ELÄMÄÄ SUURESSA RISTEYKSESSÄ
Kannen kuvateksti: Keonpellon kerrostaloja vuonna 1979. (Kuv. Martti Tuominen, Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
Raisio-Seura ry:n kirjajulkaisu nro 7 Teksti: Nina Petander ja Altti Koivisto Taitto: Anne Nokua
Painopaikka: Painosalama ISBN 978-952-67774-2-9
ELÄMÄÄ SUURESSA RISTEYKSESSÄ Aluksi
Raision 40-vuotisjuhlien kunniaksi toteutetaan loppukesällä 2014 viime vuosien kylämatkaesitysten hengessä näytelmällinen aikamatka 1970-lu- vun Raisioon. Tällä kertaa pääosassa ei kuitenkaan ole yksittäinen kylä, vaan ”Elämää suuressa risteyksessä” -esityksen pääosassa on kau- pungiksi tullut Raisio kuuluisuuksineen ja ilmiöineen – unohtamatta kirkonrakentajia Killiä ja Nallia. Kylämatkan sijasta onkin oikeampaa puhua kaupunkimatkasta.
Muisteludraaman I näytöksen keskeisenä teemana on, että nykyään kiihkeinä vellovat kuntaliitosselvitykset eivät suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Raision itsenäisyys on uhattuna. Viime vuosisadalla Raisio nimittäin menetti huomattavia alueita alueliitoksissa. Toden teolla Raision itsenäisyys oli uhattuna Neste Oy:n rakennustöiden alettua vuonna 1955. Ongelmana oli, ettei sen enempää Naantali kuin Raisiokaan pystynyt toimittamaan vettä rakenteilla olleelle Nesteen öljynjalostamolle. Näin ollen Neste alkoi käydä neuvotteluja Turun kanssa, joka yritti saada Neste Oy:n mailleen. Samalla se olisi merkinnyt sekä Naantalin että Raision itsenäisen aseman menetystä. Kuntainliitto Raision-Naantalin Vesijohtolai- toksen perustamisella pystyttiin ratkaisemaan ongelma ja estämään Turun alueliitossuunnitelmat.
Kuntainliiton perustaminen ja Raision kauppalaksi tulo vuonna 1966 takasivat Raision itsenäisyyden säilymisen. Ne eivät kuitenkaan estäneet Pernon-Upalingon alueen siirtoa Turkuun vuoden 1967 alussa. Alueelle rakennettiin sittemmin vuonna 1976 toimintansa aloittanut Pernon telakka.
Samasta kunnan itsenäisyyden varmistamisesta oli kyse myös Raision kaupungiksi tulossa vuoden 1974 alussa.
II näytöksessä keskitytään elämänmenoon 1970-luvun Raisiossa. Kateelliset naapurit puhuivat Suomen ainoasta tienristeyksestä, joka on saanut kaupunkioikeudet. Tosiasia kuitenkin on, että hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun. Tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Ongelmana olivat kuitenkin Raision risteykset, jotka olivat maankuuluja vaarallisuudestaan. Raision- ja Nesteentien riste- yksen sujuvuus parani huomattavasti 1970-luvulla tehdyin uusin kaistajärjestelyin ja Rauman- ja Ohikulkutien risteyksestä tehtiin eritasoristeys.
Kummassakin risteyksessä otettiin käyttöön myös liikennevalot.
Tähän liittyy myös Raision keskustassa 1970-luvulla toteutettu omaleimainen kaksitasoratkaisu, jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille. Itse asiassa liikenneratkaisu oli kolmitasoinen, jonka tärkein huomioon otettava seikka oli turvallisuus. Ylikulkusiltojen ja alikulkutunneleiden tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustas- ta. Kauniiksi siltoja ei sanonut innokkainkaan raisiolainen. Käytännöllinen ja turvallinen olivat hänen käyttämiään ilmaisuja.
Valtakunnallista kuuluisuutta Raisio sai paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. Kaupungin urheilun lippulaiva Loimu on pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelannut lentopalloseura maassamme. Keväällä 1977 mestaruussarjaan noussut Loimu on vuosien varrella voittanut
ELÄMÄÄ SUURESSA RISTEYKSESSÄ
I Näytös: Kauppalasta kaupungiksi II Näytös: Ilmiöitä 70-luvun Raisiossa kuusi Suomen mestaruutta sekä kertaalleen Suomen cupin. Raision kaupungiksi tulovuoden syksyllä, tuolloin vielä 2-sarjassa pelannut Loimu teki
Suomen cupissa historiaa, kun joukkue eteni sensaatiomaisesti loppuotteluun. Tiellään kohti loppuottelua raisiolaiset pudottivat neljä mestaruus- sarjajoukkuetta. Loppuottelussa Loimu kohtasi Pieksämäen NMKY:n. Kahden, myöhemmin merkittävän, lentopalloseuran ensimmäinen todellinen yhteenotto päättyi Loimun 3-0 tappioon.
1970-luvun lopulla ja 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla Raisio saavutti mainetta myös rock-kaupunkina. Raision suuri ylpeys SIG oli tuolloin suosionsa huipulla tehden kotikaupunkiaan, suurta risteystä tunnetuksi. SIG:n ja muiden raisiolaisyhtyeiden kasvualusta oli koulukeskuksen väestönsuoja eli Pommari, joka avattiin bändien harjoitustilaksi vuonna 1976. Raisiolaisen rock-elämän toinen keskus oli Esson huoltoasemara- kennuksen yhteydessä ollut Primulan baari, joka iltaisin muuttui raisiolaisnuorten kantapaikaksi. SIG lähti keikoille yleensä Primulasta, mistä myös Loimu lähti usein pelimatkoilleen. Kummatkin olivat ylpeitä toisistaan ja kannustivat toisiaan.
Tästä ja paljosta muusta kertoo ”Elämää suuressa risteyksessä” -kaupunkimatka. Varsinaisten muisteludraamaesitys- ten lisäksi julkaistaan myös kirja, jossa draamatekstiä on täydennetty vanhoin valokuvin. Kirjan ovat käsikirjoittaneet ja toi- mittaneet Nina Petander ja Altti Koivisto. Kiitämme kaikkia meitä avustaneita, mutta erityisen suuren kiitoksen ansait- sevat kirjamme taittaja Anne Nokua ja kirjan painatuskuluista kotiseutuhengessä huolehtinut Raisio-Seura.
Raisiossa 15.7.2014
Nina Petander ja Altti Koivisto
HENKILÖT:
Killi ja Nalli pappi enkeli
kauppalanvaltuuston johtaja, valtuutettuja ja virkamiehiä kaupunginjohtajat Porsanger, Saari, Karjalainen ja Korhonen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Rauramaa
maanviljelijä Kiskonen hevosineen rakennusurakoitsija Armas Puolimatka tohtori Westerlund
Pernon kartanon omistaja Torsten Ahlström ulkoministeri Ahti Karjalainen
dosentti Edgren
Tanskan kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik soutaja Pertti Karppinen
Raision asukkaita presidentti Kekkonen Matti Inkinen
Raision lukion rehtori Jyrki Siura arkkitehti Raimo Narjus Raision lukion abiturientteja
Raision kaupungin ensimmäinen lapsi Elovena-tyttö
Raision Loimun passari Kai Sukoinen ja muita pelaajia
70-luvun yhtyeitä: SIG, Tarmac, Rattlers, Korroosio, Buck Jones Liikenne- ja kuntaministeri Risikko
Laulu Raisiosta (san. Veikko Hannuniemi, säv. Pentti Viherluoto):
Kotiseudun rakkaus on Raisiossa pyhä/Edesmenneet sukupolvet muistetaan tääll yhä/Vanhin osa Suomenmaata löytyy Raisiosta, /pitäjästä, kauppalasta, tänään kaupungista/Perinteitä meillä paljon on/Sukupolvein saatto lopu- ton/Killi, Nalli jättihahmot nuo/ menneisyyden mieleen tuo/Raisiossa eessä on kaunis ikuisuus/meidän jälkiämme käy moni polvi uus/Siksi laulu kotiseudun korkeana helää/Täällä kotikunnahilla hyvä ompi elää.
I NÄYTÖS: KAUPPALASTA KAUPUNGIKSI
1.KOHTAUS: Killi ja Nalli
Soittokunta esittää Laulun Raisiosta.
Näyttämöllä on salkku, sähkökitara ja iso kahvakuula, jossa on Turun vaakuna tai muu symboli sekä pieni kahvakuula, jossa on Raision symboli. Killi ja Nalli saapuvat reikäisissä paidoissaan ja Loimun takeissa housujaan nostellen. Vyössä roikkuu pieni mutta tyhjä rahasäkki. Pallottelevat lentopalloilla tms., joissa lukee lähikuntien nimiä.
KILLI: lauleskelee tullessaan. Killi kirkkoa tekee, Nalli nauloja takoo, rahaisessa..
NALLI: Rahareikäisessä! Pyörittää sormeaan paidan reiässä.
KILLI: Rahareikäisessä Raisiossa, papin saavat palkakseen..
Pappi tulee.
PAPPI: Jokos kirkonrakentajat tarvitsevat pappia Raision saattamiseksi viimeiselle matkalleen?
KILLI ja NALLI: Ei!
PAPPI: Hmm..Sitä en niin varmaksi lausuisi. Turun evankelisluterilaisella seurakunnalla on sanansa sanottavana erääs- säkin Raision maihin liittyvässä asiassa.. Kilistää rahapussia. Sen tulette vielä näkemään.. Tapaamisiin ystäväni.. Poistuu hitaasti.
NALLI: Ei olla pappia kyydissä, muttei nappiakaan. Viime aikoina ollaan saatu kiristää vyötä niin että me kaksi mahduttais jo samoihin housuihin.
KILLI: Rahasäkki on tyhjä ja kohta tippuu housut, kun kaupungilla ei oo varaa ostaa työntekijöille henkseleitä.
NALLI: Pidä nyt hyvä mies housuistas kii! Heittää yhden pallon pois. Sinne meni että möksähti.
KILLI: Mikä meni? Kukkarokivikö?
NALLI: Ei kun Rusko. Paiskaa uuden. Ja tässä menee Naantali.
KILLI: Nalli, mitä sää oikein teet?
Raision juhlavuoden julisteen teksti ”Raisio, nuori kaupunki – vanhat perinteet”
korosti nuoren kaupungin pitkää historiaa. (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
KILLI: Aha?
NALLI: Se on Raision nykyisen kaupunginjohtajan kitara. Silläkin on merkitystä itsenäisyyden säilyttämiseen. Saat vielä nähdä.
NALLI: No on meillä aseet! Lähdetään kirjaimellisesti soitellen sotaan.
KILLI: Mutta miten tähän ollaan oikein tultu? Että näin kovin keinoin on jouduttu Raision itsenäisyyden puolesta taistele- maan?
NALLI: Raision lähihistoria on täynnä läheltä piti -tilanteita. Aina tuo suuri naapuri on ollut meiltä jotain haluamassa. Välillä NALLI: Heiluttaa Turku-kahvakuulaa. Kukkarokivet on so last season. Ennen oli ennen ja nyt on nyt ja heittovälineet on
nykyaikaistynyt. Mä teen kuntoliitosselvitystä.
KILLI: Eikös oo kuntAliitos?
NALLI: Pudottaa kuulan jalalleen. Ai perhanan perhana.. Onneton, kun jäi noin lähelle..
Kiskovat yksissä tuumin kuulaa irti maasta, mutta se ei liikahdakaan.
KILLI: Siinä on ja pysyy.
NALLI: Ottaa Raisio-kuulan hellään syleilyynsä. Jos ei muu auta niin siirretään Raisio kauemmaksi. Heiluttaa kuulaa suu- ressa kaaressa. Viskataan vaikka mereen ja tehdään siitä saari! Mutta siitä pidetään huoli, että tuolle ärhäkkäälle sulhaselle sitä ei naiteta!
KILLI: Ei se helppoo o. Ottaa salkun ja heiluttaa sitä. Salkusta kuuluu pullojen kilinää.
NALLI: Varovasti sen kanssa! Se on kauppalanjohtaja Porsangerin salkku! Ottaa salkun Killiltä. Sitä tarvitaan Raision it- senäisyyden suojelemiseksi. Siellä on tärkeitä neuvotteluasiakirjoja. Heiluttaa salkkua. Kauppalanjohtaja Porsanger tulee suurine silmälaseineen, puku päällä.
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: Täälläkös se olikin. Ottaa salkun ja kohentaa silmälasiensa asentoa.
NALLI: Utsjoelta kotoisin ollut Samuli Porsanger tuli Raisioon alkuaan kunnansihteeriksi vuonna 1956. Kunnan voimakas kasvu oli silloin juuri käynnistynyt. Kehitystä kuvaavat Porsangerin muuttuneet virkanimikkeet, mites ne nyt menikään..
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: kunnansihteeristä kunnanjohtajaksi, kauppalanjohtajaksi ja kaupunginjohtajaksi.
NALLI: Heti ensitöikseen hän joutui tilanteeseen, jossa Raision itsenäisyys oli uhattuna.
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: Ongelmana oli, ettei sen enempää Naantali kuin Raisiokaan pystynyt toimittamaan vettä rakenteilla olevalle Nesteen öljynjalostamolle. Neste aloitti neuvottelut Turun kanssa, joka yritti saada Neste Oy:n mailleen. Se olisi merkinnyt sekä Naantalin että Raision itsenäisen aseman menetystä.
KILLI: Milläs se ratkaistiin sitten?
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: Kuntainliitolla! Perustettiin Raision - Naantalin Vesijohtolaitos ja estettiin Turun alueliitossuunnitelmat! Mutta nyt minun on mentävä. Näkemiin.
Killi ojentaa Porsangerille sähkökitaraa mutta kauppalanjohtaja tekee torjuvan eleen, kilisyttää salkkuaan ja menee.
NALLI: Kitaraakin kyllä vielä tarvitaan.
Samuli Porsangerin tullessa Raisioon vuonna 1956 kunnan voimakas kasvu oli juuri käynnistynyt. Kehitystä ku-
vaavat Samuli Porsangerin muuttuneet virkanimekkeet kunnansihteeristä kunnanjohtajaksi, kauppalanjohtajaksi
ja lopulta kaupunginjohtajaksi. Porsanger jäi eläkkeelle vuonna 1988. (Raision kaupunginarkiston kokoelma)
on alueita menetetty ja välillä saatu pelastettua raisiolaisten ripeän toiminnan ansiosta. Kaupungiksi tulo liittyy siihen, sa- moin tapahtumat jo 60-luvun puolimatkassa, kun alettiin kauppalaksi. Silloin lyötiin kapuloita muun muassa Turun pikatie- hankkeen rattaisiin. Ans ku mää kerron:
Alussa, tai tässä tapauksessa Puolimatkassa oli suo, kuokka ja..eikun pelto, Krookila ja Armas. Armas Puolimatka.
Pukeutuvat virkamiehiksi 60-luvun hengen mukaan /virkamiehet 1 ja 2 saapuvat.
2. KOHTAUS: Turun pikatiehanke hukkuu hankeen
Tammikuu 1966. Kunnantalo.
VIRKAMIES 1: Hei, kattokaas mitä minä löysin kun silmäilin tätä uutta puhelinluetteloa! Turku suunnittelee Naantaliin pika- tietä, joka on tähän karttaan merkitty kulkevaksi Ihalan ja Krookilan halki.
VIRKAMIES 2: Ei tämmösestä ole minkäänlaisia neuvotteluja käyty..
VIRKAMIES 1: Eikä meillä ole varaa ostaa maatilaa miksikään tienpohjaksi!
VIRKAMIES 2: Kutsutaan Armas Puolimatka neuvotteluihin!
VIRKAMIES 1: Armas apuun ja pellolle!
Virkamiehet pukevat paksut talvipalttoot päälle ja laittavat karvalakit syvälle päähän, pukevat rukkaset ja saapikkaat. Soit- tokunta soittaa esim. James Bondin tunnusmusiikkia.
Krookilan pelto. Pakkanen. Viima puhaltaa. Miehet seisovat viluissaan lumihangessa, joka ulottuu napaan asti. Isokokoinen ja vahva Puolimatka tarpoo paikalle rivakoin askelin.
VIRKAMIES 1: Hienoa että pääsit näin jo aamukymmeneltä puolitiehen vastaan..
PUOLIMATKA: Puolimatka. Armas Puolimatka.
VIRKAMIES 2: Tarvittais tähän pellolle rivitaloja tulpaksi Turun pikatiehankkeelle.
PUOLIMATKA: Tää onki ensmäne kerta ku neuvotteluja käyrään niin että on napaan asti lunta..
VIRKAMIES 1: Pahoittelut että näin umpihangessa seisotetaan mutta asiamme on kiireellinen. Tie on jo merkitty puhelin-
luettelon karttaan mutta tästä sitä ei kyllä vedetä!
PUOLIMATKA: Selvä.. Katsoo kelloaan. Tunnin kuluttua tulee koneet tähän pellolle.
VIRKAMIES 2: Mutta kello on jo yksitoista..
Puolimatka koputtelee kelloaan.
PUOLIMATKA: Jaa, no sitten ne ei voikaan tulla, kun ne on syömässä. Mutta huomisaamuna on koneet ja parakit pellolla.
VIRKAMIES 1: Kättä päälle!
PUOLIMATKA: Mikäs siinä! Kunnon kädenvääntökisa sinetöi hyvän kaupan.
VIRKAMIES 1: Näin on! Virkamies 1 tönäisee pienikokoisen Virkamies 2:n kisaan Puolimatkan kanssa. Vääntävät kättä.
Yllättäen pienikokoinen Virkamies 2 voittaa ja Puolimatka valahtaa maahan voipuneena. Virkamiehet säikähtävät ja yrittä- vät elvyttää Puolimatkaa.
VIRKAMIES 1: Katos pentele mitä menit tekemään! Miten meidän kauppojen nyt käy? Etkös tiennyt, että Puolimatka on terveydestään tarkka mies, ja miten nyt kävi?
VIRKAMIES 2: Sinä se minut siihen tyrkkäsit. En minä tarkoituksella! Mikäs nyt avuksi? Puolimatka makaa hervottomana maassa.
VIRKAMIES 1: Eikös se tämän rakennusurakoitsijan henkilääkäri ole Raisio-yhtymän Westerlund..
PUOLIMATKA: Raikku, hakekaa Raikku..Raikun pitää mitata verenpaine..
VIRKAMIES 2: Äkkiä mittari tänne, ja Westerlund!
VIRKAMIES 1: Tänne pellolleko.. No, minä lähden hakemaan. Menee. Soittokunta soittaa kunnes virkamies palaa Wes- terlund mukanaan.
WESTERLUND: Naureskellen. Jaahas, herra Puolimatkakos se täällä. Sinuna menisin kyllä oikean lääkärin luokse..Mittaa potilaan verenpaineen. Kuule Armas, jos sika olisit, niin jouluna tapettais. Eikä mitä, yhtä terve oot ku aina ennenkin. Ne on vaan niin riuskoja nää Raision miehet vaikkei päältä uskois.
Tohtori taputtelee Puolimatkaa poskille ja virkamiehet auttavat hänet ylös. Westerlund taluttaa pois rakennusurakoitsijan, jolla on verenpainemittari yhä käsivarressaan. Virkamiehet muuttuvat takaisin jättiläisiksi/ poistuvat.
KILLI: Se oli ripeää toimintaa. Puolimatkakin pääsi lempilajiaan harrastamaan. Iso ja riuska mies kun on, yleensä on tavan- nut voittaa lähes poikkeuksetta. Yleensä.
Odotus jatkuu. Ja jatkuu. Ja jatkuu. Soiton tempo hidastuu. Kelloa vilkuilevien virkamiesten rivi väsähtää, byrokraatit löy- säävät solmioitaan, torvensoittaja nukahtaa lopulta puhaltimensa ääreen. Ahlström kuorsaa pöydän ääressä, kunnes Vir- kamies 1 äkisti havahtuu.
VIRKAMIES 1: Koputtaa Ahlströmiä selkään. Ketä me oikein odotetaankaan?
AHLSTRÖM: Tarttuu puoliunessa Virkamies 1:n solmioon ja kirjoittaa siihen nimensä, kunnes havahtuu. Niin mitä niin?
VIRKAMIES 1: Sitä vaan että ketä me oikein tässä odotetaan?
AHLSTRÖM: Valtuuston puheenjohtaja Mandoliinia, ei kun Mundolinia tietenkin! Hänen pitäisi tulla allekirjoittamaan!
VIRKAMIES 2: Kyllä hän pian varmaan tulee. Mennään takaisin riviin.
VIRKAMIES 3: Odotetaan rauhassa.
VIRKAMIES 4: Vartotaan vielä.
VIRKAMIES 5: Saapuukohan se ollenkaan..
Virkamiehet oikaisevat pukunsa, kampaavat tukkansa huolella ja järjestävät rivinsä. Jokainen käy vuorollaan tarkistamas- sa, että kynä on tarpeeksi terävä, ja se ojennetaan takaisin Ahlströmille, joka valmistautuu allekirjoittamaan. Soittaja soittaa torveaan reippaasti, kunnes tahti jälleen hidastuu ja porukka alkaa torkkua. Pappi saapuu nukkuvien keskelle otsaansa pidellen.
PAPPI: mutisee itsekseen ja kilisyttää rahapussiaan. Herran nimeen herätkää!
Nukkuva joukko säpsähtää hereille.
VIRKAMIES 1: Oletteko te se Mandoliini? Ja onko teitä sattunut jotenkin?
AHLSTRÖM: Mundolin!
PAPPI: Ei herlitte, minä olen Turun evankelisluterilaisen seurakunnan asialla. Joku heitti sen ensimmäisen kiven suoraan minun päähäni. Kilisyttää rahapussiaan. Tällä kertaa en tuo Kaikkivaltiaan enkä edes Paavalin, vaan Paavo Aition, edus- kunnan toisen varapuhemiehen kirjettä. Normaalikäskyjärjestyksessä nimittäin seisoo, että herra Mandoliini ei tule allekir- joittamaan kauppakirjaa, vaikka odottaisitte siinä tuomiopäivään asti. Näin ollen kauppa Raision kauppalan ja Ahlströmin välillä raukeaa.
VIRKAMIES 1: Eikö hän tulekaan?
PAPPI: Teille tietämättömille ilmoitettakoon, että Turku halajaa aluetta itselleen siirtääkseen Wärtsilän telakan Raisionlah- NALLI: Mutta niin vaan taas pieni Raisio esti Suuren Naapurin hankkeen.
KILLI: Sitten tuuli kuitenkin kääntyi..
NALLI: Niin, SE alue kuului vielä 60-luvulla Raisioon..
KILLI: Vaan eipä kuulu enää..Pyörittelee kiveä tms. kädessään.
NALLI: Laulaen. Tie mulle näytä Upalinkoon..Sinne kuulun kuin telakat..silloin..Suorin tie nyt Upalinkoon ja luokse laivan kauneimman.. Killi heittää kiven. Kulisseista kuuluu kolahdus ja ähkäisy.
PAPPI: Kulisseista. ”Herran nimeen!”
KILLI: Nyt mentiin! Jättiläiset pakenevat.
3. KOHTAUS: Upalinko ja Pernon kartano liitetään Turkuun
Raisio 1967. Lehvonen näyttää laivoja Ahlströmille.
PENTTI LEHVONEN: Minä toimin Turun kaupungin palveluksessa asemakaavainsinöörinä. Nyt on sellainen juttu, että Raision tietämättä Turun kaupunki on jo pidempään suunnitellut, että tälle alueelle rakennetaan Wärtsilän telakalle suu- rempi yksikkö. Telakka Aurajoen suulla on käynyt ahtaaksi, kun laivojen koko kasvaa jatkuvasti. Nyt on käynnistetty Raision alueelle hanke, jonka työnimi on Satama-alueen laajennus. Ollaan me tätä ratkaisua ihmetelty, mutta käsky tuli ylhäältä.
Se on korkeemmas käres.. Menee.
TORSTEN AHLSTRÖM: Yleisölle. Pernon kartanon omistajana minä puolestani haluan, että mikäli kauppa toteutetaan, hyödyn on tultava Raisiolle. Olen ryhtynyt neuvotteluihin Raision kauppalan kanssa, ja olemme tulleet siihen tulokseen, että Raisio ostaa alueen. Kauppa on viety normaalijärjestyksessä valtuustoon, jossa se on hyväksytty. Nyt on enää kysymys kauppakirjojen allekirjoittamisesta. Ensin on signeerattava valtuuston pöytäkirja.
Torvisoittokunta alkaa soittaa esim. Raision laulua. Virkamies 1 kantaa pöydän sisään erityistä tarkkuutta noudattaen ja asettelee sen paikoilleen korostetun huolellisesti. Virkamies 2 puhdistaa pöydän tarkasti. Virkamies 3 levittää sille huolelli- sesti silitetyn ja viikatun valkoisen liinan. Virkamies 4 kantaa paikalle kynän ja teroittaa sen suurieleisesti. Virkamies 5 tar- kastelee kynää ja teroittaa sen uudelleen. Virkamies 6 kantaa allekirjoitettavan paperin tärkeänä paikalle ja teroittaa kynän, joka alkaa uhkaavasti lyhentyä. Virkamiehet asettuvat pöydän taakse seisomaan ja odottamaan suoraryhtisinä. Ahlström asettuu pöydän taakse, tarttuu kynään, teroittaa sen jälleen ja jää odottamaan.
delle. Mutta! Kilisyttää rahapussiaan. Turulla ei ole varaa ostaa Pernon kartanon maita, herra nähköön! Mutta! Kilisyttää uudelleen rahapussiaan. Turun ev.lut. seurakunnallapa on kolehti.. siis aineellisia mahdollisuuksia kaupan tekoon! Neuvot- telujen kautta on päädytty siihen, että seurakunta ostaa kartanon maat toisella kauppakierroksella. Seurakunta kierrättää ne edelleen Turun kaupungille. Turku puolestaan antaa maan käyttöoikeudet Wärtsilän telakalle.
AHLSTRÖM: No mitäs seurakunta tästä kaikesta kostuu?
PAPPI: Seurakunta vaatii kauppaa vastaavan määrän rakennusoikeutta. Olemme saaneet huomata, että Varissuo on rakentamatonta, hyvää aluetta kaavoitettavaksi. Turun kaupunki osoittaa alueen seurakunnan käyttöön. No niin, allekirjoit- takaamme!
AHLSTRÖM: Allekirjoitetaan!
PAPPI: Herlitte! Nimet papereihin!
VIRKAMIES 1: Ehkä tämä vaatii vielä teroittamista..Teroittaa olematonta kynää.
PAPPI: Eihän tuommoisella nysällä enää voi kirjoittaa!
VIRKAMIES 1: Ottaa povitaskustaan uuden kynän ja näyttää papille. Juoksee karkuun, muut virkamiehet seuraavat peräs- sä. Soittokunta soittaa. Pappi ottaa paperin ja jahtaa virkamiehiä, Ahlström liittyy jonon hännille.
VIRKAMIES 1: Hengästyneenä. Maapoliittinen taistelu päättyi lopulta raisiolaisten katkeraan tappioon, vaikka Raisio valitti päätöksestä aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Alueelle rakennettiin, kuten hyvin tiedämme, Pernon telakka. Varissuos- ta tuli sittemmin 10 000 asukkaan kerrostaloalue. Aikamoinen tapahtumaketju aiheutui Wärtsilän telakan siirtymisestä paik- kakunnalta toiselle! Mutta periksi ei Raisiossa anneta! Itsenäisyystaistelu jatkukoon! Viva la liberté! Juoksee pois.
4. KOHTAUS: Kauppalanvaltuuston kokous
Raision kauppalanvaltuusto 1973.
PUHEENJOHTAJA: Hyvät kauppalanisät ja -äidit! Nyt on puhuttu kaksi tuntia asiasta ja varsinkin sen vierestä. Olemme vihdoin päässeet esityslistan loppuun, jossa seisoo pääasia, Raision kauppalan kuntamuodon muuttaminen. Kauppalan- valtuusto esittää Raision kuntamuodon muuttamista kaupungiksi vuodesta 1974 alkaen.
VALTUUTETTU SKDL: Kyllä tämä on sitä suuruusluokkaa oleva asia, että siitä ei voi yksityinen valtuutettu ottaa riskiä.
Mutta minulla on kuusi kookasta perustelua jonka vuoksi olemme lähteneet kannattamaan tätä valtavaa asiaa. Näitä ovat mm. suuri ja mahtava maantieteellinen asema, vallan villiintynyt väestönkasvu, ministeriön mittavat kuntasuunnitelmat ja se, että kauppalamuoto tullaan lähiaikoina lopettamaan. Mutta yksi on suurin, ja se on Turun suunnaton ruokahalu. Muut valtuutetut myöntelevät. On tavatonta taantumusta, jos palataan maalaiskuntamuotoon.
VALTUUTETTU SMP: Mutta kyllä ei asiassa kuunnella kuntalaisia ei. Kyllä ei tässäkin pelaa poliittinen virkavalta. Ei. Kyllä tuntuvat verojen korotukset olevan edessä eikös vaan. Vai eikö? Vain palvelut muka nousevat ja tulee monta uutta virkaa.
Oli niin tai näin mutta näin on. Ei kyllä. Kaupungille kuuluvien palvelujen saamiseksi olisi otollisempaa liittyminen Turun tai Naantalin kaupunkeihin niin se on tai ei. Eikö niin?
VALTUUTTETTU SKDL:N TAISTOLAISET: Miitkä syyt oovat poolttavan kiireen taakana, eettei aasiaa vooida kääsitellä eesimerkiksi (tauko) vuuoden kuluttua? Meenee vuoosia siihen, kun kaaupunki kuuntamuotona laakkaa oolemasta. Kaau- punkilaisen tiitteli eei saa oolla raatkaisun syynä.
Kaupungiksi tulon juhlallisuuksiin kuului muun muassa kaupunginta-
lon valokilven paljastaminen. (Raision kaupunginarkiston kokoelma)
Soittokunta marssii paikalle ja päästää ilmoille fanfaarin.
PUHEENJOHTAJA: Mikäs tattoo tämä nyt on?
VALTUUTETTU SKDL: Nälkäisen Turun valtavaa vattaa kurnii jo! Niin että eiköhän aleta jo harjoitella kaupunkijuhlia var- ten?
PUHEENJOHTAJA: Täällä vallitsevat kyllä vielä hieman riitasointuiset tunnelmat..
VALTUUTETTU SKDL:N TAISTOLAISET: Siilloinkin kuun tuultiin kauppalaksi, puuhuttiin ja soiitettiin kaauniisti. Kuuitenkin Vaaltioneuvosto veei suuren maa-alueen Tuurulle. Veeroäyrikin on noussut.
Uusi fanfaari. Killi saapuu pääosin punaisessa asussaan, perunasäkki olallaan.
KILLI: Tehkää tilaa Hänen Ylhäisyydelleen!
VALTUUTETTU SKDL:N TAISTOLAISET: Jooulupuukki.
PUHEENJOHTAJA: Tuleeko Raisiosta sittenkin kuningaskunta?
VALTUUTETTU SKDL: Kyllä jättiläisen värikin sen kertoo että tulossa on jotain suurta ja mahtavaa!
PUHEENJOHTAJA: Eikös sun pitäny olla kirkkoja tekemässä? Meillä on tässä kokous hieman kesken.
KILLI: Ei pysty kun Nallilla loppu takorauta kesken, ei tuu nauloja, ne on nää säästötoimenpiteet. Mutta kruunupäitä tulee.
Täten ilmoitan kaikelle kansalle: Tanskanmaan kuningatar Margareeta saapuu valtiovierailulle! Deres Excellence!
PUHEENJOHTAJA: Eikös tanskalaisilla ole se kuuluisa prinssi, joka tuskailee pääkallon kanssa näyttämöllä että ollako vai eikö olla?
VALTUUTETTU SKDL: Ei olla! Pääkallo ja muita luita on kohta kädessä meilläkin, jos annetaan Turun päättää!
Killi levittää lattialle punaisen maton ja valtuutetut ryhmittyvät sen reunoille kujaksi. Matolle astuu kuningatarta vastaan- ottamaan varovaisin askelin sinivalkoisiin pukeutunut ulkoministeri Ahti Karjalainen, jolla on punavalkoinen kukkakimppu kädessään. Myös Raision asukkaita ryntää paikalle. Suomen ja Tanskan pienoisliput liehuvat.
5. KOHTAUS: Kuningatarpäivä
KILLI: kaupittelee perunasäkkinsä antimia. Kuumii perunoita! Tanskan kieli haltuun! Yleisölle. Syyskuussa 1973 satamäärin raisiolaisia on ryhmittynyt ohikulkutien ja Raumantien kulmaukseen. Täällä odotetaan liput liehuen että Tanskan hallitsi- japarin kuningatar Margareetan ja Prinssi Henrikin valtiovierailu huipentuu. Kuningatar harrastaa arkeologiaa ja hän on kiinnostunut Mahittulan muinaisalueen kaivauksista. Raisiolaisille tämä on suuri päivä, kertakaikkisen harvinainen mah- dollisuus nähdä kuninkaallisia. Kuumii perunia! Tanskan kieli haltuun! Kuumii perunia! Näit sopis ulkoministerinkin kokeilla avuksi tankeros-englantiin. Sieltä ne tulevat! Laittaa perunan suuhunsa. Deres excellence! Varm kartoffel behage!
Tanskan kuningatar Margareeta II:n syyskuussa 1973 Suomeen tekemän valtiovierailun ohjelmaan kuului pistäytyminen Raisioon. Ar-
keologiasta erityisen kiinnostunut kuningatar tutustui Mahittulan Tuomolan poltto- ja ruumiskalmistoon. Kuninkaallisten vierailua oli
saapunut seuraamaan pari sataa raisiolaista. (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
Ahti Karjalainen nappaa myyjältä perunan suuhunsa. Torvisoittokunta soittaa Tanskan kansallishymnin tai muuta sopivaa tai sopimatonta. Näyttämö peittyy savuun, jonka keskeltä kuningatar Margareeta astuu esiin korkeissa koroissaan ja savu- ke sormissaan. Köhivä Prinssi Henrik seuraa vanavedessä. Kuningatar on pukeutunut punaiseen takkiin, siniseen hattuun ja sinipunavalkoiseen huiviin.
AHTI KARJALAINEN: Velkommen..Krhm..Teitä tanskalaisia kuninkaallisia ja meitä suomalaisia sekä yhtä lailla raisiolaisia yhdistävät sekä vuosisataiset muistot että yhteiset yöt..ei kun yhteistyö..
Vastaanottokomitea taputtaa. Ulkoministeri on tukehtua perunaansa, kunnes Margareeta pamauttaa häntä selkään ja pe- runa lentää suusta. Ministeri kääriytyy punaiseen mattoon köhien ja happea haukkoen. Dosentti astuu esiin. Kuningatar pysähtyy ja hänen puolisonsa sytyttää hänelle uuden savukkeen.
DOSENTTI EDGREN: Olen dosentti Edgren ja esittelen teille kaivauksia, ilman perunapellon antimia kylläkin. Tämä Ma- hittulan laaja kalmisto löydettiin pari vuotta sitten uutta tietä suunniteltaessa. Valitettavasti tien rakentaminen on hävittänyt siitä ison osan. Onneksi kaivettu maa-aines on pantu tien viereen tuhoutumattoman kalmistoalueen päälle. Näin tuhoutu- neen osan löytöjä on saatu talteen. Menossa on nyt toinen kaivauskesä. Tähän mennessä on löydetty aseita ja koruja, jotka ajoittuvat pääasiassa merovingi- ja viikinkiajalle. Alueelta on löydetty myös tämä ainutlaatuinen hopeasolki, jonka Kalevala Korun valmistaman jäljennöksen annamme täten kuningattarelle muistoksi. Ojentaa kuningattarelle soljen kumartaen.
Margareeta kääntelee ja tarkastelee solkea, sylkäisee siihen, kiillottaa sitä jakkunsa hihalla ja heittää sen lopulta olkansa yli puolisolleen, joka ottaa kopin ja kiinnittää sen vaivalloisesti kuningattaren rintaan. Seurue saapuu kohtaan, jossa ministeri piileskelee maton sisällä.
DOSENTTI EDGREN: Mahittulan kalmisto on Suomen nuoremmalle rautakaudelle tyypillinen maantasainen polttokent- täkalmisto. Heti pintamaan alta paljastuu kivinen ja noen värjäämä kalmistokenttä löytöineen. Kalmistoon on haudattu vainajia myös polttamatta. Ruumishaudat ajoittunevat 1000-luvun lopulle ja 1100-luvulle. Olkaa hyvä Teidän Ylhäisyytenne ja astukaa lähemmäksi katsomaan. Prinssi Henrik?
Prinssi tekee torjuvan eleen ja jää katselemaan taustalle. Margareeta astuu piikkikoroissaan matolle ja tumppaa siihen savukkeensa. Maton sisällä on piilossa tuskainen ministeri.
AHTI KARJALAINEN: Aaaiii!
Kuningatar hypähtää taaksepäin ja astuu korollaan Prinssi Henrikin varpaille.
KUNINGATAR MARGAREETA: Godhed! Død! Død tale! Ooh..
VALTUUTETTU SKDL: Kuolleetkin sen kertovat että kyllä Raision on säilyttävä itsenäisenä kuntana!
Kuningatar on pyörtymäisillään. Dosentti kaappaa hänet syliinsä. Prinssi hyppii yhdellä jalalla. Torvisoittokunta alkaa soit- taa raskassoutuista musiikkia.
KILLI: Deres Excellence! Varm kartoffel behage! Työntää kuningattarelle perunan suuhun ja kuningatar virkoaa, haukkaa palan perunasta, mutustelee sitä hetken ja työntää sen soittajan torveen.
Täältä Raisiosta kuningaspari lähtee autoilla Helsinkiin ja sieltä kotimaahansa. Margareetan jäähyväisvilkutus raisiolaisille on iloinen!
Margareeta nostaa hitaasti ensin keski- ja sitten etusormensa. Prinssi Henrik hyppii asettamaan sormien väliin uuden sa- vukkeen ja sytyttää sen. Kuningatar astuu toistamiseen maton sisällä makaavan Ahti Karjalaisen päälle.
AHTI KARJALAINEN: Aii...
Kuningatar astelee arvokkaasti pois, prinssi hyppii yhdellä jalalla perässä soittokunnan saattelemana. Näyttämö peittyy savuun. Ahti Karjalainen kannetaan pois. Valtuusto jää perunoita mutustellen näyttämölle.
PUHEENJOHTAJA: kopauttaa nuijalla pöytää. Yksimielisellä päätöksellä tehdään valtioneuvostolle esitys kuntamuodon muuttamisesta kaupungiksi 1.1.1974 alkaen! Huojentuneena. Siinä löysivät, tällä kertaa punavalkoisten vaiheiden jälkeen valtuuston äärilaidat taas, ties monennenko kerran, toisensa.
KILLI ja NALLI saapuvat mukanaan suuret määrät kirjekuoria, lyöden niihin ja kaikkialle muuallekin leimoja.
NALLI: Nyt ei taota nauloja vaan leimoja uusiin kuoriin!
KILLI: Kuntamuodonmuutos maksaa näet eniten uusina kirjekuorina, sillä uusien painattaminen aiheuttaa suurimman me- noerän Raision muuttuessa kauppalasta kaupungiksi.
NALLI: Onko meillä edes varaa tällaiseen takomiseen?
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: tulee kilisevine salkkuineen. Asiallisesti ottaen kyse on pelkästä nimenmuutokses- ta.
NALLI: Rajakilvet ja vaakunatkin on siis muutettava. Minä voin takoa uudet.
KILLI: Mutta eikö niissä jo lue valmiiksi Raisio?
NALLI: Ai niin..
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: Taloudellisia menoja muutos ei vie jos ei tuokaan. Lainaa otettiin kun sitä vielä sai.
Raisio lähti silloin hyvissä ajoin liikkeelle eikä pelännyt, kuten muutamat muut kunnat. Tällä hetkellä velka on asukasta kohden hieman yli tuhat markkaa, ja veroäyrin hinta on 15 penniä. Kaupungiksi muuttaminen ei vaikuta hintaan. Mutta kyllä muutoksessa kaikki pienetkin asiat otetaan huomioon.
KILLI: niin kuin meidät jättiläiset?
Kauppalanjohtaja Porsanger kilisyttää salkkuaan. Killi ja Nalli jähmettyvät kivipatsaiksi.
KAUPPALANJOHTAJA PORSANGER: Yleisölle. Raision ensimmäinen julkinen muistomerkki, kuvanveistäjä Harry Kivijär- ven tekemä Kirkonrakentajat-patsas paljastetaan 11.6.1983. Kirkonrakentajien Killin ja Nallin voidaan katsoa symbolisoi- van laajemminkin Raisiota rakentaneita sukupolvia. Menee. Soutaja Pertti Karppinen soutaa näyttämön poikki.
KILLI: Siinähän menee soutujättimme Pertti Karppinen!
NALLI: Torilla tavataan! Karppinen heiluttaa kättään.
ORKESTERINJOHTAJA: Harjoitusta, harjoitusta ja jälleen harjoitusta! Ottakaa Karppisesta mallia! Kaupunkijuhlien musiik- kinumerotkin vaativat harjoitusta! Soittokunta soittaa Raision laulua.
6. KOHTAUS: Raision kaupunkijuhlat
Tori 31.12.1973. Näyttämöllä kaikki hahmot kuningatar Margareetasta jättiläisiin.
KILLI: Yleisölle. Kaikki kynnelle kykenevät ovat kokoontuneet torille ja liikekeskuksen ylätasanteelle uuden vuoden vas- taanottotilaisuuteen. Vaikka juhlatoimikunnan kaavailema juhlabudjetti onkin karsittu puoleen alkuperäisestä, kaupunkijuh- lissa on jokaiselle jotakin. Soittokunta soittaa ja Raision Kirkko- ja Karjalakuoro laulaa muun muassa Pentti Viherluodon säveltämän Laulun Raisiosta. Mutta nyt on vuorossa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puhe.
KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA: Sisäasiainministerin esittelystä perustetaan Raision kauppalan alueesta ensimmäisestä päivästä tammikuuta 1974 lukien Raisio-niminen kaupunki. Raision kaupunki määrätään kuulumaan hal- linnollisesti Raision nimismiespiiriin ja Maskun kihlakuntaan sekä oikeudellisesti Piikkiön käräjäkuntaan ja tuomiokuntaan.
Toivotan kaikille kaupunkilaisille menestystä ja onnellista uutta vuotta 1974!
Yleisö hurraa.
NALLI: Kello 24 kirkonkellot ja tykinlaukaukset juhlistavat kaupungin syntyä, minkä jälkeen paikallaolijat laulavat yhdessä soittokunnan säestämänä Maamme-laulun. Tilaisuus päättyy ilotulitukseen ja torilla pidettyihin tansseihin. Saanko luvan?
Aloittaa Killin kanssa tanssin, johon muut yhtyvät, kunnes soittokunta vaihtaa kappaleen Porilaisten marssiin. Presidentti Kekkonen tulee kädessään iso onnittelusähke.
PRESIDENTTI KEKKONEN: Raision kaupunginjohtaja. Raisio. Esitän kauttanne lämpimän tervehdykseni ja parhaat toivo- tukseni uudelle kaupungille ja kaikille sen asukkaille. Tasavallan presidentti. Raisio 1.1.1974. Hakee tanssiin Margareetan, jolla on savuke huulillaan. Näyttämöllä olijat poistuvat kappaleen loppuessa. Killi ja Nalli jäävät.
KILLI: Sanos Nalli, mitä sulle tulee mieleen sanasta Raisio jos meitä kahta ei oteta lukuun? Mikä on Raisiolle sellainen omi- naispiirre, josta se tunnistetaan Kittilässä saakka? Turku on suurkaupunki, jolla on valtava historiallinen perinne. Naantali on omaleimainen ja idyllinen, sillä on Kultaranta, Ukko-Pekan silta, Urkki ja muut.
NALLI: Niin. Me ollaan Raisiossa lähdetty nyt epäkiitolliseen etsijän tehtävään hakemaan sellaista kaupunkia, jota vielä missään ei ole. Kato tuolla menee Karppinen. Ilmassa on ainakin suuren raisiolaisen urheilujuhlan tuntua...
KILLI: Nuuhkii ilmaa. Ja tehtaitten hajua..
NALLI: Niistä Raisio ainakin tunnetaan. Tanskalla on Margareeta ja meillä tämä Benecolin sukuun kuuluva kuningatar Margariini.
KILLI: Mutta Elovena-tyttö, se on kuin enkeli!
Soittokunta viheltää pilliin.
KILLI: Tehtaan pilli soi.
NALLI: Vai erotuomarin pilli Loimun ottelussa?
KILLI: Joka tapauksessa se on kaffepaussi. Yleisölle. Teillä kans. Mut menkää varovasti, meidän raisiolaisten elämä ei ole elämää juoksuhaudassa vaan hengenvaarallisessa risteyksessä!
VÄLIAIKA
Uudenvuoden vastaanottotilaisuutta saapui torille ja liikekeskuk-
sen ylätasanteille seuraamaan tuhansia ihmisiä, sillä Raisiosta
oli tuleva kaupunki 1.1.1974 alkaen. (Raision kaupunginarkiston
kokoelma)
II NÄYTÖS: ILMIÖITÄ 70-luvun raisiossa
7. KOHTAUS: Kaupungin ensimmäinen lapsi
Äidin eli Merja Saaren virkaa toimittava Killi tuudittaa Raision tunnuksilla varustettua kehtoa, jossa on Raision kaupungin ensimmäinen lapsi, sekin jollain Raision tunnuksella varustettuna. Killi hyräilee lapselle Laulua Raisiosta. Kaupunginval- tuuston varapuheenjohtaja Rauramaa ja kaupunginjohtaja Porsanger ovat kokoontuneet kehdon ympärille ja osallistuvat lapsen hoitoon, Porsanger laittaa väliin saamen kieltäkin.
KILLI: Noo..hys hys..Otahan tästä palttupuuroa, Raision nimikkoruokaa, noin.
Ylivilkas Elovena-tyttö tulee kauralyhde kainalossaan.
ELOVENA-TYTTÖ: Palttupuuroa? Minulla on tässä ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita! Kaataa kaurahiuta- leita paketista lapsen suuhun. Ajat muuttuvat mutta maku pysyy! Ja minun nimeni, se syntyi yhdistämällä Myllyosakeyhtiö Elo ja kauran latinankielinen nimi Avena sativa.
KILLI: Mikä sativa?
ELOVENA-TYTTÖ: Syökää ekstra priima kaurahiutaleita! Menee.
KILLI: Yleisölle. Raision väkiluku kasvoi 70-luvulla 26 prosenttia niin että 50-luvun alun 5000 asukkaan maalaispitäjästä oli vuonna 1974 kasvanut jo noin 15 000 asukkaan nuori kaupunki. Heti tammikuun toisena päivänä vuonna 1974 syntyi Raision kaupunkiin ensimmäinen lapsi. Onnittelijoiden kärkijoukossa paikalle tulivat kaupunginjohtaja Samuli Porsanger ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tarmo Rauramaa.. No niin soo soo sinä Raision kaupungin ensimmäinen lapsi, älä itke. Rauramaa ojentaa kukkakimpun Killille. Porsanger ottaa salkustaan tuttipullon ja ojentaa sen lapselle joka alkaa juoda ahnaasti.
KAUPUNGINJOHTAJA PORSANGER: Minulla on neuvottelukeinot joka tilanteeseen. Kas noin, taas saatiin yksi tyytyväi- nen ja rauhallinen neuvottelukumppani pöydän tai tällä kertaa kehdon ääreen. Rauno Saari tulee.
Rauno Saari. Jokos me hypättiin niin pitkälle ajassa eteenpäin että olette kaupunginjohtajan paikalle tulossa vai mitä te täällä teette? Teidän pestinnehän alkaa vasta 1988. Terve. Kättelevät.
RAUNO SAARI: Hyvä että olette lapsen terveeksi todennut. Minä satun nimittäin olemaan tämän ensimmäisen kaupunki- laisen isä. Ottaa lapsen syliinsä.
KAUPUNGINJOHTAJA PORSANGER: Jaahas, no sehän sopii. Potra poikahan se onkin.
RAUNO SAARI: Tyttö tämä on..
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen tulee pyyhe lanteillaan, sauvat käsissään, monot jaloissaan.
KAUPUNGINJOHTAJA PORSANGER: Mitkäs tulevien kaupunginjohtajien kokoontumisajot täällä on oikein meneillään?
Kari Karjalainen, oletan. Saunaan menossa?
KARI KARJALAINEN: Joo. Kaupunginjohtajana tulee sitten aikanaan hiihdettyä runsaat kymmenen tuhatta kilometriä ja saunottua sitäkin enemmän. Raision poliittisesti merkittävimmät saunat ovat kaupungintalon sauna, vesilaitoksen sauna ja Krookilan savusauna. Menee.
Porsanger ottaa salkustaan reikäleivän ja ojentaa sen Raision kaupungin ensimmäiselle lapselle, joka tarttuu siihen ah- naasti ja haukkaa siitä kunnon palan.
RAURAMAA: Mutta eikös tuo ole se leipä, joka meidän oli tarkoitus viedä Raisio-päivien aikaan turkulaisille kaupunginisil- le?
PORSANGER: Sieppaa puoliksi syödyn leivän lapselta, joka alkaa parkua. Niinkö? No sitten..
RAURAMAA: Raisiohan on kuulu myllyistään ja vanhoista leipomoistaan, ja toisaalta olimme Wärtsilä-Pernon telakan neu- vottelujen yhteydessä kiinteässä yhteistyössä Turun kaupungin edustajien kanssa..
PORSANGER: Yrittää purra leipää. Eihän tämä asia paskemmin ole, mutta voisi se pikkuisen paremminkin olla. Nimittäin ei tämä leipä aivan tämänpäiväistä ole. Mutta kenties tähän Turun kova hammas pystyy. Tämän kun nielaisevat niin eivät ehkä Turun kaupunginisät vähään aikaan Raision leipää havittele. Lapsi tavoittelee leipää Porsangerin kädestä. Porsanger nostaa leivän lapsen ulottumattomiin, ja lapsi tarraa kaupunginjohtajaa lahkeesta.
RAURAMAA: Raision ensimmäinen lapsi sen sijaan yrittää jo kovasti saada leivänsyrjästä kiinni. Se on hyvä merkki kau- pungin tulevaisuuden kannalta.
Maanviljelijä Kiskosen ohjastamat hevosrattaat saapuvat. (Esim. kaksi näyttelijää toimii hevosina Monty Python -tyyliin hak- kaamalla kahta kookospähkinän kuorta vastakkain ja maanviljelijä on ohjaksissa). Toinen hevosista haukkaa palan Raision leivästä, jolloin jäljelle jää enää pieni pala. Hevoset polkevat korskeina paikallaan.
MAANVILJELIJÄ KISKONEN: Ptruu!
PORSANGER: Rauramaa, kyytiin! Asettuu maanviljelijän taakse ja auttaa Rauramaan rattaille. Nostaa leivänpalasen ul-
jaasti ylös. Viekäämme leipää turkulaisille!
RAURAMAA: Leivän määrä on sen verran vähäinen että piileeköhän tässä jokin viesti tuleville vuosikymmenille mitä tulee Turun ja Raision väliseen kuntaliitokseen.
MAANVILJELIJÄ KISKONEN: Hajaa! Hevoset lähtevät liikkeelle ja seurue kiertää ympäri näyttämöä. Elovena-tyttö ilmes- tyy liehumaan joukon hännille. Raision ensimmäinen lapsi asettaa Martin viitan harteilleen, ottaa miekan käteensä ja rat- sastaa keppihevosella perässä.
RAISION ENSIMMÄINEN LAPSI: Leipää..Myllyy..Elovenaa..Kasvisstanoliesterii..Kotieläinrehuu..Kalanrehuu..Leipää..Myl- lyy..Elovenaa..Kasvisstanoliesterii..Kotieläinrehuu..Kalanrehuu..
KILLI: Yleisölle. Niin. Pyhä Marttihan leikkasi puolet viitastaan ja tarjosi sitä apua tarvitseville. Turkulaiset ottivat apulaiskau- punginjohtaja Uuti Pajalan johdolla ystävällisesti viemisemme vastaan Turun Rautatientorilla. Satakunnantie oli jo tuolloin vilkasliikenteinen, ja hevoskyydin taakse muodostui pitkiä autojonoja mennen ja varsinkin tullen. Hevoset pillastuvat ja kyydissä olijat poistuvat näyttämöltä kaupungin ensimmäinen lapsi vanavedessään.
Hevonenkin pillastui ja myös kärryissä olijat hermoilivat että kuinka tästä selvitään. Onneksi kaikki sujui lopulta hyvin tässä mieluisassa toimenannossa.
8. KOHTAUS: Hyvät kulkuyhteydet mutta vaaralliset risteykset
KILLI: Kuten edellä saatoimme todeta, hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Turkuun on seitsemän kilometriä, Naantaliin yhdeksän, Helsinkiin 153 ja Tampe- reelle..Tarpeeksi.
Nalli ajaa autolla paikalle.
NALLI: Uusia raisiolaisia syntyi tiuhaan tahtiin mutta nuoria myös valitettavasti menetettiin.
KILLI: Raision tiet ovat liikenteellisesti maamme vilkkaimpia, mutta..Rysähdys. Savua.
NALLI: Mitä nyt?
KILLI: ..sen risteykset ovat tuottaneet paikkakunnalle murhetta. Nesteentien ja Naantalintien risteyksessä on tapahtunut onnettomuus.
Sireenien ääntä. Surullista musiikkia (bändi tai soittokunnan yksittäinen torvi). Onnettomuuden kolme uhria makaa näyttä- möllä. Enkeli kävelee vuorollaan jokaisen luo, koskettaa ja saattelee pois.
KILLI: 1970-luvun puolivälissä kolme lukion oppilasta menehtyi lyhyen ajan sisällä Raision keskustan liikenneonnettomuuk- sissa. Viimeisin onnettomuuden uhri kuoli 17.9.1975. Hän sai surmansa koulumatkallaan.
Valtatie 8:n (Raumantien) ja Ohikulkutien risteys oli ennen ylikulkusillan valmis-
tumista vuonna 1977 maamme vaarallisimpia risteyksiä. (Eero Jakalan kokoelma)
NALLI: Menehtyneen luokkatoverit päättivät tehdä jotain Raision liikenteen turvallisuuden parantamiseksi, sillä Raision- ja Nesteentien sekä Rauman- ja Ohikulkutien risteykset olivat maamme vaarallisimpia risteyksiä.
KILLI: Hankkeen liikkeellepaneva voima oli Raision lukion oppilas Matti Inkinen. Hän oli jo lukioaikanaan muista erottuva persoonallisuus, paremminkin käsite, hymyilevä, mukava ja terävä poika joka piti punk-rockista ja lauloi tangoa ruokajo- nossa.
NALLI: Vaikka hän jatkuvasti vähän sekoilikin, niin oli hän hyvin inkimillinen tyyppi.
No niin Killi, kirjotetaas me ylioppilaiksi. Aloitetaan äidinkielellä. Kirjota sinä sata kertaa: Teen vain kirkkoja enkä koskaan heitä kukkarokiviä koulun alueella vai mites se nyt meni.
KILLI: Ja sinä tuherrat siihen tuhannesti että tao naula Rahaisen Raision.. no, voit itse keksiä loput.
NALLI: Kyllä me laudaturit näistä vielä saadaan.. Ryhtyvät kirjoittamaan.
9. KOHTAUS: Aktiiviset lukiolaiset ja arkkitehdin jalankulkuideologia
Matti Inkinen tulee porilainen kädessään, koululaukkuaan perässään vetäen. Hänellä on musta puku päällään ja solmio kaulassaan. Lukion rehtori Jyrki Siura istuu pöytänsä ääressä ja lukee porilaista sanomalehteä. Pöydällä on puhelin.
NALLI: Mitäs sinä raahaat perässäs?
MATTI: Se on Moppe.
NALLI: Ai kuka?
KILLI: Jaa mikä? Onko sekin risteyksessä vaurioitunut?
MATTI: Se on mun koululaukku.
KILLI: Aha. Opinahjoonko olet menossa?
MATTI: Joo, reksin puheille.
NALLI: Sulla on eväätkin mukana.
MATTI: Tää on reksille.
KILLI: Mikä se on?
MATTI: Porilainen.
NALLI: Eikös opettajille oo tapana antaa omenoita?
MATTI: Reksi aina niin lämmöllä muistelee Porin kaupunkia ja lyseota, että otin porilaisen mukaan. Nyt nimittäin käynnistyy Operaatio Matti. Laitetaan vetoomus kiertämään liikenneolosuhteiden parantamiseksi. Menee rehtorin pöydän ääreen.
REHTORI: Laittaa lehden kiireesti syrjään. Tua noi. Mitäpä Matilla huolia?
MATTI: Laulaen. Älä sinä huoli tyttö nuori..Ei vaan. Mulla olis tällainen vetoomus. Lukee paperista. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on kolme koulumme oppilasta saanut surmansa Raision liikenteessä. Siksi vetoamme liikenneministeriöön Raision liikenneolosuhteiden ja erityisesti sen suurten risteysten saattamiseksi nopeasti kuntoon. Saisiko allekirjoituksen tähän? Ojentaa rehtorille porilaisen, johon rehtori tarttuu ahnaasti ja allekirjoittaa vetoomuksen nopeasti.
REHTORI: Onhan se semmonen uunikin olemassa kuin Porin-Matti..Me otammekin heti yhteyttä Perttu Koilliseen Maa- kuntaliittoon. Soittaa. Terve Kaakko, anteeksi Koillinen. Ko täält pahasest Porist, siis rahasest Raisiost soitetaan. Kuules.
Meillä olis tällainen vetoomus tua noi. Nii. Selvä. Kiitos. Kuulemiin. Luode, Koillinen oli sitä mieltä, että oppilaat voivat tua noin muodostaa lähetystön ja hän varaa teille vierailuajan liikenneministeriöön.
MATTI: Laitan vetoomuksen kiertämään koulussa ja opettajat ja oppilaat kirjoittavat siihen nimensä. Sitten oppilaiden lähe-
Raision keskustassa toteutettiin 1970-luvulla omaleimainen kaksitasoratkaisu,
jossa maan taso varattiin autoliikenteelle ja toria ympäröivä ylätasanne ja
sieltä lähtevät sillat jalankulkijoille. (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
tystö käy jättämässä vetoomuksen liikenneministeri Esa Timoselle. Menee. Rehtori jää pöytänsä ääreen.
Hieman hönössä oleva Raision asukas tulee mittoineen ja alkaa mitata siltaa, jota pitkin on kulkemassa. Arkkitehti Narjus kävelee vastaan toiselta puolelta ympäristöään arkkitehdin katseella tarkkaillen, kaiteita ja rakenteita testaillen.
ASUKAS: Tääl Raisios on toteutettu tämmönen omaleimanen kaksitasoratkaisu..Mää täsä vähän mittaan et mikä näist silloist on niinku suorin reitti tonne Systembola..
ARKKITEHTI: Itse asiassa liikenneratkaisu on kolmitasoinen, ja sen tärkein huomioon ottava seikka on turvallisuus. Olen arkkitehti Raimo Narjus ja olen tämän nykyisen keskustan perusidean luoja. Kuten huomaatte, maan taso on varattu au- toliikenteelle..
ASUKAS: Se on hyvä niin ei tartte asua siltojen alla..Vaik kylhän Raisioo on sanottu Pohjolan Venetsiaksi. Täällä meillä vaan vesien lirinä taitaa tulla lähinnä gondolieerien sepaluksesta.
ARKKITEHTI: .. ja toria ympäröivä ylätasanne ja sieltä lähtevät sillat ovat jalankulkijoita varten. Ylikulkusiltojen ja alikulku- tunneleiden tarkoituksena on saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta.
ASUKAS: Tääl on niin pirusti näit siltoja et määkää oikeen tiärä misä mä taas oiken olenkaa? Horjahtaa sillankaidetta vas- ten. Onneks on näin tukevat betonilaidat ettei pääs putoomaa..
ARKKITEHTI: Siltojen kaiteiden tekeminen betonista oli kyllä virhe. Olin suunnitellut silloille lasikaiteita.
ASUKAS: Ooks mää ny varmasti sosiaalisillal? Tiäräksää kuin pitkä tää silta on ku mulla menee vähän metrit ja litranmitat sekasin..
ARKKITEHTI: Oikea nimitys sillalle on kylläkin Keonsilta. Ja jos se teitä helpottaa, niin se on 310 metriä pitkä.
ASUKAS: Sanovat et tää on suorin reitti sossusta pitkäripaseen.
ARKKITEHTI: Alkuperäinen ajatukseni oli että olisi rakennettu lasiset, katetut myymälätilat Raisiontien yli.
ASUKAS: Jaa klasia koko matkan varrella. Mut misä ne rivat sit olis ollu?
ARKKITEHTI: Raision verraton vahvuus on se että niin hallinnolliset kuin vapaa-aikaan liittyvät keskukset on voitu luonte- vasti yhdistää myös jalankulkijoiden ehdoilla. Toimivat jalankulkuyhteydet sekä kevyenliikenteen sillat ovat Raision perus- hyve eikä autoille pidä antaa ylivaltaa. Mutta valitettavasti tulevaisuudessa liike-elämän toiveet näyttävät painavan turhan paljon keskustaa suunniteltaessa. Kaupan keskusliikkeet ovat tottuneet automarket -ajatteluun eivätkä tunne jalankulku- ideologiaa. Kävelee verkkaisesti pois päätään puistellen.
ASUKAS: Yleisölle. Rumiahan nää sillat on ku mitkä, mut käytännöllisii. Munki mittaustuloksen mukaa tää on kyl se suorin reitti..Ottaa suuntaa ja lähtee kohti pitkäripaista.
REHTORI: Niin tua. Kauniiksi siltoja ei ole tainnut sanoa innokkainkaan raisiolainen. Mutta turvallisia ne ovat. Koulun vetoomuksella oli osaltaan merkityksensä siihen, että risteysten parannustyöt alkoivat ripeällä aikataululla. Raisiontien ja Nesteentien risteyksen sujuvuus parani huomattavasti uusin kaistajärjestelyin ja Raumantien ja Ohikulkutien risteyksestä tehtiin eritasoristeys. Lisäksi kummassakin risteyksessä on nyt otettu käyttöön liikennevalot. Kyll on fiini olla fölis näin aktii- vises lukios! Melkein yhtä stolttine olen ku jos oltas Porin Lyseos. Nämä uudet liikennevalotkin ovat lähes yhtä moitteetto- mat..Mutta ei Raisio kyllä vedä vertoja mu Poril. Tarttis tää kaupunki liittää Poriin niin tiedä vaikka tua noin.
Raision kaupunkikuvaan kuuluivat 1970-luvun lopusta vuoteen 2001 saakka kevyen liikenteen sillat. Ylikulkusil-
loista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
Muutaman kummitusasuun sonnustautuneen tytön muodostama remuisa penkkariporukka saapuu. Peittävät rehtorin pään hupulla.
REHTORI: Tua noi! Mitäs täällä tryykätään? Onks tääki joku vetoomus, Pori pualest?
ABI 1: Me vähän muilutetaan rehtoria.
ABI 2: Historiantunnilla kerroit kerran Lapuan liikkeen muilutuksista, niin siitä tämä meidän idea sitten lähti kasvamaan.
ABI 3: Kolmen vuoden historiantunnit siinä taisivat kulua juonen kehittelyyn..
ABI 1: Me viedään sut nyt tuonne Porintien varteen, kun sä aina niin sinne päin kaipaat.
ABI 2: Viedään se Raision ja Maskun rajalle.
ABI 3: Niin tehdään. Vievät rehtorin näyttämön reunaan.
ABI 1: Ole hyvä. Siitä voit sitten jatkaa kävellen Poriin saakka.
ABI 2: Tossa on sulle pullo Karhu-olutta. Porilaisenhan sä jo söitkin.
REHTORI: Tua noi..Pitääkö mun pasteerat..takasin?
ABI 1: Nauhuri ja mikrofoni äänitysvalmiudessa. Ehtona paluukuljetukselle on, että rehtori laulaa Porilaisten marssin tähän nauhalle. Ojentaa mikrofonin kohti rehtoria.
REHTORI: Öh, tua noi. Porilaiset, kansan urhokkaan. Ei kun hampurilaiset, kansan urhokkaan. Äh..Poojat..Siis juuri te tyytöt Raision lukion urhokkaan..
ABI 2: Tämä soitetaan keskusradion kautta koko koululle!
REHTORI: Jesusauti. Matti Inkimillinen, misä sää olet?
MATTI: Bändin luota. Mä oon matkalla maineeseen! Bändi soittaa SIG:n Matkalla maineeseen -kappaleen. Rehtori liftaa kappaleen ajan Porintien varressa, abit tanssivat ympärillä. Musiikin päätyttyä rehtori laittaa ylioppilaslakit jättiläisille ja abiturienteille, jotka saattavat rehtorin pois.
KILLI: Muutamaa vuotta myöhemmin lukion vetoomuksen liikkeelle paneva voima, Matti Inkimillinen nousi maanlaajuiseen suosioon SIG-yhtyeensä kanssa.
MATTI: Joo, muistan kun menimme Helsinkiin levyttämään ensimmäistä kertaa. Laitoin Turun asemalta lähdettäessä val- koisen kesäpuseron taskuun jäätelötuutin, minkä jännitykseltäni muistin ottaa sieltä jo Helsingissä. Kovasti siinä yritettiin
olla rappiolla.
NALLI: Mutta mitenkäs raisiolaiset ovat teihin suhtautuneet?
MATTI: Ei oikeastaan paremmin voisi suhtautua. Sain kaupungilta taiteilija-apurahan ja bändille puolestaan Raisio on luovuttanut todella hienot harjoitustilat. Juuri raisiolaisethan meidät pinnalle nostivat. Tähänastinen menestyksemme on oikeastaan ollut heidän ansiotaan. SIG yhdistetään Raisioon, me olemme SIG Raisiosta. Mutta nyt mä näytän teille kui- tenkin ovea, nimittäin Primulan ovea. Sinne kaikki sopivat treffinsä ja siellä on kaikki. Esson huoltoaseman baari on mulle todellisempi Raisio kuin kaikenlaiset epämääräiset kivipatsaat..
SIG-yhtyeen kultakauden kokoonpanoon kuuluivat ylärivissä vas. Rauno Merisaari, Ari Hemmilä ja Juha
Oksanen sekä alarivissä vas. Rauno Linja-aho ja Matti Inkinen. (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
10. KOHTAUS: Primula - Raision rock-, urheilu- ja muun elämän keskus
70-luvun Primula eli Esson huoltamon baari. Monenkirjavaa paikallista musiikki- ja muuta väkeä on kokoontunut hämyiseen baariin, joka on kuuluisa isoista annoksistaan. Raisiolaisia yhtyeitä istuu omissa pöydissään. Buck Jonesin jäsenet voi erottaa tötterökampauksista ja pitkistä takeista (kylpytakeista), Tarmacin soittajat pohtivasta asenteestaan. Myös Rattlersin Rinko Ruonala on paikalla. Kahvilan emäntä Eila häärii tiskin takana. Hän on näyttävä nainen, jonka hiukset on tupeerattu korkeaksi kampaukseksi. Hänellä on tupakan polttama, hyvin matala ääni.
MATTI: Täällä Primulassa, kahvikupin ääressä puhutaan musiikista, perustetaan bändejä ja suunnitellaan suuria. Tai täällä me siis haukutaan toisiamme ja ollaan toisillemme kateellisia. Monilla bändeillä on maailmaa hätkähdyttäviä projekteja meneillään. Kuka on saanut levytyssopimuksen, kenellä on juuri hittibiisi valmistumassa ja kuka on lähdössä ulkomaankei- kalle. Haaveita, unelmia ja itseluottamusta riittää. Ilman niitä ei mistään mitään tulisikaan. Primulassa me kaikki käydään huilaamassa Pommarin treenien lomassa. Esson baarin pihalla keikkabussi hörppää dieseliä, ja soittaja juo sisällä Eilan keittämää kahvia.
Menee ostamaan kahvia mutta ei ehdi esittää pyyntöään kun sisään ryntää Loimun lentopalloilijoita. Matti ja Kai Sukoinen pitävät pientä verkkoa ja kaksi pelaajaa ahtautuu mahdollisimman pieneen tilaan lähelle toisiaan syöttelemään palloa mi- nimalistisin liikkein.
MATTI: Primulasta lähtee usein myös Loimu pelireissuilleen. Kaikki raisiolaiset tuskin tajuavat kuinka korkealla heidän urheilunsa on valtakunnallisesti. Onneksi Turkukaan ei tajua sitä, tai Loimuhan olisi jo osa TPS:ää. Loimu, kakkossar- jan joukkue, on nimittäin tehnyt Suomen cupissa historiaa tänä syksynä ’74 etenemällä sensaatiomaisesti loppuotteluun!
Matkallaan se on kaatanut neljä mestaruussarjan joukkuetta ja on nyt tavallaan Suomen toiseksi paras lentopallojoukkue.
Pelaajia on aina maajoukkuetasolle asti. Kulta meni Pieksämäelle mutta hopea tuli kotiin. Loimun kokenut passari Kai Su- koinen, mihin seikkoihin joukkue lopulta kompastui?
KAI SUKOINEN: Aloitusten vastaanottoon. Pieksämäen isossa salissa saattoi lyödä syötön jopa kymmenen metriä syöt- töalueen takaa, Raisiossa ei pääse kolmeen metriinkään. Syötön lentorata muuttuu, eikä palloa ole helppo saada ylös.
Niin kuin kuvasta näkyy, raisiolaisten rasituksena ovat heidän harjoittelumahdollisuutensa. Kauppaoppilaitoksen sali on kyllä hyvä mutta se on niin pieni. Melkein kaikki kärkijoukkueet harjoittelevat suurissa saleissa ja kehittävät pelityylin, johon pienen salin joukkueen on vaikea vastata. Katso nyt vaikka näitä meidän passareita. Pieni sali, pienet liikkeet. Sukoinen ja muut pelaajat menevät.
MATTI: Jos sitten sitä kahvia..Menee ostamaan kahvia, muttei edelleenkään onnistu aikeessaan, sillä kilpa-autoilija Leo Kinnunen ajaa näyttämön poikki, Pertti Karppinen soutaa rinnalle ja ohi.
MATTI: Ja siinä kilpa-autoilija Leo Kinnunen ajaa ensimmäisenä suomalaisena, Primulan kautta totta kai, kohti autourheilun kuninkuusluokkaa, Formula ykköstä. Valitettavasti näyttöjen antaminen isommille talleille kaatuu ylipainoiseen ja alitehoi- seen Surtees TS16 – autoon, jolla ei ole mahdollisuuksia menestyä. Kuten näette, raisiolainen soutujätti Pertti Karppinen
Raision Loimun 2-sarjassa kaudella 1974-75 pelannut joukkue. Takarivissä vas. Jukka Vihervuori, Timo Vienanlinna, Jukka Rajakan-
gas, Jari Nikkanen ja Jukka Europaeus. Eturivissä vas. Aarre Filppu, Kai Sukoinen, valmentaja Jukka Ranta, Martti Virta ja Markku
Saarinen. (Jukka Europaeuksen kokoelma)
saavuttaa ja ohittaa parhaillaan moottoriurheilumme lahjakkaimman edustajan, ja voidaan vain arvuutella, millaisiin tulok- siin Kinnunen olisi yltänyt Karppisen kilpailukykyisellä kalustolla.
Elovena-tyttö ilmestyy kauralyhteineen ja hiutalepaketteineen. Raision kaupungin ensimmäinen lapsi ratsastaa keppihevo- sella hänen perässään.
RAISION KAUPUNGIN ENSIMMÄINEN LAPSI: Eloveenaa..Myllyy..Kasvisstanoliesterii..Eloveenaa…Myllyy..Kasvisstano- liesterii..
MATTI: SAISINKO PIENEN KAHVIN KIITOS!
EILA: Kaikenlaista porukkaa täällä lappaa mutta asiakaskuntaa ei voi kyllä kovin tuottavaksi kutsua. Yleensä ostokset ra- joittuvat kahvimukilliseen tai tupakka-askiin. Joillakin on omat puurotkin mukana.
MATTI: Kiitos kun annat meidän kuitenkin olla täällä.
EILA: Saatte olla kun ette hölmöile. Jos täällä käyttäydytään huonosti, joudutte pihalle siivoamaan.
RINKO RUONALA: Mahtaillen. Sehän nyt on itsestään selvää, että me noudatetaan sovittuja sääntöjä! Muut myötäilevät.
MATTI: Täällä erilaiset persoonallisuudet erottuvat. Rattlersit taitavat olla yleisin näky Primulassa. Tämä on vähän niin kuin toinen koti heille. Rinko Ruonala taistelee saadakseen huomiota ja ykkössijan, vaikka aika vaikeaa se tässä ihmismassas- sa on.. Rinko on kyllä hauska ja vilpitön ihminen. Elovena-tyttö menee Rinkon luo ja sirottelee tämän ylle kaurahiutaleita.
RINKO RUONALA: Sehän nyt on itsestään selvää että mä olen!
BUCK JONES: Ehdotan että tupakantumpit kerätään suolakurkkupurkkiin!
MATTI: Buck Jonesin jäsenillä on selkeät visiot, maailmanmiesten elkeet ja tukat tötteröllä. Noita heidän takkejaan me kutsumme kylpytakeiksi.
TARMAC: Eteerisesti. Tupakantumpit, kuin kesken jääneitä suudelmia, unohtuneita unelmia, myrkytettyjä mietteitä..
MATTI: Tarmacin kaverit istuvat usein Primulassa. Heidän musiikkinsa on sen verran taiteellista, että he tarvitsevat suun- nitteluun ja pähkäilyyn paljon palaveriaikaa.
Kahvilan asiakas hiippailee näyttämöltä kilisevä muovipussi toisessa kädessään.
MATTI: Kuiskaten. Talon tapoihin kuuluu nauttia pussikaljaa vessassa.
ELOVENA-TYTTÖ: Seuraa perässä. Ekstra priima ohrahiutaleita..
Muutakin porukkaa alkaa valua kohti wc:tä.
EILA: Eikös se kuudes santsikupillinen enää maistukaan? Kaikilla aina kupla ottassa yhtä aikaa.
MATTI: Yleisölle. Me lähetään nyt keikalle mutta menkää te Pommariin. Se on raisiolaisten bändien tukikohta eli treenitila koulukeskuksen väestönsuojassa, kaupungin tarjoama. Korroosio siellä pitää kovaa meteliä ja sählää niin siellä kuin täällä kuin lavallakin. Turkulaisetkin kadehtii meidän legendaarista treenikämppää, ja sieltä tullaan tänne asti treenaamaan. Niin ku toi Läntisen Tommi ja Ressu Redford, joka tosin vasta kasarilla tuli tunnetuksi yhtyeestä Bogart Co. Menee.
Ressu Redford tulee ja tanssittaa Eilaa All the best girls – kappaleen soidessa sillä aikaa kun Korroosio asettuu paikoilleen.
RESSU REDFORD: All the best girls, all the best girls got boys. All the best girls, they got boys so wild..Menevät.
11. KOHTAUS: Korroosio iskee!
Korroosio soittaa Ramonesin Blitzkrieg Bopin. Kaikilla on aurinkolasit, farkut ja mustat nahkatakit, joissa on rintamerkkejä ja hakaneuloja.
JARMO: Ramones on maailman paras bändi ikinä!
HEIKKI: Se on meidän esikuva. Jotain tällaista mekin vielä tehdään!
KAIKKI: Ramones on paras! Ramones on paras! Korroosio on paras! Korroosio on paras!
JOEL: Hei jätkät oottekste kuullu! Raision nuorisotoimi järjestää Raisioon rock-tapahtuman. Pojat, meillon keikka!
JARMO: Mut osataaksme? Tää bändihän on vähän vielä niinku lapsenkengissä.
JOEL: Asenteessa voitetaan se mikä musiikissa hävitään. Me mennään esiintymään Raisrockiin! Piste.
JARMO: Joo, paljoo ei osata mutta yritystä on sitäkin enemmän!
HEIKKI: Se on meidän näytön paikka.
JARMO: Nyt mennään kundit! Hi ho! Let’s go!
JARMO: Onko kitarat varmasti vireessä?
JOEL: On ne.
JARMO: Ootteks yhtään saanu viime yönä nukuttua?
MUUT: Ei olla..
JARMO: Hyvin se menee! Innolla ja riemulla!
MUUT: Innolla ja riemulla!
KUULUTTAJA: Hyvä yleisö, Korroosio!
Yleisö ryntää keikalle. Bändi esittää Hei hei hei -kappaleen, jonka aikana yleisö pogoaa riehakkaasti. Kappaleen lopussa yleisö alkaa muuntautua nykyaikaisiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi pukuineen ja solmioineen.
12. KOHTAUS: kaupunginvaltuuston 40-vuotisjuhlakokous
Kaupunginvaltuuston juhlakokous 2014.
KILLI: Tämän äänekkään aikamatkan jälkeen olemme palanneet takaisin vuoteen 2014. Juhlavaltuusto kokoontuu, ja kä- sittelyssä ovat edelleen, niin kuin 40 vuotta sitten, kuntaliitos- ja pakkopykäläpuheet. Raision itsenäisyys on taas kerran vaarassa!
NALLI: Olikohan siinä Porsangerin vuosikymmeniä sitten antamassa leivänpalassa jotain poronsarvijauhetta kun Turku vieläkin on noin kamalan ärhäkkä sulhanen?
KILLI: Mutta kysymys kuuluu: vietetäänkö enää Raision seuraavaa kymmenvuotisjuhlaa ollenkaan?
VALTUUTETUT: Mikä on Raision tulevaisuus?
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJA: Hiljaisuutta saliin!
Kaupunginjohtaja Korhonen saapuu liikenne- ja kuntaministeri Risikko kainalossaan.
KILLI: Liikenne- ja kuntaministeri Risikko!
Kaupunginjohtaja ottaa sähkökitaran ja soittaa nautinnollisen soolon. Ministeri on haltioissaan.
KILLI: Siinä taidettiin soittaa kuntaministeri suohon.
LIIKENNE- JA KUNTAMINISTERI RISIKKO: Haaveillen. Niin kaunis on Suomi Raision kohdalta että nyt löytyi aivan uusi kuntarakennetoimintamalli! Kitara soi, kuntaliitosselvitystä soi, niin hiljaa..Näppäilee sähkökitaraa.
Kun minä tätä palloa pyöräytän näin ja teen pienen kuntakierroksen, niin siihen kaikki asettuu kohdalleen ja teen siitä pää- töksen.
Kunta- ja liikenneministeriön lainvoimaisella päätöksellä, riittävän palvelutason ylläpitämiseksi, rakenneuudistuksen tulok- sena ja pakkoliitoksella Muu Maailma liitettäköön osaksi Raision kaupunkia.
Ottaa kartta- tai muun maapallon ja luovuttaa sen Ari Korhoselle.
Näin on aikaansaatu uusi kuntarakennemalli nimeltään Suurimo-Raisio eli Suur-Raisio, josta eivät kaurahiutaleet, kasvista- noliesterit ja lentopalloilijat pidä koskaan loppuman. Ari Korhonen, Suurimo-Raision ruhtinas, risteyksiänsä sulosointuisesti hallitkoon!
Liikenne- ja kuntaministeri aloittaa Laulun Raisiosta, johon kaikki yhtyvät.
Raisrock järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 1979
Mahittulan nuorisotalon pihalla. Kuvassa olevan Korroosion
lisäksi tilaisuudessa esiintyivät Buck Jones and His Rhythm
Riders, Suave Twisters, Rutina, SIG, Glow ja Rattlers. Kor-
roosio-yhtyeen Jarmo Hauhtonen on muistellut yhtyeen en-
simmäistä esiintymistä seuraavasti: ”Taisimme saada hurjal-
la lavashowlamme enemmän huomiota kuin soitannollisella
osaamisellamme. Olimme pukeutuneet hiukan erikoisesti ja
kaiken huipuksi särjimme lavalla vanhan television kirveellä
palasiksi.” (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
LOPPU
Elämää suuressa risteyksessä vuonna 1974. (Raision kaupunginkirjaston kokoelma)
Raision kaupungin 40-vuotisjuhlavuoden 2014 kunniaksi toteute- taan viime vuosien kylämatkaesitysten hengessä näytelmällinen aikamatka 1970-luvun Raisioon. ”Elämää suuressa risteyksessä”
–esityksen pääosassa on kaupungiksi tullut Raisio kuuluisuuksi- neen ja ilmiöineen – unohtamatta kirkonrakentajia Killiä ja Nallia.
Kylämatkan sijasta onkin oikeampaa puhua kaupunkimatkasta.
