• Ei tuloksia

Mistä elämäntapamuutoksessa on kyse?

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mistä elämäntapamuutoksessa on kyse?"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

This is an electronic reprint of the original article.

This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Author(s):

Title:

Year:

Version:

Please cite the original version:

All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user.

Mistä elämäntapamuutoksessa on kyse?

Kasila, Kirsti

Kasila, K. (2018, 14.3.2018). Mistä elämäntapamuutoksessa on kyse?. Tiedeblogi.

https://www.jyu.fi/fi/blogit/tiedeblogi/kirsti-kasila-mista-elamantapamuutoksessa- on-kyse

2018

(2)

Kirsti Kasila: Mistä elämäntapamuutok- sessa on kyse?

Tänä päivänä terveystietoa tulee joka tuutista. Luotettavaakin tietoa on paljon tarjolla.

Jostain syystä me ihmiset emme vain ota onkeemme terveyssuosituksia. Monet aikovat tehdä muutoksen, mutta harvempi ryhtyy toimeen. Miksi tieto ei muutu elämäntapoja muuttavaksi toiminnaksi? Mikä meitä liikuttaisi? Miten kummassa meitä voitaisiin kannustaa terveellisiin ravitsemustottumuksiin ja valintoihin?

Tällä hetkellä terveyskäyttäytymisen muutostutkimuksessa mielenkiinto on kohdentunut käyttäytymistä pysyvästi muuttavien mekanismien tutkimiseen.

Tarvitaan tietoa siitä, mitä terveyskäyttäytymisen muutoksessa pitkällä aikavälillä oikein tapahtuu.

Elämäntavan muuttamisessa on kyse monitahoisesta ilmiöstä. Toki joskus

muutospäätös ja sen toteuttaminen voivat tapahtua hyvinkin rationaalisesti. Toisaalta, tutkimuksemme terveydenhuollon ammattilaisten terveyskäyttäytymisen

riskitekijöistä ja muutosaikomuksista vahvisti sen, että vahvakaan tiedollinen perusta ei ole riittävä promoottori muutoksen aikaansaamiseksi.

(3)

Elämäntapamuutos tehdään arkitodellisuudessa, erilaisten elämäntilanteiden ja yllätyksellistenkin tapahtumien moninaisuudessa. Arkitodellisuus voi sisältää muutoksen esteitä, jotka täytyy jollakin tavalla selättää. Koettu väsymys,

aikatauluongelmat niin työ kuin vapaa-ajallakin ja perheen sitoumukset ovat niitä yleisimpiä. Yksilön sisäiset tilat, kuten erilaiset tunteet ja väsymys, ohjaavat tekemään helppoja ja hetkellisesti mielihyvää tuottavia valintoja. Lisäksi ympäristössämme on kaikkialla läsnä viestejä ja vihjeitä, jotka ohjaavat epäsuorasti epäterveellisiin

vaihtoehtoihin.

Omien ajatusten ja tunteiden tiedostaminen ja hyväksyminen sekä niiden erottaminen valinnoista ja toiminnasta ovat ensimmäisiä askeleita pysyvän muutoksen

aikaansaamisessa. Muutoksen tekeminen vaatii myös konkreettisten, käyttäytymistä koskevien tavoitteiden asettamista, toiminnan suunnittelua ja seuraamista. Se

tiedetään, että sosiaalinen tuki kannattelee ja sen hyödyntämistä voi joskus muutoksen keskellä joutua opettelemaankin.

Tutkimuskirjallisuudessa puhutaan itsesäätely- ja tietoisuustaidoista muutosta välittävinä tekijöinä. Ja koska kyse on taidoista, niitä voidaan treenata. Tällä hetkellä tutkimusryhmämme toteuttaa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa kahdentoista keskisuomalaisen kunnan alueella monitieteistä, verkkopohjaista elämäntapainterventiota, jossa osallistujat harjoittelevat tietoista läsnäoloa, oman asenteen ja ajattelun tiedostamista sekä oman toiminnan säätelyä.

Kyseessä on kahden vuoden interventiotutkimus, jossa tutkimme, millaisia

ajatuksellisia ja tunne-esteitä muutoksen tekemiseen liittyy, millaiset harjoitukset ja teot vievät muutosta eteenpäin sekä lopulta, mikä käyttäytymisessä ja

terveysmittareissa muuttuu. Tutkimus tuottaa kullanarvoisia vastauksia alussa esittämiini kysymyksiin.

Kirsti Kasila, terveyskasvatuksen lehtori, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, 14.3.2018

URN:NBN:fi:jyu-201803121709

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kaikki eivät kuitenkaan hyväksyneet tätä käännettä kritiikittä erityisesti siihen yhdistetyn dualismin vuoksi. Esimerkiksi Reganin ja Singerin kanssa samaan aikaan

Deleuze puhuu sepitteen voimista aikakuvaa käsitte- levässä teoksessaan Cinéma 2 (1985), jossa hän erottelee toisistaan erilaisia kuvajärjestelmiä.. Deleuzen mukaan

Tieteellisen lehden toimitustyöstä saattaa olla huvin lisäksi myös hyötyä: Eloren enti- sestä päätoimittajasta Karina Lukinista on tullut Studia Fennica

10.6.1974: Valtion henkilökuntakoulutuksen neuvottelukunta saa valmiik- si kannanottonsa »valtion hallintoyksiköid е n ja opetusministeriön alaisten

Myös hän pitää kuitenkin tärkeä- nä sitä, että eri toimijoiden roolit opiskelijoiden ohjauksessa määriteltäisiin selkeästi institutio- naalisella tasolla..

Roberts (1990, 222) kirjoittaakin Newmanin The Idea of Universityn sataa vuotta juhlistavassa teoksessa, että ”ei ole enää mahdollista kirjoittaa tuon nimistä kirjaa

Monitieteellinen näkökulma ryhmädynamiikkaan ja ryhmän toimivuuteen Ryhmäilmiöt liikunnassa -teoksen tekstit ovat pääosiltaan Jyväskylän yliopiston liikuntatie- teiden

Kaikki tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että Suomi on metsiensuojelussa kärkimaiden joukossa maailmassa, millä perusteella toimikunta saattoi todeta, että ”metsien suojelu