•
NUMMISTEN KYLÄSUUNNITELMA
JOHDANTO 3
YLEISKUVAUS 3
HISTORIIKKI 5
PALVELUT 15
Koulu 15
Päivähoito 18
Vanhustenhoito 18
Vapaaehtoistoiminta 19
Terveydenhuolto jamuut sosiaalipalvelut 19
Palo-ja pelastustoiminta 19
Joukkoliikenne 19
Kauppa 20
Lasten januorten visiot 21
YMPÄRISTÖ 23
Asuminen 26
Tiestö 26
Retkeily/virkistysreitit 27
Kunnallistekniikka 27
ELINKEINOTOIMINTA 28
Maa-jametsätalous 29
Yrittäjyys 30
Matkailu 31
Teollisuus 32
Pienyritykset 33
KULTTUURI JAVAPAA-AIKA 34
Kansalaisopisto 35
Kulttuurirakennukset ja suojelukohteet 35
Viitteitämenneeseen 35
Vapaa-aikaennen muinoin 36
Liikunnallinen Numminen 38
LÄHDELUETTELO 39
LIITTEET 40
♦
*
JOHDANTO
MäntsälänKylätry. käynnisti v. 1998 POMO-hankkeena Mäntsälässä Toimivat Kylät projektin, jonkatarkoitus oli aktivoidakyläläisiä (yhdistyksiä, yksityisiä
ihmisiäym.)oman elinympäristönsä kehittämiseen. Tämän tavoitteen aikaan- saamiseksipäätettiin aloittaakyläsuunnitelmienteko Mäntsälänkylille.
Nummisissa aloitettiinkyläsuunnitelman tekokyläkokouksella 12.4.1999. Pai- kalle oli kokoontunut joukko asiasta kiinnostuneita henkilöitä.Ryhmä ryhtyi ideoimaanjavalmistelemaankyläsuunnitelmaa jasiihen liittyvän kyläkyselyn käsittelyä. Nummistenkylälle oli jaettu500 talouteen MäntsälänKylät ry:n laa- timakyselylomake ‘Kysely kyläsuunnitelman tueksi Nummistenkyläläisille’.
Vastauksia saatiin 58 kpl.
Laadittukyläsuunnitelmaperustuukyläkyselyyn saatuihin vastauksiin jaryh- män omiin ideoihin.Kyläsuunnitelmavalmistui lokakuussa 1999.
YLEISKUVAUS
Nummistenkylä sijaitseeMäntsälän kunnan eteläosassa. Se on yksi itäisen Uu- denmaankauneimpia maalaiskyliä vanhoine kartanoineenja jokineen, varsi- naista uusmaalaistakulttuurimaisemaa.Kylää halkoo Mustijoki, joka laskee Porvoon länsipuolella Suomenlahteen.
Kylä huokuu historiallisiaperinteitä, eikä sitä voi sivuuttaa mainitsematta Nor- denskiöldiensukua, jokaonvaikuttanutkylän historiaan 1700-luvulta lähtien.
Alikartano-Frugård, jokatoimiinykyään museona, on olluttutkimusmatkailija Nordenskiöldinlapsuudenkoti. Nummistenkylän historiaan liittyy myös mer- kittävänäsiirtokarjalaisten tulo vuosina 1945-1950, jolloinväkimäärä lähes kaksinkertaistui.
Tällä hetkelläkylän väkimäärä on n.960 asukasta(v. 1998)jaNummisissa ele- tään vilkasta rakentamisen aikaa. Rakennustilastoissakylä sijoittuukunnanky- lienkärkipäähän, Nummistenseutu on haluttua asuinaluetta. Väestö rakentuu palkansaajista, yrittäjistä ja maatalousyrittäjistä.
*
•) Kylän tarjoamia palvelujaovatomakyläkoulu MattilassajaNummistenkoulu,
jokaontoiminutkylän keskuksenaja opinahjona jo yli sata vuotta.Kylässä on omakauppa, Nummistenkyläkauppa, jossaon myös asiamiespostin palvelut.
Kirjasto-auto pysähtyy kahdesti viikossa. Kesäisin on museolla vanhassa alipy- tingissä avoinna kahvila Hedda-Noora, jonka tiloissa järjestetäänmyös yksi- tyistilaisuuksia.
Seura- jaharrastustoimintaajärjestäväturheiluseura NummistenVilkas, Mänt- sälänkansalaisopisto, seurakuntajalukuisamäärä yhdistyksiä.Kokoontumisti- loina toimivat Nummisten Seurojentalo, koulut ja yksityiskodit.
Luonnonympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudetvapaa-ajanliikuntaan. Raken- nettuja liikuntapaikkoja ovat urheilukenttäjatalvellajääkiekkokaukaloSeuro- jentalonalapuolella. Hiihtolatu kiertää myös Seurojentalon alueen, se palvelee lähinnä koululaisia jaurheiluseuransarjahiihtoja.Ladun kunnostaa Nummisten Vilkas talkoovoimin.Kylän uimarannatovat HermanonkimaanIsojärvellä ja uintipaikka onmyöskin Nummisten kosken alapuolella. Kylän halki, vanhoja kulkureittejä pitkin, kulkee valtakunnallinenpyöräilyreitti, mm. Hermanonkim- aan kauniiden maalaismaisemien halki.Mustijoellapuolestaan on merkitty me- lontareitti.
Nummisistaon linja-autoyhteysMäntsälään ja Haarajoenkautta Helsinkiin.
Etäisyydet: -Mäntsälän keskustaan 10km
- Pornaisiin 10km
- Porvooseen n.35 km
- Helsinkiinn. 50km
♦
*
NUMMISTEN HISTORIA
“Tympäsee, niinku Nummistentiemojoo”.
“Jos jumala hylkää, joutuu Nummisii, jumalanseläntaa, mutt josse oikee suut- tuu, ni viskaa Pornasii saakka”.
Onko velho vielä luolassaan?
Horsmankallio, Ämmän uuni
Nykyiseen Horsmankallioonliittyy tarina Osman velhosta, jokaasui aikoinaan Osmankalliolla NummistenjaPornaistenrajalla. Hänsäilytti tarinan mukaan kammiossaan Osmankallion sisällä rikkauksiaan. Ne hän oli saanutkeräämällä muilta veroja. Hänen sanotaan sulkeutuneen luolaansa tuhatvuotta sitten sul- kienkivipaadella sisäänkäynnin, mutta ilmareiäksi hän jättipienen takaoven auki.
Nummisista lähdettäessä Pornaisiin päin tie seuraa Horsman(Osman)-kallion sivua, jokakohoaa 107 metrin korkeuteen. Kallion laeltaavautuu näkymä Tik- karolleja kylän länsipuolelle. Siellä sijaitsee myöshiidenkirnu tai käsin tehty kaivanto, jokaonperimätiedon mukaantäytetty kivillä, koska sinneon aikoi- naanpudonnut kartanon lehmä. Puhutaanmyös, että aukko olisi 1700-luvulla tehty polttamalla, koska alueelta olisilöytynytkultaa.Kirnu sijaitseekallion korkeimman kohdan takaosassa, paikalla, josta näkyy Nummisten Arolaan.
Totta vai tarua?
”JätyrinFauni”
Nummen metsästäAlikartanon entisiltä mailtalöytyy “Jätyrin Fauni”, jostaker- rotaan tarinaa Jättiläismuijasta, jollaoli siellä linna.Tapahtui kerran sellainen
onnettomuus, että jättiläismuijanpoikakuolikalanruotoon, siitämuija suuttui niin, että hävitti linnansa. Tälle tarinalleonkuitenkin olemassamaanläheisempi selitys. Jääkaudenloppuvaiheessa maa alkoi vähitellen tulla esillejäätikönpe- rääntyessä.Kun mäkien laet ensinpaljastuivat merestä luodoiksi, niin jäätkerä-
sivät niille kiviä janäin muodostui lakilouhikoitaeli ns “pirun peltoja” tai “jät- tiläisenpolkuja”. Nummisissaontällainen Jätyrinkalliolla, jokaon Nummen
alueellahiekkakuoppien pohjoispuolella lähelläradiomastoa. •
Nummistenkylänvarhainen asutus
Nummisten varhaisimmasta asutuksesta ei oletarkkoja tietoja, mutta 1361 mai- nitaanvihollisjoukkojenkulkeneen Mustaajokea myötenVanajaan.Kuitenkin Nummisissakinon ollut aikainen asuinaluemm. Hermanonkimaanja Sääksjär-
ven vesienrannoilla, joistaon löydetty kivikautisiaesineitä, lähinnä aseita.
Kiinteitämuinaisjäännöksiäonkivikautinenasuinpaikka Ylikartanon mailla sekä kvartsilouhos Jortikankalliolla.
Vanhin maininta Nummisistaon vuodelta 1507, jolloinkäräjilläkäsiteltiin Nummistenrajaa Halkiankyläävastaan.Rajapaikoiksi vahvistettiinOrivaha, Osmankallio, Joenmalmi Rennari eli Luhtakuusi jaLadmaninmäki. Isäntiä ho- peaveroluettelon mukaan olivuonna 1571 Nummisissa 15 mutta näistä kolme
olimerkittyveromaksykyvyttömiksi.
m
*
Vuonna 1606 Nummistenkylä läänitettiin Henrik Wreden perillisille, mikärat-
kaisi sen vastaisenkehityksen vuosisadoiksi. Aluksiveronsaaja tyytyi sentalon- poikien verosuorituksiin, mutta viimeistään vuonna 1648kylään alettiinjärjes- tää säterikartanoa. Vuonna 1654peräti yhdeksän kylän 12 kantatilasta olime- nettänytsukuoikeutensa, ja niinpänemerkittiinmaakirjaankartanon alle.Loput kolme tilaa olivatnyt ns.rajapiiritiloja. 1700-luvunlopullakokokylän käsittä- nyt säterijaettiinNordenskiöldin lasten kesken. 1912 lukuunpäättyi Norden- skiöldsuvun kaksi vuosisataakestänytkartanonomistuskausi Nummisissa.
Kartanoiden historiaa
Ylikartanon eliAndersberginkohtalo jaomistajat
Kuningas KaarleIX joutui hengenvaaraanKirkkoinaan taistelussa 1605,kun hänen hevosensa ammuttiin. Silloin liivinmaalainenratsumestari Henrik Wrede antoi hänelleoman hevosensa, jakaatui itse hetisen jälkeen.Kiitollisuuden osoituksenakuningas myönsivuonna 1608 Wreden leskelle Gertrudvon Unger- nillelaajoja läänityksiä, joihinkuuluivat myös NummistenjaSälinkään talon- poikaiskylät. Nummisten tilat eivätpystyneet maksamaankruununveroja les- kelle, jotennejoutuivatverorästeistä lesken haltuunjahän 1640- luvullaperusti verorästeistä haltuunsajoutuneilleNummisten tiloillekartanon, Frugårdin, josta käytettiin myösnimeä Nummisten kartano. Myöhemmin Frugårdperiytyi les- ken nuoremmallepojalle CarlHenrikWredelle, jokakuoli jovuonna 1654ja kartano jäihänen leskelleen Märtta Flemingille. MyöhemminNumminen liitet- tiin kreivi Fabian Casperinpoika Wreden laajoihin läänityksiin.Tämän jälkeen kartano olins.ratsuvelvollinen säteri, jotensen piti varustaaarmeijaan yksiva- kituinen ratsumies hevosineen. Fabian Wrede lähettivuonna 1692 Suomessa sijaitsevien tilojensa hoitajaksi kirjanpitäjän JohanErik Norbergin, taitavan ja ahkeran talousmiehen. Nordberg osti Uudeltamaaltajoukontiloja javuonna
1709 itse Frugårdin eräältäkauppiaalta, jokaoli ostanutkartanon itselleen ai- kaisemmin.
Ylikartanon muutoksen vuodet 1800-1999
Nordbergien aikaloppui vuonna 1801,kunpostimestari Karl Williamvon
Qvanten
osti Ylikartanon. Hän kuoli jaleski sekä heidän ainoapoikansaFred- rik WilhelmvonQvanten
sai kartanon omistuksen. Tämä Porvoon kimnaasinylioppilas janummislaisten maisteriksi nimittämä mies jäi viljelemään isänsä tilaa. Hän uudisti tarmokkaasti tilansamaataloutta, raivautti lisääpeltoa sekä kasvatti japaransi karjaansa. Hän meni naimisiin turkulaisenkauppiaan tyttä- ren Hulda Ottilia Åbergin kanssa.
*
• Ylikartanon alueellerakennettiin mm.meijeri, viinanpolttimo, sähkölaitos,
tiilitehdas jasaha.
Qvanten
rakennutti myös työväenasuntoja sekä uuden ko- mean tallin. Hänperusti vielä Nummisiin ulkotilan Mattilan.HugovonQvan-
tentoimi myös hiustensaulkopuolella asuvienhyväksirakennuttamalla mail- leenkansakoulun, jotahän tuki monin tavoin jahän rakennutti myös ensim- mäisenkauppapuodin. Tämä isäntä kuoli vuonna 1915jahänet haudattiinYli- kartanon puistoon sukuhautaan.
Vuonna 1902 kartano olimyyty Jost-nimisellepojalle. Jostvon
Qvanten
olivaratuomarijasenaatinvirkamies, jokameni naimisiinFanny Clara Maria Thesleffinkanssa. Avioliitto kuitenkin epäonnistui jahe erosivat. Jost raken- nutti itselleen Nummisten kosken rantaan oman talon, Koskelan. Hänellä oli paljon ystäviä jahän olitunnettu seuramies. Koskelassa kallistelivatkonjakkia
myös Jean Sibelius jaEino Leino.
Jost kuoli Helsingin matkallal9l6, jolloinkartano myytiin eteenpäin Emil Aaltoselle. Torpparilaki vähensi tuolloin kartanonpinta-alaa, jasamallalop- puivat torppareitten päivätyöt. Emil Aaaltonen luovutti kartanon kokonaan
vanhimmalletytärelleen Saimille kuolinvuonnaan 1949.Tytär meni naimisiin JooseppiMustakallion kanssa jatila siirtyiheidän vanhimmallelapselleen konsuli Antti Mustakalliolle 1977.
Ylikartanon omistaa edelleen Mustakallion suku.
Ylikartanon sivutilat
VähemmäntunnettuYlikartanon sivutiloistaon Mattilan kartano. Sitä ei asiantuntijoidenmukaan voida virallisesti kartanoksi nimittää,koska siellä ei ole koskaan asunutaatelisia. Muttakyläläisten suussa sekulkee edelleenkin kartanona. Hugovon
Qvanten
perusti 1800-luvunlopullaYlikartanon ulkoti- lan Mattilaan jaTikkaroon.Mattilan kartanosijoittuu rakennustyyliltään vuosisadanalkuun, mielummin- kin 1920-luvulle. Sotien jälkeenasutuslainperusteella vuonna 1945 Mattilan kartano lunastettiinEemil Aaltoselta siirtolaisten asuintiloiksi. Kartanon suuri,
vinkkeliksi rakennettu tiili- ja puurakenteinen navettapaloi salamansytyttä- mättä eräänä elokuunyönä 1955.Lieskojen loimotuksen sanottiinnäkyneen Pukkilaan asti. Muutamia vuosiamyöhemmin uskaliasyrittäjärakennutti na- vetanraunioille valaisintehtaan, silloisen Mäntsälän Metallin. Myöhemmin alueelle on noussut uljaampiatehdasrakennuksia janyt tehtaannimi on Idman Oy.
4
*
Alikartano Frugårdin vaiheita
Frugårdin säterikartano luovutettiin entisenomistajan suvunkäyttöön säterirat- sutilana. Lisäksi neolivatnytkruunutiloja, kruunun omaisuutta,jotenniiden omistusoikeus oli aikoinaanostettava perinnöksi.
Frugårdjäi siis ison reduktion jäkeensäteriratsutilanakreivi Fabian Wreden haltuun. Kreivi ei itseasunutkoskaan Mäntsälässä. Henkikirjojen mukaan Fru- gårdiapitirenkivouti vaatimattomanpalveluskunnan kanssa. Hänen toimintaan- savalvoi Wreden kulloinenkintilanhoitaja. Vuonna 1692 Fabian Wrede lähetti Tukholmasta tilaa hoitamaankirjanpitäjänsä JohanErik Norbergin, jonkasuku- nimestäonkäytetty myös muotoaNordberg. Koska ruotsalaisten aatelistensuo- malaiset omistukset alkoivat olla epävarma sijoitus Pohjan sodanvuoksi, Wrede myi Frugårdinkauppias Chistian Kostfeltille 1800 kuparitaalarista. Saman vuo- den lokakuussa Kostfelt myi kartanonNorbergille, joka suunnitteli monenlaista tilojen hyödyntämiseksi, mm. lyijy- jahopeakaivosta Osmankalliolle. Vuonna
1710 tilanne Suomessa huononiratkaisevasti. Viipuri antautui jamaahamme saapui sotapakolaisten mukanapahamaineinenrutto. Välttääkseen tartuntaa Norbergoleskeliperheineen useitaviikkojalaivassa Suomenlahdella jalähti sitten Ruotsiin jajättikartanon hoidonErik Brucelle, tulevallevävylleen, joka pakeni maasta miehityksenuhatessa.
Alikartano-Frugård
*
*
Sodan vaikutukset Alikartanon tilaan
Kun vihollinen kesällä 1713 valtasiEtelä-Suomen, ei Frugårdissa ollut Nord- bergin tilanomistajaa. Isovihanajanpahasti köyhtynyt Norberg joutui jäämään Ruotsiin, jossahän koulutti kolme poikaansa linnoitusupseeriksi. AndersJohan, Carl Fredrik ja MagnusOttokäyttivät sukunimestäparannettua nimimuotoa Nordberg. Carl Fredrikistä tuli isänsämääräyksestävuonna 1729 Frugårdin pe- rijä.
Frugård olikurjassa kunnossa sodanjäljiltä.Venäläiset olivat vieneetjoisovi- han alussakyntöön sopivatkotieläimet kokokylästä, minkä vuoksi lähes kaikki pellot oli jätettyhoitamatta. Myösrakennukset olivat päässeetrappeutumaan ja Nummisten koskessa ollut saha oli tuhoutunut. Tilalta oliviety tavaraa, mm.
ikkunoita, tuoleja, keittiökaluja yms. japäärakennuksessa olipidetty hevosia, jotkaolivat rikkoneet jasotkeneet sitä.
Isäntäryhtyi korjailemaan vahinkoja javalitsikin Frugårdin varsinaiseksi asuinpaikakseen. Hänen uusipäärakennuksensa “alipytinki” on säilynyt nyky- päiviin saakka. Sinne hän toi nuorikkonsa, vasta 14- vuotiaanHedvig Märta Ramsayn Faukkosken kartanosta. Heillesyntyi ainakin 17 lasta. 1766 hänvar- misti vielä oikeutensa Frugårdiin ostamallasen kruunultaperinnöksi.
Hän oli monellatapaa lahjakasmies, jonka keksijäninnolla ei näytäjuuriolleen rajoja. Hän olikinRuotsin tiedeakatemianjäsenvuodesta 1739jahän oli myös kiinostunutyhteiskunnallisista asioistajaosallistui sukunsaedustajana valtio- päiville. Hän olimyös innokas maataloudenedistäjä jakokeili omilla tiloillaan monenlaisia uutuuksia. Vuonna 1725 hänperusti Frugårdiin uudenaikaisen hie- noteräisen sahan hollantilaisten esikuvien mukaan. Hänet aateloitiin ansioistaan vuonna 1751 nimellä Nordenskiöld. Hän kuolivuonna 1779jajättilapsilleen perinnöksi huomattavan maaomaisuuden.
Nummistenkylänkolmeomistajaa
Carl Fredrik Nordeskiöldinperinnönjaon lopputuloksena Nummistenkylä jou- tui Anders Johanin,Adolf Gustafin jaUlrikin haltuun.Veljeksethalusivat sen maista kukin osuutensa, minkä vuoksi olipantava toimeen osittainenisojako.
Veljekset sopivat jakoperusteeksimanttaaliluvun.A. G. Nordenskiöld saivan- han Frugårdin tontin eliAlikartanon, kun taas muut veljet joutuivatmuuttamaan heillekuuluvine lampuotitiloineenjatorppineen toisaalle.A. J. Nordenskiöld perusti osuudelleenAndersbergin eli Ylikartanonjanuorin veli antoioman ti- lansa nimeksiUlriksdal, muttamyöhemmin siitäonkäytetty nimeä Nordko.
*
*
Vuonna 1800 laadituun varallisuus-veroluetteloon Frugårdin kartanoon kuulu- van kiinteän omaisuuden, lähinnämaan, arvoksi määriteltiin 4725riksiä, minkä lisäksi kartanon hallussa olipuolet kylän sahastaja myllystä. A. G.Norden- skiöld oli Mäntsälän rikkain mies, vaikka velkaakin olipaljon. Ulriksdalinve- rotusarvo oli 123 Iriksiä. Vuonna 1802A. G. Nordenskiöld hankkiveljeltänsä
haltuunsa Ulriksdalin. Hän olimyösFrugårdin sahanpääosakas ja perusti karta- non maille vielä öljypuristamon.
Vuoden 1805paikeillahän rakennutti uudenpäärakennuksen Frugårdiin, joka on säilynyt nykypäiviin saakka. Kartanoa emännöipuoliso Hedvig Eleonora (Hedda Nora) Lilliehöök.Lapsia heillesyntyi 13,mutta vain viisi eli aikuiseksi saakkajanäistä kaksi muutti Suomen sodan jälkeenRuotsiin. A. G. Norden- skiöldrakennutti luultavasti heti Nummisten jaon jälkeenperheelleen oman kartanon Andersbergin eli Ylikartanon. Hänenpuolisonsa oli Anna Kristina Oli-
vestam. Avioliitostasyntyi yksi tytär Johanna Chritina.
NykyäänAlikartanoaylläpitää museovirasto.
Nordbo
Nordbo
Nordbo jonka nimi olialkujaan Ulriksdal, on osa entisestä Nummisten säterirat- sutilasta. Kartanon kokonaispinta-ala 1800-luvunlopulla oli 1300 hehtaaria.
Vuoden 1918 maanvuokralainperusteella erotettiin kartanosta 8 torppaa ja9 mäkitupaa, joihinkuuluiyhteensä lähes 300 hehtaaria maata.
•
• Luutnantti Ulrik Nordenskiöld, tilan ensimmäinenisäntä, peri Nordbon karta-
non jahallitsi sitä 1785-1802 ja joutuitaloudellistenvaikeuksien vuoksi luopu-
maan siitäveljelleen 1802. Häneton haudattu Alikartanon maalla sijaitsevaan perhehautaan. 1802-1832 eversti Adolf Gustav, edellisen veli jahänenpuoli- sonsa HedvigEleonora Lilliehöök omistivat kartanon.
1832-1848 edellistentytär Hedvig MagdalenaNordenskiöld muutti Ruotsiin ja kuoli naimattomana. 1848-1900tukkukauppias Johan Fredrik Akatesfrisen muutti Mäntsälään Pietarista 1848jakuoli Nordbossa 1900.
1900-1912 Alikartanonomistajaoh hovioikeuden notaari Nils Otto Norden- skiöld. Tilaaviljeli vuokraajana B.E. Manninen.
Vuonna 1912-1960August Eklöf Oy omisti kartanon, jolta nykyinen omistaja Ensio Kohonen vuonna 1960 osti sen itselleen.
Teollisen toiminnan alku Nummistenkylässä
Nummisten kalkkilouhos
Tikkarontien oikeallapuolella onvedentäyttämä kaivanto, jokaon osa 1810- luvullaperustettua kalkkipolttimoa, jonka perusti eversti jaritari A.G. Norden- skiöld. Alkuaikoina huomattavaosakalkkituotannosta lieneejäänytAlikartanon jaNordbon kartanonomaankäyttöön. Käytännössä Nummistenkalkkilouhos, jotakutsuttin Kalkkisääreksi, sijaitsi Nordbon kartanon mailla.
Hajanaisten tuotantotietojen mukaan saatiin louhoksesta 1820-luvullavuosittain kalkkia 495 hehtolitraa. Tuotanto ohhuipussaan vuosina 1871 ja 1875, jolloin kalkkia tuotettiin 6000 markanarvostajailmeisesti 2000 hehtolitranmäärä vuosittain. Vuonna 1903 mainitaan kalkkia valmistaneen 5-6 miestä. Toisaalta
1904 tuotannosta huolehtivatAlikartanonmaatyöläisettavanomaisten tehtä- viensä lomassa. Luultavasti kalkinpolttamista harjoitettiinvainosan vuotta.
Ylikartanon viinanpolttimo
Suomessavallitsi 1800-luvun alusta 1860-luvunloppupuolelle saakkarajoitettu viinankotipoltto-oikeus. Keisarillinenasetus 1866johtiviinan valmistuksen
siirtymääntehtaiden oikeudeksi. Ylikartanonomistaja Hugovon
Qvanten
jaAlikartanon Nils Otto Nordenskiöld laittoivat vireillepaloviinatehtaan rakenta- misen Mäntsäläjoenkoskenkupeeseen. Tehdas valmistui syksyllä 1869javar-
sinainenviinanpoltto alkoi marraskuussa.
♦
>«
Tuotantokäynnistyi ilmeisestiennen virallisen luvan saamista. Ensimmäisen vajaaksi jääneentoimintavuoden aikana tehdas tuotti 34 000 litraa viinaa, mutta saavuttiseuraavana vuonna 130 000 litran tuotantotuloksen. Polttimo oli par- haimpina tuotantovuosinakäynnissä enintään 7kuukauttavuodessa, ja joskus toiminta saattoirajoittua 2-4 kuukauteen. Polttimo tuhoutui pahoin helmikuussa
1886 riehuneessa tulipalossa, mutta vakuutus mahdollistijälleenrakentamisen.
Toiminta loppui 1896,kun omistajavaihdosten jakonkurssien kautta se siirtyi Loviisan säästöpankille, joka puratti polttimon, jolloinraittiusmieliset Mäntsä-
län asukkaat kokivat riemun hetkiä. Tuolloin oli Uudellamaallajomuitakin polttimoita jamarkkinoistakäytiin kovaakilpailua, jossavahvimmatyritykset
saattoivatmenestyä.
Nummistenmylly
Nykyisin Nummistenmyllystä on jäljellävain rauniot. Toimintaon siinäloppu-
nut 1950-1960 luvun vaihteessa. Ylikartano omistimyllystä puolet, Alikartanol- lejaNordbolle kuului neljännekset. Näiden lisäksijauhattivatviljansa myllyssä lähiseudun asukkaat Onkimaata jakirkonkylää myöten huolimattasiitä, ettäkir- kolla oli omamyllynsä.Koski oli vuosisadan vaihteessapaljon vuolaampikuin
nyt. Viimeinenmylläri oli VihtoriKoivunen.
Nummisten sahat
Alikartanonomistaja CarlFredrik Nordenbergrakensi vuonna 1725 Nummi-
stenkoskeen sahan, jolleei nähtävästi edesanottu virallistalupaa. Lyhyestä sahausajastahuolimatta toiminta kannatti jovuonna 1729. Nordenberg laajen- si laitostaan toiselle 10-teräiselle raamille. Tarvittavatvaakapuut ostettiin lähi- kylistä jaainakinosa niistä uitettiin Nummisiin. 1800-luvunlopulla olikin Nummisten sahayksi pitäjän tärkeimmistä sahatarvikkeidentuottajista.
Nummistenmeijeri
Mäntsälän ensimmäinenmeijeritoimi Nummisten Ylikartanossa ainakin jo
vuonna 1872, mutta tarkkaaperustusaikaa ei ole tiedossa. Ensivaiheessasekä- sitteli vain oman kylän kartanosta lähetetyn maidon, joka jalostettiin alkuaikoi- na voiksi, mutta myöhemmin meijeri erikoistuienemmän juustonvalmistuk- seen. Ensimmäiset emmentaljuustoerät valmistuivat 1880. Vuosina 1874-1875 meijerintuotannonarvo oli 10 000-12 000mk. Tuolloin laitoksessatyöskenteli 4-6 henkilöä vuosittain.
Itsenäisyydenalku
Numminen oli 1917 Mäntsälän suurin topparikylä(42 torppaa). Saman vuo- den lokakuun eduskuntavaaleissa luonnollisesti sosiaalidemokraattinenkanna-
tus oli suuri, 73,9%.Puolueen tärkein vaatimus oli 8 tunnin työpäivä, johon Nummisten kartanoissa keväällä 1917päästiin.
Sisällissodan aikana 1918 harvat kansakoulutpystyivät toimimaan häiriöittä.
Nummisissakinopetuskatkesi kuukaudeksi. Tällöintyöväenyhdistys ottikylä- tasolla hallinnan hoitaakseen. Mäntsälänkapinan alkumainingeissa joulukuus-
sa 1931 lapuanliikkeen toimesta tunkeuduttiin Nummistentyöväen talolleja tuhottiin irtain omaisuus. Kuukauttamyöhemmin talo vielä naulattiinkiinni, jotaasiaamyös käsiteltiin oikeudessa.
Sotien aika
Yhtenä sotakesänä oli Nummisten kansakoululle evakuoituna helsinkiläinen vanhainkoti. Nummisissa olimyös majoitettuna jamuonitettunaautokomppani-
an miehiä. Nummisten miehetpalvelivatrintamalla mm. SinisessäPrikaatissa.
Koululla olevassa sankaritaulussaon 22:den sodassa kaatuneen nimet. Lapinso- dan aikana olikylässä evakuoitunapudasjärveläisiä.
Siirtolaisten tulo
Sodan lopputulos toirajun muutoksen. Siirtoväen lopullinen sijoitus jamuiden maansaantiinoikeutettujen asutus yhdessä suurten ikäluokkiensyntymisen
kanssa kasvattivat Mäntsälän väkilukuayli kolmasosalla. Suhteellisesti suurinta £ oli kasvu Nummisissa,jonkaväkimäärä lähes kaksinkertaistui vuosina 1940-
1950. Kirvusta tullut siirtoväkijäimielelläänseudulle, mutta tänne heidänli- säkseensijoitetutkoivistolaiset eivätpitäneet sisämaassasijaitsevaakuntaa it- selleensopivimpana paikkana asua.
*
*
PALVELUT
KOULU
Koulut Nummistenkylällä ovatala-asteita. Mattilan koulussa olisyksyllä 1999, 43 oppilasta jaNummisten koulussa 95 oppilasta.Lakkauttamisen pelkoa ei Nummistenkyläkouluilla ole, silläoppilasmäärät ovatkasvussa jakouluilla kärsitäänpikemminkin tilanahtaudesta.
Mattilan koulu toimiikaksiopettajaisena, 1-2 Ik yhdysluokkina, samoin 3-6 Ik.
Koulullaon oma keittäjä, jokatekee myös siivouksenjatalonmiehentyöt. Kou- lun tavoiteaiheita kuluvalla kaudella ovat sosiaalisettaidot, hyvät käytöstavat ja luontoympäristö.
Kouluista Mattilan koulu on myöhemminrakennettu, v. 1954. Koululaisten taustatukena toimii Vanhempain yhdistysry.
Nummisten koulullaon neljä opettajaa, 3-4 Ik ja5-6 Iktoimivatyhdysluokkina.
Koululla on myös omakeittäjätalonmies ja siivooja. Koulun tavoitteita kuluva- na lukuvuonnaovatperustietojen ja -taitojenohella; hyvien käytöstapojen ja yhteistyönpainotus, koulun ympäristön ja tilojenkohentaminen, tietokoneiden TAO-ohjelmiin(TAO=tietokoneavusteinen opetus) jatietoliikenteen alkeisiin perehtyminen.
Oppilasennusteet
Mattilan koulu
Lukuvuosi 1998-1999 yhteensä 38
1999-2000 40
2000-2001 33
2001-2002 35
Nummisten koulu
Lukuvuosi 1998-1999 Yhteensä 94
1999-2000 96
2000-2001 98
2001-2002 103
Nummisten koulun historia ulottuuyli sadan vuoden taakse. Koulun isäksi voi- daan luonnehtia kartanonherraHugo von Qvantenia, jokalaativuonna 1888kir- jeen, jossaanottiin lupaakoulun perustamiseksi. Nummisten jaHermanonkim-
aankoulupiirit yhdistettiin jakoulun nimeksi tuli Andersbergin ylhäisempikan- sakoulu.NykyiselläNummisten koululla vietettiin 100vuotisjuhlaa koko kylän voimin vuonna 1990, jossa juhlapuhujanaoli silloinenkansanedustaja Elisabeth Rehn.
Nykyinenkoulurakennuson valmistunutv. 1890, sitäon laajennettu jaremon- toitu vuosienvarrella, mm. entisetopettajien asunnot on otettu opetustiloiksi.
Juhla/liikuntasaliakoululla ei ole.Oppilaiden sisäliikuntatunnitpidetään Num- mistenSeurojentalolla.
Vanhempaintoimikunta
Koululla toimiivanhempaintoimikunta (vapaaehtoisista vanhemmista koostu- va), jokaon järjestänyt myyjäisiä, diskoja jamuita erilaisiatapahtumia. Toimin- nalla kerätään varojaoppilaiden retkikassan kartuttamiseksi sekä osallistutaan mahdollisesti koululle tehtäviin laitehankintoihin.Kuluvasta vuodesta alkaen vanhempaintoimikunta on ottanut myös hoitaakseenstipendien jakamisen.
Toimikunnallaon mahdollisuusyrittäävaikuttaa aloitteilla kouluajasen toi- mintaa koskeviin päätöksiin. Kunnalleon tänä vuonna mm. jätettyaloite koulun ympäristön liikenneturvallisuuteenliittyvistä toimistajakannanotto kunnan suunnitelmiinkoulujenruokahuollon uudelleenjärjestämisestä. Suunnitelmat saattaisivat tietää muutoksiakyläkouluissa, joissaon omakeittäjä, kuten Matti- lassa jaNummisissa. Molempien koulujen vanhempaintoimikunnat ovat vasta-
uksissaantodenneet, että omakeittäjä koululla koetaan erittäin tärkeänä. Hän takaaruuan laadukkuudenjahänen kasvatuksellinen roolinsa muiden tehtävien ohellaon merkittävä. Suunnitelmissa esitettyihinkustannussäästöihin suhtau- duttiin vastauksissamyös hyvinkriittisesti.
Vanhempien aktiivisemmalla osallistumisellavanhempaintoimikunnan toimin-
taan saataisiinenemmän aikaan.
Kyläläisille tehdyn kyselyn mukaan omakoulu koetaan erittäin tärkeänä palve- luna. Se on olennaistakylän olemassaololle, se luoyhteisyyttä ja läheisyyttä.
Lasten on turvallista aloittaakoulunkäynti lähellä kotia. He saavat ollapienem- missäryhmissä jasaavatnäinyksilöllisempää opetusta.
Kyläläisten javanhempien vaikutusmahdollisuuksiakoulun toimintaanpidetään riittämättöminä. Luovaa toimintaa ja yhteistyötä toivotaan lisää.
*
*
Nummisten koulu
Esiopetus
Mäntsälän seurakuntajärjestääesikouluopetusta lastenpäiväkerhon yhteydessä, jokakokoontuu kaksi kertaa viikossa Seurojentalolla. Lisäksi torstaisin on mak- suton päiväkerhoryhmä, jossaon mahdollista saada esiopetusta. Kerhoon on tänä syksynäkaivattu lisää lapsia.
Mahdollinen koululain muutosvuonna 2000, on tuomassa kunnille velvoitteen järjestääesiopetusta kuusi vuotta täyttäneille. Nähtäväksi jää,miten tämä toteu- tetaan Mäntsälässä ja erityisestihaja-asutusalueilla.
Tehdynkyselyn mukaan, enemmistävastaajista olisi halukas laittamaanlapsen-
sa esikouluun, jos kylällä sellainen olisi.
Koululaisteniltapäivähoito
Tällä hetkellä Nummisistapuuttuu koululaisillejärjestettyiltapäivähoito. Kulu- vana syksynä on ollut vireilläohjatun iltapäiväkerhotoiminnan aloittaminen Seurojentalolla esim. yrittäjävetoisesti. Sopivaa kerho-ohjaajaa etsitään toimin- nanpikaiseksi käynnistämiseksi.
Asiaa koskevissakyselyissä parisenkymmentä talouttailmoitti,ettäko. toimin- nalle olisitarvetta. Työssäkäyvien vanhempien työmatkat ovatmonesti pitkät, jolloinlapset, varsinkin 1-2 Ikdaisetjoutuvatkoulun jälkeenolemaanyksinko- tonapitkänkin ajan.
Nummistenkylässä ontilastokeskuksentietojenmukaan 01-14 -vuotiaita, 239 lasta. Lasten lukumäärä tulee todennäköisesti kasvamaan muuttovoittoisessa kylässä.
Lasten päivähoito
Nummisissa lastenpäivähoito on yksityisen päivähoitajien varassa. Nummisten jaMattilan alueella toimiineljä ohjattuakunnallistaperhepäivähoitajaa (=kun- nan palkkaamana) jakolme valvottuayksityistä perhepäivähoitajaa
yrittäjiä). Monetperheet kuljettavat lapsensa kirkonkylän päiväkoteihin jamui- hin päivähoitopaikkoihin.
Tehdynkyselyn mukaan niukka enemmistö ei haluaisikäyttää kylällä olevia/
tulevia lastenpäivähoitopalveluja.
VANHUSTENHOITO
Vanhusten hoito on järjestettykunnallisenkotiavopalvelun kautta. Nummisten alueellaon oma nimetty työntekijä, jokatarpeenmukaan hoitaakauppa-asiat ja
auttaaruuanlaitossa. Palvelu tilataanjase on maksullista. Tällä hetkellä kaikki palvelua haluavatonvoitu hoitaa. Lisäksi vanhukset, joillaei oleomaa saunaa tai heovat avun tarpeessa, kuljetetaan Kotokartanoon saunomaankerran viikos- sa. Pelkän siivousavun saaminen ei ole mahdollista. Kotisairaanhoidonpalvelut
ovat saatavissa tarvittaessa.
Nummisissa vanhuksille tarkoitetutvirkistyspalvelut ovat vähäiset.Tarjolla on eri yhdistysten toimintaajaseurakunnan eripiirit. Yhteistä kokoontumistilaa ei ole. Huonotkulkuyhteydet haittaavat lisäksi mahdollisuuttakäyttää kirkonky- lällä oleviapalveluja.
Tehdyn kyselyn mukaankylällä olevilla/tuleville vanhustenhoitopalveluille on selvääkysyntää. Olemassaoleviin palveluihin ollaan toisaalta tyytyväisiä. Van- huksille suunnatuistapalveluista toivotaanviriketoimintaa, päivätilaisuuksia, liikuntaa, askartelua, mahdollisuuttaruokailuun, siivous-ja muutakotiapua ja palvelubussia/taksia.
H
*
Lasten javanhustenkanssakäymistä voitaisiin edistää. Varsinkin muualtamuut-
taneidenlapsiperheiden ja kylän ‘ikäihmisten’ kohtaaminen voisi olla antoisaa jahedelmällistä.
Vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistyöllä tarkoitettuayksityisten ihmisten omaehtoista lähimmäisten auttamistoimintaa voitaisiinorganisoida. Ennenpuhuttiin ‘naapuriavusta’. Näin voitaisiinyhdistääeriosapuolet, esim. yksinäiset, vanhukset, muualtamuutta- neet lapsiperheet jahenkilöt, joillaolisi haluajaaikaa omaehtoiseen auttami- seen; esim. asiointiavuksi, juttuseuraksi, tilapäiseksi lastenhoito-,piha-japuu- tarhanhoitoavuksi tai tukihenkilöksi.
Vapaaehtoistyöllä voidaantäydentää virallistasosiaalityötä sekä toimia sen yh- teistyökumppanina tänä niukkenevienresurssien aikana. Yhteinen kohtaamis- paikka kylällä palvelisimyös tämänkaltaista toimintaa samoin kuin edistäisi muutakin kanssakäymistä.
Tehdyn kyselyn mukaan lähespuolet vastaajistatarvitsevat/haluaisivat käyttää ulkopuolisiapalveluja, esim. huoltotöissä, siivouksessa, kotitaloustöissä, asioi- den toimittamisessa. Em. palveluilleriittäisi todennäköisestikysyntää myös maksullisina.
TERVEYDENHUOLTO JA MUUT SOSIAALIPALVELUT
Lääkäri-, neuvola-, ja kotisairaanhoitopalvelut samoin kuin muutterveyden- huollon- jasosiaalipalvelut hoidetaan Mäntsälän keskustassa.
PALO- JA PELASTUSTOIMI
Palo- japelastustoimi on hoidettu kunnallisesti.
JOUKKOLIIKENNE
Nummisistaovat linja-autoyhteydetMäntsälän keskustaan ja Haarajoenkautta Helsinkiin.Linja-autoyhteydet eivät ole kaikilta osin toimivia, bussivuorojaei ole riittävästi esim. koululaisille jääpitkiä odotusaikoja koulun loputtua.
Tehdyn kyselyn mukaan julkisten kulkuneuvojenreitteihin jaaika-tauluihin enemmistöon tyytymätön. Osakyläläisistä ei tarvitse ko. palvelujalainkaan.
Palvelubussia tai ns. kutsutaksia toivotaan tilanteen parantamiseksi.
KAUPPA
Nummistenkylällä on aikoinaan toiminut kaksi kauppaa, posti japankki. Palve- luistajäljelläon vielä Nummistenkyläkauppa, jossaon saatavillamyösasia- miespostin palvelut. Kauppa palvelee myös sunnuntaisin. Osassakylää kulkee
Nummistenkyläkauppa
Nykyisellä paikalla on toiminutkauppa 1910-luvulta asti. Alkuaikanakauppa toimi yksityisenä, kunnes se 1920-luvullasiirtyiPornaisissaperustetun Osuus- kauppa Toimelan omistukseenjaedelleen 1960-luvullaOsuuskauppa Väinölän
haltuun. HOK:n suunnitelmatlopettaa kaupan pitov. 1985 saikyläläiset liik- keelle ja kyläläisten toimestaperustettiin OsuuskuntaToimela, 156 osakkaan voimin. Osuuskunta osti kiinteistön tontteineenjavuokrasisen edelleenyksityi-
sellekauppiaalle.
Tällä hetkelläkauppaa pitävät kolmannetyrittäjät.Kauppatoiminta oli kesän 1998seisahduksissa, siihen saakka kunnes nykyisetkauppiaat syksyllä -98 aloittivatkaupanpidon. Nykyinen kaupparakennus on valmistunutv. 1953jav.
1991 tehtiinlaajennus, jolloin myymälään saatiinnykyaikaiset kylmätilat.
Tehdyn kyselyn mukaanoma kauppa on listattu viiden tärkeimmänpalvelun joukkoon,toisaaltayli puolet vastaajista suorittaapäivittäistavarahankinnat muualta, lähinnä Mäntsälän keskustasta. Vastaajat toivovatkyläkaupan tavara- valikoimanja palvelujen laajentamista.Kaupalle toivotaan veikkausta, polttoai-
neenmyyntiä, kioski-kahvilatoimintaajapankkiautomaattia.
H
>4
Vainkäyttämällä kyläkaupan palveluja taataankaupan säilyminen kylällä.
Kyläkauppa voisi toimia myöspaikallistentuotteiden suoramyyntipisteenä.
Kaupan alalla tehtyjen tutkimustenmukaan, kyläkaupoilta edellytetään yhä pa- rempia palveluja, parempia tuoretavaroita jaedullisempia hintoja, että ne me-
nestyisivät kilpailussa. Postin läheinensijainti tukeekyläkaupan säilymistä. Vii- nin jakäsikauppalääkkeiden saaminenkyläkauppoihin vähentäisimyös tarvetta taajamassa asiointiin, todetaanVähittäiskauppa ry:stä.
Kyläkaupasta olisi mahdollista kehittää eräänlainenmonipalvelupiste. Perin- teistenkauppapalvelujen lisänä voisi olla: esim. kioski-kahvilan pito, kotiinkul- jetuspalvelu, suoramyyntipiste, polkupyörien, soutuveneen jakanoottien vuok- raus.
Tällä hetkelläns. ‘ekopiste’ on sijoitettu sopivasti kaupan lähistölle.Kylän il- moitustauluonkaupan ulkoseinällä. Ilmoitustaulu voisipalvella kylän ‘infor- maatiopisteenä’, mistälöytyisi paitsi tietoa tulevistatapahtumista, myösalueen kartta teidennimineen, palveluyritysten ja yhdistystenyhteystiedot, kyläläisten ilmoituksia ym.
Kaupan ympäristön ja piha-alueen siisteydestä tulisi huolehtia. ‘Keskustan’
yleisilmettä voitaisiin kohentaa vaikkatalkoovoimin, antaahanse usein ensivai- kutelman kokokylästä, jokatarpeeksi kiinnostavana houkuttelisi satunnaisen- kin matkailijan pysähtymään ja käyttämään kylänpalveluja.
LASTEN JA NUORTEN VISIOT
MattilanjaNummistenkoulujen 5-6 lkm oppilaat vastasivatkyläkyselyyn. Li- säksi Nummisten koulun 3-4-luokkalaiset saivatkirjoittaa ajatelmia Nummisten kylästä jasen tulevaisuudesta.
Seuraavassa otteita vastauksista:
Kysymys 4: - vanhuksilleavustajiakotiin, vanhainkoti, hoitopalveluja, terveys-
palvelulta jakerhopalveluita, tarkastuksiakotiin, rentoutuspaikkoja, liikuntaa, yhdessäolotuokioita
7: - lyhyetkoulumatkat, kavereita lähellä,ei tarvitse lähteäkeskustaan, ei tarvit- sekäydä pitkällä koulua, kyläkoulut ovatviihtyisämpiäkuin suuretkoulut, tur- vallinen
9: - linja-autojakulkee liian harvoin
#
I
12: -kauppaa olisi syytäparantaa, vaatekauppoja, uimahalli, kirjastoautoon
enemmän nuorten-ja tietokirjoja, uimarannan(Isojärvi) kunnossapitoon
enemmän huomiota, kioski-, posti- ja pankkipalvelut, kahvila, eläinten tila- päinen hoitopaikka, kuntosali, terveyskeskus tai paikkahätätilanteitavarten,
lastenhoitopaikkoja, ravintola, luonnonpuisto, nuorillekokoontumispaikka 16: - historiallisetkartanot säilytettävä, vanhattavarat, maatilat,uimarannat 17. - myydä esim.kaupalla vihanneksiaomasta maasta, jokinkartanohotelli maatila-museo, leirintäalue
20: - enemmistönvastaus, haluaa asuatälläkylällä
25: -poliisi, paloasema, lääkäri,kauppa, maanviljely, maaseutumatkailu, eläin- tenhoito, lastenhoito
34: -lisää harrastuksia, ei ole discoa, liianpieni ja yksipuolinen tarjonta,ei voi
ratsastaa
36. -liikunnallisiinharrastuksiin, jalkapalloon,uintiin, nuorten sulkapallo, aerobic
37; -pianon-hanurinsoitto, keramiikka, käsityö-ja taidekursseja, sukututkimus, kielikurssit, tietokonekursseja
‘ Nummistenkylä onkivoinkylä mitä voi olla, sillä täällä onrauhallistajakau- pungin möly ei ole saastuttamassa täällä. Täälläon puhdasluontoja paljonpel- toja jametsää. Nummistenkylässä on ihanhyvä kylähenki. Olisi mukavaa, jos asukkaita olisi tiheämmässä. Minusta Nummistenkylä on liianpieni, siellä ei ole kuin kauppa, posti jakoulu, mutta on täällähyviäkinpuolia esim.jalkapal- lokenttä, jääkiekkokaukalo jaurheilusali.
Minähaluaisin, että Nummistenkylässä olisihalvempaaruokaa jahaluaisin,
että tehtäisiinpyörätie niin olisiturvallisempaa. Minä haluaisin Nummistenky- lälle isommankaupan, jaettäkaupan ulkopuoli siistittäisiinjaNumminenpi- dettäisiin muutenkin siistinä. Nummisiinpitäisi tulla iso leikkipuisto, missä sai- si leikkiäja laituri, niinkuin silloin kerran oli. MinustaMustijoki pitäisi puhdis-
taaputi puhtaaksi, sellaiseksi, ettäsielläviihtyisi kalatpaljonparemmin javoisi käydä uimassa.
Haluaisin Nummisiinuimahallin,Linnanmäen, Särkänniemen,Tykkimäen ja Puuhamaan. Haluaisinostoskeskuksen, Hesburgerin, McDonaldsin, jääkiekko-
f*
H
hallin, elokuvateatterin, Serenan,kahvilan casinonjatosi ison urheiluhallinja sitten Formularata jollekin pellolle. Haluaisin, ettäkouluun tulisi enemmäntie- tokoneita, joissaon internetjakoulutunnitlyhenisivät ja läksyjävähemmän.
Haluaisin, ettätekisimme luokkaretkiä enemmän.’
YMPÄRISTÖ
Maisema
Nummistenkylä on maisemaltaan kaunistakylämaisemaapeltoineen, mäki-
neen, Onkimaa-järvineen japurolaaksoineen. Pellotovat savipeltoja. Mäkien rinteiltä voi löytäähiekkaisia japeruskallioisia mäkiäjakumpareita. Hiekka- kuoppia löytyy monia janeovatmuuttaneet maisemaa.Luonnonympäristöstä
löytyy myös suojeltaviakohteita kuten Horsmankallioja“JätyrinFauni”. Myös soitalöytyy alueeltajonkunverran, joistakeväisin ja syksyisin voi kuulla kurki- en ääntelyä.
Kasvisto on alueellamonipuolista, on suokasvillisuutta,kuivankangasmetsän kasveja,rehevänkangasmetsän kasveja sekä lehtokasvillisuutta.
NäkymäNummistenpuistoon
*
I
Eläimistö
Eläimistöäkylässä on tutkinutpaljon Mäntsälänluonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Olli Elo jahänon löytänyt NummistenjaJokelanseudun lehto-
alueeltamm.Varjopatinayökkösen, jonkaainoa vakinainenesiintymispaikka Suomessaon Ohkolanjokilaakso. Alueeltaon löytynyt valtavaperhosfauna moninelajeineen.
Nummisten alueella liikkuupaljonmyös hirviä, jonkunverran peuroja, näätiä,
muutama ilves, kettuja, pöllöjä, huuhkajia, supejaym.
Luonnonsuojeluyhdistyksen toimittamankirjan mukaan Nummisistalöytyy harvinaisia liito-oravienelinalueita, alueita, jotkapienenevät valitettavasti koko
ajanmetsähakkuidenmyötä. Myös saukkoja esiintyyMustijoellaNummisten puolella, varsinkin kosken alueella,koska saukot tarvitsevat sulaavettä talvisin.
Mustijoki
Mustijoki
f#
M
Nummisten joki jakoski antavat monipuolisetmahdollisuudetvirkistyskalasta- jille.Joelle pääsee helposti autollaperille asti jakoski onkylänkeskustassa ai- vankyläkaupan vieressä.Kaupasta voi ostaakalastuslupiakin. Yhteisluvan lu- nastanut saa kalastaavapavälineillä. Heittouistin-ja perhokalastajilla on mah- dollisuus kalastaa mm.kirjolohia Nummistenkoskesta, koska Mustijokeenon istutettukirjolohta jamuuta arvokalaa.
Melontareitti kulkee Mustijoessa ja hyvä levähdyspaikka olisiTampinrantakos- ken alapuolella. Sinne kun saisigrillikodan, jossaperheetkinvoisivat retkeillä.
Jos vielä vesi voitaisiinpuhdistaa, olisi siinä oivauimaranta, johonvoisi raken-
taa myös saunan pukuhuoneineen. Josrakennuspuuhaan saisi mukaankylän nuorisoa, niinrakennelmatkin pysyisivät hyvässäkunnossa.
Muutokset maisemassa
Rakennetun jarakentamattoman ympäristön suhdeontällä hetkellätasapainos- saluonnonkanssa, kun maisemassa vuorottelevat pellot jarakennetutmetsäsaa- rekkeet. Maatalouselinkeino tulisikylällä säilyttää.
Vilkas rakentaminen tuleemuuttamaan maisemaajotatosinohjaa osayleiskaa-
va. Jokija joen puhtaus puhuttaa kyläläisiä, koska joenvesi on uimakelvotonta.
Maisemaamuuttavat myösmonet hiekkakuopat ja nykyistä metsätaloutta suosi-
vat avohakkuut.
Perinnemaisemat
Alikartano-Frugårdinpiha-alueelle on laaditturakennuksen restauroinninyh- teydessä 1980kunnostussuunnitelma, jossahalutaan kunnioittaa tilan mennei- syyttä jasen kasvistoa. Rakennuksen läheisyydessä olevapiha aluesuunnitel- ma on jo toteutettu. Purolaaksoja hyötypuutarhaosa oli silloinrakentamatta.
Koska tätätilaa aikanaanisännöinyt omistaja oli erittäin kiinnostunut kasveis-
ta jaennakkoluulotonkasvikokeilija , jopa edelläkävijä hyötykasviviljelyn alalla, halutaanhyötypuutarhaperustaa janäin rikastuttaa kasvimaan kasviva- likoimaa.
Purolaaksonkasvillisuudesta on tehtykasvitieteellinenselvitys. Alue onpoik- keuksellisen rehevää lehtokasvillisuusaluetta, jonka pääpuulajeinaovatvuori-
jalava,vaahtera, kuusi jatuomi.Vuorijalava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, silmälläpidettäväksi, taantuneeksilajiksi. Keväällä voi alueella ihaillakeltavuokkoja, sinivuokkoja ja pikkukäenrieskoja.
Purolaakso ei kuitenkaan ole luonnontilainen, koska sitäon aikoinaan hoidettu jasinne on ollutsijoitettuna mm. jääkellari ja juureskellari. Nytpurolaaksoon
onmerkitty reitti, jottasiihen voi tutustua.
I
I
CarlFredrik Nordenskiöld oli erittäin kiinnostunut erilaisistakasveista jahän perusti Alikartano-Frugårdiin 1730-1740-luvullapuutarhan sekä laajan ome- natarhan. Puutarhassa kokeiltiin erilaistenkasvilajien - jalajikkeiden viljelyä sekä kasvimaallaettäkasvihuoneessa. Tässä puutarhassa viljeltiin Suomen en- simmäisiäperunoita. Siemeniä saatiin Turun akatemianprofessorilta Pehr Kal- milta, jokateki tutkimusmatkanPohjois-Amerikkaanvuosina 1747-1751.
Valitettavasti Alikartano-Frugårdissaon tänäpäivänä löydettävissävainmuu- tamiatämän aikakaudenkasveja. Alikartano-Frugård oli 1700-luvun puolivä- lissämallitila, jostauudetpuutarhatuotteet ja viljelymenetelmätlevisivät ym- päröiviinkartanoihin, pappiloihin javähitellen torppien puutarhoihin. Onko- han harvinainen keltainen vadelma tämän tilanperuja, koska sekasvaa erään naapurin pihapiirissä? Vanha koristekasvipalsamipoppeli, jokatuotiin Kana- dasta Suomeen 1700-luvulla,kasvaa maantienvarressaAlikartanon kupeessa.
ASUMINEN
Kylässä on vilkas rakentamisen aika, jota ohjaa osayleiskaava. Rakennuskanta on enimmäkseen omakotitaloja, ainoastaan Nummistenpuistossa onkaksiri- vitaloa. Kaikki asumiskelpoiset talotovat asumiskäytössä tällä hetkellä. Vuok- ra-asuntoja on vainmuutama. Tontitovatyksityisten omistuksessa.Tontteja
onvainrajoitetusti myynnissä. Ostajia olisi, mutta tontit vainpuuttuvat. Kesä- asukkaitaon jonkinverran, joistasuurinosamökkeileeOnkimaanjärvenran- nalla. Vanhojen historiallistenrakennusten kuten kartanoiden rakennukset ja pihapiirit, tulisi säilyttää tämänhetkisessä olotilassa.
TIESTÖ
Tiestö koostuupääasiassa yksityistentiehoitokuntienylläpitämistä teistä.
Mattilasta Mäntsäläänon hyvä kevyenliikenteen väylä, jokavoisijatkuaNum- misten koululle saakka. Tie helpottaa koululaisten matkaa Mäntsälänyläasteil- le sekä SLO Idmanintyöntekijöiden työmatkaa.
Myös Nummisten koulun ja Seurojentalon välille rakennettiinkevyenliiken-
teen väylä, jokahelpottaa kulkuajaon turvallinen Nummisten koulun oppi- laille heidän siirtyessään liikuntatunnille Seurojentalolle.
AlhonkulmantiejaNummisten tie ovatvilkasliikenteisiä. Tielläkuljetaan pal- jonraskaalla kalustolla. Kunnollistapiennarta tiellä ei ole javaaratilanteitaon ollut useita. Talvellalapset javanhuksetjoutuvatkävelemään aurauskaluston seassa liukkaalla tiellä.
N
M
Parannusehdotus olisi, ettäkevyenliikenteen väylärakennettaisiinmyösAl- honkulman-ja Tikkarontielle, jottalapsillaolisi turvallinen koulumatka. Nämä parannukset auttaisivatmyösretkipyöräilyä.
Julkinen liikenne ei ole toimiva kaikilta osiltaan. Koululaisetjoutuvatkoulun loputtua odottamaan jopapuolitoista tuntialinja-autoapäästäkseen kotiin. Aa- mulla kouluun pääsee hyvin, jostunnit alkavat heti kahdeksan jälkeen.
RETKEILY/VIRKISTYSREITIT
Ryhmämatkalaisten kiinnostus Mäntsälän kartanoihinon lisääntynyt huomatta- vasti. Kulttuurireitistöjen tarve onKeski-Euroopassa javarsinkin Isossa-Britan- niassa, kävelylomien suosikkimaassa, selkeä. Näin sevoi ollamuutaman vuo- den kuluttua myös Mäntsälässä. Ainakin Mäntsälässätästä on joosoituksena kulttuurimatkailutuotteiden vilkaskysyntä, jostaNummistenkylä voisi saada osansa. Matkailijathakevatelämyksiä, kokemuksia, tavallisuudestapoikkeavia kohteitajamahdollisestipientä seikkailuakin. Melonta Mustijoessa, tutustumi- nenAlikartanoon, käyminen “Jätyrin Paunulla” jättiläismuijan linnalla,kalasta- massakoskessa jatutustuminen “Osman velhon”kivipaateen voisivat olla elä- myksiä.
Mäntsälänkirkonkylän lävitse kulkee useita valtakunnallisiapyöräilyreittejä, jotka löytyvät pyöräilijän tiekartasta. Reitti numero viisipoikkeaa Helsingistä tullessaanHaarajoella kohti Nummista, jostase jatkuuainaUtsjoelle asti. Num- misissa reitti kulkee viehättävän, viljellynmaalaismaisemanläpi.
Perinnekohteeseen eli Alikartano-Frugårdiinjärjestetään opastettuja tutustumis- käyntejä, joiden järjestäjänäon Mäntsälän kunta janämäkäynnit ovat osana
Mäntsälän kartanokierrosta. Myös eri matkanjärjestäjät järjestävätretkiä Alikar-
tanoon.
KUNNALLISTEKNIIKKA
Haja-asutusalueilla on vesihuolto järjestettyomavaraisesti. Jätevedetjohdetaan
asetusten mukaisesti omiinlikakaivoihin, joiden tyhjentämisen ja jätteidenke- räämisen hoitaajäteyhtiö.Kunnassaonkäyty keskustelua meriviemäristä, mut-
taon päätettytoistaiseksi jatkaa jäteveden käsittelyä nykyisellävedenpuhdista- molla. Puhdistamon toimintakyky on äärirajoilla.Puhdistamatonta jätevettäon
juoksutettu Mäntsälänjokeen, jolloinmyös Mustijoki rehevöityy. Nummisten kyläläiset ovat huolissaanjokensatulevaisuudesta.
I
I
ELINKEINOTOIMINTA
Nummistenkylän asukasmääräon vuoden 1998lopussaollut 965 henkeä. Vä- kimäärä on viime vuosina kasvanut keskimäärin n. 2 %:n vauhtia. Tämä on seu- rausta ennen kaikkea muuttovoitosta. Rakennustilastoissa Numminenon ollut
1990-luvulla Mäntsälänkylistä kärkipäässä. Syntyvyys ei ole juurikaanmuuttu-
nut viime vuosina. Muuttoliikkeeseenon syynäkylän sijainti Mäntsälänpitäjän eteläisessäosassa hyvien kulkuyhteyksien varrellapääkaupunkiseutuun nähden.
Nummistenkylän asukkaidenikäjakauma (v.1998) nähdään taulukossa 1. Suu- rimpia ovat ikäryhmät 0-19 ja35-54 vuoden välillä.
Ikäryhmä (vuotta) 0-4
5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85 tai yli
Taulukko 1. Nummistenkylän asukkaidenikäjakauma sukupuolittain vuoden 1998lopussa.
Vuoden 1996 lopussa kylän asukkaista suurinyksittäinen ammattiryhmäolivat palkansaajat (yht .n. 300henkeä). Yrittäjiä olin. 80 henkeä, joistamaatalous- yrittäjiän. 30. Työttömiä olin. 70 henkeä. Opiskelijoiden lukumäärä olimyös n. 70 henkeä, eläkeläistenn. 140 henkeä ja0-14 vuotiaitalapsia oli n.230 hen- keä.
N
u
MAA- JA METSÄTALOUS
Nummistenkylä onperinteisesti ollutmaa- jametsätalousvaltaista aluetta. Kol- menkartanon muodostamat tiluksetovatmuodostaneet rungon alueen myö- hemmällekehitykselle. Torppariaikakautta seurasisodanjälkeinen asutustoi- minta, jossapääasiassa karjalaisväestölle osoitettiinmm. kartanoiden maista pieniä lohkotiloja, joistasiirtolaisväestömaa- jametsätaloudenharjoittajina sai pääasiallisen toimeentulonsa aina 1970-luvulle asti.
Vähitellenkeskimääräinen tilakoko on mm.elinkeinonkannattavuuden heikke- nemisenmyötäkasvanut. Osa tiloista on lopettanut jatkajanpuuttuessa.
Tänäpäivänä lisäpellon jalisämetsänmyyntiin halukkuuttaonrajoitetusti. Sen sijaan ostoon tai pellon vuokraukseen olisi halukkuutta huomattavastienem- män.
Perinteistä maatilatalouttajatkavienNummistenkylän tilojenkannattavuusedel lytykset todennäköisestiparanisivat tilojen liittyessä laatusertifikaattijärjestel- miin,jolloin tuottajien ammattitaitojatuotteidenpuhdas laatu nousisivat pa- remmin esille. Ympäristötietoisia kuluttajia varten myös luomutuotannollaon oma sijansa.
Metsätalous
Metsien hyödyntämisessä olisipaljonpotentiaalia. Korkean jalostusasteenpuu- tuotteitamyydään noinkymmenkertaisella hinnallaraakakuutiometriä kohti
verrattuna sahatavaraan.
Työtilaisuuksia jalisäansioitavoisi olla mahdollista hankkiamyöspoimintape- riaatteellakorjattavasta erikoispuustakorkean jalostusasteen puuteollisuusyri-
tyksille. Yritysrinki- ja perheyritysmittakaavassa kyseeseen voisivat tullamyös esim.puualan puolivalmisteet ja osakomponentit.
Kaupunkilaismetsänomistajien
suosimakevyellä kalustolla suoritettavapuun- korjuu-urakointi jametsänhoitopalvelut voisivattarjota työtilaisuuksia nykyistäenemmän esim. oman metsänhoidon lisänä.
Taimituotannollejaerikoispuiden kasvatukselle voisi olla sijaa.
Toisaaltamyös perinteisessä sivutoimenatapahtuvassa piensahayrittämisessä voisi ollakasvupotentiaalia aina vientimarkkinoille asti.
♦
I
YRITTÄJYYS
Nykyään maatilataloudentuotantoyksiköt harvemmin toimivat päätoimisesti, vaan viljelijäperhe yhä useammin hankkii sivu-ja lisätuloja maatalouteenliitty- vistä sivuelinkeinoista, muusta yritystoiminnasta taipalkkatyöstä. Mm.kone- urakointia, taimitarhausta, rakennus-ja maalaustöitä, kuljetuspalvelua, sahaus- toimintaa, polttopuun tekemistäja myyntiä suoritetaan maatalouden sivutöinä.
Jatkossa tavoitteena voisi ollauudentyyppistä maaseutuyrittäjyyttä jahenkilöi- den välistä yhteistyötä, jotkaparantavat ihmisten toimeentulomahdollisuuksia.
Maatilayrittäjiärohkaistaisiinja neuvottaisiin uusimuotoiseenmaaseutuyrittä- miseenja yhteistoiminnanaloittamiseen, jokaloisimyös muuta toimintaa lähi- ympäristöön parantaen kaikkien maaseudulla asuvien ihmisten elinmahdolli- suuksia.
Maatilatalouden liitännäiselinkeinot
Palveluja tuottavien rinkien ja pestipalvelujen toiminnan onnistumiselle vaadit- tavia tunnusmerkkejä onkylässämme olemassa. Asiaan sitoutuviajayhteistoi- mintaankykeneviä yrittäjiä löytynee. Myöspanostusta hankkeen suunnittelu-ja toteutusvaiheeseen todennäköisestilöytyy. Paljon onkiinni hankkeisiin tarvitta- vistapuuhahenkilöistä, joilla pitäisi ollayritystoiminnan tuntemusta sekä halua jataitoa hoitaa asioita sidosryhmiinkuten kuntaan jarahoittajiin sekä hoitaa myös tiedotustajamarkkinointia.
Jatkossarengaspalvelutyyppinen toiminta voisi tullakyseeseen. Monipuolisen ammattitaidon omaavallayrittäjärenkaalla olisi osaaminenjakapasiteetti esim.
kokonaisvaltaisiinkone-, rakennus- jakorjaustöihin sekämetsä- ja puunkulje- tusurakointiin.
Myös pienten valmismökkisaunojen, - varastojen ja-laiturien valmistus voisi tullakyseeseen esim. yhteishankkeena. Teollisuudenalihankintatyöt, esim. talo- elementtienvalmistus, olisi yksi vaihtoehto.
Positiivinen muuttoliikepaikkakunnalle antanee myösrakennus- jakirvesmie- hilletyötilaisuuksia lisääntyneen talonrakennustoiminnanmyötä. Rakennus-
suunnittelu-, rakennus-, putki-, sähkö-, maanrakennustyöringille voisi ollatarjo-
tapalveluja maallemuuttajalle"avaimet käteen”periaatteella.
Elintarvikkeiden valintaon tapa ottaakantaa ympäristökysymyksiin jakotimai- sen elintarviketuotannon tukemiseen. Kuluttajia uskotaan kiinnostavankäytettä- vien raaka-aineiden alkuperä, puhtaus jaturvallisuus. Elintarvikkeiden hankin- taan vaikuttavat hinnan lisäksimielikuvat, asenteet jaarvostukset. Paikallinen
I
I
elintarviketuotanto olisi henkilöitynyt viljelijöihin jatuotteitajalostaviin yrityk- siin. Jatkojalostuksessavoidaankäyttää hyväksi paikallisia perinteitä jaosaa- mista.
Paikallisuudessa korostuvat tuotteidenalkuperä janiiden luomapositiivinen mielikuva esim. tuottaja-, herkkukauppa-, tilamyymälä- ja
(tilaus)ravintolatoiminnassa.
Myöstuotteidenkuljettaminen kuluttajille pääkaupunkiseudulle on mahdolli- suuksienrajoissa, sillä Nummistenkylän läheisyys pääkaupunkiseutuun nähden pienentää kuljetuskustannuksia pitäen kilpailuhaitan pienenä.
Suomessa on n.2500 allekymmenen henkeätyöllistävää elintarvikealanpien- yritystä, joten esimerkkejäon.
MATKAILU
Lyhyt etäisyys jahyvätkulkuyhteydet pääkaupunkiseudulle sekä Nummisten kylän erityispiirteet voisivat luodahyvätedellytykset matkailuunjaretkeilyyn
liittyvään yritystoimintaan.
Lisäksikaupunkilaisväestön lisääntyvä halu hakea uusiaelämyksiä esim.vii- konlopun vapaapäivinä suosiipääkaupunkiseutua lähelläsijaitsevaa paikkakun-
taa.
Kylässä onkolme historiallistakartanoa. Mustijoki toimii kanoottireittinä.
Mustijoenkoskessa voi harrastaa kalastusta jatulevaisuudessaravustusta.
Mäntsälä-Pornainen maantie toimii kesäisin motoristien matkareittinä sekäpyö- räilyreittinä. Onkimaan Isojärvi lähialueineenon mökkeily-javirkistysaluetta,
jokakesäisin tuokaupunkilaisia kylällemme.
Kanoottisafarit, koskikalastus, kartanokierrosten hyödyntäminen ja levähdys- aluepalvelut yhdistettynäravitsemus-, paikallistenelintarvikkeidenmyynti-ja mahdollisiinmajoituspalveluihin voisivat luoda elinkeinoon riittävän kokonai-
suuden:
Elämystapahtumina esim.metsänomistajat jahevostallitvoisivat yhteistyössä järjestäätalviaikaanjoulukuusisafarejarekikierroksineen januotiokahveineen sekä itse kaadettavine joulukuusineen taipääsiäisrekiajeluja. Kesäaikaan voitai- siin tehdänähtävyyskierroksia hevosvankkuriajeluna.
Myös syöminenon tapaviettää aikaaystävien parissa,rentoutua jasaada uusia elämyksiä. Paikalliseen ruokakulttuuriin voisivat kuulua perinteisetreseptit ja nykyaikaanmukautetut tarjoilutavat.
Numminensisältyy osana "Kulttuurimatkailija Mäntsälä&Pornainen” matkailu- projektiin, jonka yksi tärkeimmistä kohteista onAlikartano-Frugård. Projekti on käynnistynyt syksyllä 1999.
TEOLLISUUS
Ylivoimaisesti suurintyöllistäjäonPhilips-konserniin kuuluva Idman Oy, joka
on aloittanut toimintansa Mattilassa 1960-luvulla. Se työllistää yli 300 henkeä.
Kesäisinyritys tarjoaa opiskelijoille työ- ja harjoittelupaikkoja. * Idman Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvatyksityiseen ja julkiseenrakentamiseen
liittyvätvalaisimet, jotkaon tarkoitettu sekä kotimaan ettävientimarkkinoille (Skandinavia,Keski-Eurooppa). Lisäksi tehtaalla sijaitsee valaisinnäyttely, joka palvelee koko pohjoismaita. IdmanOy on Suomenjohtavateknisten valaisimi- en valmistaja Suomessa.
i
Valaisintehdas Idman Oy
I
*
PIENYRITYKSET
Kylässä toimii monia metalli-japutkialan yrityksiä. Kuljetusliikkeitä on useita.
Taksi-ja tilausajopalvelujaon myös saatavissaparinkin yrittäjän toimesta. Ra- kennus-, remontti- ja maalausyrityksiäon paljon. Konekorjaamo- jakonehuol- topalveluita on tarjolla. Myös teknisiä suunnittelua suoritetaan.Kylässä on myös isohkokauppapuutarha ja pitopalveluyritys.
Myösopetukseen, metallityöstöön, kerho-ohjaukseen, ravintolatoimintaan, ra-
kennussuunnitteluun ja toimistotöihin soveltuvaa ammattitaitoa olisikylällä vielä hyödynnettävissä.
Yritystoimintaa jaasumistavarten kylässä onrajoitetusti halukkuutta tontti- maan sekä rakennustenmyymiseen tai vuokraamiseen.Mm. vanhoja navettoja
on tyhjillään.
Jatkossa
pienmetalliverstaiden
työtilaisuuksia jamyös mahdollisiatyöpaikkoja voitaisiin lisätä verstaiden verkottumisellaja yhteistyön tekemisellä, jolloin pystyttäisiin ilmankapasiteettirajoituksia ottamaan vastaan suurempia jamoni- puolisempaa osaamista vaativia urakoita. Tällöin varsinkin hyvinä aikoina, jol-loin lähiseudun teollisuus kärsii alihankkijapulasta, olisi mahdollisuus solmia pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Nummistenkylän sijainti tässäkin asiassa on vahvuus.
Nummistenkylässä vireillä olevia hankkeita:
Kuntoteutetaan uusia toimintamalleja jasuuntaudutaan muuttuviin elinkeino- olosuhteisiin, tarvitaan runsaastipanostusta koulutukseen janeuvontaan.Tulok- sellisiinhanketoteutuksiin vaikuttaamm.yrittäjien voimakaspanostus jasitou- tuminen hankkeeseenjo suunnitteluvaiheessa. Informaation lisääntyessä yrittä- jätusein havaitsevat entistä useampia toimintamahdollisuuksia ympäristössään:
Luotaessapohjaauusien elinkeinohankkeiden toteuttamiseksi sekäpienyritys- toiminnan kehittämiseenjamahdollistenetätyövalmiuksien parantamiseen liit- tyen kylässä on vireillä tietotekniikkaan, tietojenhakuun jakäsittelyyn liittyvää kurssi- jakoulutushanke, joka pyritään aloittamaanv. 1999 aikana. Muita pien- yrittäjäpohjaisia työtilaisuuksia, kuten koululaisteniltapäiväkerhotoiminta ja pitopalvelutoiminta, varten luodaanedellytyksiä. Ko. pienyritystoimintaa palve-
levaa hanketta viedään eteenpäin kylän seurojen ja yhdistysten voimin POMO- hankerahoituksen avulla.
Yleisestiottaen pitkällätähtäimellä lisäkoulutusta tarvittaneenyrittäjyydentu-
kemisessa ja yritystoiminnan opettelussa, kannattavan yritysidean hiomisessaja markkinoinnin suunnittelussa sekä tarvittavien ammatillistentietojenpäivittä- misessä.
KULTTUURI JAVAPAA-AIKA
Toimivatseurat
Nummistenkylätoimikunta Nummisten Maamiesseura Nummisten Martat
Nummisten Nuorisoseura Nummisten Vilkas ry
Nummisten Metsästysseura Nummisten Kalastuskunta NumibiaRacing Team
Nummisiinperustettiin v. 1983kylätoimikunta, jokaon toiminut aktiivisesti 1990-luvun alkuvuosille. Toiminta onmyöhempinä vuosina hiipunut. Olisiko jälleentullut aikakäynnistää toimintauudelleen, esim.Kyläsuunnitelman eteenpäinviemiseksi?
$
Nummisten talvimaisema
KANSALAISOPISTO
Kansalaisopiston lukukauden 1999-2000 toimintaa Nummisissa on kyläkuoro, naisten jumppa jakeppijumppa. Toiveidentynnyristä löytyy monenlaisia ideoi-
takäsityöpiiristä ja kankaankudonnasta savitöihin sekäsilkkipainantaan, puut- öistä korukivihiontaan. Toivomuksenaon mm. ilmaisutaidonpiiri, jokavalmis- taisi näytelmän, paneutuisi runoihin, sketseihinjakavalkaadin tekoon. Piiri voi- si ollasuunnattu vauvasta vaariin.
Nuorisokaipaisi bändin kokoontumistilaajaalkuopetusta musiikin maailmaan.
Äiti/lapsi jumppaantaisi mieluisaa tekemistäniin perheen pienimmillekuin äideillekin.Seurojen ja yhdistysten yhteistyöllä voitaisiin Nummisten vapaa- ajantoimintaa lisätä huomattavasti.
Kokoontumistilat
Nummisten koulu Mattilan koulu
Seurojentalo Alikartano
Työväentalo(kesällä)
KULTTUURIRAKENNUKSET JA SUOJELUKOHTEET
Ylikartano
Alikartano-Frugård Nummistenseurojentalo Koskialue
Myllyalue
Osmankallio(Horsmankallio)
VIITTEITÄ MENNEESEEN
Lainaus Nummisten Seurojentalon historiikista 1945: "Alkanut siirtoväen si- joittaminenNummisiin muutti tätäkartanovaltaisenkylän elämää. Sattumako lieneeollut, että entisen Nordbon kartanon maillesijoittuneet siirtolaiset olivat miehiä kun taas Alikartanonpuolella enemmistö oli tyttöjä. Siitä seurasi, että pojat usein vierailivatAlikartanossa, jossa järjestettiinsalaisiatansseja. Vaan vanhemmat isännät saivat asiasta tiedon japanivat pisteen kielletylle harrastuk- selle. Tosin jokuantoi vihjeen, ettäperustakaa joku seuraitsellenne, jossasaatte tavatatoisiannejavaikkapa tanssia, mutta sen on tapahduttava julkisesti eikä salaa.”
