Suamalauteti puolue
3 { w u > t iila ö A U
Suomalainen puolue toimi Suomessa vuo
sina 1860 - 1918 ja sai alkunsa kansalli
suusaatteen, ja varsinkin kielitaistelun myötä. Aatteen isä oli J. W. Snellman (1806 — 1881). Hänen roolinsa merkittä
vyys tuli esille noin 1863 kieliasetuksen voimaantulon ja suomenkielisten oppi
koulujen perustamisen yhteydessä. Snell
manin johdolla vaadittiin suomenkielen aseman nostaminen ruotsinkielen rinnal
le. Ruotsihan pysyi maan virallisena pää
kielenä aina vuoteen 1902 saakka. Muita puolueen merkittäviä valtakunnallisia johtajia olivat mm. Yrjö-Koskinen, Da- nielson- Kalmari, Paasikivi ja Ingman.
Suomalainen puolue edusti vuosina 1882 - 1894 lähinnä pappis- ja talonpoi- kaissäätyjä, kun taas aatelisto ja virkamie
het kuuluivat ruotsalaiseen puolueeseen.
Nuorsuomalaiset erosivat omaksi puolu
eekseen senaattiin vuonna 1894. Vuosina
1 8 9 4 — 1907 puoluetta nimitettiin vanha
suomalaiseksi puolueeksi. Puolueen toi
minta oli Venäjän sortokausien aikana maltillista, myöntyväistä: suhteet keisariin säilytettävä hyvänä ja virkoja piti pyrkiä säilyttämään suomalaisten hallussa.
JCa^stulidaisia vidtiopäiuäniiefiiä, jotka edustivat suomalaista
puoluetta:
Talollinen Elia Henrikinpoika Krook, o.s.
Möttönen, säätyvaltiopäivillä 1867 talon- poikaissääty. Puolueen juurrutti Karstu
laan todennäköisimmin juuri E. Krook ja Karstulan kirkkoherrat Albert Ingman, Gummerus ja Wesamaa.
Talollinen Juho Möttölä, 1882, talon- poikaissääty.
Agronomi Emil Krook (myöh. Weka- ra), talonpoikaissääty. Hän oli myös jäse
nenä pitäjittäin kootussa Suuressa lähetys
tössä, joka oli viemässä venäläistämistä vastustavaa Suurta Adressia (kymmenessä päivässä koottiin 522931 allekirjoitusta, joista 1848 Karstulasta) keisarille Pieta
riin.
Kirkkoherra Julius Gummerus 1894, 1897, 1899 ja 1900, pappissäädyn edusta
jana.
Kauppias K. J. Warvikko säätyvaltio
päivillä 1905 - 1906.
Vuonna 1906 saatiin äänioikeus — ja eduskuntauudistus, tapahtuma, joka johti mm. Karstulan suomalaisen seuran perus
tamiseen 18.2.1906. Seuraan kuului pai
kallisosastoja, joita toimi mm. Kirkonky
lällä, Kangasaholla, Vastingilla, Vahangal
la.
Venäjän acMati aikaisten eduskuntien ke kotiapuna:
Vuosi RKP Suomal. Nuorsuom. Kansanpuo Maalais Sos. dem. Kristillinen
puolue puolue lue liitto puolue työväenpuol.
1907 24 59 26 - 9 80 2
1916 21 33 23 - 19 103 1
1917 21 32 24 5 26 92 -
Karstulassa vuoden 1907 eduskuntavaaleissa suomalaista puoluetta äänesti 1839 henkilöä.
Vuodat 1911 edusftuntanaaiien ääntenjakautuma puolueittain
JlaHstulasAu:
Suomalainen puolue ... 1377 Nuorsuomalainen puolue... 144 Kansanpuolue...—
M aalaisliitto... 37 Sos. dem. puolue...4 86 Kristillinen työväenpuolue...46
Kuten vaalituloksista näkyy, oli Karstula voimakasta Suomalaisen puolueen kanna
tusaluetta. Lähin vertailukohde on Saari
järvi, jossa puolueen kannatus jäi 894:ään.. Suhteellisesti erityisen voima
kasta Karstulan äänestysalueista puolueel
la oli Kangasaholla (eteläinen äänestys- alue) 200 ääntä.
SUiolueen sisäisestä toiminnasta
3iwiAtulasAU
Myös puolueen valistustoimista johtuen Karstulan isäntiä kuului Maalaisseuraan ja emäntäväkeä Marttoihin. K.o. seurat jär
jestivät mm. maatalousnäyttelyitä ja kurs
seja. Martat toimivat vapaussodan ja maa- talousnäyttelyiden muonittajina.
Pohjanmaalla nuorisoseurat vastasivat nuorison valistuksesta, mutta Kangasa
holla toimi suomalaisen puolueen innoit
tamana Kangasahon suomalainen seura 1912 - 1918. Seuran periaatteina olivat tietysti isänmaallisuus, sivistys, raittius ja yhteishenki. Toiminta perustui erilaisten teemojen merkeissä järjestettäviin ilta
miin ja illanviettoihin. Varsinaisen ku
koistuksensa seura saavutti Vaito Pesolan ja rva Helmi Pesolan ollessa Kangasaholla opettajina 1912 - 1919. Pesolat olivat erittäin musikaalisia ja esiintymistaitoisia seuran vetäjiä. Mitään seurantaloahan ei kylällä ollut, joten koulutilat olivat myös iltaisin ja viikonloppuisin ahkerassa käy
tössä. Suurimmat juhlat järjestettiin aina Kirkonkylällä nuorisoseuran talossa. Il
lanvietoista saadut tulot käytettiin seuran toimintaan. Hyväntekeväisyyttä harras
tettiin ”Keittolailtamilla”, joilla saatiin järjestettyä kouluruokailu Kangasahon vähävaraisille oppilaille. "Ruuanvalmis
tukseen saatiin tarpeeksi perunoita, lihaa, jauhoja, ryynejä ja maitoakin talollisten lahjoituksina. Koululla pidettävistä ilta
mista saadut tulot riittivät keittäjän palk
kaamiseen”, kertoi sanomalehti Suomalai
nen 4.1.1915.
Kangasahon suomalaisessa seurassa toi
mi näytelmäpiiri, lausunta- ja puhepiiri, naiskuoro, mieskuoro, lapsikuoro ja seka
kuoro. Kouluikäisille ja vanhemmalle vä
elle järjestettiin liikunnallista toimintaa, hiihtoa, urheilua, ammuntaa, voimistelua ja kansantansseja. Liikuntaharrastuksen suosio johti urheiluseura Kangasahon Hyrinän perustamiseen vuonna 1915.
Hyrinä kuului SVUL:ään ja oli puolueesta riippumaton järjestö.
Kyläläisten sekakuoron esityksiä ihas
teli mm. Jyväskylän maaseurakunna kant
tori Lehonkoski. Suomalaisen lehtiotsi- koihin pääsivät myös näytelmät ”Lea” ja laulunäytelmä, jota esitettiin vuonna 1919 Kimingillä, Kyyjärvellä, Vastingilla, Karstulan Ns-talolla ja Pylkönmäellä aina
täysille saleille.
Mielenkiintoisinta aikaa seuran toi
minnassa oli vuosi 1918. Kangasahon suomalaisen puolueen jäsenet olivat erit
täin kriittisiä puolueensa "kuningashom- massa”. Kritiikkiä esiintyi myös joitakin kunnan luottamustoimia kohtaan, ja sen jäsenet aloittivat maalaisliittolaisen aat
teen levittämisen Karstulan kunnan alu
eelle vuonna 1919. Suomalaisen seuran toiminnan loputtua sen korvasi 1920-lu- vulla Kangasahon nuorisoseura.
Suomalaisen puolueen voimakkaas
ta kannatuksesta johtuen Karstula- Kyy
järvi- Pylkönmäki- alueesta tuli vapausso
dan aikana merkittävä ja luotettava val
koisten tukialue. Paikkakunnan isänmaal
linen henki näkyi myös jääkäreiden mää
rässä ja osallistumisena Viron vapaustais
teluun ja muihin heimosotiin. Karstula säästyi yksimielisyydestä johtuen suurem
milta vapaussodan aikaisilta julmuuksil
ta.. Yksimielisiä oltiin myös hallitusmuo- tokysymyksessä. Karstulassa kuningas
kuntaa kannatti ainoastaan viisi puolueen jäsentä, suurin osa tasavaltaa. Kielitaiste
lusta alkunsa saanut suomalainen puolue oli tehnyt tehtävänsä ja sammui Karstu
lassakin vuonna 1918.Suurin osa jäsenis
töstä siirtyi Maalaisliiton ja Kansanpuolu
een kannattajiksi jäljelle jääneiden perus
taessa vuonna 1918 Kansallisen Kokoo
muspuolueen. Suomalaisen seuran vii
meinen kokous Karstulassa pidettiin vuonna 1926, jolloin seuran varat lahjoi
tettiin Karstulan suojeluskunnan soitto
kunnalle.
