K arstulan alttaritaulun kertom aa
Jo lähes yhdeksän vuosikymmentä on kirkkom m e alttaritaulun Kristus veneestä käsin tervehtinyt ja opetta
nut koolla olevaa seurakuntaa. Kir- konrakennustoim ikunnan pöytäkir
ja, joka on päivätty 23.3 .1 9 0 5 , kertoo taulun tulosta kirkkoon: "Taiteilija Pekka Halonen Helsingistä toi hänel
tä tilatun alttaritaulun ja asetti sen paikoilleen Karstulan kirkkoon. Tau
lu kuvaa, kuten ennen on m ainittu Vapahtajaa saarnaamassa haahdessa, ja oli siitä kiittävän lausunnon anta
neet professori J. Tikkanen ja taiteili
jat A. Edelfelt ja Eero Järnefelt.
Ylläm ainittua historiallista tapah
tumaa oli edeltänyt paljon erilaista valmistelua. Siitä kertovat kirkonra- kennustoim ikunnan pöytäkirjat, ark
kitehti Jo se f Stenbäckin kirjeet seura
kunnalle ja nim enom aan taiteilija Halosen kirkkoherra W eismanille (sittem m in W esamaa) ja rakennustoi
mikunnalle lähettäm ät kirjeet.
M iksi Karstulan seurakunta päätti hankkia kirkkoonsa suuren, arvok
kaan ja taiteellisesti huipputasoisen alttaritaulun? Siihen on varmaan useitakin vaikuttim ia. Ehkä ensim m äisiä niistä oli se käytännöllinen puute, ettei kirkossa ilmeisesti ollut juuri m inkäänlaista alttaritaulua. U s
kon myös, että tuon ajan karstusia in
noitti juhlavaan hankkeeseen rak
kaus kotikirkkoa ja -seurakuntaa kohtaan ja kunnioitus kirkonraken- tajaesi-isien työtä kohtaan.
Tulevan alttaritaulun päätösarvos- telusta näytti taiteilijan ja seurakun
nan välille syntyneen kriittistä ajatus
ten vaihtoa. Esim. Jo s e f Stenbäck toi julki kirkkoherralle osoittamassaan kirjeessä, joka oli päivätty 6 .2 .1 9 0 4 Helsingissä seuraavaa: ”P. Haloselle olen toim ittanut rakennustoim ikun
nan minun kauttani lähettämän k ir
jeen. — Telefoonin kautta kuulin sen sisällön. Halonen tuntui olevan perä
ti vastahakoinen siihen, että joku ar
vosteli jakunta asetettaisiin seurakun
nan puolesta ottamaan taulua vas
taan. Tuntui arvelevan, että hänelle nyttemmin, kun hänen nimensä yh
dessä maamme etevimpien kanssa on tunnettu kautta Euroopan, tämän saavuttamansa taiteilijanim ensä säi
lyttäminen on kalliim pi rahaa. Hän ei siis tahdo panna nimensä teoksen alle, joka ei täydellisesti täytä hänen om ia vaatimuksiansa.”
Taiteilija kuvasi itse näitä "v aati
m uksiaan” kirjeessään, jonka hän päiväsi Keravalla 8 .2 .1 9 0 4 , ja osoitti sen seurakunnan rakennustoim ikun
nan puheenjohtajalle K . J. Warvikolle seuraavasti: "Ensinnäänkin minun mielestäni tuntuu siltä kun arvoisa r.toimikunta olisi täm än asian otta
nut liian paljon samalta kannalta kun jonkun muun urakkatyön tar
jouksen. Tämä on kuitenkin otettava aivan toiselta kannalta; joka on siitä syystä, että vaikka m inä teen taidete
oksen tilauksesta ja otan maksun sii
tä, niin teos kuitenkin pysyy minun teoksenani huolim atta siitä, kuinka vähästä tai paljosta olen sen tehnyt.
Jo s teen hyvän taideteoksen, niin siitä on minulle itselleni enemmän hyötyä (jos hyödynkin kannalta katsoisi) kun kenellekään muille. Jo s taas teen huo
non, niin m inä itse siitä kärsin suu
rim m an tappion. . . Sentähden se, jo ka tahtoo käydä tosi taiteilijasta, ei jätä teostansa käsistänsä, ennenkuin hän on tehnyt sen niin hyväksi kun hän sen voi. J a sitten kun hän on sen tehnyt niin silloin se on valmis ja häntä ei enää voi auttaa mikään ar- vostelijalautakunta.”
Taulun hinnasta ja sen mahdolli
sesta näytteille asettamisesta H alo
nen kirjoitti K. J. Warvikolle 4 .4 .1 9 0 4 (Firenze via Poggio Imperi- ale 4): ” M inä otan maalatakseni Karstulan kirkkoon alttaritaulun 3 0 0 0 Suomen m arkasta, johon aihee
na on: Kristus puhuu venheestä Ge- netsaretin järven rannalla. Aihe on nähty ja hyväksytty. . . 4 0 0 0 m arkas
sa maalaan muuten samoilla ehdoilla paitsi tutkien eri henkilöitä ja luon
teet perinpohjaisem m in silloin voin uhrata aikaani kaikin puoliseen sy
ventymiseen. Näytteille panot ja sem
m oiset vaatimukset jääkööt minun yksityiseksi asiakseni.”
Taulun lopullisesta hinnasta ker
too rakennustoim ikunnan pöytäkir
ja: "Taiteilija Pekka Haloselle annet
tiin taulusta sovittu hinta summa Smk 4 ,0 0 0 .” Toistakymmentä vuotta sitten tutkin, kuinka paljon 4 0 0 0 mk oli sen ajan rahassa. Rahan kerroin oli silloin n. 35, joten taulun "h in naksi” tuli n. 140.0 0 0 mk. Kuitenkin taulun nykyhinnan arviointi on m ah
dotonta. Taulu voi olla m iljoonien ar
voinen.
Alttaritaulum m e puhuu ajatonta kieltänsä. Takavuosina kuulem ieni tarinoiden mukaan taiteilija olisi käyttänyt "m alleinaan" vanhoja kars
tusia esittäviä valokuvia, jopa luon
noksia, joita hän olisi m aalannut Karstulassa käydessään. Näille tari
noille en kuitenkaan ole löytänyt to
disteita. Pääasiallisesti taiteilija lie
nee käyttänyt m alleinaan eteläsuom a
laisia henkilöhahm oja.
Jeesus puhui Gennesaretin järven rannalla. Hän puhui myös m itä väke- vimmällä tavalla syntyessään tähän pim eään maailm aan. Hänessä Ju m a la tuli ihmiseksi ja Vapahtajaksemme.
Jeesuksessa Kristuksessa on pysyvä Jum alan rakkaus, syntiemme anteek
siantamus ja iankaikkinen elämä.
K aikki täm ä lahja siksi, ettei Kristus ole vain hyvä opettaja, vaan myös syntisten Vapahtaja ristinsä ja ylös
nousemuksensa tähden.
Siunattua ja rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta jokaiselle tä
män lehden lukijalle!
R isto A h v a
38
