Kotiseututyötä yli 50 v.
Wnnhnn Laukaan Kotiseutuyhdistys ry.
Mistä Saraavesi
L a u k a a n kirkonkylän itäpuolella lainehtii Saraavesi osana K eiteleen ja Päijänteen välistä kanavaa. P oh joisesta siihen la s k e v a t V iit a s a a r e n j a S a a r ijä r v e n r e it it , id ä s t ä R a u ta la m m in re itin k irk k a a t v e d e t. S a ra a v e d estä n e jatkavat m atkaansa koh ti Päijännettä ja Suom enlahtea.
Saraavesi o n siis k esk usjärvi, jo s s a K y m ijo e n v esistön k o lm e ylintä reittiä yhtyvät.
Tullessam m e Laukaaseen lähes neljä vuosikym m entä sitten S a r a a v e d e n n im i k ir jo it e t t iin v ie lä y h tä a -k ir ja in ta lyh y em p ä n ä m u o too n Saravesi. Syy, m ikä aiheutti nim en p id e n t ä m is e n , o n m in u lle jä ä n y t tu n te m a tto m a k s i.
Seuraavaan o le n kerännyt tietoja ja eri ihm isten ajatuksia siitä, m iten Saraavesi o n v oin u t saada nim ensä.
Saarivesi?
V u od elta 1696 peräisin o lev a ssa ruotujakokartassa, jo n k a alkuperäiskappaletta säilytetään R uotsin Valtionarkistossa, Saraavesi o n k irjoitettu m u o to o n S a a riw esi! N im etk in m u u ttu v a t a ik o je n k u lu e s s a . O n k o siis S a r a a v e d e n alkuperäinen nim i ollu t Saarivesi?
Sararantainen järvi?
J ä r v e n n im i tu o e n s ik s i m i e l e e n l u o n n o l l i s e s t i sarakasvit.Jyväskylän ylio p isto n su om en k ielen p rofessori H eikki Leskisen mukaan Saraavesi-nim i onkin luontevinta tulkita yk sin k erta isesti v a in "sa ra h e in ä ä k a sv a v a n tai k asvan een jä rv e n n im ek si” . Sarakasvien h e im o o n laaja, yli 3 200 lajia käsittävä yksisirkkaisheim o, jo n k a lajirikkain suku o n sa rojen suku. Y k s in S u o m e ssa k asvaa y li 9 0 saralajia. Sarat ovat tavallisesti k osteiden kasvupaikkojen, kuten järvenrantojen ja soiden valtakasveja, jo illa on usein teräväreunaiset lehdet ja m itättöm än n äk öiset kukinnot.
Suuren yleisön silm illä ne ovat rannoilla kasvavia "h ein iä” , m u tta e iv ä t t o d e l l i s u u d e s s a o l e n ä id e n lä h e i s iä sukulaisiakaan.
Järven n im en aiheeksi sarakasvit sop iv a t m ielestäni aika h uon osti. N iitä kun kasvaa taatusti jo k a is e n su om alaisen j ä r v e n r a n n o i ll a . N i m e l l e v o i s i n ä i n o l l e n h a k e a parem paakin selitystä.
Vesireittien haaraantumiskohta?
T e o k s e s s a K o h is e v ie n k o s k ie n L a u k a a re h tori T a im i K ananen k ertoo, että p etrosk oila in en a rk e olo g ia n tutkija Ju ho M u llo o n k iinn ittän yt h u o m io ta m m . m e rja n - ja v e p sä n k ie lise e n sanaan sara/saara, jo k a k u m m a ssa k in kielessä m erkitsee haaraa tai haarautumaa. E dellä mainitut san at o v a t id e n ttis iä Y lä - V o lg a l la ja In k e ris s ä m m . L auk aan joen haarojen asutuskeskusten nim inä. K anasen m ukaan lien ee m ahdollista, että ” Saraveden ja Sarakallion nim et ovat voineet tulla siirrynnäisinä Inkeristä.” N äinollen Saraavesi tarkoittaisi siis vesireittien haaraantumiskohtaa.
Selitys on m ielenkiintoinen ja sopii hyvin Saraaveteen, jo k a tod ella on vesireittien solm ukohta.
Tuonelan joki?
T utkija Jorm a K y p p ö o n äskettäin esittänyt, että Saraavesi on v oin u t saada n im en sä sanasta saraja, jo l la o n useita sisältöjä. N äistä erään m ukaan sana olisi vuosituhansia vanha indoiranilainen lainasana, jo k a tarkoittaa alkumerta tai Tuonelan jo k e a . T oisen mukaan se tarkoittaisi heinäladon ylintä osaa. Tässä m erk ityk sessä se o lisi m m . K alevalassa. E räiden tu tk ijo id e n m u k a a n se o l i s i tästä la a je n tu n u t tarkoittam aan tähtitaivasta.
Pähkinäpensasrantainen järvi?
L opuk si esitän vielä viidennenkin teorian Saraavesi- n im en alkuperästä. O n tunnettua, että häm äläiset, jotk a eräkautena liikkuivat laajalti varsinkin kesäisin K e s k i-S u o m e s s a , jä ttiv ä t p u u m e rk k in s ä m y ö s täkäläiseen p a ik a n n im istöön . H äm äläisperäinen paikannim i Laukaassa on esim erk ik si Pernasaari, jo n k a katsotaan ju on tu v a n pärnä-sanasta. Pärnä o li H ä m eessä n iinipuusta e li m etsäleh m u k sesta käytetty nim itys. V anh oissa lähteissä Pernasaari esiin ty y k in m u o d o ssa P äm äsaari tai Pärnasaari.
Pärnä oli hämäläisille hyötypuu, jon k a kuorikuiduista tehtiin k ö y siä ja pu uaineksesta m y ö h e m m in m m . h ev osen lu ok k ia . N iin ipu u eli m etsälehm us kasvaa harvalukuisena m y ö s n y k yisin Laukaassa.
Samaiset laukaalaisilla vesillä soudelleet hämäläiset tunsivat m y ö s toisen h yötyp u u n , sarapuun, jo n k a nykyinen nim i on pähkinäpensas (C oly lu s avellana).
Sarapuun ra v in top ito ise t p ä h k in ä h ed elm ä t o v a t
r
on saanut nimensä ?
syötäviä, kuten ihmisten lisäksi ainakin oravat ja eräät linnut tietävät. Kaupasta niitä saa nyk yisin ostaa hasselpähkinän nim isinä. Pähkinäpensas o n 3 -5 m etriä k ork ea pensas tai josk u s puum aisenakin kasvava k oivu n ja lepän sukulaislaji, jo ta tavataan vielä nykyäänkin Ahvenanm aan lisäksi Etelä- S u o m e n le h d o is s a . L a jin p o h jo is in lu o n n o n v a r a in e n kasvupaikka o n tiettävästi K orp ila h d en V aarunvuorella.
K a svia o n kuitenkin varm u u della tavattu Laukaasta vielä m uutam ia v u osisa to ja sitten, jo llo in ilm asto o li nykyistä läm pim äm pi. Tästä todisteena ovat Laukaasta ojankaivuun yhteydessä esiintulleet m elk o hyväkuntoiset pähkinät, jo ita olen nähnyt Laukaan lukion kok oelm issa. Pähkinäpensaan siitep ölyä o n löyd etty m y ö s merkittäviä määriä V u ojärven pohjasedim enteistä. L a jille sop iv ia kasvu paik k oja olisivat
esim . P e llo sn iem i ja Saraakallion seutu, jo k a ek olo g ise sti muistuttaa Vaarun aluetta.
V o isik o Saraavesi siis tarkoittaa jä rv eä , jo n k a rannoilla kasvaa pähkinäpensaita?
Lähteitä: Laukaan historia I ja II
Hänninen Helena (toim.): Kohisevien koskien Laukaa, Jyväskylä 1993 K u ism a Juha: K y lä m aailm an la id a lla , H e lsin g in S anom ien kuukausiliite 1/1999
H ärkälä Matti: Kuusi söi pähkinän. K eskisuom alainen 28.4.1999 Kyppö Jorma: Saraa ei Sara. Laukaa-K onnevesi- lehti 29.6.2000
A tso Kena
Kotiseutulehti
