaarapaikoja huonon näkyvyyden jatien yllättävän geometrian vuoksi.

Sulkavanrajalla tie kulkee ^nytPöytälän tilan talouskeskuksen läpi.

Paavolantien liittymä on pimennossa. Vanhan kouiun kohdalla on jyrkähkömäki ja s-mutka sekä asuinrakennuksia ^aivan tiessä ^kiinni.

Rakennuksien, mutkien, mäen, aitojen ja maaleikkausten ^vuoksi näkemät pihaliittymistä ovat erittäin ^huonoja.

Myös Etuheikkiläntieltä on huono näkemä ylös mäkeen ^Lappilan suuntaan.

*

♦

*"3

iINIKINOJAN IUNNUELMA99

Näiden seikkojen perusteella kylälle on perusteltua esittää 60km/h nopeusrajoitusta.

Tämän lisäksi kyläläisiä pyritään velvottamaan ^hoitamaan oma tie- liittymänsä näkemien ^{puolesta kuntoon.}

Kyläläiset ^toivovat, että ^Tielaitos niittäisi tienvarsipensaikkoja useam-

min, kuin nyt tapahtuu (kerran kesässä).

Nikinojan keskeltä suuntautuu länteen paikallistie 11721 eli Mommi- lantie. Muita merkittäviä teitä kylällä on Jerpinmäentie, paikallistie

11725, sekä Etuheikkiläntien-, Nummenmäentien-ja Paavolantien- yksityistiet.

Vaikka Nikinoja on kaukana Mäntsälän keskustasta (24 km), niin yhteydet Lahteen ⁽⁴⁰km) ^jaRiihimäkeen (35km) ovat hyvät hyvä- luokkaisen kantatie 54 ansiosta. Kantatie kulkee ^{Lappilan kautta} 5 km kylältä.

Kyläläiset haluavat ehdottomasti ^Lappilaan kantatien ^{54 ja} maan- tien 1431 risteykseen sieltä puuttuvan Nikinojan tienviitan.

Sellainen on asetettu esim. viereiseen ^kantatien liittymään (maan- tieni 431 länsipuolelle) ^ohjaamaan Korvenkylälle.

Korvenkylä on Nikinojaa pienempi kylä.

3.2.4. KUNNALLISTEKNIIKKA

Kylällä on ^melkein jokaisella talolla omat puhdasvesikaivot.

Kyselyn ^mukaan kyläläiset ovat tyytyväisiä kaivovetensä laatuun.

Sitävastoin kunnan omistaman vanhan koulurakennuksen ^veden laatuun ^{ei olla} tyytyväisiä. Vesi on ^kunnan oman tutkimuksen mu- kaan syövyttävää jasiinä on liian ^paljon rautaa täyttääkseen

talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.

Jätevedet on järjestetty kiinteistökohtaisesti.

Lähimmät kunnalliset vesihuoltolinjat ovat Sulkavalla, Oitintien varrel la sekä Lappilassa.

Keskitetty vesihuolto ^jaosin myös viemäröinti ei ^ole Nikinojalla talou- dellisesti mahdollista ^{ja harvan} asutuksen vuoksi perusteltua.

Kunta ei ole järjestänytNikinojalle eikä Sulkavallekaan omaa ^lasi-ja paperitavaroiden hyötykeräyspistettä, "Roskottia".

Kyläläiset toivovat yhteistä "Roskottia" Sulkavan kanssa Nikinojantien varteen.

Kylälle tarvitaan järjestettyä romunkeräystä vanhoille ^autoille, maa- talouskoneille ^jakodinkoneille.

•

•

TSK

IUUNNITELMA99

3.3. ELINKEINOTOIMINTA 3.3.1. MAA- JAMETSÄTALOUS

Nikinoja on perinteinen talonpoikaiskylä. Kylän alueella ei ole ollut koskaan ^kartanoa, vaan kylä on ^aina koostunut ^{vanhoista talonpoi-} kien omistamista maatiloista.

Vuosisadan alkupuolella lähes kaikki tilat vaihtoivat omistajaa vai- keiden aikojen seurauksena, jotenkovin ^vanhoja, ns. sukutiloja, kylällä ei juurikaanole. Pitkän talonpoikaisomistuksen seurauksena

Nikinojan maatilojen ^tilakoko on Mäntsälän alueen suurin.

Toimivia aktiivitiloja kylässä on nykyisellään 11 ^kpl. Niistä on karjatiloja neljä ja viljatiloja seitsemän. Kaikki tilat ovat kokopäivätoimisia.

Uusia maaseutuelinkeinoja ei tiloille ole ^{juurikaan syntynyt,} vaan elin- keinotoiminta on perinteistä perusmaataloutta nykyaikaisesti

toteutettuna.

Kokonaispeltoala kylässä on n. 700 ha.

Viimeisen 20 vuoden aikana kylän "maataloudellinen ilme" on muut-

tunutratkaisevasti. Karjatalouden vähentymisen seurauksena viljan- viljely on lisääntynyt, aktiivitilojen lukumäärä on vähentynyt, pellot on pääosin salaojitettu ja uutta peltoakin on raivattu n. 50 ha.

Maaperältään pellot ovat enimmäkseen hiesusavea ja muodoltaan viettäviä rinnemaita. Tämän seurauksena saadaan parhaat sadot sateisina vuosina jakuivat kesät merkitsevät katovuotta.

Nikinojan maaseutumainen yleisilme on ^pystytty säilyttämään hyvin perinteisenä.

Nikinojan metsät ^ovat enimmäkseen varttuneita jahakkuukypsiä kuusikoita.

Viime vuosina on ^vanhimpia kuusikoita uudistettu aktiivisesti. Erityi- sesti kulotuksen käyttäminen metsän uudistuksessa on ollut kylässä suosittua.

Nuoria kasvatusmetsiä Nikinojalla on suhteellisen vähän.

Alueen yleisimmät metsätyypit ovat ns. käenkaali-ja mustikkatyypit.

Metsäpohjat ovat pääosin hiesu-ja moreenimaita.

Metsätalouden työllistävyys on ^vähentynyt radikaalisti ^1980-ja 1990-luvuilla.

Metsäyhtiöiden hoitaessa myyntihakkuut, on metsänomistajien vas- tuulle jäänytainoastaan metsän uudistaminen ja kunnostustyöt.

3.3.2. ETÄTYÖ

Etätyö sopisi Nikinojalle hyvin, koska seutu on erittäin rauhallinen, eivätkä etäisyydet taajamiin ole kohtuuttomia. Avosähköjohtojen alueella on usein virtakatkoja, joten herkät^ATK-, fax- ym. laitteet on varustettava suojauksin työskentelyvarmuuden ylläpitämiseksi.

♦

♦

oa

iMffINIKINOJAN

suunnitelma^

Sulkavalla, Kimmo Laineella, on Samporahoitteinen Pomo-hanke, Sulkavanseudun ^tietotupa Tietotassu. Nikinoja kuuluu Tietotassun toiminta-alueeseen. Siellä ^jatkuukurssimuotoinen opetus myös syyskaudella 1999. Tietotassun varusteisiin kuuluu tällä hetkellä kol- me tietokonetta, Internet-yhteys, kopiokoneja digitaalikamera.

Tietotassuun, sen palvelukykyyn ja-henkeen ollaan Nikinojalla erit- täin tyytyväisiä.

Kimmo Laineen tavoittaa ^numerosta 019-6877 ^111.

3.4. KULTTUURI JA

VAPAA-AIKA

3.4.1. KANSALAISOPISTO

Kylällä on aiemmin ^ollut joitakin kansalaisopiston kursseja vanhalla koululla mm. käsityökurssi ja jumppa.

Kansalaisopiston lopetettua jumppapiirinsä,perustivat kyläläiset oman jumpparyhmän. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran viikossa.

Osa jumpparyhmästä on käynyt ^Sulkavan koululla kansalaisopis- ton keppijumpassa. Keppijumppa jatkuuainakin syys-kevätlukukau-

den 1999-2000.

Kyläkyselyssä selvitettiin nikinojalaisten halukkuus osallistua kansalais- opiston kursseille. Liikunta-ja kielikurssit olivat halutuimpia. Seuraa- vaksi eniten haluttiin ^kudonta-ja käsityökursseja. Lisäksi toivottiin

ensiapukurssia.

3.4.2. KIRJASTO

Kirjastoauto käy kylällä kerran viikossa perjantai iltapäivisin. Pysäh- tymispaikkoja Nikinojantien varrella on kaksi. ^Saariston tilan ^pihalla sekä Nummelan tilan pysäkkilevikkeellä.

Kirjastoauton toimintaan ja palvelukykyyn ^ollaan kylällä erittäin tyytyväisiä.

3.4.3. URHEILUTOIMINTA- JA^TILAT

Nikinoja kuuluu urheiluseura Sulkavan Sisun toiminta-alueeseen.

Sisu ^puolestaan kuuluu Mäntsälän Urheilijoihin.

Sisun suunnistustoiminta on aktiivista. MU:n suunnistusjaosto järjestää kuntosuunnistuksia. Sisulaiset

järjestävät

^itse Rajakallion kuntosuun-

nistukset. ^Jerpin- (11,6 km) ^jaVäläkänlenkki (8,5 km) ovat sisulaisten järjestämiävuosittaisia hölkkätapahtumia.

♦

♦

INIKINOJAN iunnitelma99

Sisu on järjestänytsarjahiihtoja useamman kerran.

Nikinojalla on raivattu noin 3km:n pituinen hiihtoreitti vanhalta ^kou- lulta metsään, suuntautuen Mommilantien peltojen kautta takaisin koululle Kilpisenmäki kiertäen. Reitti kulkee ^{osittain pitkin} metsäauto- teitä, osittain raivattua metsäuraa ^pitkin.

Metsästysseuran rakentama laavu on lähellä hiihtoreittiä.

Nikinojalla ei ole luistinrataa. Nikinojalaiset ovat harrastaneet kauka- lopalloa lappilalaisten kanssa Lappilan kaukalossa.

Mäntsälän tekojäällä pelattavaan puulaakikaukalopallosarjaan luis- telijat osallistuivat talvella ^{98-99 Nikinojan Pallon} (NIPA) nimellä.

Kyläläisten yleisen mielipiteen mukaan koululaisilla pitäisi olla luistin- rata Sulkavalla koulun välittömässä läheisyydessä.

Urheilutilana Nikinojalla on käytetty kunnan entisen koulun jumppa- javeistosalia. Tilassa on harrastettu naisten ^{jumppaa ja}nuorisoseu- ran vetämää sählyä.

Uimarantaa ^kylällä ei ole, mutta lähin uimahalli on Kärkölän Järve- lässä, 10 km:n päässä Nikinojalta.

Sauvakävely on uusi harrastus kylällä. Keväällä lajista oli kyläläisille kurssi. Sen jälkeen harrastusta on jatkettukesäaikaan kerran viikossa kylän maisemissa.

3.4.4. KOKOONTUMISTILAT

Kyläläisillä on yhteinen kokoontumistila kunnan omistamalla vanhal- la ^koululla, sen 1963rakennetussa lisärakennuksessa.

Tilaa ^käyttävät kylän seurat kokoontumis-, juhla-jaliikuntatilana.

Parkkipaikkoja on riittävästi. Veden laatu on ^huono, jonkavuoksi ruokovedet tuodaan kyläläisten kotoa.

3.4.5. KYLÄTAPAHTUMAT ^JARETKET

Kylän viisi toimivaa seuraa järjestävätvuoden mittaan runsaasti eri- laisia kylätapahtumia jaretkiä oman seuratoimintansa lisäksi mm.:

- laskiaistapahtuma

- lasketteluretki

- lasten huvipuistoretkitai laivaristeily

- saunailta rantasaunassa

- kulttuuri^retki

- hirvipeijaiset

- ilotulitusjuhla vuoden vaihtuessa

Lisäksi ^kylällä on järjestetty ^hiihto-, patikka-ja pyöräretkiä, näyttelyi- tä ja myyjäisiä sekä vuosittain kesäseurat, kinkerit ja adventtijuhla.

►

►

Oö

iiii ^NIKINOJAN

iUUNNITELMA^

3.4.6. LASTEN ^JANUORTEN ^TOIMINNAT

Nuorisoseurajärjestöä lapsille ja nuorille viikottain liikuntaa ^palloilun merkeissä.

Kesällä

pelataa jalkapalloa ja sulkapalloa Nikinhovin nur- mikolla (vanha koulurakennus, yksityiskäytössä). Talvella ^pelataan kunnan omistamassa, entisessä koulun lisärakennuksessa sählyä.

Luistelemassa käydään Lappilassa tai Mäntsälän ^{tekojäällä muuta-} man kerran talvessa.

Kylän lasten "vuoden tapahtuma" on useasti ollut nuorisoseuranjär- jestämäkesäretki.

Martat järjestävät kerran kuussa ^eri kodeissa marttailtoja, joissa lap- set ovat ^myös usein ^mukana.

Sulkavan Tietotassussa Kimmo Laineella järjestetään syksyllä 1999 nuorisolle kursseja ja peli-iltoja 4H-kerhon ^toimesta.

Näiden toimintojen lisäksi ^{lapset ja nuoret} ovat tervetulleita ^kaikkiin kylätapahtumiin jaretkiin.

3.4.7. YHDISTYSTOIMINTA

Nikinojalla toimii viisi aktiivista kyläseuraa; diakoniaseura, martat, nuorisoseura, metsästysseuroja maamiesseura. Lisäksi ^Nikinoja kuu- luu sulkavalaisen urheiluseuran, Sulkavan Sisun, toiminta-alueeseen.

Seuroihin otetaan mielellään ^uusia jäseniä. Nyt tehtäviä kierrätetään Seurojen yhteyshenkilöt puhelinnumeroineen on ^esitelty liitteessä 5 seura- jayhdistysluettelossa.

Seuraavassa seurojen esittely:

NIKINOJAN MARTTAYHDISTYS^RY.

Marttayhdistys

perustettiin vuonna

1931.

Yhdistyksen toimintamuo- toja ovatkotitalousneuvonta, järjestötoiminta, koulutus ja tiedotus.

Marttojen ensisijaisena tehtävänä on ^ollut luoda hyvä henkisen ^ja aineellisen elämisen ^taso kotien ja perheiden muodostamiselle ^ja säilyttämiselle. Kurssitoiminta on ^{ollut laajaa. Joka} kuukausi pidettä- vät marttaillat ovat muodostaneet mahdollisuuden naapureiden kanssakäymiselle. Yhteiskunnalliset asiat ^ovattulleet ^{paremmin sivu-} kylän naisten ulottuville. ^Nikinojan marttoihin kuuluu 42 jäsentä.

Marttayhdistys on järjestänyt vuosittain laskiaistapahtuman, kesäret- ken opinto-ja kulttuuriretkenä, hirvipeijaistarjoilun ja pikkujoulut.

Nikinojan martat ovat järjestäneetmyös näyttelyitä jamyyjäisiä.

Yhteistoimintaa muiden ^seurojenkanssa on ^ollut mm. saunailta maamiesseuran kanssa.