Julius Siik- Karstulan ensimmäinen levylaulaja · DIGI

Julius Siik — Karstulan ensimmäinen levylaulaja

M a r t i n S iik in e n g la n n i n k i e lis e n k ir j e e n tie to je n p o h j a l t a k i r j o i t t a n u t O lli I h a n t o l a .

K a r s t u l a n k i r k o n k i r j a t k e r to v a t

Karstulan seurakunnan kirkonkir­

jojen mukaan Juliu s Siik syntyi K ars­

tulassa 15.5.1885 K im ingin kylässä Vähä-M öttölän talon Kotam äen to r­

passa. Hänen lapsuudestaan ei ole tietoja säilynyt. Seuraava m erkintä kirkonkirjoissa on, että Ju liu s Siik muutti 14 vuotiaana töihin Piilolan taloon rengiksi. Ripille hän pääsi vuonna 1901 eli norm aalisti 16 vuo­

den ikäisenä. Silloin hän oli K im in ­ gin Rautatehtaalla töissä. Sen jälkeen Juliu s Siik oli töissä eri taloissa renki­

nä H aapaniem essä ja K im ingillä vaihtaen lähes vuosittain taloa.

K i r k o n k a tta ja k s i

K irkonkirjojen mukaan vuoden 1905 jälkeen Juliu s Siik siirtyi taas Kim ingille Rautatehtaalle. M artin Siikin mukaan hän työskenteli seppä M atti Seppälän apulaisena. He asen­

sivat mm. Karstulan kirkkoon kupa- rikattoa. Sekin olisi jo saavutus nuo­

relle miehelle.

M u u t to A m e r i k k a a n

Vuonna 1907 Juliu s Siik meni nai­

m isiin "esim iehensä” tyttären M aria Lydia Seppälän kanssa. M aria oli Karstulan kirkonkylässä om pelijana.

Toimeentulo ei kuitenkaan tyydyttä­

nyt nuortaparia, vaan heidän tulevai­

suudensuunnitelmissaan oli muutto Am erikkaan. Karstulassahan oli sii­

hen aikaan paljon esim erkkejä m uu­

tosta valtameren yli. Sinne oli m uut­

tanut jopa Juliuksen isä H eikki Siik muiden lapsiensa kanssa. Hänen luokseen Negauneen M ichiganiin kaivokselle he muuttivatkin vuonna 1910. Heille syntyi jo Karstulassa poi­

ka M artti, joka oli alle kaksi vuotias muuton aikana. Karstulan kirkonkir­

jojen viim einen m erkintä Ju liu s Sii- kistä on: Itseellinen Ju liu s H eikin poika Siik muutti Am eriikkaan

vuonna 1910 mukanaan vaimonsa M aria ja poikansa M artti.

M u u t to ja ja y h d i s ty s to i m in ta a Amerikassa nuoripari etsi itselleen paikkaa asua. Sukulaisten suostutte­

lemana he m uuttivat ensin W isconsi- nin osavaltioon Hurleyhyn ja sieltä naapurikaupunkiin Ironwoodiin.

Heille syntyi kolme lasta Aaro, Irene ja Vellamo. Valitettavasti Irene ja Vel­

lamo kuolivat pieninä lapsina.

Ju liu s Siik työskenteli virvoitusjuo­

matehtaassa. Vapaa-aikanaan hän ja hänen vaimonsa osallistuivat aktiivi­

sesti paikkakunnan suomalaisyhtei- sön toim intaan. He toim ivat seura­

kunnassa, raittiusseurassa ja Kaleva- la-seurassa. M aahanm uuttajat p iti­

vätkin vieraalla maalla paljon yhteyk­

siä toisiinsa, koska useim m at eivät osanneet englannin kieltä. Seurakun­

nassa Juliu s Siik osallistui kuoron toim intaan. Hän lauloi myös m ies­

kuoro Liitossa. M usiikista oli tullut osa hänen elämäänsä. H än halusi ke­

hittyä laulajana sekä oppia lukemaan nuotteja ja englannin kielen hyvin.

Työnsä ohella Juliu s Siik aloittikin opiskelun Suomi Collegessa, jossa hän opiskeli laulua.

M u u tto C h i c a g o o n

Vuonna 1992 Juliu s Siik perhei-

■Hl f

m

K u lttu u ri- ja siv isty sto im en jo h ta ja T uu la T ak k ala v a sta a n o tti Ju liu s Siikin levytyksistä teh d y n n a u h o itu k se n säilytettäväksi K a rstu la n K o tis e u tu a r- k isto o n . Ju liu s Siikin ään i o n p a la n n u t k o tip itä jä ä n sä .

51

neen muutti Chicagoon. M aria Sii­

lein veli Em il Seppälä pyysi Juliusta peltisepäksi om istam aansa yhtiöön.

N äin Juliu s Siik jatkoi Amerikassa Karstulassa opittua työtä.

Chicagossa Siikit jatkoivat yhdis­

tystoimintaansa. He toim ivat aktiivi­

sesti suomalaisten luterilaisessa seu­

rakunnassa. Koko perhe lauloi seura­

kunnan kuorossa. Juliu s Siik toim i kuoron johtajana ja jatkoikin sitä kolmenkymmenen vuoden ajan.

Julius Siik oli pidetty laulaja ja niinpä hän esiintyi yksinlaulajana monissa seurakunnan ja suomalaisen yhteisön tilaisuuksissa. Äänialaltaan hän oli baritoni.

Levylaulajaksi

C olum bia Recording Company pyysi Juliu s Siikiä laulam aan levylle suomalaisia lauluja vuosina 1931— 32. H än lauloi 17 laulua. M o­

net niistä olivat tuttuja suomalaisia kansansävelmiä kuten: Ähä-ähä, H ei­

lani soitteli. Senpä tähden ja M inä laulan sun iltasi tähtihin. Levyt olivat

suomalaisten keskuudessa suosittuja ja niitä myytiin paljon. Ju liu s Siik sä­

velsi myös itse kaksi laulua — "S u o ­ men sotilas” ja ”Aina M uistan”.

Merkittävä kuoronjohtaja

Juliu s Siikistä oli tullut merkittävä kuoromies Amerikassa. Hän oli pe­

rustamassa kolmekymmenluvulla Chicagoon mieskuoroa Pohjolan po­

jat, joka vaihtoi nimensä myöhem­

m in Sibeliuskuoroksi. Se esiintyi m o­

nien vuosien ajan.

Tunnustuksena kuorotoim innas­

taan johti Julius Siik Chicagon m aail­

mannäyttelyssä vuonna 1933 Suo­

men kuoroa, jossa lauloi 4 8 miestä.

Esitys sai erinom aiset arvostelut pai­

kallisissa lehdissä.

Presidentti Kekkonen kuulijana

Siikit toimivat aina aktiivisina suomalaisseurojen jäseninä. Julius kuoron johtajana ja laulajana ja M a­

ria sanom alehtikirjoittajana. Hän kirjoitti Am erikan Suomettareen ja

Päivälehteen. Aktiivisen toim intansa vuoksi he olivat järjestelijöinä m onis­

sa tilaisuuksissa, joissa oli läsnä suo­

malaisia tunnettuja taiteilijoita.

Suomen olym piajoukkue matkusti Los Angelesin kisoihin vuonna 1932 Chicagon kautta. U rheilijoille järjes­

tettiin siellä tervetuliaistilaisuus.

O lym piajoukkueen johtajana oli U r­

ho Kekkonen. H än piti erityisesti J u ­ lius Siikin lauluista ja vaati m onia uusintalauluja. M yöhemmin olles­

saan Suomen presidenttinä muisti Kekkonen Juliu s Siikiä täm än tilai­

suuden lauluista.

Suomalaisia loppuun asti

Karstulalainen sitkeys ja työteliäi- syys oli periytynyt Siikin pariskun­

taan. M olem m at edistivät suom alai­

sen kulttuurin perintöä Amerikassa m onin m erkittävin tavoin. He eivät koskaan unohtaneet suomalaisia ja karstusia juuriaan. Juliu s Siik kuoli vuonna 1966 ja M aria Lydia Siik vuonna 1977.

C E N T R A L H 1 S C 0 N S I H

F A L L 1992

It is alv;ays a p l e a s u r e to h e a r f r o m o u r e f f o r t s to p u b l i s h this F I N N T A L K to t h e r e a d e r s . S u u r i k i i t o s - A bii

* * * * * * * *

T A L K

M N N - A H E R 1 C A N C L U B

S Y K S Y 1992

o u r "club m e m b e r s . " W e t h e n kr.ow that N e w s l e t t e r is a p p r e c i a t e d a n d of v a l u s

■ t h a n k y o u for y o u r e n c o u r a g e m e n t .

* * * * * * * * * * *

A r e a l s u r p r i s e for M a r t i n Siik, our edi t o r , w h o w a s s e n t a c o p y of a

C e n t r a l F i n l a n d n e w s p a p e r by M a r t h a S c o t t in M i c h i g a n . T h e J u l y i s s u e h a d a p i c t u r e a n d a long, interestir.g a r t i c l e a b o u t his f a t h e r , J u l i u s Siik. The a r t i c i e s a i d he w a s f r o m K a r s t u l a a n d f i r s t to r e c o r d 1'7 s o n g s o n r e c o r d s for C o l u m b i a R e c o r d i n g Company. Y o u r e d i t o r is s t i l l m y s t i f i e d as to h o w t h e y got h i s p h o t o g r a p h and so m a n y d e t a i l s of h i s life. B y the way, the r e c o r d i n g s w e r e m a d e in 1931 and a r e s t i l l p l a y e d at c e r t a i n t i m e s on F i n n i s h R a d i o . Yes, M a r t i n has ali of h i s '78 RPM r e c o r d s , b e a u t i f u l m e m o r i e s a n d a h e r i t a g e c o l l e c t a b l e .

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

K a rstu la n n im i p ääsi "ju lk isu u te e n ” k u n M a rtin Siik k irjo itti F in n ta lk le h te e n K a n sa n m u siik k i-in stitu u tin artik k e lista . K o k o V iisp iik k isen a r ­ tik k elik in ju lk aistiin siinä.

52

M onet ovat tiedon tiet eli m iten saatiin Julius Siikistä tietoja joululehteen

M aailm a on suuri ja välimatkat pitkiä. Radioaallot ja posti lyhentävät niitä. Tieto kulkee helposti, jos on kulkeakseen, eikä sille aseteta turhia rajoja. N iin kävi viime vuonna halut- taessamme tietoja Karstulassa synty­

neestä Julius Siikistä.

Lauluja lännen kultalasta

Kaustisilla toim iva Kansanm usiik- ki-instituutti julkaisi am erikansuo­

malaisten laulajien levytyksiä kooste- levyllä. Siihen oli koottu heidän levy- tyksiään vuosilta 1 9 0 7 — 1938. Eräs laulajista on Karstulassa syntynyt J u ­ lius Siik.

K ansanm usiikki-instituutti julkai­

si paikallislehdissä levystä artikkelin, jonka tarkoituksena oli saada lisätie­

toja levyn laulajista. V iiden Kunnan Sanom at julkaisi artikkelin, jossa ha­

luttiin tietoja Juliu s Siikistä.

V iid en K unnan Sanom illa on laaja levikki

V iispiikkinen tulee tilattuna lähes jokaiseen talouteen Karstulan seudul­

la. Sam oin se tulee monille täältä muuttaneille. N äin sen sai M ichiga­

niin M artha Scott. Hän tunsi Julius Siikin pojan M artin Siikin ja lähetti tälle kopion artikkelista. Kansanmu- siikki-instituutti sai näin tarvitse­

maansa lisätietoa Juliu s Siikistä.

M artin Siikillä oli jo yhteydet K arstulaan

Tätä ennen oli M artin Siikillä jo ol­

lut puheyhteydet Karstulaan. H än on radioam atööri kutsunaan W 9 P Z P ja on ollut yhteydessä karstulalaisen H enri Möksyn kanssa. H än oli kut­

suissaan halunnut yhteyttä syntymä- pitjäänsä Karstulaan, ja kutsu oli kuultu Möksyn radiossa ja siihen tie­

tenkin vastattiin.

K arstula pääsi F in n talk lehteen

K a n sa n m u siik k i-in stitu u tin ju lk aisem a levyn k an sik u v a.

sä ajan mukana am erikansuom alais­

ten yhdistyksissä. Se on tullut hänelle perintönä vanhemm iltaan. Jäätyään eläkkeelle pitkäaikaisesta työstään hän on toim inut toim ittajana am eri­

kansuomalaisten kirjelehdessä, joka on nimeltään Finntalk. Tähän lehteen pääsi kuntam m e nim ikin ja julkais­

uinpa siinä myös V iiden Kunnan Sa­

nomien artikkeli Ju liu s Siikistä.

Finntalk on monistettu kirje, joka lähetetään Suomi klubin jäsenille.

K lubi ylläpitää ja elvyttää suomalais­

ta kulttuuria ja kieltä jäseniensä kes­

kuudessa lehden avulla ja järjestä­

mällä erilaisia tilaisuuksia.

Ju liu s Siikin ääninauha K arstulan kotiseutuarkistoon

Radioyhteyksissä H enri Möksyn kanssa sai M artin Siik kuulla Karstu­

lan seudun joululehdestä. Lähetimme sen hänelle ja mukana toiveen, että hän kertoisi isästään, jotta me voi­

simme k irjoittaa hänestä. Samalla pyysimme nauhoitusta hänen lauluis­

taan talletettavaksi kunnan kotiseu­

tuarkistoon. M artin Siik lähetti nau­

han sekä tietoja isästään. N äin Julius Siikin ääni on palannut kotiseudul­

leen.

O lli Ih a n to la

53