This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details.
Author(s):
Title:
Year:
Version:
Copyright:
Rights:
Rights url:
Please cite the original version:
CC BY 4.0
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Mentorointi on typerä sana
© Kirjoittaja & Jyväskylän yliopisto, 2018.
Published version Pennanen, Matti
Pennanen, M. Mentorointi on typerä sana. Ruusupuiston uutiset, (4).
https://peda.net/jyu/ruusupuisto/uutisarkisto/4-2018/5 2018
Mentorointi on typerä sana
Mentorointi on siitä merkillinen sana, että kaikki ovat siitä joskus kuulleet ja monet luulevat jopa tietävänsä, mitä se on. Mutta tietävätkö he ihan oikeasti? Sitä minä epäilen, koska mentorointi-sanaa viljellään niin hävyttömän paljon, varsinkin koulutusalalla. Oletko oikeasti miettinyt, mitä se tarkoittaa? Minä sanon, että et ole, koska mentorointi on typerä sana.
Modernin ajan ihminen keksi mentorointi-sanan antiikin Kreikasta. Sen aikainen lönnrootti, eli Homeros, rustasi kuulopuheita paperille ja sen, mitä ei muistanut, sepitti itse. Ja näin tuli keksineeksi muun muassa Telemakhoksen ja Mentorin eeppiseen runokokoelmaansa Odysseiaan. Tarinan mukaan ennen lähtöä Troijan sotaan Odysseus uskoi poikansa Telemakhoksen Mentorin hoteisiin, koska ajatteli tämän olevan tolkun ihminen. Näin on Mentorista myös myöhemmin ajateltu. Jostain kumman syystä 1700-luvulta lähtien tätä Mentor-nimeä on sitten väännelty mitä eriskummallisimpiin muotoihin päätyen lopulta arkikäyttöön mentorointina. Mutta mietipä – ihan puhdasta sattumaa. Entäs jos
Telemakhoksen kaitsijan nimi olisi ollut vaikka Pekka tai Sulevi. Pekkanointi, Sulevointi. Ei kuulosta järkevältä, tai siis yhtä järkevän kuuloista kuin mentorointi.
Ei se nimi kuitenkaan ihan puhdasta sattumaa ollut. Sanatarkasti mentor nimittäin tarkoittaa miestä, joka ajattelee. Toisin sanoen, kun mies ajattelee, niin siitä voisi nimittää
mentoroinniksi. Tämä sopi varmasti antiikin maailmankuvaan, mutta ei sovi nykypäivään, ei.
Antiikin Kreikassa esimerkiksi Aristoteles saattoi kuvitella naisten olevan tyhmempiä, koska hänen mukaansa naisella on vähemmän hampaita kuin miehellä. Jos nykypäivänä menisi moista julistamaan, niin väitän, että Aristoteleellä olisi vähemmän hampaita kuin naisella. Ei miettinyt loppuun asti tuota asiaa Aristoteles. Kuitenkin, mentorille vastaava feminiini muoto olisi Mentrix, nainen, joka ajattelee. Menriks…merxin..metrix…äh. Men-trix-oin-ti. On liian hankala sana, että savolainen sen vaikeuksitta sanoa muklauttaisi. Miten tuon edes tavuttaa.
Sitä paitsi se oli jumalatar Athene, joka viime kädessä neuvoi Telemakhosta. Athenointi. En kyllä käyttäisi sitäkään.
Minkä takia sitten keikaroidaan semmoisella sanalla kuin mentorointi? Siitä syystä, että on havaittu tärkeää toimintaa, jolle on pitänyt keksiä nimi. Pohjimmiltaan Mentorin ja
Telemakhoksen välisessä suhteessa on kysymys kasvattamisesta rakkaudella ja välittämisellä, jota ohjaa viisas ajattelu. Tällaisessa suhteessa ollaan kiinnostuneita ihmisestä hänen itsensä takia ja autetaan ihmistä kasvamaan sellaisena kuin hän on ja hänen kykynsä vapauttaen.
Mentorointi on sanana huono kuvaamaan tätä suhdetta, koska siitä ei välity sen syvin olemus.
Minun mielestäni mentoroinnin pitäisi tarkoittaa rakkaudella kasvattamista, sanan viisaassa merkityksessä.
Ei se mentorointi ehkä niin typerä sana olekaan, kunhan muistamme, mitä se oikeasti tarkoittaa.
Matti Pennanen
Matti Pennanen työskentelee tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston
opettajankoulutuslaitoksessa. Hänen tutkimuksensa ja projektitehtävänsä ovat keskittyneet opetusalan vertaisryhmämentorointiin sekä opetusalan yhteistoiminnallisiin käytänteisiin.
Lähetä palautetta kirjoittajalle: matti.a.pennanen@jyu.fi
Teemakuva: Illustrations of Odyssey, John Flaxman (1755-1826). Wikipedia Commons CC- PD-Mark. Kuvankäsittely: Martti Minkkinen. Kuva kirjoittajasta: Martti Minkkinen.
