Aapo Abraham Päkäri hiihti maailmanennätysvauhtia
H anget ne haastaa, tuulet ne kenkää:
Hiihtäjät, hiihtäjät tulkaa j a menkää!
Tuiskut ne käyvät tuolta j a täältä, korpien alta j a pilvien päältä.
Viestiä viekää, viestiä tuokaa, ristiin j a rastiin latuja luokaa!
Tuiskut ne käyvät tuolta j a täältä, korpien alta j a pilvien päältä.
Rientäkää kauas kaipuunne määriin!
Maineenne kulkee maailman ääriin.
Tuiskut ne käyvät tuolta j a täältä, korpien alta j a pilvien päältä.
äin hehkutti Keuruun Kisailijoiden
"hovirunoilja” E in a ri V uorela seudun hiihtäjiä maineen tiellä vuonna 1927.
Olihan Keurusseutu kasvattanut jo 1800-luvun lopulla ja seuraavalla vuosisadalla joukon suomalaisia suurhiihtäjiä, joista tunnetuimpina olivat Holmenkollenin valloittaja A nton Collin ja maailmanmestari M atti Raivio. Muina
suurhiihtäjinä mainitaan usein myös isä A sarias A utio ja poika A sseri sekä K ustaa R antanen.
Suomalaisessa urheilukirjallisuudessa on harvoin mainittu Aapo (Abraham) Päkäriä, joka tavoitteli tosissaan silloin noteerattuja tasamaahiihdon epävirallisia maailmanennätyksiä.
Tunnettu urheilukirjailija Ju ssi K irjav ain en on maininnut Päkärin nimen ja rakennusmestari K aarlo Lehm ola kirjoitti hänestä paikallisissa lehdissä. Aapo syntyi 31.1.1866 H erm an S am ulinpoika P ä k ä rin ja M aria Stiina Päkärin perheeseen Liesjärvelle. Isä Herman toimi metsänvartijana ja perhe asutti Lapinsalmen rannalla Päkärin torppaa. Kun tuohon aikaan lapsillekin annettiin sukunimi, sai Aapo torpan mukaan Päkärin nimen.
Aapon ei tiedetty nuorena hiihdelleen, kun hän toimi Paljakan talossa renkinä. Nuorella miehellä oli syntymälahjana hieno tenoriääni, ja laulullaan hän kai hurmasi ja nai Lihjamon talon piian H ilda R aution.
Aapo Päkärin jälkeen nousi Liesjärvellä v. 1874 sy n tyn y t Asarias Autio hiihtom aailm an huipulle.
M etsätöissä h u h kin u t "jätkä” löi viikon lopul
la kirveensä kantoon ja hiihti voittajaksi niin kotim aassa kuin siirtolaisena Yhdysvalloissakin, jossa hänet nim ettiin m aailm anm esariksi. Kuvan
lahjoitti tuom ari E.A.Aaltio A n tti Pekkalalle.
Nuoripari asettui asumaan Liesjärvelle Myllymäen talon torppaan, kunnes Aapo joutui sotaväkeen Vaasaan. Siellä tarmokas
mies kohosi jefereitteriksi. Se oli korpraaliin rinnastettava sotilasarvo Suomen valkoisessa armeijassa. Pataljoonassa mies oppi sekä lukemaan että hiihtämään.
Hiihtokuntonsa ansiosta hänet laitettiin 1893 junaan ja matkalle M ikkeliin vanhanväen
ensimmäisiin hiihtomestaruuskilpailuihin.
Siellä tavoiteltiin joukolla 30 kilometrin maailmanennätystä. Aapo Päkärikin alitti kuulun suurhiihtäjän A apo L uom ajoen entisen ennätyksen 2.13,32 hiihtämällä ajan 2.08,54.
Kolme miestä ennätti kuitenkin Aapon edellä maaliin, ja ennätys kirjattiin tarkka-ampuja Heikkiselle Oulun pataljoonasta ajalla 2.04,31.
Seuraavana vuonna Aapo tavoitteli Vaasassa 20 kilometrin maailmanennätystä. Vauhti 84
oli mahtavaa ja voittoaika kuulutettiin ensin maailmanennätykseksi. Harmi, että tarkistusmittauksessa matka osoittautui 800 m etriä liian lyhyeksi. Jälkikäteen laskettiin, että täydellä matkalla Aapon ajaksi olisi tullut 1.11,15. M aailmanennätys j äi hiihtokuningas Ju ssi R itolalle, joka edellisenä talvena sai Helsingissä ajan 1.17,38.
Kolmas maailmanennätyksen tavoittelu tapahtui Keuruulla 22.2.1896. Matka olijalleen 20 kilometriä. Lähtöpaikka oli satamassa, talvehtivien laivojen Keurun ja Elias Lönnrothin välissä. Kymmenien hiihtäjien joukossa olivat Teiskosta tulleet Pohjois-Hämeen parhaat hiihtäjät H eikki K uusniem i ja H eikki H elenius.
Kisan voitti Goljatin kokoinen 191-senttinen ja 105 -kiloinen Heikki Kuusniemi ajalla 1.16,36.
Toinen oli hänen serkkunsa Helenius ja kolmas Aapo Päkäri. Jussi Ritolan maailmanennätys todettiin nyt kaatuneeksi ja keuruulaiset järjestivät komeat juhlat, jotka kestivät aamuun.
Järjestäjät lupasivat syöttää ja juottaa serkuksia vaikka viikon, mutta miehet läksivät seuraavana päivänä kotimatkalle.
Ilmeisesti Aapo Päkäri oli kaksi vuotta aikaisemmin Vaasassa elämänsä kunnossa, sillä siellä Kuusniemi jäi toiseksi ja Helenius neljänneksi.
Kisailijoiden historiaa kirjoittaessani törmäsin erääseen pakinaan, jossa K ustaa A irik k ala muisteli vuosisadan alun tai edellisen
vuosisadan hiihtokilpailuja. Lukija voi arvioida, oliko näissä muistoissa kyse edellä mainitusta maailmanennätyskokeesta vai tuliko Kuusniemi myöhemmin todella kanttorina kilpailemaan Keuruulle?
N äin A irik k ala muisteli:
Olipas sellainenkin lylynlykkijä kuin
P oskijärven Taavetti. Hän kertoi muistojaan Keuruun entisistä hiihdoista näin:
”K erran pidetiin tulipalopakkasella kilpailut. Lähtö oli Lapinsillan p ielessä j a siihen palattiin K aunissaari kierrettynä.
O sanottajina oli muun muassa kuulu
voimamies j a sen ajan urheilija Kuusniemen Heikki, Tampereen kanttori. Suuri nuotio p a lo i maalipaikalla, jo s s a toimitsijat
turkeissaan j a töppösissään odottelivat
Liesjärvellä v. 1866 syntyneestä ja Päkärin tor
passa kasvaneesta Aapo (Abraham) Päkäristä kehittyi Suom en armeijassa arm oton tasam aa- hiihtäjä. V 1894 hän hiihti Vaasassa 20 kilom et
rillä m aailm anennätysvauhtia, m u tta m atka oli tarkistuksessa 800 m eriä liian lyhyt. Vuonna 1901 otetussa kuvassa Aapo on jo 35-vuotias. Kuva Kyösti Pahkamäen.
kilpailijoita, välillä käyden paikalle
pystytessä teltassa kovaa teetä hörppimässä.
”Kuinkas kävi?, kysyin Taavetilta. Minä voitin j a Heikki tuli toiseksi, palkinnot m enivät päinvastoin. ”
Kuusniemen tyyli oli tuomareiden - m ielestä kauniinpaa kuin hänen. Mikäli Taavetti muisti oikein, otettiin sillä kerralla tyyli huomioon niin kuin myöhemmin mäenlaskussa ”
Aapo Päkäri palveli armeijaa 12 vuotta ja tuli sitten Keuruulle Korpelan talon isännäksi.
M aanviljelys ei ilmeisesti antanut toimeentuloa;
perhe muutti Kokkolaan, jossa mies pääsi metsätyö nj ohtaj aksi.
Osm o K ärk k ä in en
85
