Karstulan vanhin
sukutila
M öttölän nyk. emäntä ja isäntä
Keskellä Kimingin vaurasta kylää, nykyaikaisen maalaistalon katolla, komeilee sukuviiri, jossa on kunnioitettava vuosiluku: 1561, vanhin Karstulas
sa. Tämä on Juho Möttölän talossa, joka on ny
kyisen isännän aikana uusittu ulkokartanoineen lä
hes kokonaan, mutta kaikki suvulle arvokas vanha esineistö on säilytetty.
Sanottakoon nyt vaikka pirtiksi ensimmäistä huonetta, johon vieras eteisestä astuu. Tämä vai
kuttaa paljon entisajan talon tuvalta takkoineen ja seinällä olevine könniläiskelloineen. Takka tosin on melko uusi, nykyaikaisen mallin mukaan muu
rattu, mutta kello on vanha. Sen ikääkään ei tiede
tä, mutta luultavasti 1700-luvulta.
Vierashuoneen seinillä on useita suurennettuja valokuvia, joista huomio kiintyy erikoisesti Juho Möttölään (1 8 7 3 — 1 9 0 5 ), joka aikoinaan on ollut talonpoikaisedustajana valtiopäivillä viimeisessä keisarillisessa senaatissa aina v:een 1905 saakka.
Samassa suvussa on ollut toinenkin valtiopäivä- mies, Ruukkilan vävy, Elias. Myös kaartinupseerin puvussa kuvattu eräs Möttölän veljeksistä kiinnit
tää huomiota, Turkin sodan ajoilta (1 8 7 7 — 7 8 ), johon Suomen kaarti osallistui. Muut kuvat ovat
kin nuorempia; viisi polvea, ja nuorin talon isäntä, vuoden vanha Juha, vielä puuttuu. Kaluston jou
kossa on samassa huoneessa ns. talonpoikaisroko- koota olevat kolme tuolia, joita vaalitaan harvinai
suuksina, vaikka eivät olekaan alunperin suvulle kuuluneita.
Vierashuoneen viereisen salin seinällä on hy
myilevä maalattu kuva nuoresta neitosesta, joka muistuttaa talon Kyllikki-emäntää suuresti. Tämä neitonen on saanut traagisella tavalla surmansa jatkosodan aikana Pielisjärven pohjoispuolella, jos
sa vihollisen desantit olivat surmanneet samalla kertaa kahdeksan siviiliväestöön kuuluvaa suoma
laista marjastajaa. Mainittu neitonen oli ollut vie- rasmatkalla sisartaan katsomassa.
Iso-Möttölä, jonka nimen tila aikoinaan on paik
kakunnalla saanut, on ollut n. 2000 ha:n laajuinen alunperin, mutta monien jakojen ansiosta pienen
tynyt lähes kymmenenteen osaan entisestään.
Tarina kertoo suvun lähteneen jostakin Laato
kan pohjoispuolelta Savoon ja sieltä Karstulaan, ja vuosiluvusta päätellen on Kustaa Vaasan erämait- ten asuttamisella oma osuutensa asiassa.
Tilaa ovat hallinneet seuraavat isännät:
1) Lauri Möttönen 1561— 1609
2 ) Heikki Laurinpoika Möttönen 1609— 1634 3 ) Heikki Heikinpoika Möttönen 1634— 1639
Frans Heikinpoika Möttönen, edell. veli 1639— 1676, puoliso Reetta
Iisakki Fransinpoika Möttönen-Möttölä 1676— 1696, puoliso Anna
Juho Iisakinpoika Möttölä 1696— 1721, puoliso Sofia
Matti Juhonpoika Möttölä 1721— 1751, puoliso Helena
7 ) Elias Matinpoika Möttölä 1751— 1783, puoliso Liisa Matintytär
Elias Eliaanpoika Möttölä 1783— 1830, puoliso Sofia Iisakintytär
Matti Eliaanpoika Möttölä 1830— 1873, puoliso Kaisa Tuomaantytär
10) Juho Matinpoika Möttölä 1873— 1905, puoliso Kaisa Matintytär
11) Aleksanteri Juhonpoika Möttölä 1905—
1914, puoliso Hilda Autio
12) Onni Matias Aleksanterinpoika Möttölä 1914— 1917, puoliso Elli Esteri Oikari 13) Juho Tuomas Onninpoika Möttölä 1937— ,
puoliso Kyllikki Kauko
Paitsi näitä nimiä ja vuosilukuja on kunniakir-
19
jassa tavanomainen kiitosteksti kiintymyksestä ko
tiseutuun, tunnustus isänmaan rakkaudesta jne., mutta koska aikaisemmissa lehdissämme ( v. 1965) olemme julkaisseet kaksikin valokuvaa tällaisesta kunniakirjasta, mainitsemme nyt vain, että suku jatkuu. Tämän lehden valokuvat antavat tekstei
neen siitä mielenkiintoisen todisteen. Karstulan Seudun Joulu toivottaa onnea Möttölän suvulle ja sukutilalle ja toivoo, että nuoresta ja pirteästä Juha-pojasta tulee aikanaan suurien sukuperintei- den jatkaja!
Kuvassa vas. ]uha-poika, Marita-rouva ja Matti Möttölä, nyk. isännän poika
)
