K uinka Laukaaseen p erustettiin
ensim m äinen kansakoulu
Jaakko K ilp iö Vanha kansakoulu
Jyväskylässä asuva kotiseutuneuvos Jaakko Kilpiö oli opettajana Laukaan
kirkonkylän kansakoulussa 1930
-
ja 1940-luvuilla. Hän on kirjoittanut noin50-sivuisen tutkielman otsikolla
"Kansanopetus Laukaassa sekä kirkonkylän koulun historia Kilpiö on
ystävällisesti antanut käyttöömme käsikirjoituksen, josta seuraavassa lainaamme kirjoittajan luvalla otteita.
K O U LU N
PERUSTAM INEN JA ALOITTAM INEN
Laukaan kirkonkylän k ou lu perustet
tiin suurten k a to v u o sie n 1867 -
68
jä lk e e n vu oten a 1869, jo k a v u o s i o li ns. h y v ä v u o s i. P itä jä n k o k o u k s e n pöytäk irjassa
8
p :n ä lokakuuta 1869 kahdeksannessa pykälässä sanotaan:“ K y sy m y k se e n otettua k ansakoulun a se tta m ise sta k u n ta a m m e , h etk en keskusteltua, koska erim ielisyyttä oli kuntalaisilla, jaettiin kunta kahteen osaan , jo l lo i n iso in o s a pu olu sti ja ta h toi k a n sa k o u lu a ; siis päätettiin kansakoulu kahden v u o d e n kuluttua
asetettavaksi ja sam alla valittiin j o h tok u n ta , jo h o n E s im ie h e k s i H erra R ovasti A .G . Indren, jä se n ik si H er
rat M a k isteri A . O k sa n en , W a lle s- m anni G . B re ith o lz ja m a a n viljelijä B .W . S c h ö n e m a n se k ä ta lo k k a a t M ik k o R iip in en , H erm an W irm aala, Juho M ä k ip e u ra ja Ju ho K ilp in e n , jo itte n tulee likim m in päättää ja m ää
rätä m ainitun kansakoulun tarpeista ja asetuksista.”
M u istitieto k e r to o , että suurin osa k ok ou k sen osanottajista vastusti jy r kästi k oulun perustam ista, mutta ää
nestettäessä pu heen joh tajana to im i
nut rovasti Indren ja k o i k ok ou k se n osanottajat, kuten pöytäkirjassa san o
taan, kahteen osaan, nim ittäen k o u lun p u oltajia lem peästi lam paiksi ja vastustajia v u oh ik si, jo ih in siirtyvän täytyi kulkea p ö y d ä n ja seinän v ä lis
tä kapeasta kohdasta rovastin itsensä sulkiessa tien.
K ou lu n vastustusta esiin tyi kauan ai
kaa m yöh em m in k in , mutta jo h to k u n ta, jo h o n valittiin pääasiassa in n ok kaim m at koulun tahtojat, a joi o m in - pä in sä k u n ta k o k o u k se n p ä ä tök sen toteutum iseen saakka.
E nsim m äinen p öy tä k irjoih in m erkit
ty joh tok u n n a n k o k o u s o n ollu t Pel- losn iem en pappilassa 29. p:nä tam m i
kuuta 1870, jo n k a k ok ou k sen p ö y tä kirjan kolm an n essa pykälässä sa n o taan: “ A ik a , jo n a kansakoulu piti kun
toon asetettaman, oli j o m y ös kunnan
k ok ou k sessa en sim m äisessä p y k ä lä s
sä (pitää olla
8
. Pykälä, kirjoittajan huom autus) m ainittuna päivänä m äärätty tapahtuvaksi syksyllä 1871, vaan esim ieh en esityksellä, eik ö kansakou
lua eres p o ik a lapsille j o ennen v o i
taisi saada toim een , otettiin tämä seik ka m idittäväksi ja kotvan aikaa siitä keskusteltua o li en em m istö siitä m ie lialasta, jo tta ei kunta m ahtaisi o lla vastaan k ou lu n k u n toon asettam ista vaik k a heti kohta, mutta m ihinkään m aksuun ei kunta ehkä v o i ruveta en nen määrä ajan kulumista. Herra M a l- lik o u lu n o p e tta ja A a d o l f O k s a n e n puolustaen esim iehen esitystä, ilmoitti tulevana lievänä opettaja sem inaaris
ta erään kunnan m ieh en F in b e rg 'in ulospääsevän, jo k a kaikenm ukom m in o lisi saatava opettajaksi, jo n k a tähden
“Hänen käsityksensä
mukaan kyntäjä ei tarvinnut koulua”
12
lu pasivat siin ä tilaisu u d essa , e tt'e i kunta suostuisi m ihinkään m aksuun ennen j o heiltä määrättyä aikaa, Herra R o v a s ti G u s t a f In dren, N im is m ie s G u sta f B reith oltz ja opettaja A a d o l f O k s a n e n k u k in p u o le s t a n s a sata m a r k k a a ra h a a j a k a k s i ty n n e r iä (1 ,6 4 9 hl. eli 3° hl. ) rukiita, kirjuri B.W . S ch ön em a n yh d en tynnerin ja N im is m ie s B r e ith o lz v ie lä lisä k si peltoa, sen kuin sääntö määrää m ie s
op etta ja lle kuin m y ös talokas H er
m an W irm a la tarp eelliset h u on eet, jo t a in väh äistä p a lk in to a vastaan ; m y ö s toivottiin , jo tta eres jo k u tahi ehkä joita k u ita useam piakin kunnas
sa lö y ty isi, jo tk a edes jo lla k in vä h ä l
lä lahjalla m uistaisi tätä tärkeätä ja yhteistä hyvää.”
Seuraava jo h tok u n n a n k o k o u s on o l lut vasta 25 p :n ä tam m ikuuta 1871, mutta tätä aikana joh tok u n ta o n p a l
jo n toim inut, sillä koulu alkoi to im in tansa V irm aalan talossa lauvantaina
8
p :n ä lokakuuta 1870 ju h la tila isu u della, jo s ta ainoastaan en sim m ä isen p ä iv ä k ir ja n a lu s s a o n m a in in ta :“ K o u lu avattiin ja vihittiin W irm a a - la n t a lo s s a L o k a k u u n
8
p ä iv ä n ä1870.”
M u istitie d o n m ukaan k ou lu n alka- m istilaisu u d essa olivat läsnä jo h t o kunnan jä sen et ja m uutam ia paik k a
k u n ta la isia . T a p a u s e i m ite n k ä ä n m uodostunut huom attavaksi, joh tu en siitä, että vain m uutam at to d e lla k o u lun perustamista kannattivat, suurem m an osan sitä jyrk ä sti vastustaessa.
“Koulua Laukaaseen ei
perustettu kansan spontaanista
tahdosta... ’’
O p p ilaat kansoittivat maanantaista, ensim m äisestä kou lu päivästä lähtien k o k o V irm a a la n talon, jo s s a k a u em paa olevat asuivatkin eväinensä, m ut
ta talosta heidän täytyi saada m o n e n laista apua tullakseen toim e en p o is sa van h em p ien sa luota. T alo sai olla p a lv e lu k se ssa ru o k a k e llo a m y öten , sillä se kelpasi m y ösk in k ou lu n k e l
lok si. K ou lu toim i näissä o lo is s a lu k u v u od et 1870-71 ja 1 8 7 1 -7 2 p oik a - kouluna, jo n k a jä lk e e n se lok a-m ar- raskuussa 1872 siirtyi om aan k o u lu taloonsa kirkonkylässä. “ Tyttökoulu”
o li alkanut k ou lu ta lon valm istum ista od otta essa an toim in tan sa K a n tola n talossa 7 p:nä lokakuuta 1872 ja siir
tyi m arraskuun p u oliv ä lissä v a lm is
tuneeseen kouluun, mutta nim itettiin m iesopettajan poik alu ok k aa edelleen p oik a k ou lu k si ja tyttölu ok k aa tyttö- kouluksi.
K ou lua Laukaaseen ei perustettu kan
san spontaanisesta tahdosta, vaan sen a lk u u n p a n ija n a j a p e ru sta ja n a o li y k sin om a a n rovasti Indren sekä hä
nen apunaan muutamat harvat, jo id e n tarkoituksena ei suinkaan ollu t k o k o kansan opettam inen ja valistam inen, vaan m uutam ien h a rvojen , lahjakkai
d en lap sien k ou lu tta m in en käytän
n öllisen eläm än p alvelu k seen . N iin pä joh tok u n n a n jä sen , talollin en H er
m an V irm aala koulutti v iisi poik aa, vieraita lapsia, joista eräästä tuli op et
taja, toisesta kauppias jn e . H änenkin käsityksensä m ukaan kyntäjä ei tar
v in n u t k o u lu a . V a rsin a in en kansa suorastaan vih asi koulua. N iin p ä las
ten käydessä k oulun lähellä olevassa T apiolan kaupassa, saivat he kuulla m on ia solvauksia. Opettajat n e u v o i
vat lapsia olem a a n vastaamatta sekä terv eh tim ä ä n k o h telia a sti k a ik k ia . Suurin sy y tö s k ohdistui siihen, että kou lu kasvatti lapsista työtä v ie r o k suvia h erroja, jo is s a kansa näki aina vihatun h e lp olla eläjän, verottajan ja sortajan (k erton u t em äntä A u g u sta H irvin en).
