Liikuntapaikat Mäntsälässä · DIGI

Liikuntapaikat Mäntsälässä

Aki Pekkanen

Yksi kiinnostukseni kohteista on urheilurakentaminen, tutkin alan kirjallisuutta ja kierrän mielellänitutustumassa eri urheilupyhättöihin,niin Suomessa kuin ulkomailla.

Koska olen kiinnostunut myös kotiseudustani, päätinkin kesällä 2010 kiertää valokuvaamassa kaikki Mäntsälänkyläkentät, joistasuurin osa oli entuudestaan tuttuja. Myös idea omasta kirjasta oli pyörinyt pitkään mielessäni, jalukiessanikirjaa Played in Glasgow, sain ajatuksen, tässä olisi tulevan kirjani malli, esitellä Mäntsälän liikuntapaikat. Esikuvanakirjalleni on siis toiminut Britannialainenkirjasarja Played in Britain, jokaesittelee Iso-Britannian suurkaupunkien urheilupaikkoja, nykyisiä ja menneitä.Laajensin tutkimukseni koskemaan kaikkia mahdollisialiikuntapaikkoja, lajistariippumatta. Vastaan tulikin monta mielenkiintoistauutta paikkaa, joistaen ollut ennen kuullutkaan. Ihmisiltä kuulinmyös vanhoista urheilupaikoista joitaei mainita historian kirjoissa. Lähteinäkirjaani varten olen käyttänyt ihmisten kertomuksia ja muistoja, sekä julkaistua kirjallisuutta. Tarkoituksenanion esitellä Mäntsälän

liikuntapaikkojen monipuolinen kirjo, toisistaon tarjolla enemmän ^tietoa, toiset paikat taas esitellään pelkin valokuvin. Jotain onvarmasti jäänytpuuttumaan javirheitäkin varmasti kirjastani löytyy. Koska esittelen vanhatkin liikuntapaikat, halusinkirjaani mukaan myösKaukasten kylän, jokaaikaisemmin kuului Mäntsälän ^kuntaan, kunnes liitettiin silloiseen Hyvinkään maalaiskuntaan. Lähtökohtana oli oma kiinnostukseni kotiseutuni liikuntapaikkoihin, muttatoivottavasti^kirjasta on iloa muillekin.

28.04.2012AkiPekkanen

3

Haluan kiittää seuraavia henkilöitäyhteistyöstä, kannustuksesta, ovien avaamisesta, tietojen antamisesta, ohjaamisestaoikean henkilön ^luo, opastuksesta, kysymyksiin vastaamisesta jne.KIITOS.

Jukka ^Hietala, Esko Ollila, Sakari Oja, Matti ^Uomaa, Toni^Karlsson, NikoSalokoski,Kirsi Salonen, Jaana Pouta, Sylvi Koivula, Mika ^Inkinen, Liisa ^Rannikko, Hannu ^Loukimo, Sari Jemman, Reija Puro, Liisa ^Heino, Tiina^Airio, Harri ^Bister, Paavo ^Reiman, Aki Mäenpää, Sami Laine, Mika ^Purolinna, Henri Nyberg, Tuomas ^Lahti, Timo Vesterinen, Petri ^Suutari, TomiRistolainen, Elina ^Vuori, Jaakko^Torkkeli, Markku ^Lindblom, Jouko ^Mäkinen, Jarmo Kuortti, Esa ^Tikka, Annu ^Eho, Juhani^Eho,Roni ^Vinnari, Juha Heino, Merja Kostiainen, Petri

Salmi, Pentti ^Laine, Sakari ^Rahko, Arvi Lilja, Liisa ^Mannermaa, Noora Ovaska, Essi ^Peltola, Juha^Koivisto, Ville^Kaasinen, Ville-VeikkoLallukka, Samppa Lallukka, Touko^Koivisto, Jenni ^Jurvela,Sirkku ^Mäkelä, Markku Varpa, Eero ^Alanko, Pertti ^Hartikka, Ah ^Uusitalo, Kalle Kajander, JanneKajander, Anna-Maija Kajander, Ritva ^Tervonen, Jaana Asikainen-

Eriksson, Fitim Shala, Ismo ^Piira, Timo Turunen, Eija Hynninen, Terttu ^Weckman, Jalo Vuori, Pertti Nousiainen, Juhani^Korhonen, Antero ^Pitkänen, Jaakko Tapper, Pentti

Nieminen, Raimo Salmi, Antti Saarikivi, Jukka Ihatsu, Maija Ihatsu, Ira Aaltonen-Ollila, Olli Melart, SailaLalu, Jouni Vidqvist, Sauli ^Piiroinen, Lea ^Lahtinen, PauliSavolainen, Arto Koski, Alessandro Farigu, Kalevi ^Heinonen, Jarmo Suikkanen,Anne-Mari Pekonen,

Hannele^Luukkonen, Kristian Orispää,Risto ^Kallio, Timo ^Salmi, TeuvoTeurikoski, Jaana Ranne, Minna ^Nikkinen, Olli Kandelin, Eva Saah-Vehviläinen, Saku Ruisvaara, Mika Kuivaniemi, Jyrki Sahari, Pekka^Vasala, Riikka ^Jaakola, Katariina Serenius, Pauli

Pekkanen, Tommi ^Pekkanen, Jarmo Sulopuisto, Tarja Torvasti, Tommy Salonen,Timo Mäkiaho, Kalevi Vainio, Juhani ^Pöllä, Minna Henttonen, Merja Niinitanner-Liukkonen, Juha Liukkonen, Jouko ^Poutala, Heli^Kallio, Minttu ^Nisula, JarmoAntikainen, Pekka ^Peltonen, Mika Heikkonen, Kari ^Weckman, Pekka^Korhonen, Kirsi Karjalainen, Miikka ^Utriainen, Matias ^Utriainen, Jani ^Utriainen, Eila ^Kaasinen, Ari ^Nieminen, Jarmo^Keskinen, Terttu Keskinen, Pertti Kärpänen

Liikuntapaikan perässä sijainnista kertova karttanumero ^1,2,3,4 tai K=keskusta

Kartat

sivut 6-10

Seura-ja työväentalot

sivut 11-24 SeurojentaloK

Ohkolan Nuorisoseurantalo 3 Hirvilinna 3

Louhilinna4 Metsälinna ¹

Nummisten seurojentalo3 Rientola 1

Saaren seuratalo 2 Toukola 1

Suokkion seuratalo 1 Mäntsälän työväentaloK

Jokelanseudun kerhotalo 3

Sääksjärven pohjoispäänseuratalo 4

Tapiolinna 1

Ohkolan työväentalo 3 Nummisten työväentalo 3 Hirvihaarantyöväentalo

Kentät

sivut 24-32 Vanhat kentät Ohkolan kenttä 3 Jumpakan kenttä 1 Kaanaan kenttä 1 Keskuskenttä K

TekonurmiK Harjoitunurmi K Hirvihaaran kenttä 3 Sälinkään kenttä 1 Saaren kenttä 2

Jokelansedudun kenttä 3 Sulkavan kenttä 1

Nummisten kenttä 3 Purolan kenttä 4 Onkimaan kenttä 4

Soukkien kenttä 1

Hevos-ja koiraurheilu

sivut 33-41

Ohkolan koiravaljakkoreitti 3

Mäntsälän koirakerhon koulutuskenttäK Mäntsälänkoirakerhon halli4

Ehon Talli 3 Iran Talli4 Sailan Talli 1

LowlancTs Alhon tila 3 Mäntsälän ratsastuskoulu 4

Ruohojärven kartanon ratsastus talli² Jatilan talli 3

Savolaisen ravitalli 3 Sukulan ravitalli 3

Uimarannat

sivut 42-46 Saarenranta ² Levännenranta 2 Hautjärvenranta ² Keravanjärven ranta 3

Sahajärven virkistysalue 2 Ahvenlampi4

Nummistenranta ³ Sälinkään ranta 1 Sääksjärvenranta ⁴ Onkimaan ranta 4

Moottoriurheilu

sivut 47-53

Marjalantoiminta-alue 2 Ohkolan Nummen MX-rata 3 Kärhän lenkki

Kilpijärven jäärata1

Neste Rally Finland 2011 1 NumibiaRacing Snow enduro Mäntsälä ralli

Päijänteen ympäriajo Leikkureiden Lemans 3

Mäntsälän lentokenttä4

5

Kaukalot

sivut 54-57

Hirvihaaran kaukalo 3 Hyökänummenkaukalo 3 Mäntsälän ^jäähalliK TekojääK

Nummisten kaukalo 3 Ohkola kaukalo 3 Sälinkään kaukalo ¹

Ampumaradat

sivut 58-61

Mäntsälänampumaurheilukeskus 3 Järvelän haulikkorata 3

MU ampumarata 3

Suojeluskunnan ^ampumarata 4 muut vanhat ampumaradat

Tennis-ja golfkentät

sivut 62-67 TennishalliK Kartanon kenttä K

Apposen kenttä K Urheilupuiston kentät K Sääksjärven kenttä 4 Kaunismäen kenttä K

Saaren kartanon kenttä 2 HirviohaaraGolf 3

W-golf 3

Hyppyrimäet

sivut68-70 Nikinoja 1 Sääksjärvi4 Hirvihaara 3 Kirkonkylä K

Jokelanseutu 3 Lukko 1

Saari 2 Pajamäki Vuotava

Pururadat ja ladut

sivut 70-75 Hirvihaara 3 Numminen 3 Ohkola 3 MustamäkiK Saari 2 Lukko 1

Jokelanseutu 3 Purola 4

Kartanon lenkkiK KaasulatuK Sälinkää 1 KeskustaK

Koulut

sivut 76-87 LukioK

Kirkonkylän koulu K

Ehnroos K

Myllymäen koulu K Levanton koulu 2 Hepolan koulu K Nummisten koulu 3 Sääksjärven koulu 4 Sälinkään koulu 1 Ohkolan koulu 3

Mattilan koulu 3

Hyökänummenkoulu 3 Saaren koulu 2

Arolan koulu 3 Lukon koulu 1

Hirvihaaran koulu 3 Sulkavan koulu 1 Hautjärven koulu 2 Purolan koulu ⁴ Vanhatkoulut Kaunismäen työ- ja

oppimiskeskus K

Saaren Liikuntahalli 2

Muut liikuntapaikat

sivut 88-100 Haukankierros 2 Mustijoenmelontareitti Beachvolley

Vireus

Evan Kuntokellari Kuntokeidas

Monitoimitalo

Apposen Savate sali Urheilupuistonnurmi Suunnistus

Pyöräily

Mäntsälän suurlava Wanha

Rengasmäki 2 Pulkkamäki Pikkukentät Skeittipaikat Koripallokentät

Kaukas

sivut 102-104 Koripallokenttä 3 Kaukosten koulu 3 Kaukosten ^juhlatalo3 Kaukosten kenttä 3

Tulevat

liikuntapaikat

sivu 105

Lähde teokset ja internet

sivut 106-107

Metsälinna 1 Toukola 2

Soukkien seuratalo 3 Tapiolinna4

Sälinkään kenttä 5 Rientola 6

Sulkavan kenttä ² Soukkien kenttä 7 Jumpakan kenttä 8 Sailan talli ⁹

Sälinkään uimaranta 10 Kilpijärven jäärata10

Neste^Rally Finland 2011 12 Sälinkään kaukalo 13

Lukon hyppyrimäki 15 Lukon pururata 15 Sälinkään ^pururata 13 Sälinkään koulu 13 Lukon koulu 17 Sulkavan koulu 18

Kartta 1

Kaanaan kenttä 19 Kaanaan koulu 19

Nikinojankoulu 20

7

Kartta 2

Saaren seuratalo 1 Saaren kenttä ²

Ruohojärven kartanon ratsastustalli 3 Saaren uimaranta4

Levännen uimaranta5 Rautjärven uimaranta 6 Sahajärven virkistysalue7 Marjalantoiminta-alue 8

Saaren kartanon tenniskenttä 9 Saaren hyppyrimäki 2

Saaren pururata 2 Levännen koulu 11 Saaren koulu 12

Kaukalammen koulu 13 Rautjärven koulu 14 Saaren liikuntahalli 9 Rengasmäki 15

Jukolan viesti 16 Haukankierros 2

Kartta 3

Ohkolan Nuorisoseurantalo 1 Keravanjärven uimaranta 14 Hirvihaaran hiihtokeskus 25 Hirvilinna 2 Nummisten uimaranta 15Nummisten uimaranta 15 NummistenNummisten ^{pururatapururata} 33 Nummisten seurojentalo3 Ohkolan Nummen MX-rata 16 Ohkolan latu 1

Jokelanseudun kerhotalo 4 Leikkureiden Lemans 17 Jokelanseudun^pururata 4

Hirvihaaran kenttä ⁵ Hirvihaaran kaukalo 18 Nummisten koulu 26 Jokelanseudun kenttä 6 Hyökänummenkaukalo 19 Ohkolan koulu 27 Nummisten kenttä 3 Nummisten kaukalo 3 Mattilan koulu 28

Ohkolan koiravaljakkoreitti 8 Ohkolan kaukalo 27 Hyökänummenkoulu 19 Ehon talli 9 Hirvihaaran ^ampumarata 21 Arolan koulu 20

Lowland's Alhon tila 10 Hirvihaara Golf 22 Hirvihaaran koulu 18 Jatilan talli 11 W-GolfW-Golf2323 Kaukas 29Kaukas 29

Savolaisen ravitalli 12 Hirvihaaran hyppyrimäki 24 Järvelän haulikkorata 30 Sukulan ravitalli 13 Jokelanseudunhyppyrimäki 4 MU ampumarata 31 Ohkolan kenttä 33 Ohkolan työväentalo 34 Mäntsälän koirakerhon

Nummisten työväentalo 35 koulutuskenttä 32

9 Louhilinna 1

Sääksjärven pohjoispään seuratalo 2 Purolan kenttä 14

Onkimaan kenttä 4

Sääksjärventenniskenttä 2 Mäntsälän koirakerhon halli5 Mäntsälän ratsastuskoulu 6 Iran talli 7

Sääksjärvenuimaranta 8 Onkimaan uimaranta 9

Kartta 4

Mäntsälän lentokenttä 10 Sääksjärvenhyppyrimäki ¹¹ Purolan pururata 12

Sääksjärven koulu 13 Purolan koulu 14

Suojeluskunnanampumarata 15 Ahvenlampi 16

11

Seura- ja työväentalot

Seura-ja työväentalotovat usein toimineet ^kylän urheilutoiminnankeskipisteenä.

Perinteisesti seurataloistaon ollut sali, jossanäyttämö, aula ja naulakkotilat, sekä ravintola jakeittiötilat. Osassa taloista ^löytyy lisäksi talonmiehen asunto, toiset taloista ovatkin asuinkäytössä. Talojen saleissa on lajikirjo monipuolistunut alkuvuosista.Lajeja ovat olleet mm. voimistelu, lento-jakoripallo, painonnosto, ammunta, yleisurheilujapaini. Uudempia lajeja ovatolleet ^sählyjä sulkapallo, kansalaisopiston jumpat kylissä järjestetään

seuratalojentiloissa. Näytelmätoiminta,tanssi jailtamat ovat liikuntatoiminnan lisäksi

kuuluneettalojen toimintaan. Talojenpihoilla on ^kilpailtu yleisurheilussa, ja joidenkin talojen vieressä ^on ollut aikanaan varsinainen urheilukenttä. Toiset talot ovat edelleen päivittäisessä käytössä, osassa ontoiminta hiipunut ja^osa on purettu kokonaan pois. Suurin osa

seurataloistaonvuokrattavissa juhlatilaisuuksienpitopaikaksi.

Seurojentalo

MäntsälänSuojeluskuntatalon suunnitteli arkkitehti Einari Flinckenberg. Talo rakennettiin argonomiL.Meheviltä lahjoituksena saadulletontille vuonna 1926. Sodan jälkeen 1944 oli välirauhasopimuksen mukaan Suojeluskunta järjestötlopetettava janiille kuuluvat omaisuudet

luovutettavayleishyödylliseen käyttöön tai valtion käyttöön. Mäntsälän suojeluskuntatalo lahjoitettiin Urheiluseurojen Mäntsälän Veli jaHirvihaaran Versokäyttöön. Vuonna 1951 Veli ja Verso luovuttivatSeurojentalonkoko pitäjän yhteiselle urheiluseuralle Mäntsälän Urheilijoille.

Kunta osti Seurojentalonvuonna 1989.

Talo kunnostettiin jaremontoitiin perusteellisesti ^{1965, mm.}vanha ravintola muutettiin

salialueeksija uusi ravintola tehtiin yläkertaan. Taloa laajennettiinvuonna 1969, laajennusoli erillinen peltihalli, jonneurheilutoiminta osinsiirtyi, laajennus purettiin 1990-luvun alussa.

Seurojentalon salin koko ^on 204m2. Seurojentalossa on nykyisin myös kunnan nuorisotoimen tilat.

13

Ohkolan Nuorisoseurantalo

Kesällä 1911 valittiin rakennustoimikunta rakentamaan Ohkolan Nuorisoseuralle^taloa, puheenjohtajana opettaja Oskari ^{Alanko, ja}hänen muutettua pois paikkakunnalta Elmeri Hemmilä. Varsinaisetrakennustyöt aloitettiin huhtikuussa ^1912, rakennusmestarina toimi Salmela Lahdesta. Piirustukset seurataloonon teki Lahtelainen O.Koisi. Vihkiäisiä vietettiin 29.12.1912, mutta ensimmäiset tanssit "talolla” oli pidetty jo syksyllä 1911, silloin paikallaan olivat vasta nurkkakivet, joidenvälissä tanssittiin. Taloaon kunnostettu talkoillauseaan otteeseen. Väri talon seinissäkinon muuttunut vuosien mittaan. Vuonna 1922 talo maalattiin punamullalla, vuonna 1952 harmaasinertävällä maalilla. Pärekatto vaihdettiin peltikatoksi 1930- luvulla,l96o poistettiin salissa ollutn. ^{40 hengen} parvi. Vuonna 1979 aloitettiinperuskorjaus, samalla nuorisoseurantaloalaajennettiin huomattavasti. Salia laajennettiin,vanhasta keittiöstä tehtiin ^narikka, vanhasta ravintolasta eteinen ^javanha eteinen muutettiin ravintolaksi. Ulko-ovi vaihtoi myöspaikkaa, länsiseinältäpohjoisseinälle. Nuorisoseuran talossa on näytelty alusta alkaen, talossa harjoitellaan myös ahkerasti Nuorisoseuran sirkuskoulu Sirkus Siriuksen

toimesta. Nuorisoseurantalon salin koko on 300m2. Kuva vuodelta2010, syksyllä 2011 talo sai uuden ulkomaalin^pintaansa.

Hirvilinna

Urheiluseura Verso tarvitsi toiminnalleen^oman talon jatarkoitusta ^varten perustettiin Hirvihaarankylässä Seuratalo Oy, jokaosti 100 000 markallaKylä-Fransmannilta talon, vuonna 1936. Näin saatiin Versolle ^seuratalo, Hirvilinna. Taloa kunnostettiintalkoovoimin, mutta alkuperäisistä, isoistalaajennus suunnitelmistajouduttiin varojen puutteessa

luopumaan. Talonavajaisetpidettiin 1.8.1937. Seuratalon omistaa Hirvilinnan

Kannatusyhdistysry, jokaluovuttaa talon Verson käyttöön. Talossa oli jovuonna 1900 aloittanut toimintansa Hirvihaaran kansakoulu. Aikaisemmin salissa ollutnäyttämö on purettu

15

Louhilinna

Sääksjärvellä Brusilassa pidettiin uudenvuodenpäivänä 1.1.1906 Alku-seuran kokous.

Kokouksessa Oskari Aunio ehdotuksesta tehtiin päätös ^oman seuratalon rakentamisesta.

Rakennus komiteaan valittiin livari^Sipilä, Werner ^Juhola, Wietti Nykänen jaOskari Aunio.

Talon piirustukset teki Wietti ^Nykänen.Talon rakentamista rahoitettiin mm. arpajaisia,

lukuisilla iltamilla, lahjoituksilla, ja jouduttiin myös ^ottamaan 200mk laina säästöpankista talon loppuvalmistuksiin. Talon valmistuminen kesti lähes kolme vuotta. Ensimmäisenä kesänä valmistui talo^{tasa seiniin,}toisena saatiin vesikattovalmiiksi, jakesällä 1908 oli talo valmis.

Avajaisiavietettiin 2.8.1908, vihkiäisjuhlan ohjelmassaoli mm. tanssia, laulua, soittoa, runoja ja myös näytelmä. Myös ilotulitusvihkijäisissänähtiin. Talon sai useita nimiehdotuksia:

Toimela, Suoja, Alku, V.Tapiolinnan ehdotuksesta hyväksyttiin nimi Louhilinna. Talon rakentaminen vei seuran voimia niin paljon ettäseura ^{hiipui, ja}1916 Alku-seura luovutti Louhilinnan ja700mkvelat Sääksjärven eteläpään nuorisoseuralle.Sääksjärven eteläpään

nuorisoseuraon järjestänytLouhilinnassa näytelmiä. Joka vuotiset markkinat olivat aikanaan suosittuja. Louhilinnan salin koko on 100m2.

Kaanaan Metsälinna

Sälinkään maaseutuseura, Sälinkään Kisa-toverit, maalaisliitonpaikallisosastoja Kaanaan marttayhdistys rakensivat Metsälinnan, rakennus valmistui 1950.

Metsälinna rakennettiin Aili jaToivo Metsän lahjoittamallemaalle.

17

N V

Nummisten Seurojentalo

Vuonna 1956 valmistuneen Nummisten seurojentalon suunnitteli Kalle Eloranta. Talon rakensivat Nummisten

maamiesseura, Nummisten Nuorisoseura, maalaisliiton paikallisosastoja urheiluserua Nummisten Vilkas. Seurojentalon muutostyötehtiin vuonna 1973.

Salinkoko on 200m2.

Rientola

Sälinkään Sos.dem. työläisnuoriso osasto sai lahjaksitontin vuonna 1937, jasamana vuonna alkoi talon rakentaminen. Rientola nimen saaneen talon avajaisiavietettiin

4.9.1938. Vuonna 1972 talo paloi pahasti salamaniskusta lähteneestä tulipalosta. Mietittiin jätetäänkötalokorjaamatta vai ryhdytäänkö korjauksiin. Talkoointoa onneksilöytyi ja rakennettiin uusi Rientola. Koska näytelmilläei ollut samanlaista vetovoimaa kuin ^ennen, ei

uuden Rientolan juhlasaliintullut lainkaannäyttämöä.

19

Saaren Seuratalo

Paroni Knut Richard de la ^Chapellerakensi vuonna 1921 Saaren kartanon jatehtaan työntekijöidenkokoontumispaikaksi Saaren Seuratalon. Arkkitehti Matti Finellin

suunnittelema seuratalo rakennettiin kartanon omassa tiilitehtaassa lyödyistä tiilistä. Taloon valmistui juhlasali, kirjastoja lukusali, tarjoiluhuone, sekä vahtimestarin asunnoksi huone ^ja keittiö. Juhlasaliin mahtui 400 henkeä. Juhlasalin seiniä koristamaan maalasi ^jääkäri-

kapteeni Ture Erikson Kalevala-aiheiset freskomaalaukset ai secco-tekniikalla.Päätyseinän suuri fresko esittääsammon taontaa, kooltaan fresko 659x245cm. Juhlalliset vihkiäiset pidettiin 13.3.1921.Nykyisin talo on yksityisessä omistuksessa, taloa remontoidaan ^ja kunnostetaan museoviraston valvonnassa.

Toukola

Toukola rakennettiinPienviljelijä yhdistyksentoimestavuonna 1936 seurojentaloksi. Taloa^on

remontoitu useasti, vuonna 1984 tehtiin keittiöremontti ja

rakennettiin sisävessat, 1992 uudistettiin salin ^lattia, 2000-luvun vaihteessakorjattiin jamaalattiin ulkopinnat. Talon vieressä on Sulkavan urheilukenttä.

21

Soukkion Seuratalo

Suokkion kouluna toiminut rakennus ^on rakennettu vuonna 1903. Koulutoiminta loputtua 1963, järjesti Jyskeluokkatiloissa monenlaista^toimintaa, mm.

voimistelua, painonnostoa jakoripalloa. Soukkion Jyskesekä Soukkion

Metsästysseura ostivat talon kunnalta vuonna ^1976, käyttöönottotilaisuus ^pidettiin 11.12.1976. Talossa on käytössä heti talon oston ^jälkeenhankitut ilma-ase ja pienoishirvirata. Keväällä 1938 kunnostettiin talon pihaan ^kenttää, missä pelättiinkin mm. jalkapalloa,pihassa on ollutmyös lentopallokenttä.

Kuva Mäntsälän kunnan kuvakokoelma

Mäntsälän työväentalo

Vuonna 1906 olisaatu huveilla ja arpajaisia kerättyä tarpeeksi rahaa jottavoitiin alkaa katsomaan sopivaa tontin paikka omalletyöväentalolle. Lokakuussa 1906 saatiin ostettua Mäntsälän vanhan pappilan purettavan päärakennuksen hirrettyöväenyhdistykselle hintaan 200mk. Talo kohosi vuoden 1907 kuluessa Mäntsälänjoenvarteen. Talossa oli sali jossa myös parveke, keittiötilat javahtimestarin asunto. Varoja koottiin ^mm. kesällä 1907

järjestetyilläurheilukilpailuilla, joissa lajeina painonnosto, kuulantyöntö, kättenkohonta, pituus- ja korkeushyppy. Samalla pidettiin arpajaiset jailtamatjotkahuipentuivatyleiseen tanssiin.

Talo vihittiin käyttöön tapaninpäivänä 1907. Mäntsäläntyöväentalo purettiin 1966.

Ohkolan työväentalo

Ohkolan työväentalo ^on rakennettu 1910-luvun tienoilla. Talossa oli juhlasali ja näyttämö.

Merkittävin tapahtuma talon historiassa sattui kun 27.2.1932 Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mikko Erichin puhujantilaisuuskeskeytyi. Talo oli ulkoa piiritetty lapuanliikkeen miesten toimesta, laukauksiakin ammuttiin, ja syntyi Mäntsälän kapina

23

Sääksjärven pohjoispään seuratalo

Sääksjärven kylän pohjoispäähän rakennettiin seuratalovuonna 1906 Veli seuran toimesta.

Urheiluseura Veli^syntyi urheiluseura Alun kilpailijaksi, perustajinaanE.J. ^Toivonen, Tuominen jaSaran veljekset. Seuratalo paloi hirvipeijaisten jälkeenmarraskuussavuonna 1960. Talosta on jäljelläkivijalka.

Kylän ensimmäinen urheilukenttä oli 1900- luvun alussaSääksjärven Pohjoispään seuratalonvieressä, nykyisinpaikalla

tenniskenttä, lentopallokenttä ja Sääksjärven uimarannan vanhat pukukopit.

Hirvihaaran työväentalo

Hirvihaaran^työväen talo on rakennettu vuonna 1919

Tapiolinna

Nikinojan Nuorisoseuran talo Tapiolinna valmistui vuonna 1912, talo purettiin 1966 Paikalla nykyisin hiekkamonttu.

Jokelanseudun kerhotalo

Kerhotalo on pääsosin kokuos jakerhotoiminan käytössä. Talossaon kuitenkin harrastettumm.

painonnostoa ja pingistä.

Nummisten työväentalo

Nummisten työväenyhdistystoimi perustamisestaan 1905 lähtien Knuutin torppassa. Torppa purettiin jasamoista hirsistä rakennettiin uusityöväentalovuonna 1907 kartanon

vuokraamalle^tontille, piirustukset taloon teki Severin Front. Taloa laajennettiin 1924, ja korjattiin useaan otteeseen, viimeisetkorjaukset tehtiinvuonna 1960. Talo joutuiheti alkuvuosistaan lähtien ilkivallankohteeksi, mm. rikottiin ikkunat janaulattiinovet umpeen.

Viimeiset vuodet talo seisoi ilman toimintaa pahoin rapistuneena jatalo purettiin 2000-luvulla Talon vieressä olleella kentällä järjestettiin kilpailuja jovuodesta 1913.

Urheilukentät

Nykyisin toimivat urheilukentätonrakennettu pääosin 1950-luvulla. Kentiltä löytyvät

nurmikentän lisäksi useimmiten pituushyppypaikka, heittolajien ringit ja juoksusuora. Koko kentän kiertävät varsinaiset juoksuradatovat useimilta kentiltä vuosien saatossa poistuneet.

Lisäksi on aikaisemmin ollut useita urheilukenttiä joissatoiminta^on loppunut, eikä näistä kentistä ole jäljellämitään. Vanhat kentät^ovat sijainneetmm. seuratalojen ja työväentalojen vieressä. Ennen urheilukenttiä suorituspaikkoina toimivattalojen pihat jamaantiet.

Kuva Mäntälän kunnan kuvakokoelma

Toriplaani

Toriplaani toimi kylän kokoontumis jatapahtuma paikkana 1800-luvultalähtien, jaEhnroosin koulun kenttänä. Molemmissa valokuvissa näkyvätvanhat vilja-aitat. Pitäjän sisäiset ottelut alkoivat 1920-luvulla, jaseuraotteloitakäytiin myös ulkopaikkakuntalaisia vastaan.

Urheilutoimintaa 1980-luvulle asti. Mäntsälän Urheilijoidenensimmäiset jalkapallo harjoitukset pidettiin kentällä vuonna 1964. Kentällä lajeina ainakinjuoksut, hyppylajit jalentopallo.

25

Kaanaan kenttä

Kaanaan kenttä ^sijaitsiKaanaan kyläkoulun vieressä Kaanaantiellä. Toimintaa kentällä oli 30-luvulta 60-luvulle. Kentällä järjestettiin myös kansallisiakilpailuja, mm. suomen ^parhaat korkeushyppääjätmittelivät Kaanaassa paremmuudesta. Kentällä oli juoksuradat ^ja

hyppypaikat.

Ohkolan kenttä

Kenttä rakennettiin talkoilla 1940-luvulla. Jo kentän toiminnan aikana paikalla kasvoi puita, nyt kentänpaikka on kasvanut umpeen puita. Toiminta kentältä ^siirtyi Ohkolan koulun kentälle 80-luvulle tultaessa. Kentällä harrastettiin mm.

100 m

Ohkolan kenttä sijaitsiLökööntien varressa.

Sääksjärven kenttä

Kylän ensimmäinen urheilukenttä oli Sääksjärven Pohjoispään vuonna 1906 rakennetun seuratalonvieressä, nykyisin paikalla tenniskenttä jalentopallokenttä. Kenttä oli alkeellinen, mutta sillä oli juoksuradat. Urheiltiin ainakin 1940-luvulle asti.

Soukkio Jumpakan kenttä

Metsänympäröimä pieni pelto oli urheilukenttänä Soukkien ^Jyskeellävuosina 1911-1939.

Kalteva jakiviperäinen maa ei ollut omiaan urheilukentäksi, kenttää tasattiin mm. dynamiitilla vuonna 1919. Kentällä lajeinaolivat mm. pituushyppy, korkeushyppy, seiväshyppy,kuula ja keihäs 100

m,

Numminen työväentalon kenttä

Työväentalontalon vieressä olleella kentällä järjestettiin kilpailuja jovuodesta 1913.

Nummisten työväenyhdistyksen ^VoimistelujaUrheiluseura Kunto persutettiin virallisesti 19.5.1919, seuran ensimmäisissä kilpailuissa heinäkuussa ^lajeina olivat ^mm.

100 m

60m aitajuoksu, seiväshyppy, pituushyppy, korkeushyppy, kiekonheitto, keihäs ja kuulantyöntö. Kentällä kilpailtiin ainakin vielä 1930-luvun lopussa. Kenttä ^jaseuratalo

sijaitsivatPornaistentien varressa.

Mäntsälän työväentalo

Pihalla hypättiin mm. korkeutta japituutta, Juoksutjuostiin kylätiellä. Ensimmäiset kilpailut työväentalon avajaisissa 1907, kenttä jatalo nykyisen Veteraanitienvarressa.

Seurojentalo

Seurojentalonviereisellä kentällä harjoiteltiin jaurheiltiin talon rakentamisesta alkaen 1990- luvulle asti. Nykyisinpaikalla on tori japarkkipaikka.

Keskuskenttä

Mäntsälän keskuskenttää oli puhuttu ja yritetty aikaansaada jo 1930-luvun puolestavälistä lähtien. Mäntsälän Urheilijoidenperustamisen jälkeen1946 kenttä asia lähti etenemään.

Diplomi-insinööri HeikkiVaijakka suunnitteleman kentän vihkiäiskilpailut pidettiin 7.9.1952.

Kentän alkuperäinen päällyste oli hiilimurska. Avajaisissa pidetyssä puheessa kentän sanottiin maksaneen 4.5 miljoonaa markkaa. Keskuskentän koko on

100 m x

Keskuskentällä on ^{pelattu myös 90-ja}2010-luvulla nuorten jalkapallomaaottelulta.

Kuva Mäntsälänurheilijoidenkokoelma

Keskuskentälle valmistui 500 hengenkatettu katsomo vuonna 1965. Katsomo jouduttiin purkamaan kentän remontin yhteydessä, jottasaatiin mahtumaan kansainvälisten mittojen mukaiset kahdeksan juoksurataavuonna 1992.

27

Urheilupuiston pukuhuonetilat

valmistuivatvuonna 1989. Tiloissa oli kaksi koululuokkaa Ehnroosin koulun käytössä Riihenmäen ^yläasteen valmistumiseen asti. Tilat muutettiin

1998 alkuperäiseen ^käyttöön pukuhuone tiloiksi

Urheilukentän nykyinen katsomo, rakennettu 2000-

luvulla.

Tekonurmi

Tekonurmikenttä valmistui vuonna 2007. Kentän koko on

100 m x

Urheilupuiston harjoitusnurmi

Hirvihaaran urheilukenttä

Hirvihaaran kentällä pidettiin ensimmäiset kilpailut 7.7.1935. Kentän rakentamiseen

osallistuivat kaikki kyläläiset, kentän piirustukset tekivät Paavo Laine jaOlli Taitto. Nykyisen kentän paikalla olleella pellolla ^javiereisellä tiellä oli urheiltujovuodesta 1907 alkaen.

Hirvihaarassa on aikoinaan järjestetty isoja kansallisiayleisurheilukilpailuja.

Hirvihaaran kentällä ^on vuonna 1966 Saaren Maatalousoppilaitoksen valmistamat ^maalit, maalit valmistuivat alunperin keskusurheilukentälle.

Sälinkään urheilukenttä

Kenttä valmistui 1959. Kentällä ^löytyvätkenttää kiertävät juoksuradat, pitusshyppy- jaheittopaikat. Kentällä ^myös beachvolley kenttä.

Saaren urheilukenttä

Kenttä rakennettiin 50-luvun lopussa Saaren maatalousoppilaitoksen kentäksi. Paikalla oli aikaisemmin järjestettytansseja 30-luvulta lähtien. Kentällä oli aikaisemmin ^myös

katsomorakennus jossa yksi penkkirivi, kuuluttamo jakaksi pukukoppia. Lentopallokenttä ^ja

300 m hiilimurska

Jokelanseudun urheilukenttä

Kunta lunasti Jokelanseudun kenttämaan vuonna ^1952, kenttä valmistui 1956. Kentän suorituspaikat kunnostettiin 2011, edellinen kunnostus tehtiin 1992. Kentällä myös beachvolley-kenttä. Kentän uusi varastorakennus vihitiin käyttöön 2005, ^se rakennettiin edellisenävuonna

tulipalossa tuhoutuneen tilalle.

Sulkavan urheilukenttä

Seuratalo Toukolan edessä oli urheiltu talon alkuvuosista lähtien Kunta osti vuonna 1955 maa-alueen, jalaittoi siihen kentän.

Kenttä on nykyisin vähälläkäytöllä, juoksuradatovatkasvaneet umpeen. Kentän vieressä onvanha pukukoppi.

31

Nummisten urheilukenttä

Kenttä valmistui ^1955, kenttää peruskorjattiin vuonna 1987.

Välinevarasto^on valmistunutvuonna 1989.

Purolan koulun kenttä

Purolan koulu valmistui ^1933, koulun omistaaSääksjärvenKiisto.

Onkimaan kenttä

Vuonna 1957 rakennettiin Onkimaan ^koulu, rakennusmestari Väinö Siikonen suunnitteli rakennuksen. Toimi kouluna^vuoteen 1966asti, jasiitä eteenpäin kurssikeskuksena 2000- luvun puolelle asti. Nykyisin rakennus jakenttä yksityiskotina. Koulun kentällä pidettiin ennen Hermannin kisat.

Soukkien kenttä

Vuonna 1963 anottiin kunnalta Suokkion koululle kuuluvaa peltoaluetta kentäksi.

Kentän rakentamien aloitettiin kesällä jaseuraavana vuonna saatiin suorituspaikat valmiiksi. Ensimmäisetyleisurheilukilpailutpidettiin 7.6.1964, lajeina hyppy-,

heitto- ja juoksulajit.Toiminta kentällä on hiipunut 2000-luvulletultaessa.

33

Hevos-ja koiraurheilu

Mäntsälästälöytyy useita opetusta tarjoavia ratsastustalleja jaraviurheiluun keskittyneitä talleja. Yksityisiä muutaman ^{hevosen talleja} on lukuisia. Suunnitteilla on myös yhtenäinen

maastoratsastusreitti. Ratsastuksella on Mäntsälässä pitkät perinteet, Saaren kartanoon ostettiin menestynyt ravuri Lahja vuonna 1884, Lahja voittikilpailuja Suomen lisäksi ^myös Ruotsissa ja Venäjällä.Koira urheilulle^löytyy omat harrastuspaikat.

Ohkolan koiravaljakkoreitti

Ohkolassa sijaitsevakoiravaljakkoreitistö on maanomistajan ylläpitämä, hyvä ja turvallinen reitti. Toiminta Ohkolassa alkoi 90-luvun puolessa välissä

talviharjoittelulla,virallinen reitti on ollut vuodesta 2005alkaen, josta eteenpäin on ajettu myös sulan maan aikana. Reitti on harjoitus käytössä syyskuusta

toukokuuhun. Länsi-Suomen Valjakkourheilijatry järjestää kilpailuja vuosittain talvella jasulan maan aikana. Etelä-Suomen oloissa ainutlaatuisellareitillä on järjestetty myös SM-tason kilpailuja. Talvella kilpailureitin pituus on ^Bkm, mutta harjoitteluunreitistöstä voi valita haluamiaan pitempiäkin ^matkoja. Sulan maan reittiä on noin ^{skm, jota}harjoittelussa voi muunnella eripituisiksi matkoiksi.

Mäntsälän koirakerhon koulutuskenttä

Mäntsälän koirakerhon nykyisen kentän virallinen toiminta alkoi 7.5.2009.Kivituhkapohjainen kenttä on kooltaan noin 30m x 70m. Kentällä harjoitellaan monipuolisesti eri lajeja: mm, agilityä, tottelevaisuuskoulutusta, pelastus-ja palvelukoiratoimintaa. Kentällä järjestetään myös

kilpailuja jakokeita. Kisamitat täyttävän kentän vieressä on myös pienempi kenttä harjoitteluun.

Mäntsälän

koirakerhon halli

Mäntsälän koirakerholla onvuodesta 2009 alkaen ollut vuokrattunakylmä peltihalli harjoitus käyttöön. Halliin asennettiin

kumirouhetäytteinen tekonurmi. Kooltaan halli on noin 10mx 24m.

Esteetovat ^pääosin kerholaisten valmistamia.

Halli mahdollistaaseuran jäsenille

harjoitusmahdollisuuden talvikaudellakin.

Mäntsälän koirakerhon vanha koulutuskenttä toimi tennishallin viereissä 1990-luvun alusta vuoteen 2009. Aikaisemmin vuonna 1974 perustetun seuran jäsenet harjoittelivat

Seurojentalno kentällä, nykyisen Hepolan koulun^kentällä, urheilukentälläja Ojanmäentilan mailla.

Ehon Talli

JuhanijaAnnu Eho ^ovatvuodesta 1990 pitäneet Nummisissa Ehon talia. Oman maajoukkuetasonratsastus uransa vuonna 2000 lopettanut Juhani Eho ^tarjoaatalilla esteratsastusvalmennusta.Silttipohjainen maneesion rakennettu vuonna 1990. Maneesi jakautuukahteen ^halliin, kilpailuhalliin 24x68m ja verryttelyhalliin 24x32m, maneesista ^löytyy lisäksi kanttiini jatoimisto. Ehon talillajärjestetään^maneesissa seuratason kilpailujan. 12 kertaa vuodessa. Kilpailijoita kisoissa 100-200 välillä. Maneesissaon järjestetty myös halli SM-kisat 1990-luvulla. Ulkoa löytyy harjoitteluun kaksikenttää, kivituhkapohjainen ja

luonnon- kivituhkatuhka sekoitteinen kenttä.

Iran talli

Aikaisemmin Mäntsälän ratsastuskoulua pitänytIra Aaltonen-Ollila,

masteropettaja ja

11likin

Vuonna 1993 rakennetulla ratsastuskentälläharjoitetaan este-ja

kouluratsastusta. Lisäksi tilaltalöytyvät maastorata jahevosten uittamiseen lampi. Iran talli harjoittaa myös hevosten kasvatus- koulutus-ja myyntitoimintaa.

Ympärivuotiseen toimintaan kuuluvat myös omat ^kilpailut jaleiritoiminta.

Sailan ^Talli

Sailan tallinon toiminut Sulkavalla vuodesta 1986. Saila Lalun pyörittämällä tallilla järjestetään ratsastusleirejä, tuntitoimintaaeste-ja kouluratsastuksessa,

maastoratsastusta jaomiatallikilpailuja. Käytössä on kaksiratsastuskenttää, uudempi kenttä ^onvalmistunut 2001. Oman maastoradan lisäksi hyvätratsastusmaastot kiertävät tallinympäristössä. Tallissaon 12omaa hevostajaponia, sekä 2 vierasta hevosta.

LowlancTs Alhon tila

Anne-Mari ja JyriPekosen Alhon tilallaon keskitytty kouluratsastukseen. Toiminta alkoi

vuonna 2001, 3 hevosen ^voimin,2011 tallista ^löytyy hevosia 22. Tilan kuitupohjainen maneesi on valmistunut ^2009,kooltaan maneesion ^22x62m, lisäksi maneesissa ^on kahvio. Muita tilan harjoitustilojaovat vuonna 1995 valmistunutulkokenttä, pyöröaitaus ja I,2km pituinen

ratsastusreitti. Tallillakäyvät harjoittelemassa jakilpailuihin valmentautumassa tavoitteelliset ratsastajat. Kouluratsastuskilpailuja tilalla järjestetäänvuosittain useita.

Kouluratsastustuomarina ja valmentajanatoimiva Anne-Mari Pekonen kasvattaa tilalla hevosiamyös myyntiin.

Mäntsälän Ratsastuskoulu

Mäntsälän kunta vuokrasiLiljendalin tilalta alueen ratsastuskoulua varten vuonna 1978.

MäntsälänRatsastajien Ry:n vuokralaisena ratsastuskoulua ovatvuosien saatossa pyörittäneetuseat eri ^henkilöt, nyt ratsastuskoulun toiminnasta vastaa Jenni ^Jurvela, koulu-ja esteratsastuskilpailija.Ratsastuskoulun käytössä ovatkenttä javuonna 1998 valmistunut maneesi. Koulutusta ja kilpailuja järjestetäänsekäeste- että

kouluratsastuksessa. Myös pro western riding kilpailujaon järjestetty.Tallissaon 23 hevosta, joistapuolet yksityisiä hevosia.Ratsastusleirejä järjestetäänkesäisin.

Ruohojärven Kartanon Ratsastustallit

Ruohojärven kartanon hevosurheilukeskus aloitti toimintansa 1996Hautjärvellä. Ruohojärven kartano on keskittynyt yksityisten hevosten täysihoitoon, tilojen vuokraamiseenharjoitteluun ja valmennukseen. Tilallaon kolme tallia, joissakussakin toimintaa pyörittääitsenäinen yrittäjä.

Ylätallion kartanon entinen ^navetta. Se muutettiin 19 karsinaiseksi hevostalliksi 1996. Vuonna 1999 remontoitu keskitalli ontilan alkuperäinen hevostalli, karsinoita ^14. Alatallion

valmistunutvuonna2000, karsinoita on 10. Maneesion valmistunutvuonna ^1997, kooltaan 25mx60m. Omat ratsastuskentät^on erikseen esteratsastukselle^jakouluratsastuskäyttöön.

Muita harjoitustiloja ovat,

800 m

Jatilan talli

Jatilan tallin toiminta alkoi Soukkiossa vuonna 2000. Tallilla harrastetaan^koulu-, este-ja maastoratsastusta. Käytössä ovat maneesi, ratsastuskenttä, kilometrin pituinen ratsastustie jamaastoesteet. Täysimittainen maneesion valmistunutvuonna 2008. Hevosia ja ponejatallista löytyy yhteensä n.50, joistatunti toiminnassa on mukana n.30.Kilpailuja järjestetäänvuosittain n.6 kpl, sekä esteratsastuksessa että kouluratsastuksessa, mm. Jatila cup esteratsastuskilpailu. Myös leiritovat mukana toiminnassaympärivuoden.

41

Savolaisen ravitalli

Savolaisen ravitallin on toiminutnykyisellä paikalla Mäntsälässä vuodesta 1967.

Ensimmäisinä hevostalleinatoimivat tilan ^navetta ja sikala, jotkamuutettiin hevostalleiksi.Nykyinen 36 karsinan talli on valmistunut 1986. Pauli Savolaisen pyörittämänravitallin toimintaan kuuluvatravivalmennus, hevosten siitostoimintaja hevoskauppa. Tallissaon tällä hetkellä 20 hevosta. Tallin kuuluisimmat kasvatit ovat Paulin ^isän, Pentti Savolaisen valmentamat ja ohjastamatVekseli ja Vekkuliina, jotka samana vuonna 1984 voittivat ravikuningas ja ravikuningatartittelit. Yhteensä

kuninkuustittelejä kertyi Vekselille5 jaVekkuliinalle 3. Tilan 900metrinen

harjoitusravirataon valmistunut70-luvulla, lisäksi on 700 metrin suora ja2km lenkki peltojen ympäri.

Sukulan Ravitalli

Sukulan Linjan perustaja Niilo Sukulan oli

m tunnettu raviurheilumies. Sukulan

harjoitusraviratavalmistui 1950, jatoiminta loppui 1980-luvulla. Sukulan vuonna 1948 valmistuneen tallin pilttuussa ovatvierailleet Suomen ensimmäiset lämminveriset

hevoset, Presidentti Urho Kekkosen Neuvostoliitostalahjana saamat

ravihevoset Kaunotar ^ja Suosikki. Niilo Sukulan menestyneimpiä ravihevosia oli vuoden 1975 Suuren suomalaisenDerbyn voittaja Pamela Song.

Uimarannat

Mäntsälän kunnallaon 9 uimarantaa, joiltakaikilta löytyvätpukukopit japuuce. Myös muut Mäntsälän järvet joillaei ole kunnallista uimarantaa ovat uimakelpoisia, joessauidaan Hirvihaarassa jaNummisissa. Keskustassa oli suosittu uimapaikka Mäntsälän joessa Katinhännässä 1940-luvun loppuun asti, jolloin jokiruopattiin. Saarella Hunttijärvellä oli 3m

hyppytorni ja25m uintiradat jossa järjestettiin kilpiluja (ei nykyisen uimarannan paikalla).

Saaren uimaranta, Hunttijärvi

Mäntsälän kenties suosituin uimaranta.

Levännen uimaranta, Hunttijärvi

Levannon rannan hiekkarantaa on suuniteltulaajennettavaksi.

Kuvassa puuttuva laituri palautuu korjauksen jälkeen paikalle.

43

Hautjärven ^uimaranta, Sahajärvi

Keravanjärven ^uimaranta, Keravanjärvi

Aikaisemmen rannalla ollut laituri ^on poistettu käytöstä.

Sahajärven virkistysalue, Sahajärvi

Kunnanvirkistys alue, iso ruokailukatos jonkavieressä pieni hiekkakenttä, grillikatoson

purettu. Alunperin suunniteltuurheilu-ja virkistyskeskus, on toteutunut vain osittain.

Ahvenlammen uimaranta, Ahvenlampi

Ei kunnan virallinen

uimaranta, ei pukukoppeja eikäpuuceeta.

45

Nummisten uimaranta, Mustijoki

Sälinkään

uimaranta, Kilpijärvi

TalvellaKilpijärven jäällä ajetaan Jäärata-kilpailut moottoripyörille.

Sääksjärven uimaranta, Sääksjärvi

Sääksjärven uimaranta siirtyyuuteen paikkaan, tämän hetkisen suunnitelman mukaan vuonna 2014.

Onkimaan uimaranta, Isojärvi

Isojärvi ontoiminut harjoiteltu paikkana kirkkovenesoutukilpailuihin. Järveä käytetään myös pienlentokoneiden laskeutumispaikkana.

47

Moottoriurheilu

Moottoriurheilullaon pitkät perinteet Mäntsälässä. Mäntsälän Moottorikerho perustettiin vuonna 1964, lisäksi Mäntsälässä toimii muita moottoriurheiluseuroja. Maanomistajien myötämielisen suhtautumisen ansiostaon pystytty järjestämäänmonipuolisesti eri tapahtumia. Sarjaenduroa ajetaan ympäri kuntaa. SääksjärvelläLintumäessä ^on maanomistajan luvalla aikaisemmin harrastettu motocrossia. Mäntsälän Moottorikerhon järjestämä asfalttisprintti kilpailtiin toistaiseksi viimeisen kerran 2000-luvun puolessa välissä Hirvenkruunun teollisuusalueella

Mäntsälän Moottorikerho ry. Marjalan toiminta-alue

Mäntsälän Moottorikerhollaon jäsenilleen harjoitteluuntarkoitettu ^Marjalantoiminta-alue.

Alueella^{on autojen}testaukseen sorapohjainentie osuus, edestakaisin ajettuna n. 2.4^{km, ja}

moottoripyörien enduroreitti, pituudeltaan n.5-6km. Lisäksi on erillinen minienduroreitti, jokaon tarkoitettu nuorillepyörän käsittelyn opettelemiseen. Alueon kunnalta vuokrattu. Alueen

suunnittelu aloitettiinvuonna 2002, ympäristöselvitysten, suunnittelun jakunnan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeenaloitettiin rakentaminen 2005. Ensin valmistui Enduro reitti ^n.

3km pituisena, 2007 enduroreitti pidennettiin ^nykyiseen n.6km mittaan. Kaikki ^työt tehtiin moottorikerhon toimesta talkoilla. Alue^on ympärivuotisessa käytössä, sallittuina päivinä ^ja aikoina, vain harjoituskäytössä.Alueen käytöstä pidetään kirjaa, vuonna 2009käyttökilometrit

enduro reitillä n.lO OOOkm ^jaautotiellä n.lsookm. Marjalantoiminta-alueon mahdollistanut jäsenmääränkasvun ja juniori-toiminnanMäntsälän Moottorikerholle.

Ohkolan Nummen MX-rata

Tuusulan Moottorikerhon motocross rata sijaitsee Mäntsälän Ohkolassa. Toiminta radalla alkoi jo1970-luvun ^alussa, rata toimi muutamia ^vuosia, kunnes toiminta hiipui.

Uudelleen Ohkolanrata avattiin 1980-luvun alussa. Rataa on muokattu vuosien

aikana, suuremmat muutokset tehtiin 90-luvun lopussa. Sorapintaisenradan pituus ^on n.1600m. Radalla ajetaan motocrossia ja enduroa, sekä kesä- että talvikaudella.

Jäsentenvälisiäkilpailuja järjestetäänvuosittain n.l2kpl, kansallisen-ja SM-tason kisoja ajetaan 1 kpl vuodessa. Tuusulan Moottorikerho vuonna 1998 järjestämä enduron MM-osakilpailu ajettiin osittain Ohkolan Nummen radalla.

AUTOTALOT 1 I

jj

järvenpäässä www.bikelehti.fi IJ.

I

49

Kärhän Lenkki

Mäntsälän moottorikerhojärjestämäenduro kilpailu Kärhän lenkkion järjestettyvuodesta 1964 alkaen. Kilpailun nimi tulee lenkin perustajan,tunnetun endurokuljettajanPertti

"Konsta" Kärhän mukaan.^Vuonna 2011 järjestetty36. Kärhän Lenkki on henkilökohtainen SM-osakilpailu, kerhojoukkueiden SM-kilpailu javeteraanien Suomen Cup-kilpailu.

Kuva Mäntsälän Moottorikerhon kokoelma,^Merja Niinitanner-Liukkonen

Kilpijärven Jäärata

Mäntsälän Moottorikerhon järjestämät jäärata-ajot ajettiin ensimmäisen kerran Sälinkäällä Kilpijärven jäällävuonna 1965. Alkuvuosista alkaen kilpailtiin sekä

moottoripyörilläettä^autoilla, autot ^{jäivätpois jäärata}kilpailuista 80-luvun lopulla. Kilpailu on ajettu useasti SM-osakilpailuna.Kilpailun järjestetään jokatoinen^vuosi, vuoden 2012 kilpailu jouduttiinsääolosuhteiden vuoksi perumaan.

Neste Oil Rally Finland 2011

Rallin vuoden 2011 MM-sarjanSuomen osakilpailun erikoiskoe EK7 Koukunmaa ajettiin osittain Mäntsälässä. Kuvassa kahdeksankertainen rallin Maailmanmestari Sebatian Loeb vauhdissa Mäntsälän teillä. Vuonna 2012 Koukunmaa ajetaan Suomen MM-rallin

ensimmäisenä erikoiskokeena.

Numibia Snow Enduro 2011

NumibiaRacing Team ry on Nummisissa toimiva moottoriurheiluseura. Seuran Numibia Snow Enduroon vuosittain talvella järjestettävä moottoripyörien endurokilpailu. 2011 järjestettykilpailu oli järjestyksessään 19.

51

Mäntsälä Ralli

Mäntsälän Moottorikerho järjestääRallin Mäntsälässä ^jokatoinen vuosi.

SRV Mäntsälä^Ralli, Rallin Suomen JunioreidenMestaruussarja2011 Ralliautoilun Naisten SM-sarja 2011

Mäntsälän Moottorikerhon järjestämät rallit

I Mäntsälä-ralli 8-9.1.1983 II Mäntsälä-ralli 5-6.1.1985 Miniralli 18.7.1987

JunioriSM-Säästöpankkiralli 4- 5.3.1989

Simpukka-ralli 15-16.2.1992 KKK Mäntsälä-ralli 1.2.1997 KKK Mäntsälä-ralli 16.1.1999 Expert Mäntsälä-ralli 3.2.2001 Expert Mäntsälä-ralli 11.1.2003 Expert Mäntsälä-ralli 5.3.2005 SRV Mäntsälä-ralli 3.3.2007 Kiinteistömaailma-ralli Mäntsälä

7.2.2009

SRV Mäntsälä-ralli 8.1.2011

H

Päijänteen Ympäriajo 2011

Vuodesta 1927 alkaenajetun Päijänteen ympäriajon reitti kulkee myös Mäntsälän kautta MäntsäläläisistäPäijänteen ympäriajon on voittanut Pertti Kärhä viidesti jaMauno Suni kaksi kertaa.

Leikkureiden Lemans

Päältäajettavien ruohonleikkureiden 3h kestävyysajojen SM-sarjan osakilpailuja^on ajettu Mäntsälässä Haarajoen sahalla. SM-sarjanfinaalit syksyllä2010 ja2011 ajettiin

Mäntsälässä. SM kauden avauskilpailu ajettiintalvella26.2.2011, kilpailijoita oli mukana myös Virosta, Englannista ja Luxenburgista.

53

Mäntsälän lentokenttä (EFMN)

Mäntsälän lentokenttä^on yksityinen lentokenttä Sääksjärvellä.Lentokentän ylläpitäjäRaimo Salmi sai innostuksen lentokentän rakentamiseen vierailtuaan Yhdysvalloissa, jossa

paikallisilla maanviljelijöilläoli ^omat lentokentättalojensa takapihoilla. Ensimmäinen epävirallinen kiitotie valmistui 1986. Vuodesta 1992 alkaen kenttä on ollut virallinen lentokenttä, kiitotie hieman eri paikassa kuin vuonna 1986. Nurmipintainen kiitotie on pituudeltaan 400^{metriä, ja}soveltuu vain ultrakevyillelentokoneille. Ensimmäinen konehalli valmistui vuonna ^1993, uudet konehallit on rakennettu 2005. Kentällä lennetäänharjoitus-ja koulutuslentoja.Kentällä vierailee koneita myös ulkomailta, mm. Saksasta jaRuotsista.

!•

Kaukalot

Mäntsälän jäähallin jaurheilupuiston tekojään lisäksi Mäntsälänkylistä löytyy useita jääkiekkokaukaloita,Saarella oli aikaisemminkäytössä kaukalo, kirkonkylässäoli

aikaisemmin 3 kaukaloa. Kaukaloiden lisäksi monen koulun kentälle jäädytetääntalveksi luistelu mahdollisuus. Myös muutamia muita pieniä luistelukenttiä jäädytetääntalvisin.

Hirvihaaran Kaukalo

Kesäisin kaukalossa on aikaisemmin ollut tenniskenttä. Kaukalo on myös toiminut Hirvihaaran Verson kaukalopallo joukkueenkotikenttänä.

Hyökänummen kaukalo

Hyökänummen asukasyhdistyksenEuran kunnasta hankkima kaukalo pystytettiinkoulun pihalle lokakuussa 2010 talkoovoimin.

55

Mäntsälän Jäähalli

Mäntsälän Jää-Tiikereiden^työryhmä selvitti vuonna2000 tekojääradan mahdollistakattamista, mutta hanke

todettiin kannattamattomaksi ja siirryttiin suunnittelemaan jäähallinrakentamismahdollisuuksia. Mäntsälän Jäähallin rakentaminen käynnistyi 17.2.2003, jaensimmäisenä otteluna hallissa pelattiin harjoitusottelu SM-

liigajoukkueidenLahden Pelicansin jaLappeenrannan SaiPan välillä ^2.9.2003,virallisetavajaisetvietettiin kuitenkin seuraavana kevään 20.3.2004.

Hallin kaukalon koko on 56x26m. Hallistalöytyvät 4 pukuhuonetta pesutiloineen, tuomareiden pukutilat, jäähallinvalvomo.Jäähallissa^on 500 paikan ^katsomo, jonkaallaon varusteidenkuivaus-ja säilytystilat. Hallin 50 asiakaspaikan kahviosta on hyvät näkymät jäälle, lisäksi hallista löytyy30 hengenkokoustilat.

Hallissa harrastetaan jääkiekkoa,kaukalopalloa,

taitoluistelua ja ringetteä. Hallissaon lisäksi mahdollisuus järjestääerilaisia tapahtumia.

Tekojää

Ensimmäinen lusitinrata olikirkonkylässä 50-luvulla.

Jääkiekkokaukalo saatiin 1964, tekojäärata valmistui vuonna 1996.

Kaukalon vieressä yleisluistelujää. 1990-luvulla urheilupuistossa oli yhtäaikaa kaksi kaukaloa, ja yleisluistelujäähiekkakentän päällä ennen tekonurmen valmistumista.

Nummisten kaukalo

Nummisten urheilukentän vieressä sijaitsevakaukalo valmistui 1989.

57

Ohkolan ^kaukalo

Ohkolan koululla sijaitevakaukalo. Kesäisin kaukalossa on ollut tenniskenttä.

Sälinkään kaukalo

Sälinkäänkoulun ^kaukalo, kesäisin kaukalossa ollutmyöstenniskenttä.

Ampumaradat

Hirvihaarassa toimivan ampumaurheilukeskuksen lisäksi Mäntsälässäon ollut useita vanhoja ampumaratoja ja paikkoja. Osasta jotoimintansa lopettaneista radoista ^on jäljellä hylätytrakennelmat. Ampumakilpailujaon järjestettyainakin vuodesta 1906.

Mäntsälän ampumaurheilukeskus

Hirvihaarassasijaitsevan Mäntsälä ampumaurheilukeskuksessa toimivat Mäntsälän Ampumarata yhdistys, MäntsälänKennel-ja Metsästysseura, Mäntsälän Urheilijat ja

MäntsälänRiistanhoitoyhdistys. Ratojen rakentaminen aloitettiin vuonna ^{1976, ja}niitä on laajennettu jauusittu useasti vuosien aikana. Ampumakeskuksen paviljongissa löytyvät juhlatilat150 hengelle,kaksi saunaa jatakkahuone. Ampumakeskuksessa on lisäksi asunto vahtimestarille, jokavalvoo radan käyttöä. Ampumakausi keskuksessa on huhtikuun alusta syyskuun loppuun. Radoilla on ammuttu useita SM-tason kilpailuja, vuonna 1995 järjestettiin vammaisurheilijoidenavoimet EM-kilpailut.

Hirvihaaran ampumaradalla on käytössä ^{seuraavat radat:}

pienoiskiväärirata, 20 ampumapaikkaa pistoolirata, 50 ampumapaikkaa

haulikkoradat, 6kpl (skeet, trap, compak) luodikkorata, 20 ampumapaikkaa

villikarjurata

liikkuvanhirvenrata,

100 m ²

riistapolku

59

Järvelän haulikkoampumarata

MäntsälänKennel-ja Metsästysseurantrap- skeetradat raivattiin jarakennettiin vuosien 1961-1963 välillä. Vihkiäiskilpailut pidettiin 22.9.1963,toiminta siirtyi 1970-luvulla Hirvihaaran ampumaradalle, viimeiset

ammunnat Järvelässä^vuonna 1979. Metsästä löytyvätvanhat skeet-tornitjatrap-heittimen koppi. Paikalle pääsee Kalteventietä.

Suojeluskunnan ampumarata

Entinen ampumarata vuodelta 1927. Kruutinmäessäon jäljelläbetonibunkkeri.

61

Mäntsälän Urheilijoiden ampumarata

Pienoiskivääri-ja pistoolirata, toimintaa 1970-luvulta 90- luvun vaihteeseen. Kaatuneet ampumakatokset ja hylätyt maalitaulut^löytyvät Kallelantien^varresta.

Muita vanhoja ampumapaikkoja

Haulikkoampumarata Sälinkää^Lukonmäki, toiminta-aika 1960-1983

Kaukalammen ampumarata, Kaukalampi Peltomäki

toiminta-aika 1970^- 1980, haulikkorata, jäimoottoritien alle 1980-luvulla.

lilimäen ampumarata, Hautjärvi

toiminta-aika 1985- haulikkorata, ampumahiihtoja -juoku Hirvirata, Sälinkää Uppsalantie

toiminta-aika 1972^-2003

Kyynäröjärven ampumarata, Soukkio, Tuomala toiminta-aika 1960-2003

Patamäenampumarata, Hautjärvi, Hautjärventie toiminta-aika 1960^- 1985

Louhilinna

Ampumakilpailut 1906 Hirvirata, Uomaa Hirvihaara

Tennis-ja golfkentät

Mäntsälässäon kunnan ylläpitämiätenniskenttiä jauseitayksityisiätenniskenttiä. Saaren kartanossa pidettiin tenniskilpailuja jo 1920-luvun lopussa. Kylistä Hirvihaarassa, Sälinkäällä ja Ohkolassa on kesäisin ollut tenniskenttä jääkiekkokaukalossa,ei kuitenkaan viime vuosina.

Mäntsälässä toimii kaksi golfkenttää.

Mäntsälän Tennisseuran halli

Mäntsälän Tennisseurallaon oma ylipainehalliAnttilan asuntoalueen vieressä. Mäntsälän Tennisseura osti hallinvuonna 1993 Espoon Tennisseuralta. Halli oliennen Mäntsälään siirtymistä käytössä Laaksolahdessa n.lovajan. Hallissa on kaksi maalattua

asfalttipintaistakenttää.

63

Mäntsälän kartananon maalle valmistui tenniskenttä 1978.

Apposen kenkätehtaan takaa löytyytenniskenttä.

Urheilupuistossa on 4 asfaltti pintaista tenniskenttää. Alunperin 80-luvulla valmistui 6 kenttää. Kenttien uusimisenyhteydessävuosituhannen vaihteeessa määrä väheni kuudesta neljään ja myös kenttien suuntakääntyi 90 astetta.

Sääksjärven tenniskenttä ^,rakennettu 80-luvun lopussa.

65

Kaunismäen tenniskenttä, ei käyttökunnossa tällä hetkellä.

Saaren kartanon vanha tenniskenttä, käyttö loppui 90 luvulla.

Hirvihaara Golf

Hirvihaara^golfkentän rakentaminen alkoiyksityisiltä maanomistajiltavuokratuille maille keväällä 2004.Avajaisiavietettiin 1.7.2006, jolloinavattiin9-väylää, 18-väyläiseksi Hirvihaaran kenttä valmistui kaksi ^{vuotta myöhemmin} 24.5.2008. Hirvihaara GolfOy on perustettu 1.1.2004ja Hirvihaaran golfseurakesällä 2004. Jäsenenmääräseurassa on vuonna 2011 ^n. 1000 jäsentä. Kilpiluja on vuosittain ^{n. 20, mm.} Junior Aluetour kilpialut.

Klubitalo on alun perin rakennettu asuinrakennukseksi 1930. Sukulan-linja Oy:n vanhat bussi tallitovat Hirvihaaran golfin käytössä. Kentällä on lisäksi range, bunkkeri jalähipelin harjoitteluun putti-ja chippivihehöt.

Nykyisen golfkentän alueella on aikaisemmin sijainnutSukulan harjoituskäyttöönravirata 50-luvulta 80-luvulle. Paikallaon harjoiteltu myös motocrossia 90-luvulle asti Suomen huippukuljettajientoimesta.

67

W-Golf Mäntsälä

W-Golfin toiminta alkoivuonna 1993 kolmella väylällä. Vuodesta 1997 alkaen on pelattu 9- väyläisellä kentällä. Klubitiloiksi ovat muutettutilan entiset maatilarakennukset. Vanhaan riiheen on kunnostettu talviharjoittelutilat, lisäksi Golf Riihestä löytyvätkokous- ja juhlatilat

saunaosastoineen. Suomen golfliiton jäsenseuraW-Golf Mäntsälä ry on perustettu 1994, jäseniäseurassa vuonna 2011 on n.600. Kilpailuja järjestetäänvuosittain noin 10.

Harjoituskäyttöön löytyvätrange, puttiviheriö jabunkkeri.

Hyppyrimäet

Mäntsälässäon historiassa ollut useita hyppyrimäkiä. Isommissa hyppyrimäissä järjestettiin kansallisiakinkilpailuja, muutamissa pienissä mäissä harjoiteltiin vain omalla porukalla ja pidetiin pieniä kilpailuja.Aina ei ollut varsinaisia mäkisuksiavaan hypättiinhiihtosuksilla.

Mäkihyppytoimintaon viimeisissäkin mäissä loppunut 60-luvulla, kaikkien mäkien vauhtitornit on ^purettu pois.

Nikinoja

Nikinojalla oli pieni hyppyrimäki.Kai Aallon isä rakensi pojalleen hyppyrimäen. Mäki

rakennettiin Erkki Vuoren ^maille, Heikkilän metsään. Hyppyrimäkirakennettiinvuonna 1950 Paavo Nuotion piirustusten mukaan. Mäestä hypättiin

15-20 m

järjestetty erityisemmin kilpailuja. Mäen parashyppääjäoli Kai Aalto.

Sääksjärvi

Sääksjärven hyppyrimäen alkuunpanijaoliopettajaAhti Raiskio. Mäen rakensivat Mauri ja Kauno Metsikkö vuonna 1948. Holin mäessä hypättiin Mäntsälän mestaruus kisoja,

piirinmestaruuksista jakansallisiakinkisoja. Pituutta hypyillesaatiin 18-20metriä. Toiminta mäessä loppui 1956-57. Sääksjärvelläoli useitahyviä hyppääjiä. Matti Sinisalo oli aikalaisten mukaan todellinen lahjakkuus, ^" kultapoika". Sinisalo kävi Hyvinkäällä kisoissa, joissa

norjalaisetkinsaivattunnustaa mäntsäläisen paremmakseen. Lahtelaiset hyppääjät eivät oikein hyväksyneetSinisalon erilaista hyppytyyliä. Matille olisi tarvittu hommatatyöpaikkaLahdesta ja sponsoreita, ties vaikka olisi saatu Olympia mitaleita Mäntsälään.

Hirvihaara

Hirvihaarassa tehtiin 18.3.1935 päätös rakentaa kunnollinen hyppyrimäki. Mäki rakennettiin Nybackan metsään, tarkoitukseen myönnettiin600mk varoja.Rakennustoimikuntaan valittiin Viljo Finnilä, Heimo Sukula jaLepo Vesalainen. Mäki vihittiin käyttöön vuoden kuluttua

rakentamispäätöksestä 1.3.1936. Hirvihaaran hyppyrimäki päätettiin kunnostaa perusteellisesti vuonna 1946. Marianpäivänä 1946 syntyikin uusi mäkiennätyskun Jussi Vainio leiskautti 26.5 metriä. Hirvihaarassa järjestettiinMäntsälänmestaruus kisoja. Vauhtitorni koki kohtalonsa vuonna 1951 kun runsaat lumisateet romahduttivat tornin. Mäessä harrastettiin hyppäämistä vielä 60-70luvun taitteeseen asti.

Kirkonkylä

Kirkonkylällä on ollut kaksi hyppyrimäkeä. Ensimmäinen mäkisijaitsi Ali-Peltosen metsässä 1930-luvun alussa. Mäen rakensi Reino Kraakkau , jonkaserkku Syväjärvi Luhtikylästä suunnitteli mäen. Mäestä päästiin noin 17m pituuksiin. Toinen uusihyppyrimäki saatiin suojeluskunnantoimestavuonna 1937. Mäki sijaitsi Suomisen Eeron mailla. Mäen toiminta loppui 1944. Hyviä hyppääjiä olivatmm. Mauno Kastemaa jaErkki Mikkonen.

Jokelanseutu

HyppääminenPikku Pirkkalan mäestä aloitettiinvuonna ^1934, sotavuodet pidettiin taukoa, ja sotien jälkeen hyppäämistä jatkettiinvielä puolitoista vuotta. Mäen puuhamiehenä toimi Arvi Lindqvist, jonkatalon vieressä hyppyrimäki oli. Pikku Pirkkalan mäessähyppäsivät mm.

seuraavat nuoret miehet, Leo ja Viljo Lahti, VeikkoWulff, Eino Peltoloja Tauno Peltonen.

Mäessä ei ollut erillistä rakennettua vauhtitornia, pituutta hypyillesaatiin 18-22metriä.

Loukkaantumisiakinsattui, ViljoLahti katkaisi kätensä kaaduttuaan hyppynsä.

69

Lukonmäen ensimmäinenhyppyrimäki, KuvaSoukkien Jyskeenkokoelma.

Lukko

Lukon hyppyrimäestäon ^jäljellä betonisetanturat.

Vuonna 1935 heräsi Soukkien ^Jyskeen puuhamiesten keskuudessa ajatus hyppyrimäen rakentamisesta. Tarvittava sysäys hankkeelle saatiin kun Soukkioon muuttiopettaja Onni

Salo, (Salo kaatui sodassa). Lahtelainen mäkihyppääjäPaavo Nuotio kävi toteamassa hyppyrimäen paikan hyväksi, vuonna 1937. 1938 tilattiin piirustukset ja mäkikilpailujen säännöt. Rakentaminen alkoi talkoovoimin joulun jälkeen 1938, rakentaminen kesti kaksi kuukautta. Pituutta hypyilleLukon ensimmäisestä mäestäkertyi parhaimmillaan yli 20 metriä.

Suomen voimistelujaurheiluliiton mestaruuskilpailut käytiin 11.12.1939, P.Kuronen Helsingistätoimi ylituomarina. Oiva Valonen suorittivihkiäishypyn, pöllähti alastulossa.

Kilpailun tulokset Oiva Valonen, Metsolahti, Jaakko ^Juselius, Erkki ^Mikkonen, Kalervo Seppä.

Uutta, isompaa hyppyrimäkeävanhan tilalle ruvettiin suunnittelemaan ^{1946, ja}rakentaminen alkoikin 22.10. Uuden hyppyrimäenvauhtitorni kohosi useita metrejäpuiden latvojen

yläpuolelle. Avajaiskilpailujapäästiin viettämään 9.2.1947. Juhlallisuudet alkoivat aamulla k108.45. Rovasti Anselm Mikkonen suoritti Lukon kentälläkenttähartauden, myös hiljainen

hetki vietettiin sodassa kaatuneiden mäkihyppääjienmuistolle. Yleisöä oli paikalle saapunut runsaasti, n.500 henkeä. Kunnia avajaishypyn suorittamisesta annettiin T.Toivoselle.

Kansalliset suuret mäkikilpailut järjestettiinkeväällä 15.4.1956. Yleisöä saapui Lukolle jälleen runsaasti, yli tuhat henkeä. Lahdestakin saapui Lukolle bussilla 42 mäkihyppääjää.Lahtelaiset

pyysivät lupaa saada tehdä muutoksia hyppyriin, jottei hyppyri heittäisi liian korkealle.

Mäkiennätysnähtiin kun Veikko Heinon hypylle saatiin pituutta 40metriä. Kilpailun voitti Juhani Kärkinen. Näiden kisojen jälkeen hypittiin vielä pari vuotta kunnes mäki huonokuntoisena

purettiin. Paavo Reiman hyppäsimäestä 43 metrinhypyn, mutta kaatui mahalleen.

1956 ideoitiin Lukolle entistä suurempaa mäkeä jokamahdollistaisi 70metrin hypyt.

Piirustukset^tehtiin, mutta suunnitelma^hautautui, eikä mäkeä ikinä rakennettu.

Saari

Saaren urheilukentän läheisessä mäessä oli hyppyrimäki, mäestä hypättiin 50-60-luvun vaihteessa. Vauhtimäki oli rakennettu ^puusta, jamonikaan ei uskaltanut laskea mäestä.

Parhaat hyppääjätSaarella olivat Pertti Mannerkivi, MikkoKajander jaKuusamosta kotoisin ollut ammattikoulun oppilas Lämsä, jolleoli kokemusta isommistakin hyppyrimäistä.

Mäkiennätys Saaren hyppyrimäessä oli Lämsän nimissä 34 metriä. Hyppyrimäen alastulorinnettäkäytettiin 30-luvullahiihtokilpailujenloppusuorana, yleisökokoontui Hunttijärven jäälleseuraamaan mahdollisia kaatumisia.

Pajamäki

Kaveri porukan oma hyppyrimäki, paikalla pidettiin myös omia talvi Olympialaisia, hypytolivat n. 8m pituisia.

Vuotava

Kaveri porukan oma hyppyrimäki, rakennettu 40-luvun lopussa. Mäestähypättiin yli kymmenen metrin hyppyjä.

Pururadat ja ladut

Ensimmäiset hiihtokilpailut Mäntsälässä pidettiin 1890-luvun lopussa. Hirvihaarassa hiihdettiin Laineen niityllä, Kirkonkylässä nykyisen sähkölaitoksen kohdalla jaSoukkiossa ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin Kotojärvellä. Hiihtolatujaon kulkenut jakulkee lukuisissa eri paikoissa ympäri Mäntsälää,tässä esiteltynä mukana valaistut ladut jamuutamia muita vakiintuneita hiihtolatuja. Maastojuoksu kilpailuja järjestetäänmuissakin maastoissa.

Hirvihaaran hiihtokeskus

Hirvihaaran hiihtokeskuksessaonvalaistu hiihtolatu, eripituisia hiihtolenkkejä skm, 4,2km, 3,Bkm ja2km. Kesällä on valaistu 4kmpururata. Hirvihaaran kuntoradan rakentaminen aloitettiin 1970, avajaiskilpailuthiihdettiin 19.1.1972.Kuntomajarakennettiin Antero Rannan piirustusten mukaan kesän ja syksyn 1972 aikana. Kuntomajasta löytyytilat 100hengelle, keittiö, kaksi ^saunaa, wc jatoimistotilat. ValtakunnallisetHopeasompa-hiihtojenloppukilpailut hiihdettiin Hirvihaarassa 1986. Vuosittain järjestetään kilpailuja, mm. Mäntsälä hiihto. Ennen järjestettiin myös ampumahiihtokilpailuja.

71

Nummisten pururata

Nummisten urheilukenttää kiertävä pururata rakennettiin 1974. Ladun pituus Ikm

Ohkolan hiihtolatu

Ohkolan valaistu 3km pistolatu lähtee Nuorisoseuran talolta.

Mustamäen pururata

Mustamäen valaistu I.3km lenkki kulkee vesitornin ympäristössä

Saaren kuntorata

Valaistu I.2km lenkki. Pururadan varrelta ^löytyvät lähde ja urheilukentän vierestä puucee jakota.

Lukon pururata.

Paikalla sijaitsivat myös Lukon hyppyrimäet. Lukolle oli tarkoitus rakentaa

hiihtourheilukeskus, mutta hiihtomaja jakeskus jäivätrakentamatta. Lukolla on ennen hiidetty myös ampumahiihtokilpailuja.

Jokelanseudun pururata

Jokelanseudunpururata ja hiihtoladut. Hiihtolenkin pituus on skm, pururadan n. Ikm Pururadan reittiä muutettiin vuonna 2011.

Purolan pururata

Entinen valaistu ^kuntorata, ei enääkäytössä. Avajaiset radalla pidettiin 13.12.1976, rata poistui käytöstä 90-luvulla kun myrskykaatoi valaisin tolpat, myös vuokrasopimus maanomistajan kanssa päättyi.

Kaatuneet valaisintolpat löytyvät vanhan pururadan vierestä.

75

Kartanon lenkki

Pellolla kulkeva^2,4km ^hiihtolatu

Kaasulatu

Hiihtolatujokavie Hirvihaaran

hiihtokeskukseen. Reitille voi lähteä kahdesta eri

paikasta, reitin pituus Hirvihaaraan paloasemalta B,2km jatennishallilta 5,7km.

Keskustan kuntorata

Sälinkään pururata

Koulut

Koulujen ulkoliikuntatilat koostuvat useimmiten hiekkakentästäjalkapallomaaieineen ja koripallotelineistä. Hiekkakentälle jäädytetäänkoulusta riippuen talvisin luistelumahdollisuus.

Mäntsälän pienemmissä kyläkouluissa on sisäliikunta järjestettypienessä liikuntaluokassa, osassa yhdistetyssä veisto-ja liikunnanluokassa. Suuremmilla kouluillaonvarsinaiset liikuntasalit. Osa kyläkouluista on suljettu jo60-luvulla jaosan kohtalona on lopettaminen lähivuosina. Uusia kouluja on lähivuosina valmistumassa Nummisten kouluja Pohjois-

Mäntsälän koulu Saarella. Kouluista ei tässä kirjassa kerrota tarkemmin vain rakentamisvuosi ja suunnittelija.

Mäntsälän Lukio

Mäntsälän uusi lukio on rakennettu vuonna 2007. Liikuntasalin koko on 528m2. Rakennuksen suunnittelijatP&R ArkkitehditOy.