Laukaan
Pellosharju on
”kumpuharju”
Laukaan kirkonkylän paikannimet Pel- losniemi ja Pellosharju eivät tarkoita ollenkaan 'peltoa3, vaan nimet ovat pe
räisin ruotsinkielen sanasta bäll tarkoit
taen 'kumpumaastoa'. Suomessa on joukko paikannimiä, joissa on nimenal- kuna sana Pellos-, Laukaan Pellosharju on karu harju eikä siellä ole peltoja.
Koko kirkonkylä on tuota Pelloshar- jua, joka on monia kumpuja alkaen Kantolasta. O n Kataanmäki, sitten Aikalanmäki, Pellosniemi, Jokiniemi ja Rokkamäki. Kaikki harjukumpu- ja ja parasta rakennusmaata kuivana maana. Vuoden 1504 maaluettelossa Pellosniemi oli yhden miehen metsä ja kalavesi, ei lainkaan peltoa. Vasta 1600-luvulla paikalle tuli pikku torp
pa. Huono peltomaa lahjoitettiin sitten kirkonpaikaksi ja pappilaksi v. 1639.
Mutta vasta v 1685 kirkko rakennettiin paikalle. Mistä siis tuli nimi Pellosnie
mi tuolle paikalle sitten kylännimek- sikin. Mitä se nimenä oikein tarkoitti,
kun peltoa ei alkuun ollutkaan nimen Pellosniemi perusteeksi?
Siellä täällä Suomessa on useita ai
van karuja Pellosniemiä erämaissakin.
Pieksämäen Pellosniemi on aivan karu hiekkaniemi Haapajärvessä kivikauti
sena asuinpaikkana, kaukana pellois
ta. Esimerkiksi Joutsassa hyvin korkea harjumäki Pellosmäki on pelkkää so
ramaata eikä peltoja ole lähiseudulla
kaan. Kuopiossa Pellesmäki on monien harjumäkien laaja kylä ja selitys pel
tomäestä ontuu, kun pellot ovat keh
noja. Saimaalla on suuri hiekkasaari Pellossalo ja siellä on aivan mitättömät peltoläntit. Kuitenkin nimistön tutkijat selittävät saaren nimeä varhaisella kas
kiviljelyllä. Ristiinan pitäjän vanhana nimenä on myöhään ollut Pellosniemi.
Kuten Laukaan kirkonkylänkin varsi
nainen nimi on. Kuitenkin sekä Ristii
nan kirkonkylä ja Pelloksen tehtaiden Pellosniemi ovat kovin kehnoa pelto
maata, kun ovat pelkkää sorakangasta.
Lisäksi on paikannimiä Pälli, joista osa on samalla tavoin karua kangasta. T ä
mä sanaristiriita aukeaa, kun käy lä
pi ruotsinkielistä sanastoa. Jo v. 1862 ruotsalainen Rietz laati valtavan laa
jan ruotsinkielen sanaston. Siellä hän esittää sanan bäll tarkoittaen suomen
nettuna: ’ Bäll (mon. bällar), aaltoileva kohouma maastossa tai tiellä’. Kumpu- maa! Ja ruotsissa tuo sana esiintyy siellä täällä paikannimissä ja sukunimenä- kin. Tunnetuin näistä paikannimistä on Bällsta Tukholman harjukankaan kaupunginosana, missä on hevosmies- ten tuntema Solvallan ravirata. Joki Bällstään virtaan laajaan Bällstaänvike- niin. Nimi Bällsta tarkoittaa suomeksi
’ Ku mp u m aap aikka ’ .
Suomen ruotsinkielisellä rannikolla on nimistön tutkijoiden ihmeteltävi
nä useita paikannimiä, joissa on sana tuo sana bäll. Raaseporissa on Bällby
— siis Telloskylä’ . Ja on monia kym
meniä talonnimiä Pellas harjutalojen niminä, joista tutkijat eivät niistäkään ole saaneet selvää. Yrittävät selittää nimiä miehennimestä Pelle. Kun ei
vät ole osanneet katsoa että sana bäll Ruotsin paikannimissä tarkoittaa tuo-
ta 'kumpumaata’. Lapissa Pellon kun
nan nimi (1519 Olaus Magnus Pele) on tästä sanasta bäll, paikka kun on kumpujen rantaa ja seutu oli Ruotsin Länsipohjaa vuoteen 1812. Kuitenkin useat tutkijat selittävät nimeä sanalla pelto, vaikka mitättömämpiä peltoja ei Suomesta löydy. Miten sitten tällainen ruotsin sana on voinut tulla umpisuo
m alaisen Laukaan m itättöm än hiek
kaisen Pellosharjun ja sitten torpan ja vihdoin kylänkin nimeksi? Vastaus on yksinkertainen.
Kun Ruotsi miehitti sotilaallisesti Suo
men ja alkoi kantaa täältä veroja Rii- kin-Ruotsiin vietäviksi, Ruotsin herrat ottivat täällä yksioikoisesti haltuunsa parhaat maat ja parhaat kalakosket.
Ja alkoivat piirrellä karttojaan ruotsin
kielisillä paikannimillä aivan asumat
tomia luonnonpaikkojakin tarkoittaen.
Joku ruotsalaisherrajojoskus 1200-lu- vulla liikkui seudulla ja piirsi karttoi
hinsa tuolle paikalle ruotsin sanastos
ta maastonimen Bäll. Kun paikka oli 'kumpumaata’ . Ja sitten tuo nimi on satojen vuosien aika pysynyt, muuttu
nut vain 'suomalaiseksi’ Pellos-muo- toiseksi. Näin se on mennyt. Laukaan kouluissa on tämä sana bäll opetettava pakkoruotsin osana, jotta lapset oppi
vat oman Pellosniemen kylän ruotsa- laisnimen.
Vanhat paikannimet ovat siis erittäin tarkkojaja kertovat tavattoman paljon paikan maastosta. M utta ei pidä us
koa niin kielitaidottom ien, valloitus- ja asutushistoriaa ja maastöä<inastoa tuntem attom ien nim istön tutkijoiden selityksiä paikannimistä, vaan on itse etsittävä oikeat selitykset Pellosniemen nimelle ja muillekin nimille.
Teksti: Ilmari Kosonen, konsultti ja metsän
hoitaja
