Honkarakenne
20 vuotta Karstulassa_________
★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★
Vieläkö muistat Karstulan maatalousnäyttelyn 1974? Karstulan Hongan nimeä se toi tunnetuksi Keski-Suomessa ja lisäsi myyntiä.
Kukapa olisi vuonna 1971 usko
nut, että Hongan tuotanto ja työpai
kat kasvavat 20 vuodessa yli 15-kertaisiksi? Ei varmasti kukaan.
Honkarakenteella oli tuolloin teh
taat Lieksassa ja Ikaalisissa, mutta koska Lieksan tehtaan tontilla ei ol
lut laajentumismahdollisuuksia, etsit
tiin keskeltä Suomea, läheltä hyviä metsävaroja, uutta tehtaan paikkaa.
Arvo O ikarin OH-hirsi kauppasi tuolloin koneitaan ja niistä syntyi kaupat.
Heinäkuun lopussa 1971 käytiin neuvotteluja Karstulan kunnan kans
sa tehtaan rakentamisesta Karstu
laan. Kunta ja erityisesti kunnanjoh
taja Jussi Viitaniem i tukivat hanket
ta hankkimalla Hongalle toivomus
ten mukaisen tontin, jossa laajennus
varaa riittäisi. Niin perustettiin Kars
tulan Honka Oy, jonka toimitusjoh
tajaksi tuli Arvo Saarelainen. Hon
ka aloitti hallin rakentamisen kunnal
34
ta ostamalleen 6 hehtaarin tontille Humpille. Yritys sitoutui käynnistyt
ty iin työllistämään 20 henkilöä.
Puutavaraa arvioitiin käytettävän 600 000 kuutiojalkaa (n. 25.000 m3) hirsihuviloiden valmistukseen.
Teollisuushallin rakentamista var
ten kunta otti lainaa 2 0 0 .0 0 0 mk.
Karstulan Honka urakoi hallin, töi
tä valvoi Olavi Oinonen. Seuraava
na vuonna Honka lunasti hallin omakseen 3 9 0.000 markalla.
ENSIMMÄINEN M Ö KK I
M AALISKUUSSA 1972__________
Maaliskuussa 1972 valmistui en
simmäinen hirsihuvila Karstulan teh
taalta. Silloin töissä oli johtajan lisäk
si työnjohtaja, 11 miestä ja toimisto
apulainen.
Tuolloin tuotantomenetelmä oli vielä varsin yksinkertainen, hirret vuoltiin koneella suoraan raakatu- keista ilman kuorinta-, rouhinta- ja kuivausvaiheita. Ne tulivat mukaan yrityksen solmittua 4 miljoonan markan Japanin kaupan 1973. Vien
ti edellytti laadun nostoa. Niinpä tuolloin rakennettiin ensimmäiset kaksi kuivaamokamaria.
HONKARAKENNE N YKYÄ Ä N Nykyään Honkarakenteen Karstu
lan tehtaan palveluksessa on 185 hen
kilöä, joista toimihenkilöitä ja työn
johtoa 40 henkilöä.
Tehdas valmistaa 1600 talon hir
sirungot vuodessa sekä n. 3000 ta
loon lautatavarat. Tuotevalikoima on laajentunut mökkipaketeista omako
titaloihin, kirkkoihin, ravintoloihin, pihapiirin rakennuksiin, lomaosak
keisiin sekä täydellisiin tarviketoimi- tuksiin sekä pystytyksiin ja avaimet käteen -toimituksiin. Kotimaan lisäk
si hirsitaloja viedään mm. Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Norjaan ja Ja paniin. Myös hirsivahvuudet ovat li
sääntyneet neljästä kuuteen (niitä on 130 mm 230 mm:iin).
Hirsirunkojen valmistuksella aloit
tanut tehdas käsittää nykyään sen li
säksi sahan ja höyläämön; koko Hon
karakenteen kuljetus- ja osatoiminnot on myös keskitetty Karstulaan. Ras
kas liikennekin on kasvanut melkoi
siin mittoihin, Karstulan tehtaalta lähtee keskimäärin 10 kuormaa päi
vässä. Tehdasaluetta on nykyään käy
tössä 27 ha, raakapuun käyttö on 150.000 m 3 ja kuivaamokamareita on jo 25 kpl.
Arvo Saarelainen Sim o-H eikki Rosenström
★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★ ★
VOIM AKKAAN KA SVUN AIKA Vuosi 1973 oli käännekohta Kars
tulan tehtaan kasvulle. Japanin kau
pasta saadun ennakkorahoituksen avulla voitiin uudet investoinnit ra
hoittaa. Kun vuonna 1972 oli pääs
ty yli sadan mökin tuotantoon, vuon
na 1973 tehtiin jo 230 mökkiä 35 va
kituisen (sesonkiaikana jopa 60:n) miehen voimin, vuonna 1975 palve
luksessa oli jo n. 60 henkilöä ja tuo
tanto lähenteli jo 500 mökkiä. Kars
tulan ensimmäinen ammattikurssi järjestettiin Hongalla 1974— 75.
K ontiolahden Tsasouna.
35
