• Ei tuloksia

Lisämateriaalia - Suomenkielistä kielentutkimusta, jossa on käytetty tilastomenetelmiä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lisämateriaalia - Suomenkielistä kielentutkimusta, jossa on käytetty tilastomenetelmiä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Lisämateriaalia: suomenkielistä kielentutkimusta, jossa on käytetty tilastomenetelmiä

Tässä lisämateriaalissa on annettu muutamia esimerkkejä suomenkielisestä

tutkimuksesta, joissa on käytetty tilastollisia menetelmiä. Menetelmät ovat jo hieman vaativampia, mutta artikkelit lukemalla saa hyvän käsityksen määrällisten menetelmien soveltamisesta kieliaineistoon.

Herkman, Jarmo & Elisabet Servie 2013. Psykologisten dimensioiden normatiiviset arviot 125 metaforasta. Puhe ja kieli 28(4): 187–206. https://journal.fi/pk/article/view/5122 Tässä tutkimuksessa käytetty korrelaatiota ja faktorianalyysia.

Ivaska, Ilmari 2014. Edistyneen oppijansuomen avainrakenteita. Korpusnäkökulma kahden kielimuodon tyypillisiin rakenteellisiin eroihin. Virittäjä 118(2): 161–

193. https://journal.fi/virittaja/article/view/9368

Automaattiseen luokitteluun sovellettu satunnaismetsä-analyysia. Hypoteesin testaamiseen käytetty Mann-Whitneyn U-testiä.

Kovács, Magdolna & Enikő Marton 2016. Enemmistökielisten motivaatio oppia

vähemmistökieltä: Sukupuolten väliset erot Suomessa ja Sloveniassa. Virittäjä 119(4):

498–524. https://journal.fi/virittaja/article/view/46324

Hypoteesin testaamiseen käytetty varianssianalyysia (F-testiä).

Pajunen, Anneli, Esa Itkonen & Seppo Vainio 2015. Sanamerkityksen hallinta nuorilla aikuisilla. Virittäjä 119(2): 160–188. https://journal.fi/virittaja/article/view/41381

(2)

Hypoteesin testaamiseen käytetty regressioanalyysia.

Priiki, Katri 2016. Henkilöviitteisten kolmaspersoonaisten pronominien vaihtelu Satakunnan nykypuhekielessä keskustelukumppanin tuttuuden mukaan. Puhe ja kieli 36(2): 123–144. https://journal.fi/pk/article/view/58285

Tutkimuksessa käytetään luokittelevaa puuanalyysia.

Tavi, Susanna & Lauri Tavi 2019. ’Ja’-, ’tai’- ja ’vaikka’-merkityksisten lekseemien kontaktilähtöinen variaatio rajakarjalaismurteissa. Virittäjä 123(3): 401–

429. https://doi.org/10.23982/vir.70346

Tutkimuksessa käytetään Kruskall–Wallis-testiä sekä Mannin–Whitneyn–Wilcoxonin testiä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

[r]

Unelmien tiedekunnasta saa käsityksen, että Valerie Solanas oli lesbo, tosin myöhemmin hän puhui.. lesboudestaan

He käsittävät kyllä mitä ovat sinistä valoa hohtavat laatikot, mutta entä sitten sudet, jotka tuovat ihmisille kaneja ja fasaaneja.. Lapset tarvitsevat aikuisen lukijan joka

M1: Se asiantuntevuus, paikallinen asiantuntevuus siitä alueesta, mitä ei pysty tietämään mistään, eikä lukemalla saa selville sitä asiaa. Eli semmonen tieto, mitä ei oo

Toohey myös yrittää erottaa ka- teuden mustasukkaisuudesta viit- taamalla Peter van Sommersin mää- ritelmään, jonka mukaan kateus koskee sitä, mitä kadehtija haluaa

Suositeltavat menetelmät ... VPD-yhteensopivien biologisten seurantamenetelmien viitteet, herkkyys eri kuormitteille ja menetelmien sopivuus eri olosuhteisiin.

Samalla artikkelit osoittavat, että tarvitaan lisää käsitteellistä ja menetelmällistä työtä, jotta tätä potentiaalia voidaan paremmin hyödyntää.. Menetelmien kohdalla

Metodisesti työssä on tehty erikoislaa- tuinen ratkaisu: siinä yhdistetään keskuste- lunanalyysi kirjoitettujen lähteiden analyy- siin ja otetaan sen mukaisesti aineistoa