40 •
niin&näin
1/98Museokatu 9
P er h e a su i t ä ssä t a lossa ku n m in ä syn n yin E ir a n sa ir a a - la ssa . P a r a a t ioven vier essä oli ja on vielä kin J ou t sen en peili- kauppa. Varmaan leikin joskus omistajan lasten kanssa. Ulko- ovi oli n iin r a ska s, et t ä m in u n oli pyydet t ä vä oh iku lkeva n t ä din a pu a sen a va a m iseksi, va ikken olisi m illä ä n keh da n - nut. Vanhemmat broidit kävivät Forsbergin valmistavaa nurkan t a ka n a Vä n r ikki St oolin ka du lla , m u t t a n iin ka u a s en u s- kaltautunut yksin. Kun tultiin maalta syyskuun ensimmäisenä, por r a skä yt ä vä ka iku i ja h a isi vier a a lt a . Kodist a en m u ist a m it ä ä n . Sen jä lkeen ku n kou lu oli m u u t t a n u t Yr jön ka du lt a uuteen hienoon taloon Cygnaeuksenkadun mäen päällä, käytiin vä lit u n n illa r öökillä ka h vila ssa sa m a ssa t a lossa lä h em pä - n ä st a dia . J osku s lu on t sa n ope Na lle yllä t t i m eidä t , m u t t a ym m ä r si ja ka t soi m u u a lle, koska oli it se kova t u pa kka m ies.
Mu t t a silloin per h e a su i jo P iet a r in ka du lla .
Talo siirtyi tajunnan takarajalle. Katse suuntautui eteenpäin.
Vu osien pon n ist elu jen jä lkeen olin om a ksu n u t t ä ydellises- t i a r kkit eh din m a a ilm a n ku va n , fu n kt ion a list isen , m oder - n ist isen ja ylim ielisen . Oli t ä r keä ä a su a a in a viim eksi r a - ken n et u lla a lu eella : en sin ker r ost a lossa Ma n n er h eim in t ien pä ä ssä , sit t en Mu n k kivu or essa ja lopu lt a u n elm ien t ä yt - t ym yksessä eli r ivit a lossa Ta piola ssa . Mu seoka t u oli va n - hojen ruotsinkielisten tätien seutua. Yksi heistä oli tant Erna, joka asui samassa rapussa kuin me aikanamme. J oskus kävin häntä katsomassa, enemmän äitini kehotuksesta kuin omasta h a lu st a . Su u r i a su n t o, yllä t t ä vä n va loisa , va n h a n a ika in en sek ä poh ja r a t k a isu lt a a n et t ä k a lu st u k selt a a n , va r m a a n sa m a n la in en ku in m eillä a ika n a a n . Ka h vila a en h u om a n - n u t .
Nyt a su n sa m a n ka du n va r r ella , ei sa m a ssa t a lossa m u t - t a sa m a a n a ika a n eli 20-lu vu n a lu ssa r a ken n et u ssa . Ta n t E r n a on ku ollu t a ikoja sit t en . Om a a su n t om m e m u ist u t t a a h ä n en a su n t oa a n , va ikkei ka lu st u s oleka a n bieder m eier iä
Mistä kaupunki vaikenee, siitä on puhuttava
Arne Nevanlinna
Päivittäinen kävelyreittimme kulkee Museokadun ja Oksasenkadun kulmasta Stockmannille. Joskus käy- tämme kiertotietä, Temppelikadun, Fredrikinkadun ja Bulevardin kautta, koska matkan varrella on antikvaarisia kirjakauppoja, josta Anja tykkää, ja Ekbergin kahvila, josta minä tykkään. Mutta useim- miten menemme suoraan, Museokatua ja Manner- heimintietä pitkin, koska minua väsyttää tai olen laiska.
Pyydän teitä mukaan, minun ehdoillani, minun kaupungissani.
Pysähdyspaikkoja olen valinnut kolme: Museo- katu 9, Töölönkadun alku ja Eduskuntatalon tienoo.
Elämänvaiheita olen valinnut kolme: lapsi (20- 30-luku), arkkitehti (40-80-luku) ja kirjailija (90- luku).
Helsinki my love.
ja pa lvelija n h u on e on yh dist et t y keit t iöön : vä ljä , jou st a va , a n t a a m a h dollisu u ksia u u sien su ku polvien u u sille elä m ä n - t a voille. Tiet oisu u s ym pä r ist ön m en n eisyydest ä on m u u t - t a n u t su h t a u t u m ist a n i. Nykyisen Mu seoka du n la a kso on k u u lem m a josk u s ollu t ka r ja n k u ljet u sr eit t i Ta iva lla h den t eu r a st a m olle. E t u -Töölön r a ken t a n eet gr yn der it eivä t ol- leet va in om ia voit t oja a n m a ksim oivia speku la n t t eja , ku - t en n u or elle a r kkit eh dille soda n jä lkeen opet et t iin , va a n r a - ken t a jia , jot ka , pä in va st oin ku in n ykyä ä n , ym m ä r sivä t m it ä a sia k k a a t h a lu siva t ja osa siva t piir t ä ä t a loja siin ä k u in a r k k it eh dit k in . Ka h vila on sa a n u t k ilpa ilija n . P oik k ea n ku m m a ssa kin silloin t ä llöin .
Töölönkadun alku
Luonnontilassa oleva merenrantamaisema, samanlainen kuin m u u a lla kin H elsin gin ym pä r ist össä , sileit ä ka llior in t eit ä ja koloja , sella isia joih in yr it in t u r h a a n syt yt t ä ä n u ot iot a pa - kollist en pa r t ior et kien a ika n a , va in kiin a la ist en ka iva m a t va llih a u da t pu u t t u iva t , sillä n e a lkoiva t va st a Töölön t u l- lin t a ka a . Uu den kou lu n a la pu olella oli h a iseva ku sipu t ka , sa m a n la in en ku in va n h oissa va loku vissa P a r iisist a , ym pä - r illä ä n k elt a r u n k ois ia k oivu ja , joit a k u t s u im m e eu k a - lypt u spu ik si. Isossa k u lm a t a lossa a su i lu ok k a t over i, jot a k a deh din lyh yen k ou lu m a t k a n t a k ia . Ka n sa llism u seo ei u lot t u n u t t a ju n t a a n a st i, koska t or n i oli piilossa ja pu ist on pu u t pien iä . Min ä seisoin syr jä ssä , kä det kyyn ä r pä it ä m yö- t en t a sku issa koska pä ä llyst a kkia ei voin u t pit ä ä oli ku in - ka kylmä tahansa, ja tsiigasin kuinka isot kundit futaa kartsalla.
J osku s h a r voin oh i a joi fiu de ja sh a ffa r i pa in oi t or vea vih a i- sest i, m u t t a n e va in ja t koi sku la a m ist a .
Sit t en u n oh din koko pa ika n . Se t oi m ieleen ikä vä t kou lu - a ja t eikä a u t on ikku n a st a m u u t en ka a n eh di ka t soa ym pä - r illeen . J ossa in va ih eessa h a va it sin oh im en n en , et t ä kou - lun viereen oli noussut Arbis ja Dagmarinkadun toiselle puolelle t er ä vä ku lm a in en F in n a ir in t a lo. Mit ä ä n sa n om a t on t a a r k- kit eh t u u r ia , m u t t a ju u r i sella ist a ku n silloin oli t a pa n a t eh dä ja joh on m in ä olin t ot t u n u t , it sest ä ä n selvä st i ja kyselem ä t - t ä , ja jon ka la isia olisin it sekin piir t ä n yt , jos va in joku olisi t ila n n u t . J ossa in va ih eessa a ja t t elin oh im en n en , et t ä m it ä - h ä n lu okka t over eist a on t u llu t ja pit ä isikö sit t en kin m en n ä n iit ä t a pa a m a a n sit t en ku n ylioppila a ksi t u lost a on ku lu - n u t kym m en en , ka ksikym m en t ä t a i kolm ekym m en t ä vu ot - t a ; on ko siit ä t osia a n jo n iin ka u a n . Ma n n er h eim in t ie oli m in u n ka t u n i ja u pou u si F in la n dia t a lo m in u n t a lon i, ei Mu - seoka t u eikä ik iva n h a Ka n sa llism u seo, sen h ä n k u u lee jo n im ist ä kin .
1/98
niin&näin
• 41 E lä vä in en kou lu on m u u t et t u ku olleeksi m u seovir a st oksija va n h a ju h la sa li pila t t u . Ka lliopa in a n t eet on r a ken n et t u pu ist oiksi. Su u n n it t elija ei ole su u n n it ellu t va in kä yt ä viä ja ken t t iä , va a n m yös sen m it en n iit ä sa a kä yt t ä ä . Va pa a t leikit eivä t en ä ä ole m a h dollisia . La psilla ja koir illa on om a t ka r sin a n sa , joih in m in u lla ei ole pä ä syä , eikä edes pu ist on - pen kille, koska sen ova t pu liu kot va lla n n eet . On n eksi Ka n - sallismuseo on ennal-
la a n eikä pu ist oa ole ja e t t u os a s t oih in . Pömpeli on vaihtunut r a n sk a la iseen a u t o- m a a t t ivessa a n , jot a m in ä en u s k a lt a is i käyttää vaikka tarvet- t a olis i. Ku vit t elen k u in k a jä r jes t elm ä h u u h t elee m yös m i- nut, ovi juuttuu kiinni ja siellä minä makaan m ä r kä n ä ku n n es a a - m u n e n s im m ä in e n ku lkija pyyt ä ä a pu a , jos viitsii. Eukalyptus- puut ovat hajun puut- t eessa n ä ivet t yn eet t a va llisen vä r isik si.
K ios k e ja on k a k s i, sn a ga r i ja R. H u m a -
lainen mies ajoi autollaan nakkijonoon, kimpaantuneena siitä et t ei h ä n en a n n et t u et u illa . Roskien m ä ä r ä lisä ä n t yy viikon - loppua kohden, sillä teknisen viraston sinihaalarimiehet siivoaa k ä yt ä viä ja k or ja a vessa a va r m a a n va in m a a n a n t a isin . Ost r obot n ia n t a lon a r kkit eh t u u r i pa r a n ee, eikä a in oa st a a n siksi et t ä m in u st a t u lee Ma t t ila n Vu okon pa r t u r iliikkeen va kioa sia ka s ja ku lm a a n ilm est yy St or yvillen ja zzr a vin t ola .
Eduskuntatalon tienoo
Va lt a va t a lo ka llion pä ä llä , va lt a va n sor a ken t ä n t a ka n a , pu u t t om a ssa ym pä r ist össä , olisi n ä kyn yt h yvin Sim on ka - dun mäelle, jota laskimme Lassen kanssa kelkalla alas Heikin- ka du lle ja sen yli. Mu t t a koska em m e vilku illeet sivu ille, siit ä jä i va in h ä m ä r ä ku va ver kkoka lvon r eu n a lle. J osku s käytiin hakemassa pakettia makasiinirakennuksesta. Tumman t iilisein ä n va a lea lle r a ida lle oli kir joit et t u Sa a pu n u t Ta va - r a . Va r o ju n a a , se voi t u lla t u olt a t u n n elist a m illoin t a h a n - sa . Sekin pelot t i m in u a , et t ä r a t a pih a oli n iin pa ljon oikea n ka u pu n gin a la pu olella . Ku vit t elin et t ä eh kä h elvet issä on jot en kin t ä lla ist a ja h u oka sin h elpot u ksest a ku n n ou st iin t a ka isin m a a n pin n a lle. Ma in oksia r yssä n ka sa r m in la n k- ku a ida ssa t a va ilin a ika n i ku lu ksi, ku n n es Ma m m a h u u si että tule nyt jo, meillä on kiire, täytyy ehtiä vielä Stockmannille.
Men n ä ä n kö ka t som a a n m yös leikkika lu ja , m in ä m a r isin , m u t t a en sa a n u t va st a u st a .
Ku m m a llist a et t ä n oin va n h a n a ika ist a ja su or a st a a n fa - sist ist a a r kkit eh t u u r ia on voit u t eh dä n iin m yöh ä ä n ku in vu on n a 32, sa m a n a vu on n a ku in P a im ion pa r a n t ola . Olisi- ko m in u st a t u llu t er ila in en a r kkit eh t i, jos kilpa ilu pr offa n vir a st a olisi pä ä t t yn yt Aa llon eikä Sir én in voit oksi? P r esi- den t t ien n ä köispa t sa a t sa iva t m in u t h u u t a m a a n ka u h u st a . Olin t ä ysiver in en m oder n ist i, a bst r a kt i t a ide oli a in oa m a h - dollisu u s. Sor a ken t t ä E du sku n t a t a lon edessä n u r m et et t iin . E n sim m ä isen ä yön ä sen yli a joi ku or m a -a u t o ja t yö oli u u - sittava. Odotin malttamattomana, että Aallon kokonaisvaltaista
keskustasuunnitelmaa alettaisiin toteuttaa – itsenäisen Suomen ju h la -a u kio a u t on om ia n a ja n Sen a a t in t or in va st in pa r iksi, m ikä m a h t a va h ist or ia llin en n ä kem ys! – ja pä ä st ä isiin vih - doin kin er oon va lt a ku n n a n t ä r keim m ä n pa ika n a r voa a len - t a va st a r a t a pih a st a ja r yssä n a ika isist a r öt t elöist ä .
E du sku n n a n lisä r a ken n u s, joka a ika n a a n t u n t u i ih a n kel- volliselt a m oder n ism ilt a , va ikka ikku n a ku lm a t olikin pyö- r ist et t y ku in lin ja -a u t os- sa , h ä visi la a t u t a ist elu n lopullisesti kun pääraken- nuksen julkisivut pestiin ja gr a n iit t i a lkoi h oh t a a s in ip u n er va a , h iem a n sa la per ä ist ä a lku per ä is- vä r iä ä n . Mik s i u u d en talon materiaaliksi valit- tiin likaisenharmaa, tape- t u n t u n t u in en kivi, joka ei pesemällä parane? Yli- t ä n Au r or a n ka du n , t u n - nen lievän viemärinhajun ja a st u n pu ist ikon va r - joon . M.A. Nu m m isen ja h ä n en n a isen sa h a a m u t istuvat tyhjä llä penkillä.
Vastenmielisyys käsittä- mättömän suurta ja köm- pelöä Kyösti Kalliota koh- t a a n t a it a a olla viim ei- nen yhtymäkohtani modernistiseen taidekäsitykseen. Nuoret rullalautailijat pysäyttävät vauhtinsa patsaan jalustaa vasten ja m in ä t u n n en it sen i va n h a ksi. E du st a n n u r m ikko loist a a vih r eä n ä . Reu n a on t u et t u gr a n iit t im u u r illa ja kor ist elt u ist u t u ksilla . Kia sm a n poh join en pä ä ka a r t u u velt ost i, m u t - t a ei sillä ole vä liä , koska t a lo koh en t a a ym pä r ist öä ä n , r a - ja a kivika u pu n kia ja m u odost a a u r ba a n ia t a u st a a u r ba a n ille Ma n n er h eim ille. Nyt pu ist o t u n t u u it sest ä ä n selvä lt ä va ih - t oeh dolt a . Sä ilyt t ä kä ä m a ka siin it , sillä n e ova t kor va a m a - t on jä lki ka u pu n gin t eollisest a h ist or ia st a . Siir t ä kä ä su u n - n it t eilla oleva kon ser t t it a lo r a da n va r t een , ä lkä ä t u h ot ko meidän vanhaa kävelyreittiämme museolta asemalle lopullisesti, sillä oikot eissä on r u u t u ka u pu n gin in h im illisyys. 80 vu o- den provinsiaalisen uinahduksen jälkeen Helsingistä on jälleen t u lossa eu r ooppa la in en m et r opoli.
E ksku r sio pä ä t t yy.
*
H u om iot va iku t t a va t seka vilt a ja sa t t u m a n va r a isilt a . Mit ä m u u t a n e voisiva t k a a n olla , sillä n e ova t m u odost u n eet a u t en t t isist a , k ok em u sh et k ellä spon t a a n ist i syn t yn eist ä m u ist iku vist a . Mu t t a joh t u en siit ä , et t ä olen it se kä ä r in yt n iist ä yh deksä n siist iä ja su u r in piir t ein sa m a n kokoist a pa ket t ia , m u ka n a on m yös a n n os sit ä yleist ä t iet oa ja ym - m ä r r yst ä , jot a m in u lla t ä ssä ja n yt on a ih eest a h a llu ssa n i.
Tä t ä ka u t t a sin ä n sä t ä ysin su bjekt iivisiin t ekst eih in si- sä lt yy a n a lyysin ja yleist ä m isen m a h dollisu u s. Tiet t yih in ikä ka u siin ja pa ikkoih in sit ou t u n eest a t a r ka st elu st a olen poim in u t jou kon er ila isia kä sit yksiä siit ä , m it ä ka u pu n ki ih m ist en m ielest ä on ja pit ä isi olla .
Kaupunki on luonnollinen ympäristö
La psi ja n u or i su h t a u t u u fyysiseen ym pä r ist öön va n h em pi- en kä sit yksiä h eija st a va st i ja t iedost a m a t t om a st i, ku in peili J ou t sen en n ä yt eik k u n a ssa . Ka u pu n gin m er k it yk set ova t
42 •
niin&näin
1/98piilossa . Mon illa ih m isillä su h de ja t ku u sa m a n ka lt a isen a , va ik k a viva h t eik k a a m pa n a , lä pi k ok o elä m ä n . Va n h ojen a u kt or it eet t ien t ila lle t u n kee u u sia .
E du sku n t a t a lon sym bolia r vo on sä ilyn yt pu h t a a n a , sekä a bst r a kt ist i et t ä n yt m yös kon kr eet t isest i. Ga llu pkyselyissä ka n sa la iset ova t pit ä n eet sit ä m a a n ka u n eim pa n a r a ken - n u ksen a .
F in la n dia t a lon a r kkit eh t u u r in pit ä isi olla on n ist u n u t t a , koska sen on lu on u t m a a n n im ekkä in a r kkit eh t i. Ra ken - n u ksen ku u lu isi olla ka u n is m yös siksi, et t ä se on kor keim - m a n t a son ka n sa in vä lis-
t en k on fer en ssien , k u lt - t u u r it ila isu u ksien ja kon- serttien tyyssija. Mutta huo- n o a ku st iikka ja la a t t ojen käyristyminen ovat synnyt- t ä n eet r a t ka isem a t t om a n r ist ir iida n . Mer k it yst en h ier a r kia on h ä ir iin t yn yt , ihmiset eivät tiedä mitä aja- t ella ja t u r h a u t u va t .
Syyt voiva t olla m yös h en kilökoh t a isia . Miellyt - t ä vä t m u ist ot , on n ist u n u t a su in - t a i t yöpa ikka , ys- t ä vä llist ä pa lvelu a t a r jon - n u t vir a st o, kor kea t a soi- n en ka u ppa liike t a i viih - t yisä ka h vila n ost a va t r a -
ken n u ksen a r voa . Va st a a va st i epä m iellyt t ä vä t kokem u kset t ekevä t siit ä r u m a n . Yh den ih m isen elin a ika n a sa m a t a lo t a i ym pä r ist ö sa a t t a a va ih t a a m er kit yst ä ä n m on t a ker t a a , m yös silloin ku n fyysin en a su on pysyn yt en n a lla a n .
Kaupunki on suunnittelun kohde
J osku s 60-lu vu n t a it t eessa olisin pit ä n yt r eit t iku va u ksia n i t ä ysin h yödyt t öm in ä . Ka u pu n kia su u n n it elt a essa n iist ä ei olisi ollut mitään hyötyä. Ajatus siitä, että olisin silloin ryhtynyt t ekem ä ä n m oist a t ekst iä on a bsu r di m yös siksi, et t ei kä t e- n i ollu t h a r ja a n t u n u t kir joit t a m a a n va a n piir t ä m ä ä n .
Olin om a n a la n i a sia n t u n t ija ja ylpeä r oolist a n i. Sit ä en h u om a n n u t et t ä n iit ä kin oli olem a ssa , joilla (osa )t iedon li- sä ksi oli m yös (kokon a is)ym m ä r r yst ä ja jot ka vier oksu iva t a sia n t u n t ija n t it t eliä . Ta i jos h u om a sin , pidin h eit ä t oivot - t om a n va n h a n a ika isin a .
Yli kolm ekym m en t ä vu ot t a ja t ku n een pr osessin t u lokse- n a a ja t t elen n yt t oisin . Mu t t a su om a la isessa yh t eisku n n a ssa a sia n t u n t ijoiden a sem a , a r vost u s ja ku n n ioit u s on en t ist ä - kin va h vem pi.
Keit ä ova t n ä m ä su u n n it t elu n a sia n t u n t ija t , t a i pa r em - m in kin , m ikä on se a sia , jon ka h e vä it t ä vä t t u n t eva n sa ?
Kaupunki on, itse kunkin koulutuksesta ja sektorista riippuen, t a loja , ka t u ja , t or eja ja pu ist oja , ka u n iit a ja r u m ia ym pä - r ist öjä , la keja , sä ä n t öjä , r a ken n u soikeu t t a , r a h a a , liiken n e- r u u h kia ja -m er kkejä , r a t ka ist u ja ja r a t ka isem a t t om ia on - gelm ia , byr ok r a t ia a , poliit t isia pelin a ppu loit a , va lla n ja a r vova lla n sym boleja .
Lu et t elo va iku t t a a t ä ydelliselt ä , m u t t a ei ole sit ä . Yksi, ja t ä r kein ka ikist a , pu u t t u u jou kost a : ka u pu n kila in en it se.
Tä m ä on m ä ä r it elm ä llist ä , sillä k a u pu n k ila in en on a in a m a a llikko, siis a sia n t u n t ija n a n t it eesi.
Ku in ka n iin , ä lä h t ä ä n ä r kä st yn yt eksper t t i, ju u r i h ä n on m eidä n t oim in t a m m e ylin oh jen u or a .
Älkä ä u skoko h ä n t ä . Vä it e on pelkkä ä pr opa ga n da a . To-
dellisia kr it eer ejä , siis n iit ä joist a h a lu t a a n va iet a , ova t om a n ammattialan perinteiden ja käytäntöjen noudattaminen, hen- kilökoh t a isen m a in een t a voit t elu ja u r a n edist ä m in en , kol- legojen a r von a n t o, esim iest en m ielist ely, a la ist en kom en t elu , ku n t ien keskin ä in en kilpa ilu .
Ka u pu n k ia sia n t u n t ija t sa a t t a va t t iet ä ä om ist a er ik ois- a ih eist a a n yh t ä ja t oist a . Mu t t a h eidä n ym m ä r r yksen sä jä ä pu olit ieh en , jos ylt ä ä edes sin n e, sillä h e eivä t pyst y t a r ka s- t elem a a n ka u pu n kia kokon a isu u t en a , joh on t a va lliset ih - m iset voisiva t ja h a lu a isiva t sa m a st u a .
K u k in h e is t ä u s k oo om a a n t ot u u t een sa , joka on pr a gm a a t t in en (filoso- fisia ka n n a n ot t oja vä h ek- syvä), modernistinen (tek- n ologin en ja epä h ist or ia l- linen), jatkuvaan taloudel- liseen ka svu u n n oja u t u va (näennäisprogressiivinen) sekä kontrolloiva (normei- h in n oja u t u va ).
Asiantuntijarooli ja posi- tivistinen kaupunkikäsitys eivät tietenkään aina kulje kä si kä dessä , m u t t a kyl- lä peittävyys on laajaa, mo- lem piin su u n t iin .
Kaupunki on harmoninen kokonaisuus
Ku t en m on i m u u kin kor por a a t io, on m yös a r kkit eh t iku n t a ja ka u t u n u t ka h t ia . H a r va lu ku in en eliit t i m ä ä r ä ä siit ä m it ä a r kkit eh t u u r ist a ja a r kkit eh deist a t u lee a ja t ella . Ru n sa s- lukuinen riviarkkitehtien joukko seuraa perässä. J a molemmat t ekevä t t yöt ä eli su u n n it t eleva t pa r h a a n kykyn sä m u ka a n . Min ä k u u lu in jä lk im m ä is een r yh m ä ä n . As et elm a oli skit sofr een in en . Toisa a lt a t yö oli a r kist a a h er r u st a , kä yt ä n - n öllist en on gelm ien r a t kom ist a , yh t eist oim in t a a r a ken n u t - t a ja n ja in sin öör ien ka n ssa . Mu t t a sa m a n a ika isest i t a ju n - n a n t a ka -a la lla n a ker si t iet oisu u s siit ä , et t ei t ä m ä r iit ä . On olt a va m yös t a it eilija , in t u it iivin en ja lu ova yksilö.
Su u n n it t elu t a pa h t u m a on ku it en kin u seim m it en ka ikkea m u u t a ku in a in u t ker t a in en . Todellisia kr it eer ejä , siis n iit ä joist a h a lu t a a n va iet a , ova t a ja n koh t a ist en m u ot ivir t a u st en seu r a a m in en ja k a n sa in vä list en t ä h t ia r k k it eh t ien t öiden va likoiva m a t kim in en .
Tä n ä ä n voin sivu st a ka t soen t odet a , et t ä t ila n n e ja t ku u jok seen k in en n a lla a n . Ar k k it eh dit n ä k evä t t eh t ä vä k seen h u oleh t ia ka u pu n gin t a it eellisest a kokon a isla a du st a , kos- ka arvelevat etteivät muut suunnittelun ammattiryhmät siihen pyst y. Tä m ä ei ku it en ka a n m er kit se sit ä , et t eivä t kö m yös h e olisi m oder n ist eja .
Ih a n t een a n ä h dä ä n edelleen t a bu la r a sa , a lu n pit ä en t yh - jä tai purkamalla tyhjennetty alue, koska silloin esteitä luovan kyvyn toteuttamiselle on mahdollisimman vähän. Säännöllisin vä lia join et u r ivin a r kkit eh dit kor ot t a va t ä ä n en sä ja va a t i- vat, että ratapihan alueesta on laadittava kaupunkitaiteelliset vaatimukset täyttävä kokonaissuunnitelma ennen kuin tehdään u u sia , su u n n it t elijoiden k ä siä sit ovia en n a k k opä ä t ök siä . Makasiinien säilyttämistä ei vastusteta vain rapistuneisuuden ja epä a ja n koh t a isen a r kkit eh t u u r in t a kia . Mot iivin a on m yös se, et t ei n iiden kor ja a m in en kä yt t ökelpoisiksi ole yh t ä va a - tiva suunnitteluhaaste kuin paikalle kaavailtu uusi konserttitalo.
Ta it eilija -a r kkit eh dille pa la sit t a in su u n n it t elu on t ot a a - lisest i vä ä r ä ä polit iikka a . H ä n ei h a lu a oppia h ist or ia st a ,
1/98
niin&näin
• 43 va ikka se t a r joa a esim er kkejä siit ä ku in ka h ida s, su ku pol-via ylit t ä vä r a ken t a m isen t a h t i t u ot t a a ver r a t t om a st i pa - r em pia kokon a isym pä r ist öjä ku in lyh yen a ika vä lin ker t a - su u n n it t elu .
Kaupunki on historiaa ja ristiriitoja
Om a kä sit yksen i on t a r ken t u n u t va st a viim e vu osien a ika - n a , sen jä lkeen ku n olen siir t yn yt a r kkit eh din a m m a t ist a elä kkeelle ja r yh t yn yt kir joit t a m a a n . Nyt t a r ka st elen a r k- kitehtuuria ja arkkitehteja ulkopuolelta, vähän samaan tapaan ku in a loin t a r ka st ella Su om ea u lkopu olelt a t yösken n elt yä n i viit isen vu ot t a Afr ika ssa .
Lyh yest i (ja h iem a n m a h t ipon t isest i) voisin sa n oa , et t ä nykyä ä n näen kaupungin historiallisena jatkumona – history and continuity, kuten oppiaine brittiläisissä opetusohjelmissa edelleen kin ilm a ist a a n . Ka u pu n ki m u u t t u u koko a ja n , m u t t a sit t en kin m elko pien in a skelin , h it a a st i, ikä ä n ku in r a ska a st i h en git t ä en .
Su om a la ist en a r kkit eh t ien a ja t u st a va lle om in a in en t ä y- delliseksi m iellet t y ka t kos va n h a n ja u u den a r kkit eh t u u - r in vä lillä t u n t u u n yt liioit t elu lt a . Moder n ism i a lka a n ä yt - t ä yt yä va in yh t en ä va ih een a r a ken t a m isen ja a r kkit eh t u u - r in pit kä ssä sa a t ossa .
Tä m ä ei ole m ikä ä n u u si oiva llu s. Va n h oissa ku lt t u u r i- m a issa Moder n Movem en t on koko a ja n m iellet t y va in yh - deksi va ih t oeh doksi, jon ka r in n a lla per in t ein en a r kkit eh - t u u r i elä ä ja voi h yvin . Asia n voi ilm a ist a m yös n iin , et t ä Su om en r a ken n u ska n t a on n u or em pi, h om ogeen isem pi ja modernistisempi kuin melkeinpä missä tahansa muussa maa- ilm a n m a a ssa .
Sa m a n a ika isest i olen a lka n u t n ä h dä ka u pu n gin er ila is- ten intressien moniarvoisena kenttänä. Harmonia osoittautuu m ielet t öm ä ksi t a voit t eeksi, sekä kä yt ä n n össä et t ä in t ellek- t u ellist i, sillä sen edellyt yksen ä on yh den osa pu olen a bso- lu u t t in en yliva lt a . J osku s n ä in on ollu t . Ar kkit eh t on isest i loist a vim m a t ja m on u m en t a a lisim m a t ka u pu n kiym pä r ist öt eivä t t u r h a a n ole per ä isin ju u r i n iilt ä a joilt a .
Ka n sa la isyh t eisku n n a n on löydet t ä vä om a t yh t eist yöh ön per u st u va t m en et t elyt a pa n sa . Tu lokset eivä t eh kä t ä yt ä a r k- kitehtien ja muiden kaupunkiesteetikkojen vaatimuksia. Mutta t ila lle sa a da a n ka u pu n kiym pä r ist öjä , jot ka eivä t pyr i pii- lot t a m a a n fyysisen ilm ia su n t a ka n a va iku t t a via r ist ir iit oja va a n h eija st a m a a n n iit ä . Mon ia r voisu u s ja -m u ot oisu u s ova t it se a sia ssa a in a olleet ka u pu n kien om in a isu u ksia . Yh t e- n ä isyys on la a jim m illa a n kin ollu t va in ka t kelm a llist a .
Tä lt ä poh ja lt a , ja edelleen sivu st a ka t soen , olen sit ä m ielt ä , et t ä m yös a r kkit eh t ien opet u s t u lisi r a ken t a a t oisen la iselle pohjalle. Pääaineeksi voitaisiin nostaa historia. Tällä en tarkoita n ykyisen ka lt a isen opet u ksen lisä ä m ist ä , va a n n ä köku lm a n ja a sen t eiden m u u t ost a .
Ra ken n u ksia ei t u lisi t a r ka st ella it sen ä isin ä ka ppa lein a ku t en n yt u sein t eh dä ä n , va a n osa n a m en n yt t ä , olem a ssa - oleva a ja t u leva a ka u pu n kia . Uu den su u n n it t elu u n u h r a t t u a opet u sen er gia a voit a isiin siir t ä ä t u t kim u kseen . Uskoa kse- n i va in sielt ä löyt yy sit ä ym m ä r r yst ä , jot a kom pleksin en ka u pu n kisu u n n it t elu va a t ii.
Viattomuuteni rakentamisen, arkkitehtuurin ja arkkitehtien suhteen olen menettänyt moneen kertaan. Luotan tietoisuuteen, t iet oon , kr it iikkiin ja h a r kin t a a n . Min u lle r a ken n et u t ym - pä r ist öt eivä t ole it sest ä ä n selviä eivä t kä lu on n ollisia .
Ta va lliset ih m iset , a su kka a t , ka n sa la iset , ka u pu n kila i- set t a i m a a llikot , m illä n im ellä h eit ä it seku kin h a lu a a ku t - su a , pit ä vä t u u sia t a loja pä ä sä ä n t öisest i r u m in a . H e m u o- dostavat mielipiteensä vaistonvaraisesti, nopeasti ja ohimennen.
Min u n m et odin i on t ä sm ä lleen pä in va st a in en . Silt i h u om a a n yh ä u sea m m in oleva n i sa m a a m ielt ä h eidä n ka n ssa a n .
Ym pyr ä on su lkeu t u n u t .
Yksilöit ä on ku in ka pa ljon t a h a n sa . H eidä n kokem u st en sa va r ia a t io on r a ja t on . Ka u pu n gin m er k it yk set voiva t olla minkälaisia tahansa, sillä ne piiloutuvat ihmisten yksityisiksi ajatuksiksi ja asioiksi. Kun oma kokemus ja käsitys yleistetään, m u u t t u u k a u pu n k ik ä sit ys it se a sia ssa u n iver sa a lisek si.
Ka ikkien ih m ist en olet et a a n su h t a u t u va n ym pä r ist öön ja ka u pu n kiin sa m a lla t a va lla , ei a in oa st a a n m eillä ja lä n si- m a issa , va a n m issä t a h a n sa ku lt t u u r issa .
Tä lla ist en t u lkin t ojen t a ka n a va iku t t a a fen om en ologin en ku va m a a ilm a st a , m ikä a in a kin m eillä n ä yt t ä ä oleva n va l- lit seva a r kkit eh t u u r in ja t a it een selit t ä m isen filosofin en pe- r u sm a lli.
F en om en ologia st a on t u llu t t a ika sa n a , jon ka a vu lla m el- kein m in kä t a h a n sa t a it een - t a i t iet een a la n on gelm a t r a t - kea va t . Sen n im een va n n ova t n iin a m m a t t im a iset su u n n it - t elija t ku in t u t kija t , sit ä pit ä vä t it sest ä ä n selvä st i oikea n a sekä jou r n a list it et t ä m u u t h a r r a st elija t . Va in a ja n ja va lis- t u ksen kysym yksen ä pidet ä ä n sit ä m illoin epä ilijä t liit t y- vä t r u ot u u n .
Yhdessä sukupolvessa heiluri on heilahtanut äärimmäisestä poliit t isu u dest a ä ä r im m ä iseen yksilökeskeisyyt een . Mu t t a se m ikä ei ole m u u t t u n u t on yksia r voisu u s, va ih t oeh t ojen ja kr it iikin lä h es t ä ydellin en pu u t t u m in en . Mielest ä n i ke- r ä ä n t ym in en yh den a in oa n kon ven t ion ym pä r ille on jo si- n ä n sä h u olest u t t a va a .
F en om en ologiseen kä sit ykseen , a in a kin sella isen a ku in se su u n n it t elijoiden kesku u dessa m on a st i t ä n ä ä n n ä yt t ä ä ilm en evä n , sisä lt yy su va it sem a t t om u u den siem en .
It se lu en om a a t ekst iä n i t oisella t a va lla . Missä ä n ikä va i- h eessa en ole ollu t en sisija isest i yksilö va a n a in a jon ku n ryhmän jäsen, yhden tai useamman. Tulkinta on yhteisöllinen ja ku lt t u u r in en .
Yh t eisku n t a lu oka lt a a n , t a u st a lt a a n ja h ist or ia lt a a n sa - m a n ka lt a isia la psia ja n u or ia oli pa ljon . P er h eit t em m e a r - vot , t a voit t eet , h a r r a st u kset , ih a n t eet ja pelot oliva t yh t ei- siä , m e n a u r oim m e sa m oille a sioille ja it kim m e sa m oist a syist ä . J a m e kä yt im m e ka u pu n kia m m e, siis om a a osa a m - m e siit ä , sa m a lla t a va lla . Aiku isen a om a ksu in a r kkit eh t ien m a a ilm a n ku va n yh t ä t ot a a lisest i. E ikä n ykyin en kä sit yk- sen i ole sekä ä n a in u t ker t a in en . Su om essa sa m oin a ja t t eli- joit a ei eh kä oli kovin pa ljon , m u t t a m u u a lla E u r oopa ssa sit ä kin en em m ä n .
Meillä oli ja on siis omat osakulttuurimme ja muilla omansa.
Mu t t a er ila ist en ka u pu n kikä sit yst en lu ku m ä ä r ä ei ole r a - ja t on . Ne sit ou t u va t a ika a n , pa ikka a n ja h ist or ia a n . Kyse ei ole kaupungista tai kaupunkilaisista sinällään, vaan näiden u r ba a n ien per u selem en t t ien t ä ydellisest ä k esk in ä isest ä in t egr a a t iost a .
Tä m ä on vä lt t ä m ä t ön t ä , sillä ilm a n ka u pu n kia ei ole ka u - pu n kila ist a eikä ilm a n ka u pu n kila ist a ole ka u pu n kia . Ka n - nanotto sekä filosofinen että käytännöllinen. Asiantuntijoiden m ielest ä se sa a t t a a olla t r ivia a li ja m a a llikkom a in en , m u t - t a m in u n m ielest ä n i ju u r i t ä st ä syyst ä h edelm ä llin en .
P ysyvä t m er kit ykset eivä t syn n y m on u m en t t ien ä ä r ellä koet t u jen a h a a -elä m yst en poh ja lt a . Ne eivä t a va u du t u r is- m in va a n a su kka iden a r kielä m ä n ja pit kä a ika isen kä yt ön ka u t t a . E ivä t kä silloin ka a n ilm a n kiin n ost u st a , pon n ist e- lu ja , t iet oa ja ym m ä r r yst ä .
Ku lt t u u r iseen kä sit ykseen sisä lt yy su va it sevu u den sie- m en .