Rauhaa, hiljaisuutta, rantaa ja vettä olivat lomailevat saksalaisturistit saa
puneet maastamme hakemaan. Tietysti luonto, nähtävyydet, ihmiset ja yleis
kuva maastamme olivat matkailevien tavoitteena. Mutta jäljempänä he saa
vat itse kertoa matkansa vaikutel
mista.
Elokuun alkupäivinä olivat nämä miellyttävät, kaukaiset vieraat ilmesty
neet Karstulan leirintäalueelle. Sama
na päivänä käytiin jo tuttavia tervehti
mässä, kutsuttiin heidät vierailulle asuntovaunuihin ,ja niin jatkui kanssa
käymistä runsas viikko. Lähtöä edeltä
neen päivän iltana oli rattoisa seurus- teluhetki suomalaisten ystävien luona.
Tärkeimmät "jutelmat” talletti ääni
nauha ja tulkkina toimi abituura Jyrki Iivonen.
Milloinka lähditte Saksasta tälle matkalle?
— Olemme lähteneet heinäkuun 19.
p:nä aamulla Kieliin, sieltä autolautal
la Osloon, Lillehammeriin, Trondhei-
Töinen vasemmalta rva Olga Buck, viides vas. hra Henry Tuxen sekä oikealta vasemmallle lukien hra W ilhelm Buck, Hans-Jurgen Buck, rva Christel W ilmer ia hra V olker Wilmer.
Hampurilaisia vieraita Karstulan leirintäalueella
miin ja Narvikiin. Täältä Haaparan
taan, Tornioon, Kemiin, Ouluun, Kok
kolaan ja sitten Karstulaan. Huomen
na lähdemme Mikkeliin, Lappeenran
taan ja sieltä Helsinkiin, josta lähdem
me lautalla perjantaiaamuna 23. päi
vänä Lyypekkiin. Sieltä ei olekaan kuin parin tunnin matka Hampuriin.
Miksi juuri Suomeen matkustitte?
— Täällä on vettä, metsää ja rau
haa. Ja ennen kaikkea: ihmiset ovat olleet meitä kohtaan hyvin ystävälli
siä.
Kaksi vuotta sitten olette olleet Suomessa. Oletteko aikaisemmin teh
neet ulkomaanmatkoja?
— Viisi vuotta sitten olimme Nor
jassa, ja kaksi vuotta sitten kävimme vain Suomessa.
Miksi tulitte takaisin juuri Karstu
laan?
— Täällä on kaunis leirintäalue, ja kuten jo sanoimme, rantaa ja rauhaa, ja kun tapasimme miellyttäviä ihmisiä.
Teimme silloin tuttavuutta hyvin miel
lyttävien ihmisten kanssa. Tulimme tapaamaan heitä ja lepäämään.
Mitä kielteisiä puolia olette havain
neet Suomessa?
— Kielteisiä? En osaa sanoa mitään negatiivista. Saksassa elämänmuoto on kiihkeämpää ja nopeampaa, täällä on rauhallista ja kokonaan toisenlaista.
Myös ihmisissä on samaa rauhallisuut
ta. Voisimme tietenkin matkustaa Ita
liaan, Espanjaan ja muihinkin maihin.
Mutta juuri e.m. syystä tulemme mie
luimmin Pohjoismaihin. ( "H Y T T Y SET”, sanoo rva Buck väliin.)
Olisiko leirintäalueessamme mitään toivomisen varaa?
—• Kyllä. Sen voimme sanoa: uudet
vessat ja peseytymismahdollisuudet.
Järven vesi on liian kylmää. Ja nykyi
siä vessoja ei voi vielä vessoiksi sanoa.
Kalajoella oli aivan ensiluokkaiset pai
kat, mutta täällä on kyllä paljon rau hallisempaa, joka on suuri etu. Jos tänne saataisiin mainitut parannukset, olisi tämä paikka aivan Kalajoen ve
roinen. Tarkoitan turistien käydä ohi- kulkumatkallaan täällä lepäämässä, ielttapaikat olisi myös saatava parem
mat. Nyt niitä ei ole ollenkaan. Sitten täällä puhutaan myös monessa paikas
sa saksaa, kaupoissakin. Siitä erikoi
sesti piaimme, että meille esiteltiin niin hyvin kaikkea Karstulan Ostokes- kuksessa, herra Heikkinen (Ekonomi Pentti Heikkinen, hän on matkailulau
takunnan puheenjohtaja, selitettiin asiaa), niin, häneen me olemme erit-
->
25
täin tyytyväisiä. Hän oli meille kovin ystävällinen.
Oletteko tyytyväisiä matkan varrel
la saamiinne ruokiin, mm. leirintä
alueiden palveluun? Voitteko osta.
haluamianne ruokia?
— Kyllä me useimmissa paikoissa olemme saaneet leirintäalueiden myy
mälöistä kaikki. Norjassa mm., mutta ei täällä Karstulassa. Yleensä täällä Suomessa on täytynyt käydä ostamassa kaupungeista tai kirkonkylistä. Ostai
simme tietenkin mieluimmin leirintä
alueen myymälästä, jos siihen olisi mahdollisuus. Toivoisimme, että sai
simme lihaa, maitoa, voita, munia ja vihanneksia. Kananmunat ovat täällä kalliimpia ( !) kuin Saksassa, liha taas halvempaa.
Jouluun on pitkä aika, mutta kysyi
simme siitä huolimatta, millaisia jou
lutapoja, ruokia jne. on teillä Sak
sassa?
— Keskustelustamme päätellen meillä on aika paljon samanlaisia ta
poja kuin teillä täällä Suomessa. An
namme lahjoja, jotka ostetaan jo hy
vin aikaisin ja talletetaan jouluaattoa varten. Aattoiltana klo 20 (? ) on ta
pana käydä kirkossa jumalanpalveluk
sessa. Kynttilöitä polttavat haudoilla vain katoliset, eivät protestantit. Uu
denvuoden yönä kyllä. Hanhea syö
dään yleisesti, mutta kyllä sianlihaa
kin. Sitten on meillä joulukuusi, joka on tavallisesti iso.
Millainen käsitys saksalaisilla on maamme politiikasta?
— Me emme kyllä halua puhua po
litiikasta. Me olemme tulleet tänne tu
risteina, emmekä ole kiinnostuneet po
litiikasta. Haluamme nähdä uusia ih
misiä, uusia paikkakuntia ja levätä.
Voimmehan nyt tietysti sanoa, että me uskomme Neuvostoliitolla olevan jon
kin varren vaikutusta Suomen politiik
kaan, ulkopolitiikkaan varsinkin, ja tiedämme Suomen olevan vilkkaassa taloudellisessa kanssakäymisessä Neu
vostoliiton kanssa. Omasta politiikas
tamme emme sano mitään. Meillä on ollut raskas sota kestettävänä. Siksi emme halua sitä muistella. Olemme tulleet tänne tapaamaan ystäviämme ja lepäämään.
Me kiitämme saamastamme haastat
telusta ja niistä ystävällisistä sanoista, joita olemme osaksemme saaneet!
(Vapaasti suomennettu käydystä keskuste
lusta! )
D ie Familien Buck und Tiixen in Deutch- land
W ir alle sind sehr froh dariiber, dass es Euch in Karstula so gut gefallen hat, denn im vorigen Sommer besuchtet Ih r ja schon das zweite Mal Karstula. Willkommen wieder hier!
D er Ausflugsausschuss von Karstula und die Pflegerin des Campingplatzes hoffen, dass unser Campingplatz Euch dann noch besser bedienen könnte.
Gute Weihnachten und ein Gliickliches Neues Jahr wiinschen Eure Bekannten in Karstula.
