"No M e lla k k a , Terve. K erro sille h erra lle , e ttä tä ä llä o o tta a mies, jo k a on aja n u t kar- jusialla pers ' eellä puuhun", lä h e tti Kalle terveisiä isottelevalle h erra lle .
KARSTULAN KROOKIT
K arstulan K ro o kie n kantaisänä v o i
daan p itää N ic o la u s ( N ils ) B e n ja m in i K ro o kia . H än o li S aarijärven k irk k o herra ja hänen k u o ltu a a n v. 1 722, les
kensä M argareta C o u p e rte n m u u tti lapsineen K arstulaan, a u tio itu n e e seen, n y k y is in K ru u k k ila n a tu n n e t
tu u n ta lo o n .
N ic o la u s o li v a n h a a p appissukua, jo k a v a ik u tti Karjalassa ja In k e rin
m a a lla . V a n h in tu n n e ttu h e n k ilö on S im on M a rc i, jo k a o li k o to is in Turusta tai n iiltä se u d u in . H än k irjo itta u tu i 2 0 .5 .1 6 1 5 U pp sa la n y lio p is to o n ja hänet m e rk ittiin k irjo ih in "A b o e n s is "
e li tu rk u la in e n . E läm äntyönsä hän te ki P ähkinälinnassa, N evan s u u lla Laatokan ra n n a lla . H än o li lin n o itu k sen saarnaaja ja lu te rila is e n seura
ku n n a n pastori.
S im on M a re in ( M a rk u k s e n p o ik a ) jä lk e lä is e t o liv a t p a p p is m ie h iä , s o ti
la ita tai v irk a m ie h iä , jo tk a v a ik u ttiv a t e rip u o lilla K arjalan Kannasta, In ke rin m a a lla , Virossa ja to k i m yös n y k y i
sen S uom en a lu e e lla P ieksäm äellä, M ik k e lis s ä , Jämsässä, Vaasassa, K o k
kolassa ja tie te n k in S a a rijä rve llä ja Karstulassa.
N ic o la u s o li S im o n in p o ja n p o ik a , hänen isänsä B e n ja m in o li N e v a n lin nan ( P ietarin ) lu te rila is e n se u ra ku n nan k irk k o h e rra . N u o alu e eth a n k u u lu iv a t s illo in R uotsin k u n in k a a n v a l
ta p iiriin . Papiksi N ils v ih ittiin Turun A cadem iassa v u o n n a 16 8 5 . H än sai virka n sa v u o n n a 1 7 0 4 suoraan R uot
sin k u n in k a a n Kaarle X II:n v a lta k irja l
la ilm a n m itä ä n v a a lia ta i v a lin ta a . Hän o li o s a llis tu n u t Kaarle XII:sta s o tiin K arjalan R akuuna Eskadroonan saarnaajana, ilm eisesti k u n n o s ta u tu n u t toim essaan ja sai k u n in k a a lta p a lk k io n a s illo in varsin syrjäisen Saa
rijä rv e n se u rakunnan k irk k o h e rra n v ira n ilm a n se u rakunnan v a a lia . T o i
m i o li k u ite n k in m e rk ittä v ä , koska ju u ri tu o llo in 1 6 0 0 -lu v u n lo p u lla 1 7 0 0 -lu v u n alussa a su te ttiin Keski- Suom ea.
KARSTULA ELI KRUUKKILA
Keskinen Karstula m u o d o s tu i 1 6 0 0 - lu v u lla kahdesta suuresta tila s ta Kars
tulasta ( K ru u kkila sta ) ja P oikolasta.
N iid e n y h te in e n raja k u lk i nykyise n k irk o n k y lä n keskeltä lähes Keskustie
tä n o u d a te lle n , siten että lä n s i-ja p o h jo is p u o li k u u lu i K a rs tu la lle ja e te lä -ja itä p u o li P o ik o la lle . N o id e n tilo je n alue m u o d o s ti s illo in lähes nykyise n Karstulan ku n n a n koko ise n alueen P ääjärveltä K a lm a riin , K a n n o n ko s
ken ra jo ilta Paajalaan P y lk ö n m ä e lle asti. Se o li m e rk ittä v ä osa P ääjärven kylää, jo h o n to k i k u u lu i tu o llo in jo m u ita k in ta lo ja . S uurin osa maasta o li s illo in e rä m a in a , v a in ta lo je n lä h iy m päristöissä o li v ilje ly k s iä . Lisäksi h y ö d y n n e ttiin lä h in iitty jä ja k a ske ttiin so
p iv ia a lu e ita.
Suuret n ä lk ä v u o d e t 16 0 0 -lu v u n lo p u lla k o e tte liv a t ankarasti Keski Suo
m en a lu e ita . M o n is ta ta lo is ta ( a ie m m in lä h in n ä Savosta tu lle e t), asukkaat
"Jaa, e ttä K allelta karkuun! Et taid a tu n te a tu o ta Kallea. Sitten m eid ät ottaisi ohrain en leipä".
24
Paavo Pekkanen ja Seppo R autiainen k e rto iv a t sukututkim uksesta ja K rookien suvusta K otiseutujuhlien jälkeisissä sukulaisjuhlissa.
n ä ä n ty iv ä t nä lkä än ja ta u te ih in . T alot a u tio itu iv a t ja niissä asuneet su vu t h e ik k e n iv ä t tai h ä v is iv ä t ko ko n a a n pois. N iin p ä K arstulan ( K ru u k k ila n ) talossa a ie m m in asuneet K a rs tu s e to li
v a t ilm e ise sti m e n e ttä n e e t e ro n m a k - s u k y k y n s ä ja ta lo o li k ru u n u n k a n n a l
ta a u tio n a ( v. 1 71 7 -1 7 2 2 ), kun M a r
gareta C o u p e rte n p e rh e in e e n m u u tti sinne v. 1 722.
M argareta C o u p e rte n in a lkuperästä ei o le ta rk k o ja tie to ja , m u tta to d e n n ä köisesti hän on V iip u rin lä h e isyyd e s
sä A n tre a n Talikkalassa v u o k ra tila a h o ita n e e n m ie h e n tytär. A lk u p e rä i
nen n im i lie n e e C ouper, C u p e rth tai K upert, k a ik k ia näitä v a ih to e h to ja on kä yte tty em . h e n k ilö n yhteydessä.
M is tä m o in e n suku on sitten tu llu t jää v a in a rv a ilu je n varaan tässä va ih e es
sa, su o m a la ista a lk u p erä ä se tu s k in o n . V iip u rin seutu o li jo tu o llo in var
sin ka n sa invä listä ka n s a la is u u d e l
taan.
M argareta p iti ta lo a kuo le m a a n sa asti v .1 7 4 3 . H änen toiseksi v a n h in p o ika nsa N ils N ic o la u s jä i aluksi v ie lä 'S a a rijä rv e lle ja s iirty i sieltä vasta m yöhäisem m ässä vaiheessa Karstu
laan isännäksi. M u u t p o ja t Peter, Jo
han, Carl ja Jöran lä h e te ttiin k o u lu tie lle Vaasaan triv ia a li-k o u lu u n . Pete
ristä tu li a liu p se e ri ja hän v a ik u tti Sa
vo n ja P ohjanm aan rykm enteissä, v ii
m eksi Isossakyrössä. Johanista tu li n i
m ism ies A n tre a a n ja H iito la a n K a rja lassa, Karl to im i ka u p p ia a n a Vaasassa ja Kokkolassa, Jöran o li m yö s k in a li
upseeri ja to im i v iim e k s i varusm esta- rin a Vaasassa.
Tytär K ris tiin a n a itiin Jämsään Kä- hön Kurraan v ä n rik k i Erik S te n ro th il- le. N u o rin ty tä r M argareta n a itiin S ä ä k s m ä e lle fu riiri, m a jo itu s a liu p s e e ri Ä ke C a rlq v is tiIle K eivosen p u u s te l
liin . H e id ä n ty ttä re n ty ttä re n p o ja n ty t- tären p o ik a o li S uom en Tasavallan III p re sid e n ffi Per Evind S v in h u fv u d !
N ils N ic o la u s o li K arstulan talossa isäntänä ku o le m a a n sa asti v. 17 6 8 , jo llo in isä n n yyde n peri hänen p o i
kansa Pehr ( Pekka ) K ro o k. H änen a ikanaan tu li m a h d o llis e k s i ja k a a ta lo ja e li perustaa s isa ru ksille o m ia t ilo ja . A ie m m in o li s a llittu a antaa ta lo v a in jo lle k in lapsista, yleensä v a n h im m a lle p o ja lle ja m u u t s a iv a tty y ty ä itse llise n , re n g in ta i p iia n osaan k o ti
talossaan tai m u u tta a m u u a lle . N iin p ä talosta h a lo ttiin useam paan kertaan v u o s in a 1 7 7 0 -1 8 0 0 e rillis iä tilo ja .
Pehr K ro o k in v e ljille N ils N ils s o n il
le p e ru s te ttiin H ie ta n ie m e n tila , H e n rik N ils s o n ille H ö y lä n ie m i ja Israel N ils s o n ille K u rk in ie m i ( S u o n ie m i ).
T ila n pe ru sta m ine n ta rk o itta a tässä lä h in n ä sitä, että h e ille o s o ite ttiin tie t
ty a lu e m istä asua ja elää p e rh e in e e n . Käytännössä he lie n e v ä t aluksi asu
neet e d e lle e n päätalossa K ruukkilassa ja siih e n liitty n e is s ä rakennuksissa tie tynlaisessa yh teistaloudessa. Yksi v e l
jis tä Johan s iirty i Vaasaan e h käpä se- tiensä jä ljis s ä ja to im i s ie llä re n k in ä ja teurastajana ja m u u tti m y ö h e m m in p e rh e in e e n ta ka isin K ru u k k ila a n . (H än v ilje li Karstulassa e n sim m ä ise nä p e ru n o ita ! ).
Pehr e li Pekka isä n n öi K ru u k k ila a varsin p itk ä ä n . Vasta 74 v u o tia a n a v .1 8 0 8 S uom en sodan seuraus, p u n a ta u ti nujersi hänet ja sam anaikaisesti 14 ta lo n väkeen k u u lu n u tta . H änen jä lke e n sä isä n n yyttä h o iti to in e n p it
k ä ik ä in e n K ru u k k ila n isäntä, H e n rik hänen n u o rin po ika nsa , jo k a k u o lle s saan v. 1 874 o li peräti 93 v u o d e n ik ä i
nen. Tuon ajan la p s ik u o lle is u u tta k u vaa h y v in se, että hänen kym m enestä lapsestaan p eräti seitsem än k u o li a lle 4 v u o tia a n a . H e n rik illä ei o llu t m ie s
p u o lis ta p e rijä ä , jo te n v a n h im m a s ta
e lo o njä ä n e e stä tyttärestä ja hänen m iehestään Elias M öttösestä tu li tila n ja tk a jia , e h d o lla että su ku n im e ksi o te tta is iin K ro o k.
H e n rik in pitkästä iästä jo h tu e n M a ria Lovisa ja m iehensä Elias, k irk k o - v ä ä rtti, k u n n a llis la u ta k u n n a n esim ies ja v a ltio p ä iv ä m ie s vu o d e n 1 8 6 7 v a l
tio p ä iv illä , e h tiv ä t k u o lla e n n e n k u in aika jä tti H e n rik in . K äytännössä Elias, jo k a o tti nim ekseen K rook, e h ti ilm e i
sesti o lla ta lo n isäntänä p a rik y m m e n tä v u o tta . H änen po ika nsa H e n rik o li seuraava isäntä K rukkilassa.
H e n rik jo u tu i o tta m a a n isä n n yyde n varsin n u o re n a . K äytyään v iis i lu o k kaa Jyväskylän alkeisopistossa v u o s i
na 1 8 6 2 -1 8 6 7 , hänen isänsä ja äitinsä k u o liv a t ja hän jo u tu i o tta m a a n isän
n yyd e n isoisänsä H e n rik in avuksi, jo k a tu o llo in o li jo lähes yh d e ksä n - kym m e n e n v u o d e n ik ä in e n . H e n ri
kistä tu li isä n n yyde n o h e lla k irk k o - vä ä rtti ja v a ltio p ä iv ä m ie s , edustaen ta lo n p o ik a is s ä ä ty ä vu o d e n 1891 V a l
tio p ä iv illä . H e n rik k u o li jo n e ljä k y m - m e n v iis iv u o tia a n a v ilu s tu te ttu a a n it
sensä k a la m a tk a lla ja lapset o liv a t tuossa vaiheessa v ie lä varsin n u o ria .
H e n rik in v a im o M a ria O p p m a n h o iti m iehensä to iv o m u k s e s ta ta lo a m iehensä v e lje n , V ik to rin kanssa k u n nes H e n rik in p o ja t, ensin O n n i ja sit
te m m in hänen lu o v u ttu a a n ta lo n p i
25
dosta, A in o A rm a s v a rttu iv a t o tta maan isä n n yyde n . A in o A rm a a n p o i
ka U k k o jä i K ru u k k ila n v iim e is e k s i isännäksi, s illä hän m yi K ru u k k ila n p ih a p iirin ra ke n n u ksin e e n Karstulan k u n n a lle , jo tta se sä ilyisi tu le v ille su
k u p o lv ille m u isto n a m e n n e id e n v u o sisatojen keskuksena p a ik k a k u n n a lla .
KORPISEN NIEMEN SUKUHAARA
Kuten a ie m m in ke rro in 1 6 8 0 -lu v u n ka d o t o liv a t a u tiu tta n e e t Keski Suo
mea p a h o in . Tätä tä yd e n si v ie lä 1 7 0 0 -lu v u n a lu n Iso V ih a sekasortoi- neen. K u n in g a sku n ta kaipasi asuk
kaita ja ve ro n m a k s a jia . T äm än edistä
m iseksi a n n e ttiin v u o n n a 1 747 ns h alkom isasetus, jo k a m a h d o llis ti t ilo je n ja k a m is e n 1/8 m a n tta a lin ta i sitä
kin p ie n e m p iin o s iin . Käytännössä täm ä a lk o i v a ik u tta a K arstulan seu
d u illa ns is o n ja o n kera 1 7 7 0 -lu v u lla ja seuraavina v u o s ik y m m e n in ä . Per- h e e n p o jille v o itiin o so itta a ja antaa o m ia tilo ja asuttaviksi.
E nsim m äisenä sai osansa Pehr, j o l le o s o ite ttiin nykyise n K ru u k k ila n tila asuttavaksi. N iis ille ja J o h a n ille an n e ttiin H ie ta n ie m i ja H e n rik ille H ö y - lä n ie m i. Pehr perusti p o ja lle e n Joha
n ille v.1 7 9 3 K o rp ise n n ie m e n , jo k a a lk o i elää ka n g e rre lle n om a a e lä määnsä. T ila o li aluksi pari v u o tta Jo
h a n in nim issä s iirty i sitten ta ka isin P ehriIle, sen jä lk e e n v iid e k s i v u o d e k si Jaakko F rim a n ille ja 1 8 0 8 ta ka isin Jo h a n ille , jo k a k u ite n k in k u o li jo 1 8 10. Ilm eisesti hänen va im o n s a Liisa p iti ta lo a kunnes v a n h in p o ik a 1791 s y n ty n y t H e n rik o li tarpeeksi va n h a ottaakseen isä n n yyde n vastaan.
N u o a ja t S uom en sodan aikana ja heti sen jä lk e e n o liv a t varsin sekasor
toiset. Jo seudun o lo sota- tantereena ja ta iste lu a re e n a n a a ih e u tti v a ik e u k sia, m u tta kun lisänä o li ka to vu o si ja k u lk u ta u d it e iv ä t isä n n yyde n v a ih tu m iset ym . o lle e t m ite n k ä ä n h a rv in a i
sia ta p a h tu m ia .
K o rp is e n n ie m e llä o li aina p a ljo n lapsia. N iin p ä J o h a n illa o li k y m m e nen lasta, jo is ta ilm e ise sti n e ljä k u o li n u o rin a . H e n r ik o li v a n h in p o ika . B ri
ta Lisa n a itiin H ö y lä n ie m e lle Johan P a ja -a ho lle . Johan ja M a tia s is ä n n ö i
v ä t V a h a n g a lla H aapaniem essä. Elias o li re n k in ä useamm assa paikassa ja päätyi ilm e ise sti lo p u lta s y n n y in k o tiin s a K o rp is e n n ie m e lle . Tytär K ristina n a itiin T y n n ö ra h o lle H e ik k i K e m p p a ise lle .
H e n rik m e n i n a im is iin n a a p u rin ty t- tären S a lin tu va n B rita Lisan kanssa, K ro o ke ja h ä n k in . H e ille syn tyi m yö s
kin k y m m e n e n lasta, jo is ta kaksi k u o li n u o re n a . V a n h in lapsista M a ija Stina n a itiin K a lm a rin M a rk k u la a n D a v id M a rk k u la lle . S inne s iirty iv ä t m yö skin n u o re m m a t v e lje t Johan ja M atts. Lo- visa m e n i n a im is iin Eero Jäsperin kanssa. Stina B rita n a itiin K orpelaan Elias K o rp e la lle . N u o rin ty tä r Judith m eni n a im is iin H e ik k i VVihtaniem en kanssa L o h ta ja lta .
K o rp ise n n ie m e ä jä i isä n n öim ä ä n v a n h in p o jista C arl H e n rik ja hänestä seuraava p o ik a Elias, jo lle ra k e n n e t
tiin uusi ta lo va n h a n rin n a lle . Se tu n netaan n y k y is in n im e llä " H a lttu n e n ".
E lia kse lla kin o li yhdeksän lasta, jo is ta nähtävästi k o lm e k u o li p ie n en ä . A n tti v a n h in p o ik a jä i p itä m ä ä n ta lo a . Kaksi ty tä rtä n a itiin K iv ijä rv e lle : M a ria n nai M a tti H u ttu n ie m i ja M a th ild a n M a tti K o k k in e n . T o rp p a rit M a tti Kalm nai A n n a Liisan ja Johan Pesonen Kaisan.
V eli Johan nai M a th ild a n ja he e liv ä t ilm eisesti Karstulassa.
A n tti m eni n a im is iin Kaisa Poikosen kanssa. H e ille syn tyi kahdeksan lasta, jo is ta v a in yksi k u o li p ie n en ä . V an
h im m a t ty ttä re t A lm a ja M a ria m e n i
v ä t n a im is iin M ä n tyse n velje ste n Jus
sin ja V ih to rin kanssa K y y jä rv e lle , Jus
si isännöi M ä n ty n ie m e llä ja V ih to ri La u ta ka n ka a lla .
Seuraava ty tä r Selm a m e n i n a im i
siin N estori Poikosen kanssa S yrjän- m äen Y lätalosta. Johan m eni n a im i
siin V ilm a M ö ttö s e n kanssa. He saivat k o lm e lasta, jo tk a k u ite n k in k u o liv a t k a ik k i p ie n in ä . Johan itsekin k u o li n u o re n a ja leskensä V ilm a m eni n a i
m is iin n u o re m m a n v e lje n H e ik in kanssa, jo k a h ä n kin k u o li varsin p ia n . Jälkeen jä i k u ite n k in ty tä r Emmi Karppe. N u o rin tyttä ristä O lg a m eni n a im is iin A a ro Jaskarin kanssa.
" H a lttu s ta " jä i isä n n öim ä ä n ty ttä ristä E m ilia , jo k a m eni n a im is iin V ih to ri Kekkisen kanssa. H e ille syntyi ty tär Lyyli ja p o ik a A n tti, jo k a k u ite n k in kaatui Talvisodassa Taipaleen K o u k
kuniem essä. L yyli m e n i n a im is iin M a tti H a lttu se n kanssa ja h e illä o li kaksi lasta Pekka, jo k a n y t isännöi K o rp ise n n ie m e ä ja ty tä r Eeva M a rja , jo k a m eni n a im is iin M a tti S oin in kanssa.
Carl H e n rik o li naim isissa ka ksikin kertaa ensin M a ija A n d e rs in ty ttä re n kanssa ja sitten hänen k u o ltu a a n A n n a E erontyttären kanssa. E n sin m a i
n itu n kanssa hän ehti saada k a h d e k san lasta.
Johanna m eni n a im is iin to rp p a ri Juho P urolan kanssa, A n n a Lovisa Karl P oikosen kanssa, C a ta rin a m e n i n a im is iin Elias P oikosen kanssa K o n t
tila sta , Eva n a itiin N ä tilä ä n M a tti N ä tille . V a n h in p o ik a Tobias nai M a ria Forsbackan ja m u u tti K a ja a n iin H u m p ille . H e le n a o li naim isissa ka ksikin kertaa ensin H e rm a n S ikalan kanssa ja sitten räätäli Elias O ik a rin kanssa ja asusti K ivikossa. N u o rin ty tä r Judith m eni n a im is iin suutari A n tti Rasilan kanssa.
K o rp is e n n ie m e n isännyys jä i M a tts ( M a t t i) K ro o k ille . H än kä ytti m yö skin n im e ä K o rp is e n n ie m i ta lo n m u ka a n . M a tti jo u tu i vu osisadan lo p u lla lu o p u m aan tila sta ja h a n k k i sen tila lle M u s ta n ie m e n tila n k irk o lta . H än m eni n a im is iin E riika Sirosen kanssa Saari
jä rv e n K alm arista. H e ille syn tyi y h deksän lasta, v a n h im m a t jo K o rp ise n n ie m e llä n u o rim m a t M u sta lia n ie m e l- lä.
K o lm e v a n h in ta lasta Rosa M a ria , V e rn e r ja A in a m u u ttiv a t vuosisadan alussa v u o s in a 1 9 0 2 ja 1903 A m e rik kaan. Rosa M a ria m e n i n a im is iin W il
lia m H o ste rin kanssa ja he saivat ty t- tären H e le n in , jo k a m eni n a im is iin M a tt K arjalan kanssa, h ä n k in toisen p o lv e n su o m a la isia . A in a m e n i n a im i
s iin n iin ik ä ä n s u o m a la isyn tyise n G ustav R inteen kanssa.
T ytö t p itiv ä t y h te y ttä k o tim a a h a n p ä in , m u tta V erner katkaisi suhteensa tä ysin . Vasta hänen jä lk e lä is iin s ä saa
tiin yhteys sattum an kautta. H än o li naim isissa suom a la issyn tyise n A in a Louisa S yrjälän kanssa ja h e illä o li n e ljä tytä rtä ja kaksi p o ik a a , jo tk a jä l- k e lä isin e e n o v a t täysin a m e rik k a la is tuneet.
Toiseksi v a n h in p o ik a Johan k u o li hevosen p o tk u u n v.1891 k u u s iv u o ti
aana. Seuraava ty tä r Edla Johanna 26
m e n i n a im is iin ra v in to lo its ija , h o te l- iin p itä jä n Paavo P o h ja n h e im o n kans
sa. H e ille syn tyi v iis i ty tä rtä : T ellervo, M e e ri, A lli, H e lv i ja Terttu.
V a ld e k u o li k y m m e n v u o tia a n a v u o sisadan vaihteessa. N u o rin ty tä r Ida H e le n a m eni n a im is iin Joel Pekkasen kanssa. H e sa iva t n e ljä lasta: Leena, Paavo, A n tti ja M a tti. Johan A lb e rt asui M u s ta lla n ie m e llä s y n n y in k o d is saan n a im a tto m a n a . Karl Einar eli K alle o li M u s ta n ie m e n isäntä ja o tti nim ekseen M u s ta n ie m i ta lo n m u kaan. H än m e n i n a im is iin V ilm a H u m p in e li K ro o k in kanssa. V ilm a o li S a lin tu va n K ro o k ie n ty ttä riä H u m p il
ta. H e ille syntyi ty tä r Paula.
K o rp is e n n ie m e ltä k in suku levisi laajal le paitsi S uom een m yö skin u lk o m a ille A m e rik k a a n , R uotsiin ja Eliak
sen K yyjä rve n lapsenlapset ain a A u st
ra lia a n asti. O sa lapsista jä i p a ik k a k u n n a lle ja le v ittiv ä t näin K rookien sukua sieltä käsin. M e r k ille pantavaa o n m yö skin m o n e t a v io liito t toisen p a ik k a k u n n a n m a h tis u v u n P oikosten kanssa.
SALINTUPA ELI HUMPPI
H ö y lä n ie m e s tä h a lo ttiin v. 1783 H u m p in tila t, jo n n e s iirty iv ä t H e n rik N ilsso n K ro o k in p o ja t Johan ja N ils.
A lu e o li tu o llo in m ilte i ko skem atonta korpea ja to d e n n ä kö ise sti ve lje kse t a su iva t aluksi sa m ankaton a lla per
he in ee n . N ils k u o li v. 1 8 0 8 tu o llo in a lu e e lla ra ivonneeseen p u n a ta u tiin , m ik ä o li yksi S uom en sodan seurauk
sia syksyllä 1808.
Sodan v u o k s i a lu e en väestö o li jo u tu n u t p a kenem aan m e tsiin p e rh e k u n n itta in jo k e vä ä llä , osin m yös p e lto ty ö t oi iva t jä ä n e e t te ke m ä ttä ja kaiken täydensi syyskesästä tu llu t h a lla , jo k a ve i suuren osan sadosta. N ä in jo v a l
m iik s i rasitettu väestö o li h e lp po a saalista p u n a ta u d ille ja m u ille saira
u k s ille , jo tk a ra iv o s iv a t syksyllä v.
18 0 8 . Lähes p e rh e k u n n itta in k u o li a lueen väestöä. Y ksin K ru u k k ila n vä keen k u u lu n e is ta k u o li p u n a ta u tiin y m . tu o n syksyn a ika n a 14 henkeä, m u k a a n lu k ie n pääisäntä Pehr.
N iis in k u o ltu a hänen v a n h in p o i
kansa Johan ry h ty i osatilansa h o ito o n . V uoteen 1 8 1 8 m ennessä, jo llo in t i
lo illa s u o rite ttiin tarkastus m o le m p ie n o s a tilo je n h a v a ittiin o lle e n o iv a llis e s sa kunnossa ja m o le m m ille is ä n n ille e h d o te ttiin talousseuran p a lk in to a hyvästä ta lo n p id o s ta , m u tta h ake
m ukset o liv a t p u u tte e llis e t ja n iin p a l
k in to jä i saam atta. T ilo illa o li raivattu m etsistä ja soista p e lto a , soita o li o ji
te ttu , koskia ja p u ro ja o li p erattu, Pää- jä r v e ä o li k u iv a ttu ja la s k u o jia o li ka i
ve ttu . T aloista o li tu llu t varsin e lin k e l
po isia . Jo N ils o li v a littu la u ta m ie h e k si ja hänen p o ika nsa Johan seurasi isänsä jä lk iä ja sai näin k ih la k u n n a n a su ja im is to n arvostuksen osakseen.
Johan H e n rik in p o ja lla o li v a in kaksi lasta, jo is ta ty tä r Liisa ilm eisesti k u o li jo n u o re n a . Pojan Eliaksen p iti jää d ä tila lle isännäksi, m u tta hän ta p p o i m itä ttö m ä n riid a n seurauksena v.
1 828 serkkunsa Eliaksen ja tu o m ittiin 12 v u o d e k s i v a n ke u te e n Kronstad- tiin , missä hän m yös k u o li.
E liaksella o li v iis i tytä rtä ja v a n h in heistä A n n a Lovisa m iehensä Johan Johansson Poikosen kanssa jä iv ä t p i
täm ään ta lo a . M u u t ty ttä re t n a itiin m u u a lle ta i k u o liv a t jo n u o rin a . N ä in m u o d o s tu i v ä h ite lle n kaksi H u m p in ta lo a , jo id e n h a ltija t o liv a t läheisessä sukulaisuussuhteessa to isiin sa .
T äm än jä lk e e n S a lin tu p a a isännöi Johan N ilsso n K rook. H änen v e ljis - tään Josef ilm e ise sti asui sam ankaton a lla , H e n rik s iirty i V ih a n n in jo e lle u u d is ta lo o n , B e n ja m in m u u tti Saarijär
v e lle ja N ils sekä A n d e rs K iv ijä rv e lle , v e li Erik asui K u rk in ie m e ä . Siskoista B rita Lisa n a itiin n a a p u riin K orpisen- n ie m e lle ja Elisabet K a la v a s tin g ille N u o re m ä k e e n . M u rh a ttu E lia s o li sep
pä ja asui S a a rijä rv e llä pu o liso n sa A n n a Stina Ruokosen ja k o lm e n p o i
kansa kanssa.
Johan N ilsson K ro o k o li 66 vu o tia s kuollessaan v. 18 5 3 . H än o li n a im is is sa M a ria O in o la n kanssa. H e illä o li v iis i lasta, jo is ta toiseksi v a n h in Johan jä i p itä m ä ä n ta lo a . M y ö s k in va n h in p o ik a M atts ja toiseksi n u o rin Josef jä iv ä t H u m p ille . Tytär M a ija Stina n a itiin K a la -V a s tin g ille K uikka- a h o o n .
Johan o li naim isissa kaksi kertaa.
Ensim m äisen v a im o n Liisa Ju h o n tyt- tären kanssa h ä n e llä o li kuusi lasta.
Liisan k u o ltu a hän m eni n a im is iin A n n a Ö h m a n in kanssa ja sai hänen
kanssaan v ie lä seisem än lasta. Lapsis
ta ilm eisesti seitsem än k u o li nuorena.
V a n h im m a t ty ttä re t M a ria ja A n n a n a itiin K y y jä rv e lle Erik ja Juho P o lk k i
en to im e sta . D a v id nai G ustava A n - tin ty ttä re n Sapra-ahosta ja asusti H u m p in Hiekassa. Stina m e n i n a im i
siin A n tti Silvosen kanssa. Kaisan nai Elias P oiko n e n Syrjänm äestä.
S a lin tu va n isännäksi tu li H e rm a n , jo k a m eni n a im is iin Selm a Poikosen kanssa. H e rm a n o li to d e lla p itk ä ik ä i
nen, hän o li s y n ty n y t v .1 855 ja eli aina v u o te e n 1 938 asti. H ä n e llä o li peräti n e ljä to is ta lasta, jo is ta v iis i k u o li n u o rina.
H e rm a n n in lapset jä iv ä t ka ik k i asu
m aan Karstulan a lu e e lle : O lg a n nai H e ik k i L ö ytö n e n , jo k a o li K ro o ke ja to sin toisesta suku haarasta, H e ik k i asui H u m p in k y lä llä , H elgan nai K al
le H e rra n e n ja asui k irk o n k y lä llä , V ih to ri asui N iem elässä H u m p illa , V il
m an nai K alle M u s ta n ie m i, K orpisen- n ie m e n K ro o ke ja, Lauri ja tk o i S a lin tu van isännyyttä, A lm a n nai Eino Palo- vesi K o rp is e n n ie m e ltä ja n u o re m p i H e rm a n asui k o ko ikänsä S alintuvas- sa. M u u t v iis i lasta k u o liv a t jo lapsina.
Lauri H u m p illa o li k o lm e lasta: Erk
ki, Seppo ja K erttu. Erkki m u u tti Syr- jä n m ä ke e n M ä k i-L a u rila a n , Seppo isä n n öi S a lin tu p a a ja Kerttu v a ik u tta a Jyväskylässä. Sepon n u o rin p o ik a N ii
lo on S a lin tu va n n u o ri-isä n tä . Toista H u m p in ta lo a siis asettui asu
m aan, m u rh e e llis e n ta p a h tu m a n jä l
keen, Johan Johansson P oikonen.
H än o li s y n ty n y t v. 1 788 ja e li varsin iäkkääksi v u o te e n 1873 asti. H ä n e llä o li kaksi p o ika a Elias ja Karl. M o le m m a t lö y s iv ä t v a im o t K o rp is e n n ie m e l
tä: Elias K atarinan ja Karl A n n a Lovi- san. Sukusiteet siis ja tk u iv a t v a h v o in a K ro o k e ih in .
27
