• Ei tuloksia

Mistä kaupunki vaikenee, siitä on puhuttava

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mistä kaupunki vaikenee, siitä on puhuttava"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

40

niin&näin

1/98

Museokatu 9

P er h e a su i t ä ssä t a lossa ku n m in ä syn n yin E ir a n sa ir a a - la ssa . P a r a a t ioven vier essä oli ja on vielä kin J ou t sen en peili- kauppa. Varmaan leikin joskus omistajan lasten kanssa. Ulko- ovi oli n iin r a ska s, et t ä m in u n oli pyydet t ä vä oh iku lkeva n t ä din a pu a sen a va a m iseksi, va ikken olisi m illä ä n keh da n - nut. Vanhemmat broidit kävivät Forsbergin valmistavaa nurkan t a ka n a Vä n r ikki St oolin ka du lla , m u t t a n iin ka u a s en u s- kaltautunut yksin. Kun tultiin maalta syyskuun ensimmäisenä, por r a skä yt ä vä ka iku i ja h a isi vier a a lt a . Kodist a en m u ist a m it ä ä n . Sen jä lkeen ku n kou lu oli m u u t t a n u t Yr jön ka du lt a uuteen hienoon taloon Cygnaeuksenkadun mäen päällä, käytiin vä lit u n n illa r öökillä ka h vila ssa sa m a ssa t a lossa lä h em pä - n ä st a dia . J osku s lu on t sa n ope Na lle yllä t t i m eidä t , m u t t a ym m ä r si ja ka t soi m u u a lle, koska oli it se kova t u pa kka m ies.

Mu t t a silloin per h e a su i jo P iet a r in ka du lla .

Talo siirtyi tajunnan takarajalle. Katse suuntautui eteenpäin.

Vu osien pon n ist elu jen jä lkeen olin om a ksu n u t t ä ydellises- t i a r kkit eh din m a a ilm a n ku va n , fu n kt ion a list isen , m oder - n ist isen ja ylim ielisen . Oli t ä r keä ä a su a a in a viim eksi r a - ken n et u lla a lu eella : en sin ker r ost a lossa Ma n n er h eim in t ien pä ä ssä , sit t en Mu n k kivu or essa ja lopu lt a u n elm ien t ä yt - t ym yksessä eli r ivit a lossa Ta piola ssa . Mu seoka t u oli va n - hojen ruotsinkielisten tätien seutua. Yksi heistä oli tant Erna, joka asui samassa rapussa kuin me aikanamme. J oskus kävin häntä katsomassa, enemmän äitini kehotuksesta kuin omasta h a lu st a . Su u r i a su n t o, yllä t t ä vä n va loisa , va n h a n a ika in en sek ä poh ja r a t k a isu lt a a n et t ä k a lu st u k selt a a n , va r m a a n sa m a n la in en ku in m eillä a ika n a a n . Ka h vila a en h u om a n - n u t .

Nyt a su n sa m a n ka du n va r r ella , ei sa m a ssa t a lossa m u t - t a sa m a a n a ika a n eli 20-lu vu n a lu ssa r a ken n et u ssa . Ta n t E r n a on ku ollu t a ikoja sit t en . Om a a su n t om m e m u ist u t t a a h ä n en a su n t oa a n , va ikkei ka lu st u s oleka a n bieder m eier iä

Mistä kaupunki vaikenee, siitä on puhuttava

Arne Nevanlinna

Päivittäinen kävelyreittimme kulkee Museokadun ja Oksasenkadun kulmasta Stockmannille. Joskus käy- tämme kiertotietä, Temppelikadun, Fredrikinkadun ja Bulevardin kautta, koska matkan varrella on antikvaarisia kirjakauppoja, josta Anja tykkää, ja Ekbergin kahvila, josta minä tykkään. Mutta useim- miten menemme suoraan, Museokatua ja Manner- heimintietä pitkin, koska minua väsyttää tai olen laiska.

Pyydän teitä mukaan, minun ehdoillani, minun kaupungissani.

Pysähdyspaikkoja olen valinnut kolme: Museo- katu 9, Töölönkadun alku ja Eduskuntatalon tienoo.

Elämänvaiheita olen valinnut kolme: lapsi (20- 30-luku), arkkitehti (40-80-luku) ja kirjailija (90- luku).

Helsinki my love.

ja pa lvelija n h u on e on yh dist et t y keit t iöön : vä ljä , jou st a va , a n t a a m a h dollisu u ksia u u sien su ku polvien u u sille elä m ä n - t a voille. Tiet oisu u s ym pä r ist ön m en n eisyydest ä on m u u t - t a n u t su h t a u t u m ist a n i. Nykyisen Mu seoka du n la a kso on k u u lem m a josk u s ollu t ka r ja n k u ljet u sr eit t i Ta iva lla h den t eu r a st a m olle. E t u -Töölön r a ken t a n eet gr yn der it eivä t ol- leet va in om ia voit t oja a n m a ksim oivia speku la n t t eja , ku - t en n u or elle a r kkit eh dille soda n jä lkeen opet et t iin , va a n r a - ken t a jia , jot ka , pä in va st oin ku in n ykyä ä n , ym m ä r sivä t m it ä a sia k k a a t h a lu siva t ja osa siva t piir t ä ä t a loja siin ä k u in a r k k it eh dit k in . Ka h vila on sa a n u t k ilpa ilija n . P oik k ea n ku m m a ssa kin silloin t ä llöin .

Töölönkadun alku

Luonnontilassa oleva merenrantamaisema, samanlainen kuin m u u a lla kin H elsin gin ym pä r ist össä , sileit ä ka llior in t eit ä ja koloja , sella isia joih in yr it in t u r h a a n syt yt t ä ä n u ot iot a pa - kollist en pa r t ior et kien a ika n a , va in kiin a la ist en ka iva m a t va llih a u da t pu u t t u iva t , sillä n e a lkoiva t va st a Töölön t u l- lin t a ka a . Uu den kou lu n a la pu olella oli h a iseva ku sipu t ka , sa m a n la in en ku in va n h oissa va loku vissa P a r iisist a , ym pä - r illä ä n k elt a r u n k ois ia k oivu ja , joit a k u t s u im m e eu k a - lypt u spu ik si. Isossa k u lm a t a lossa a su i lu ok k a t over i, jot a k a deh din lyh yen k ou lu m a t k a n t a k ia . Ka n sa llism u seo ei u lot t u n u t t a ju n t a a n a st i, koska t or n i oli piilossa ja pu ist on pu u t pien iä . Min ä seisoin syr jä ssä , kä det kyyn ä r pä it ä m yö- t en t a sku issa koska pä ä llyst a kkia ei voin u t pit ä ä oli ku in - ka kylmä tahansa, ja tsiigasin kuinka isot kundit futaa kartsalla.

J osku s h a r voin oh i a joi fiu de ja sh a ffa r i pa in oi t or vea vih a i- sest i, m u t t a n e va in ja t koi sku la a m ist a .

Sit t en u n oh din koko pa ika n . Se t oi m ieleen ikä vä t kou lu - a ja t eikä a u t on ikku n a st a m u u t en ka a n eh di ka t soa ym pä - r illeen . J ossa in va ih eessa h a va it sin oh im en n en , et t ä kou - lun viereen oli noussut Arbis ja Dagmarinkadun toiselle puolelle t er ä vä ku lm a in en F in n a ir in t a lo. Mit ä ä n sa n om a t on t a a r k- kit eh t u u r ia , m u t t a ju u r i sella ist a ku n silloin oli t a pa n a t eh dä ja joh on m in ä olin t ot t u n u t , it sest ä ä n selvä st i ja kyselem ä t - t ä , ja jon ka la isia olisin it sekin piir t ä n yt , jos va in joku olisi t ila n n u t . J ossa in va ih eessa a ja t t elin oh im en n en , et t ä m it ä - h ä n lu okka t over eist a on t u llu t ja pit ä isikö sit t en kin m en n ä n iit ä t a pa a m a a n sit t en ku n ylioppila a ksi t u lost a on ku lu - n u t kym m en en , ka ksikym m en t ä t a i kolm ekym m en t ä vu ot - t a ; on ko siit ä t osia a n jo n iin ka u a n . Ma n n er h eim in t ie oli m in u n ka t u n i ja u pou u si F in la n dia t a lo m in u n t a lon i, ei Mu - seoka t u eikä ik iva n h a Ka n sa llism u seo, sen h ä n k u u lee jo n im ist ä kin .

(2)

1/98

niin&näin

• 41 E lä vä in en kou lu on m u u t et t u ku olleeksi m u seovir a st oksi

ja va n h a ju h la sa li pila t t u . Ka lliopa in a n t eet on r a ken n et t u pu ist oiksi. Su u n n it t elija ei ole su u n n it ellu t va in kä yt ä viä ja ken t t iä , va a n m yös sen m it en n iit ä sa a kä yt t ä ä . Va pa a t leikit eivä t en ä ä ole m a h dollisia . La psilla ja koir illa on om a t ka r sin a n sa , joih in m in u lla ei ole pä ä syä , eikä edes pu ist on - pen kille, koska sen ova t pu liu kot va lla n n eet . On n eksi Ka n - sallismuseo on ennal-

la a n eikä pu ist oa ole ja e t t u os a s t oih in . Pömpeli on vaihtunut r a n sk a la iseen a u t o- m a a t t ivessa a n , jot a m in ä en u s k a lt a is i käyttää vaikka tarvet- t a olis i. Ku vit t elen k u in k a jä r jes t elm ä h u u h t elee m yös m i- nut, ovi juuttuu kiinni ja siellä minä makaan m ä r kä n ä ku n n es a a - m u n e n s im m ä in e n ku lkija pyyt ä ä a pu a , jos viitsii. Eukalyptus- puut ovat hajun puut- t eessa n ä ivet t yn eet t a va llisen vä r isik si.

K ios k e ja on k a k s i, sn a ga r i ja R. H u m a -

lainen mies ajoi autollaan nakkijonoon, kimpaantuneena siitä et t ei h ä n en a n n et t u et u illa . Roskien m ä ä r ä lisä ä n t yy viikon - loppua kohden, sillä teknisen viraston sinihaalarimiehet siivoaa k ä yt ä viä ja k or ja a vessa a va r m a a n va in m a a n a n t a isin . Ost r obot n ia n t a lon a r kkit eh t u u r i pa r a n ee, eikä a in oa st a a n siksi et t ä m in u st a t u lee Ma t t ila n Vu okon pa r t u r iliikkeen va kioa sia ka s ja ku lm a a n ilm est yy St or yvillen ja zzr a vin t ola .

Eduskuntatalon tienoo

Va lt a va t a lo ka llion pä ä llä , va lt a va n sor a ken t ä n t a ka n a , pu u t t om a ssa ym pä r ist össä , olisi n ä kyn yt h yvin Sim on ka - dun mäelle, jota laskimme Lassen kanssa kelkalla alas Heikin- ka du lle ja sen yli. Mu t t a koska em m e vilku illeet sivu ille, siit ä jä i va in h ä m ä r ä ku va ver kkoka lvon r eu n a lle. J osku s käytiin hakemassa pakettia makasiinirakennuksesta. Tumman t iilisein ä n va a lea lle r a ida lle oli kir joit et t u Sa a pu n u t Ta va - r a . Va r o ju n a a , se voi t u lla t u olt a t u n n elist a m illoin t a h a n - sa . Sekin pelot t i m in u a , et t ä r a t a pih a oli n iin pa ljon oikea n ka u pu n gin a la pu olella . Ku vit t elin et t ä eh kä h elvet issä on jot en kin t ä lla ist a ja h u oka sin h elpot u ksest a ku n n ou st iin t a ka isin m a a n pin n a lle. Ma in oksia r yssä n ka sa r m in la n k- ku a ida ssa t a va ilin a ika n i ku lu ksi, ku n n es Ma m m a h u u si että tule nyt jo, meillä on kiire, täytyy ehtiä vielä Stockmannille.

Men n ä ä n kö ka t som a a n m yös leikkika lu ja , m in ä m a r isin , m u t t a en sa a n u t va st a u st a .

Ku m m a llist a et t ä n oin va n h a n a ika ist a ja su or a st a a n fa - sist ist a a r kkit eh t u u r ia on voit u t eh dä n iin m yöh ä ä n ku in vu on n a 32, sa m a n a vu on n a ku in P a im ion pa r a n t ola . Olisi- ko m in u st a t u llu t er ila in en a r kkit eh t i, jos kilpa ilu pr offa n vir a st a olisi pä ä t t yn yt Aa llon eikä Sir én in voit oksi? P r esi- den t t ien n ä köispa t sa a t sa iva t m in u t h u u t a m a a n ka u h u st a . Olin t ä ysiver in en m oder n ist i, a bst r a kt i t a ide oli a in oa m a h - dollisu u s. Sor a ken t t ä E du sku n t a t a lon edessä n u r m et et t iin . E n sim m ä isen ä yön ä sen yli a joi ku or m a -a u t o ja t yö oli u u - sittava. Odotin malttamattomana, että Aallon kokonaisvaltaista

keskustasuunnitelmaa alettaisiin toteuttaa – itsenäisen Suomen ju h la -a u kio a u t on om ia n a ja n Sen a a t in t or in va st in pa r iksi, m ikä m a h t a va h ist or ia llin en n ä kem ys! – ja pä ä st ä isiin vih - doin kin er oon va lt a ku n n a n t ä r keim m ä n pa ika n a r voa a len - t a va st a r a t a pih a st a ja r yssä n a ika isist a r öt t elöist ä .

E du sku n n a n lisä r a ken n u s, joka a ika n a a n t u n t u i ih a n kel- volliselt a m oder n ism ilt a , va ikka ikku n a ku lm a t olikin pyö- r ist et t y ku in lin ja -a u t os- sa , h ä visi la a t u t a ist elu n lopullisesti kun pääraken- nuksen julkisivut pestiin ja gr a n iit t i a lkoi h oh t a a s in ip u n er va a , h iem a n sa la per ä ist ä a lku per ä is- vä r iä ä n . Mik s i u u d en talon materiaaliksi valit- tiin likaisenharmaa, tape- t u n t u n t u in en kivi, joka ei pesemällä parane? Yli- t ä n Au r or a n ka du n , t u n - nen lievän viemärinhajun ja a st u n pu ist ikon va r - joon . M.A. Nu m m isen ja h ä n en n a isen sa h a a m u t istuvat tyhjä llä penkillä.

Vastenmielisyys käsittä- mättömän suurta ja köm- pelöä Kyösti Kalliota koh- t a a n t a it a a olla viim ei- nen yhtymäkohtani modernistiseen taidekäsitykseen. Nuoret rullalautailijat pysäyttävät vauhtinsa patsaan jalustaa vasten ja m in ä t u n n en it sen i va n h a ksi. E du st a n n u r m ikko loist a a vih r eä n ä . Reu n a on t u et t u gr a n iit t im u u r illa ja kor ist elt u ist u t u ksilla . Kia sm a n poh join en pä ä ka a r t u u velt ost i, m u t - t a ei sillä ole vä liä , koska t a lo koh en t a a ym pä r ist öä ä n , r a - ja a kivika u pu n kia ja m u odost a a u r ba a n ia t a u st a a u r ba a n ille Ma n n er h eim ille. Nyt pu ist o t u n t u u it sest ä ä n selvä lt ä va ih - t oeh dolt a . Sä ilyt t ä kä ä m a ka siin it , sillä n e ova t kor va a m a - t on jä lki ka u pu n gin t eollisest a h ist or ia st a . Siir t ä kä ä su u n - n it t eilla oleva kon ser t t it a lo r a da n va r t een , ä lkä ä t u h ot ko meidän vanhaa kävelyreittiämme museolta asemalle lopullisesti, sillä oikot eissä on r u u t u ka u pu n gin in h im illisyys. 80 vu o- den provinsiaalisen uinahduksen jälkeen Helsingistä on jälleen t u lossa eu r ooppa la in en m et r opoli.

E ksku r sio pä ä t t yy.

*

H u om iot va iku t t a va t seka vilt a ja sa t t u m a n va r a isilt a . Mit ä m u u t a n e voisiva t k a a n olla , sillä n e ova t m u odost u n eet a u t en t t isist a , k ok em u sh et k ellä spon t a a n ist i syn t yn eist ä m u ist iku vist a . Mu t t a joh t u en siit ä , et t ä olen it se kä ä r in yt n iist ä yh deksä n siist iä ja su u r in piir t ein sa m a n kokoist a pa ket t ia , m u ka n a on m yös a n n os sit ä yleist ä t iet oa ja ym - m ä r r yst ä , jot a m in u lla t ä ssä ja n yt on a ih eest a h a llu ssa n i.

Tä t ä ka u t t a sin ä n sä t ä ysin su bjekt iivisiin t ekst eih in si- sä lt yy a n a lyysin ja yleist ä m isen m a h dollisu u s. Tiet t yih in ikä ka u siin ja pa ikkoih in sit ou t u n eest a t a r ka st elu st a olen poim in u t jou kon er ila isia kä sit yksiä siit ä , m it ä ka u pu n ki ih m ist en m ielest ä on ja pit ä isi olla .

Kaupunki on luonnollinen ympäristö

La psi ja n u or i su h t a u t u u fyysiseen ym pä r ist öön va n h em pi- en kä sit yksiä h eija st a va st i ja t iedost a m a t t om a st i, ku in peili J ou t sen en n ä yt eik k u n a ssa . Ka u pu n gin m er k it yk set ova t

(3)

42

niin&näin

1/98

piilossa . Mon illa ih m isillä su h de ja t ku u sa m a n ka lt a isen a , va ik k a viva h t eik k a a m pa n a , lä pi k ok o elä m ä n . Va n h ojen a u kt or it eet t ien t ila lle t u n kee u u sia .

E du sku n t a t a lon sym bolia r vo on sä ilyn yt pu h t a a n a , sekä a bst r a kt ist i et t ä n yt m yös kon kr eet t isest i. Ga llu pkyselyissä ka n sa la iset ova t pit ä n eet sit ä m a a n ka u n eim pa n a r a ken - n u ksen a .

F in la n dia t a lon a r kkit eh t u u r in pit ä isi olla on n ist u n u t t a , koska sen on lu on u t m a a n n im ekkä in a r kkit eh t i. Ra ken - n u ksen ku u lu isi olla ka u n is m yös siksi, et t ä se on kor keim - m a n t a son ka n sa in vä lis-

t en k on fer en ssien , k u lt - t u u r it ila isu u ksien ja kon- serttien tyyssija. Mutta huo- n o a ku st iikka ja la a t t ojen käyristyminen ovat synnyt- t ä n eet r a t ka isem a t t om a n r ist ir iida n . Mer k it yst en h ier a r kia on h ä ir iin t yn yt , ihmiset eivät tiedä mitä aja- t ella ja t u r h a u t u va t .

Syyt voiva t olla m yös h en kilökoh t a isia . Miellyt - t ä vä t m u ist ot , on n ist u n u t a su in - t a i t yöpa ikka , ys- t ä vä llist ä pa lvelu a t a r jon - n u t vir a st o, kor kea t a soi- n en ka u ppa liike t a i viih - t yisä ka h vila n ost a va t r a -

ken n u ksen a r voa . Va st a a va st i epä m iellyt t ä vä t kokem u kset t ekevä t siit ä r u m a n . Yh den ih m isen elin a ika n a sa m a t a lo t a i ym pä r ist ö sa a t t a a va ih t a a m er kit yst ä ä n m on t a ker t a a , m yös silloin ku n fyysin en a su on pysyn yt en n a lla a n .

Kaupunki on suunnittelun kohde

J osku s 60-lu vu n t a it t eessa olisin pit ä n yt r eit t iku va u ksia n i t ä ysin h yödyt t öm in ä . Ka u pu n kia su u n n it elt a essa n iist ä ei olisi ollut mitään hyötyä. Ajatus siitä, että olisin silloin ryhtynyt t ekem ä ä n m oist a t ekst iä on a bsu r di m yös siksi, et t ei kä t e- n i ollu t h a r ja a n t u n u t kir joit t a m a a n va a n piir t ä m ä ä n .

Olin om a n a la n i a sia n t u n t ija ja ylpeä r oolist a n i. Sit ä en h u om a n n u t et t ä n iit ä kin oli olem a ssa , joilla (osa )t iedon li- sä ksi oli m yös (kokon a is)ym m ä r r yst ä ja jot ka vier oksu iva t a sia n t u n t ija n t it t eliä . Ta i jos h u om a sin , pidin h eit ä t oivot - t om a n va n h a n a ika isin a .

Yli kolm ekym m en t ä vu ot t a ja t ku n een pr osessin t u lokse- n a a ja t t elen n yt t oisin . Mu t t a su om a la isessa yh t eisku n n a ssa a sia n t u n t ijoiden a sem a , a r vost u s ja ku n n ioit u s on en t ist ä - kin va h vem pi.

Keit ä ova t n ä m ä su u n n it t elu n a sia n t u n t ija t , t a i pa r em - m in kin , m ikä on se a sia , jon ka h e vä it t ä vä t t u n t eva n sa ?

Kaupunki on, itse kunkin koulutuksesta ja sektorista riippuen, t a loja , ka t u ja , t or eja ja pu ist oja , ka u n iit a ja r u m ia ym pä - r ist öjä , la keja , sä ä n t öjä , r a ken n u soikeu t t a , r a h a a , liiken n e- r u u h kia ja -m er kkejä , r a t ka ist u ja ja r a t ka isem a t t om ia on - gelm ia , byr ok r a t ia a , poliit t isia pelin a ppu loit a , va lla n ja a r vova lla n sym boleja .

Lu et t elo va iku t t a a t ä ydelliselt ä , m u t t a ei ole sit ä . Yksi, ja t ä r kein ka ikist a , pu u t t u u jou kost a : ka u pu n kila in en it se.

Tä m ä on m ä ä r it elm ä llist ä , sillä k a u pu n k ila in en on a in a m a a llikko, siis a sia n t u n t ija n a n t it eesi.

Ku in ka n iin , ä lä h t ä ä n ä r kä st yn yt eksper t t i, ju u r i h ä n on m eidä n t oim in t a m m e ylin oh jen u or a .

Älkä ä u skoko h ä n t ä . Vä it e on pelkkä ä pr opa ga n da a . To-

dellisia kr it eer ejä , siis n iit ä joist a h a lu t a a n va iet a , ova t om a n ammattialan perinteiden ja käytäntöjen noudattaminen, hen- kilökoh t a isen m a in een t a voit t elu ja u r a n edist ä m in en , kol- legojen a r von a n t o, esim iest en m ielist ely, a la ist en kom en t elu , ku n t ien keskin ä in en kilpa ilu .

Ka u pu n k ia sia n t u n t ija t sa a t t a va t t iet ä ä om ist a er ik ois- a ih eist a a n yh t ä ja t oist a . Mu t t a h eidä n ym m ä r r yksen sä jä ä pu olit ieh en , jos ylt ä ä edes sin n e, sillä h e eivä t pyst y t a r ka s- t elem a a n ka u pu n kia kokon a isu u t en a , joh on t a va lliset ih - m iset voisiva t ja h a lu a isiva t sa m a st u a .

K u k in h e is t ä u s k oo om a a n t ot u u t een sa , joka on pr a gm a a t t in en (filoso- fisia ka n n a n ot t oja vä h ek- syvä), modernistinen (tek- n ologin en ja epä h ist or ia l- linen), jatkuvaan taloudel- liseen ka svu u n n oja u t u va (näennäisprogressiivinen) sekä kontrolloiva (normei- h in n oja u t u va ).

Asiantuntijarooli ja posi- tivistinen kaupunkikäsitys eivät tietenkään aina kulje kä si kä dessä , m u t t a kyl- lä peittävyys on laajaa, mo- lem piin su u n t iin .

Kaupunki on harmoninen kokonaisuus

Ku t en m on i m u u kin kor por a a t io, on m yös a r kkit eh t iku n t a ja ka u t u n u t ka h t ia . H a r va lu ku in en eliit t i m ä ä r ä ä siit ä m it ä a r kkit eh t u u r ist a ja a r kkit eh deist a t u lee a ja t ella . Ru n sa s- lukuinen riviarkkitehtien joukko seuraa perässä. J a molemmat t ekevä t t yöt ä eli su u n n it t eleva t pa r h a a n kykyn sä m u ka a n . Min ä k u u lu in jä lk im m ä is een r yh m ä ä n . As et elm a oli skit sofr een in en . Toisa a lt a t yö oli a r kist a a h er r u st a , kä yt ä n - n öllist en on gelm ien r a t kom ist a , yh t eist oim in t a a r a ken n u t - t a ja n ja in sin öör ien ka n ssa . Mu t t a sa m a n a ika isest i t a ju n - n a n t a ka -a la lla n a ker si t iet oisu u s siit ä , et t ei t ä m ä r iit ä . On olt a va m yös t a it eilija , in t u it iivin en ja lu ova yksilö.

Su u n n it t elu t a pa h t u m a on ku it en kin u seim m it en ka ikkea m u u t a ku in a in u t ker t a in en . Todellisia kr it eer ejä , siis n iit ä joist a h a lu t a a n va iet a , ova t a ja n koh t a ist en m u ot ivir t a u st en seu r a a m in en ja k a n sa in vä list en t ä h t ia r k k it eh t ien t öiden va likoiva m a t kim in en .

Tä n ä ä n voin sivu st a ka t soen t odet a , et t ä t ila n n e ja t ku u jok seen k in en n a lla a n . Ar k k it eh dit n ä k evä t t eh t ä vä k seen h u oleh t ia ka u pu n gin t a it eellisest a kokon a isla a du st a , kos- ka arvelevat etteivät muut suunnittelun ammattiryhmät siihen pyst y. Tä m ä ei ku it en ka a n m er kit se sit ä , et t eivä t kö m yös h e olisi m oder n ist eja .

Ih a n t een a n ä h dä ä n edelleen t a bu la r a sa , a lu n pit ä en t yh - jä tai purkamalla tyhjennetty alue, koska silloin esteitä luovan kyvyn toteuttamiselle on mahdollisimman vähän. Säännöllisin vä lia join et u r ivin a r kkit eh dit kor ot t a va t ä ä n en sä ja va a t i- vat, että ratapihan alueesta on laadittava kaupunkitaiteelliset vaatimukset täyttävä kokonaissuunnitelma ennen kuin tehdään u u sia , su u n n it t elijoiden k ä siä sit ovia en n a k k opä ä t ök siä . Makasiinien säilyttämistä ei vastusteta vain rapistuneisuuden ja epä a ja n koh t a isen a r kkit eh t u u r in t a kia . Mot iivin a on m yös se, et t ei n iiden kor ja a m in en kä yt t ökelpoisiksi ole yh t ä va a - tiva suunnitteluhaaste kuin paikalle kaavailtu uusi konserttitalo.

Ta it eilija -a r kkit eh dille pa la sit t a in su u n n it t elu on t ot a a - lisest i vä ä r ä ä polit iikka a . H ä n ei h a lu a oppia h ist or ia st a ,

(4)

1/98

niin&näin

• 43 va ikka se t a r joa a esim er kkejä siit ä ku in ka h ida s, su ku pol-

via ylit t ä vä r a ken t a m isen t a h t i t u ot t a a ver r a t t om a st i pa - r em pia kokon a isym pä r ist öjä ku in lyh yen a ika vä lin ker t a - su u n n it t elu .

Kaupunki on historiaa ja ristiriitoja

Om a kä sit yksen i on t a r ken t u n u t va st a viim e vu osien a ika - n a , sen jä lkeen ku n olen siir t yn yt a r kkit eh din a m m a t ist a elä kkeelle ja r yh t yn yt kir joit t a m a a n . Nyt t a r ka st elen a r k- kitehtuuria ja arkkitehteja ulkopuolelta, vähän samaan tapaan ku in a loin t a r ka st ella Su om ea u lkopu olelt a t yösken n elt yä n i viit isen vu ot t a Afr ika ssa .

Lyh yest i (ja h iem a n m a h t ipon t isest i) voisin sa n oa , et t ä nykyä ä n näen kaupungin historiallisena jatkumona – history and continuity, kuten oppiaine brittiläisissä opetusohjelmissa edelleen kin ilm a ist a a n . Ka u pu n ki m u u t t u u koko a ja n , m u t t a sit t en kin m elko pien in a skelin , h it a a st i, ikä ä n ku in r a ska a st i h en git t ä en .

Su om a la ist en a r kkit eh t ien a ja t u st a va lle om in a in en t ä y- delliseksi m iellet t y ka t kos va n h a n ja u u den a r kkit eh t u u - r in vä lillä t u n t u u n yt liioit t elu lt a . Moder n ism i a lka a n ä yt - t ä yt yä va in yh t en ä va ih een a r a ken t a m isen ja a r kkit eh t u u - r in pit kä ssä sa a t ossa .

Tä m ä ei ole m ikä ä n u u si oiva llu s. Va n h oissa ku lt t u u r i- m a issa Moder n Movem en t on koko a ja n m iellet t y va in yh - deksi va ih t oeh doksi, jon ka r in n a lla per in t ein en a r kkit eh - t u u r i elä ä ja voi h yvin . Asia n voi ilm a ist a m yös n iin , et t ä Su om en r a ken n u ska n t a on n u or em pi, h om ogeen isem pi ja modernistisempi kuin melkeinpä missä tahansa muussa maa- ilm a n m a a ssa .

Sa m a n a ika isest i olen a lka n u t n ä h dä ka u pu n gin er ila is- ten intressien moniarvoisena kenttänä. Harmonia osoittautuu m ielet t öm ä ksi t a voit t eeksi, sekä kä yt ä n n össä et t ä in t ellek- t u ellist i, sillä sen edellyt yksen ä on yh den osa pu olen a bso- lu u t t in en yliva lt a . J osku s n ä in on ollu t . Ar kkit eh t on isest i loist a vim m a t ja m on u m en t a a lisim m a t ka u pu n kiym pä r ist öt eivä t t u r h a a n ole per ä isin ju u r i n iilt ä a joilt a .

Ka n sa la isyh t eisku n n a n on löydet t ä vä om a t yh t eist yöh ön per u st u va t m en et t elyt a pa n sa . Tu lokset eivä t eh kä t ä yt ä a r k- kitehtien ja muiden kaupunkiesteetikkojen vaatimuksia. Mutta t ila lle sa a da a n ka u pu n kiym pä r ist öjä , jot ka eivä t pyr i pii- lot t a m a a n fyysisen ilm ia su n t a ka n a va iku t t a via r ist ir iit oja va a n h eija st a m a a n n iit ä . Mon ia r voisu u s ja -m u ot oisu u s ova t it se a sia ssa a in a olleet ka u pu n kien om in a isu u ksia . Yh t e- n ä isyys on la a jim m illa a n kin ollu t va in ka t kelm a llist a .

Tä lt ä poh ja lt a , ja edelleen sivu st a ka t soen , olen sit ä m ielt ä , et t ä m yös a r kkit eh t ien opet u s t u lisi r a ken t a a t oisen la iselle pohjalle. Pääaineeksi voitaisiin nostaa historia. Tällä en tarkoita n ykyisen ka lt a isen opet u ksen lisä ä m ist ä , va a n n ä köku lm a n ja a sen t eiden m u u t ost a .

Ra ken n u ksia ei t u lisi t a r ka st ella it sen ä isin ä ka ppa lein a ku t en n yt u sein t eh dä ä n , va a n osa n a m en n yt t ä , olem a ssa - oleva a ja t u leva a ka u pu n kia . Uu den su u n n it t elu u n u h r a t t u a opet u sen er gia a voit a isiin siir t ä ä t u t kim u kseen . Uskoa kse- n i va in sielt ä löyt yy sit ä ym m ä r r yst ä , jot a kom pleksin en ka u pu n kisu u n n it t elu va a t ii.

Viattomuuteni rakentamisen, arkkitehtuurin ja arkkitehtien suhteen olen menettänyt moneen kertaan. Luotan tietoisuuteen, t iet oon , kr it iikkiin ja h a r kin t a a n . Min u lle r a ken n et u t ym - pä r ist öt eivä t ole it sest ä ä n selviä eivä t kä lu on n ollisia .

Ta va lliset ih m iset , a su kka a t , ka n sa la iset , ka u pu n kila i- set t a i m a a llikot , m illä n im ellä h eit ä it seku kin h a lu a a ku t - su a , pit ä vä t u u sia t a loja pä ä sä ä n t öisest i r u m in a . H e m u o- dostavat mielipiteensä vaistonvaraisesti, nopeasti ja ohimennen.

Min u n m et odin i on t ä sm ä lleen pä in va st a in en . Silt i h u om a a n yh ä u sea m m in oleva n i sa m a a m ielt ä h eidä n ka n ssa a n .

Ym pyr ä on su lkeu t u n u t .

Yksilöit ä on ku in ka pa ljon t a h a n sa . H eidä n kokem u st en sa va r ia a t io on r a ja t on . Ka u pu n gin m er k it yk set voiva t olla minkälaisia tahansa, sillä ne piiloutuvat ihmisten yksityisiksi ajatuksiksi ja asioiksi. Kun oma kokemus ja käsitys yleistetään, m u u t t u u k a u pu n k ik ä sit ys it se a sia ssa u n iver sa a lisek si.

Ka ikkien ih m ist en olet et a a n su h t a u t u va n ym pä r ist öön ja ka u pu n kiin sa m a lla t a va lla , ei a in oa st a a n m eillä ja lä n si- m a issa , va a n m issä t a h a n sa ku lt t u u r issa .

Tä lla ist en t u lkin t ojen t a ka n a va iku t t a a fen om en ologin en ku va m a a ilm a st a , m ikä a in a kin m eillä n ä yt t ä ä oleva n va l- lit seva a r kkit eh t u u r in ja t a it een selit t ä m isen filosofin en pe- r u sm a lli.

F en om en ologia st a on t u llu t t a ika sa n a , jon ka a vu lla m el- kein m in kä t a h a n sa t a it een - t a i t iet een a la n on gelm a t r a t - kea va t . Sen n im een va n n ova t n iin a m m a t t im a iset su u n n it - t elija t ku in t u t kija t , sit ä pit ä vä t it sest ä ä n selvä st i oikea n a sekä jou r n a list it et t ä m u u t h a r r a st elija t . Va in a ja n ja va lis- t u ksen kysym yksen ä pidet ä ä n sit ä m illoin epä ilijä t liit t y- vä t r u ot u u n .

Yhdessä sukupolvessa heiluri on heilahtanut äärimmäisestä poliit t isu u dest a ä ä r im m ä iseen yksilökeskeisyyt een . Mu t t a se m ikä ei ole m u u t t u n u t on yksia r voisu u s, va ih t oeh t ojen ja kr it iikin lä h es t ä ydellin en pu u t t u m in en . Mielest ä n i ke- r ä ä n t ym in en yh den a in oa n kon ven t ion ym pä r ille on jo si- n ä n sä h u olest u t t a va a .

F en om en ologiseen kä sit ykseen , a in a kin sella isen a ku in se su u n n it t elijoiden kesku u dessa m on a st i t ä n ä ä n n ä yt t ä ä ilm en evä n , sisä lt yy su va it sem a t t om u u den siem en .

It se lu en om a a t ekst iä n i t oisella t a va lla . Missä ä n ikä va i- h eessa en ole ollu t en sisija isest i yksilö va a n a in a jon ku n ryhmän jäsen, yhden tai useamman. Tulkinta on yhteisöllinen ja ku lt t u u r in en .

Yh t eisku n t a lu oka lt a a n , t a u st a lt a a n ja h ist or ia lt a a n sa - m a n ka lt a isia la psia ja n u or ia oli pa ljon . P er h eit t em m e a r - vot , t a voit t eet , h a r r a st u kset , ih a n t eet ja pelot oliva t yh t ei- siä , m e n a u r oim m e sa m oille a sioille ja it kim m e sa m oist a syist ä . J a m e kä yt im m e ka u pu n kia m m e, siis om a a osa a m - m e siit ä , sa m a lla t a va lla . Aiku isen a om a ksu in a r kkit eh t ien m a a ilm a n ku va n yh t ä t ot a a lisest i. E ikä n ykyin en kä sit yk- sen i ole sekä ä n a in u t ker t a in en . Su om essa sa m oin a ja t t eli- joit a ei eh kä oli kovin pa ljon , m u t t a m u u a lla E u r oopa ssa sit ä kin en em m ä n .

Meillä oli ja on siis omat osakulttuurimme ja muilla omansa.

Mu t t a er ila ist en ka u pu n kikä sit yst en lu ku m ä ä r ä ei ole r a - ja t on . Ne sit ou t u va t a ika a n , pa ikka a n ja h ist or ia a n . Kyse ei ole kaupungista tai kaupunkilaisista sinällään, vaan näiden u r ba a n ien per u selem en t t ien t ä ydellisest ä k esk in ä isest ä in t egr a a t iost a .

Tä m ä on vä lt t ä m ä t ön t ä , sillä ilm a n ka u pu n kia ei ole ka u - pu n kila ist a eikä ilm a n ka u pu n kila ist a ole ka u pu n kia . Ka n - nanotto sekä filosofinen että käytännöllinen. Asiantuntijoiden m ielest ä se sa a t t a a olla t r ivia a li ja m a a llikkom a in en , m u t - t a m in u n m ielest ä n i ju u r i t ä st ä syyst ä h edelm ä llin en .

P ysyvä t m er kit ykset eivä t syn n y m on u m en t t ien ä ä r ellä koet t u jen a h a a -elä m yst en poh ja lt a . Ne eivä t a va u du t u r is- m in va a n a su kka iden a r kielä m ä n ja pit kä a ika isen kä yt ön ka u t t a . E ivä t kä silloin ka a n ilm a n kiin n ost u st a , pon n ist e- lu ja , t iet oa ja ym m ä r r yst ä .

Ku lt t u u r iseen kä sit ykseen sisä lt yy su va it sevu u den sie- m en .

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Taira toteaa, että etnografisen (uskonnon) tutkimuksen vahvuus on sen kyvyssä tuottaa aineistoja ja tietoa arkielämän kokemuksista ja merkityksistä, myös erilaisilta

Vaikka Suomen Lääkäriliitto suosittaa näkemään johtajan roolin terveydenhuollossa lääkäreillä omana ura-pol- kunaan ja yhtä arvostettuna kuin akateeminen ja kliininen

Arvioinnista saadun tiedon hyödyntämisestä opetuksen ja koulun kehittämisessä rehtorit olivat melko optimistisia, mutta sekä rehtoreiden että opettajien mielestä

ajatuksellisia ja tunne-esteitä muutoksen tekemiseen liittyy, millaiset harjoitukset ja teot vievät muutosta eteenpäin sekä lopulta, mikä käyttäytymisessä ja.

Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina-Vaalimaa Oikorata Espoo-Salo (ESA-rata). Joukhaisselän ja Tuore Kulvakkoselän tuulipuiston YVA Luumäki-Imatra

(Se, että arkikokemuksesta tuttu fysikaalinen ava- ruus on kolmiulotteinen, merkitsee olennaisesti, että voimme kiinnittää siihen koordinaatiston, jossa on kolme toisiaan vas-

Brittitutkija Robert Miles ei väistä omaa puoltaan todetessaan kirjassaan Rasismi ponnekkaasti: “Teokseni on ilmaus sitoutumisestani rasismin vastustamiseen, ilman

Monitieteellinen näkökulma ryhmädynamiikkaan ja ryhmän toimivuuteen Ryhmäilmiöt liikunnassa -teoksen tekstit ovat pääosiltaan Jyväskylän yliopiston liikuntatie- teiden