Arkkitehtien R aim o K allio-M an n ilan ja A ntero Vainion suunnittelem a Kisakaarre on vielä syksyllä 2013 ju lk isivu lta a n ja ulkoasultaan edustava kiinteistö.
Moniko keuruulainen löysi elämän
kumppaninsa Kisakaarteen tans
seista? Miten aikanaan Suomen suu
rin yhden urheiluseuran rakentama urheilu-ja huvitalo saatiin pystyyn?
Miksi menestys, vetovoima ja käyttö laantuivat? Tällaisia kysymyksiä tulee mieleen, kun ajattelee keuruulaisille niin tutun Kisakaarteen tarinaa.
S
y y sk u u s s a v u o n n a 2014 ju h lii K e u ru u n K isailijat 100. to im in ta v u o tta a n . Yksi s e u r a n p itk ä a ik a is im m is ta , s u u re lla in n o s tu k s e lla , a h k e ru u d e lla , ta lk o o ty ö llä ja ak tiiv isu u d e lla to te u te tu is ta , ja s itte m m in ta lo u d e llis iin v a ik e u k siin jo h ta n e is ta h a n k k e ista , oli K is a k a a rte e n r a k e n ta m in e n . S o tie n jä lk e e n p u n ta r o itiin s e u ra s s a u s e in k a h ta s u u r ta h u o le n a ih e tta : ja tk u v a a r a h a n p u u te tta j a p u la a sisä liik u n ta tilo ista . Jo 1950 -lu v u lla v irite ltiin ta n s s ila v a h a n - k e tta . K u rk in ie m e s tä o ltiin jo v a ra a m a s s a to n ttia , j a m y ö s K yösti P e k k a la ilm o itti v u o k ra a v a n s a to n tin ta n ssila v a lle .V eik k o Ilv e sm ä k i p a n i to im e k s i V a rsin a ise n sy sä y k se n K is a k a a rte e n h a n k e sai, k u n s e u r a n jo h to o n tu li V eikko Ilves- m ä k i - e n s in p a rik si v u o d e k s i v a r a p u h e e n jo h ta ja k s i ja s itte n v u o d e s ta 1964 a lk a e n k y m m e n e k s i v u o d e k si p u h e e n jo h ta ja k s i.
K un s e u ra s s a v ielä p o h d ittiin lav a- ta i ta lo - h a n k e tta , Ilv esm äk i y h d e s s ä Toivo K a u lio n k a n s s a o s tiv a t m a r r a s k u u s s a 1963 P ö y h ö - lä s tä 7000 n e liö m e tr in s u u r u is e n to n tin k a u p p a k irja n m u k a a n " a s u in ta lo n r a k e n ta m is ta v a r te n ”.
M a rra s k u u s s a s a m a n a v u o n n a oli k o o lla ra tk a ise v a k o k o u s. O sa llistu jin a ko k o jo u k k o p a ik k a k u n n a n v a ik u tta jia : V eikko Ilv e s m ä k i, Ju ssi H a a p a v a a r a , S e p p o J ä m s ä , Jo u k o J ä rv iö , J o r m a K a n g a s, Toivo K au lio , A n tti P e k k a la , V iljo P e u ra , E rk k i P ä n k ä - lä in e n , E ero U u s ita lo , S im o V a rtio ja A n tti V u o lle-A p iala.
K okous p ä ä tti y k sio ik o isesti, e ttä h a n k itu lle to n tille K o lh o n m a a n tie n v a r te e n r a k e n n e ta a n 1200 h e n k e ä v e tä v ä u rh e ilu ta lo ,
Keuruun K isailijain joh dossa to im iva t aktiivisesti Kisakaarteen rakennus- ja m enestysaikana pu heen joh taja Veikko Ilvesm äk i (vasem m alla) ja sihteeri Seppo Jäm sä. M o lem m at o liva t tehtävissään k ym
m enen vuotta. Ilvesm äki pu heen joh tajana vu odet 1964-1973. Jäm sä oli m enestynyt pikajuoksija 1950-luvulla ja sihteerinä vu o
desta 1962 ain a 12.8.2974 saakka, jolloin hän m enehtyi Jyväskyläti Suurajoissa.
se lv ite tä ä n v e ik k a u sv o itto v a ro je n s a a n tia , h a n k ita a n k o k e m u k s ia v a s ta a v is ta ta lo is ta eri p a ik k a k u n n ilta j a a s e te ta a n p ie n e m p i to im ik u n ta v ie m ä ä n h a n k e tta e te e n p ä in . P ie n i e p is o d i v u o d e lta 1964 k e rto o : K irkon N u o riso ry :n p ä ä s ih te e ri, ro v a sti H a n n e s K a u p p in e n y h d e s s ä ro v a sti V e rn e r A u ro la n k a n s s a k irje lm ö iv ä t K isailijoille ja e s ittiv ä t h u o le s tu m is e n s a siitä, e ttä L eirik esk u s P ö y h ö lä n lä h e is y y te e n s u u n n ite lla a n h u v ita lo a . U s k o m a to n ta lk o o in n o s tu s
H a n k e k u ite n k in e te n i s u u n n ite lm ie n m u k a a n . U r h e ilu ta lo to im ik u n ta k ä y n n is ti m itta v a n p u u n k e rä y k s e n ja n im e s i k e räy s- p ä ä llik ö k si Toivo K aulion. H a n k k e e n e d is tä m is e k s i jä rje s te ttiin m y ö s o rja m a rk k in a t, jo is s a m e k la rin a to im i S u o m i-F ilm ie n s a n k a ri T au n o Palo.
K eräy stä p e r u s te ltiin ju lk ila u s u m a lla , jo s s a to d e ttiin : " U rh e ilu ta lo n p a ik k a t u n tu u sy rjäiseltä, m u tta s ija in ti te k e e siitä k ä y ttö k e lp o is e n kaikille u rh e ilu m u o d o ille . T o n ttia y m p ä r ö iv ä m a a s to o n ih a n te e llin e n h iih to ja s u u n n is tu s ta r k o itu k s iin ja tie d o s s a o lev a p io n e e r ie n tu lo K e u ru u lle v e n y ttä n e e k irk o n k y lä ä K o lh o o n p ä in .”
Silloin to d e lla tie d e ttiin , e ttä p io n e e r it tu le v a t K o rialta K e u ru u lle 1967. V a rsin a in e n r a k e n n u s ty ö alk o i k e s ä k u u s s a 1965. P a lk a t
tu ja a m m a ttim ie h iä oli p a rik y m m e n tä , ja ta lk o o la is e t te k iv ä t m a h ta v a n u ra k a n . H iih tä jä , s u u n n is ta ja ja s e u r a n p u h e e n jo h ta ja n a k in v u o s ik y m m e n e n a lu s s a to im in u t V o itto P e r m ik a n g a s n im e ttiin ta lk o o p ä ä l- liköksi. H ä n k ä y tti s a to ja tu n te ja r a k e n n u s ty ö h ö n . P u h e e n jo h ta ja V e ik k o Ilv esm äk i u h ra s i kaikki v a p a a - a ik a n s a ty ö m a a lle ja h ä n e lle 8 - tu n tis ia ty ö p ä iv iä k e rty i n o in v ii
sik y m m e n tä . M u in a a h k e r in a ta lk o o la is in a m a in ita a n m u u n m u a s s a M ik k o J ä r v in e n ja A n tti P e k k a la , jo k a la h jo itti m y ö s h u o m a t
ta v a n m ä ä r ä n tu k k eja.
T a lk o o tu n te ja la s k e ttiin k e rty n e e n y h te e n s ä yli 4800. S e u r a n jä s e n is tä n iih in o sa llis
tu i 3202 h e n k e ä . T alk o o laisia p a lv eliv at ja e v ä stiv ä t m u u n m u a s s a N aisv o im iste lija t se k ä K e u ru s m a a n j a P o s tin n a is e t. P eru sk iv i m u u r a ttiin 31.7.1965 ja h a rja k a is ia p id e ttiin lo k a k u u ssa .
V a lta k u n n a llis ta tu n n u s tu s ta
• i i •••• • ••
v ih k iä is is s ä
T alon v ih k iä ise t jä r je s te ttiin e lo k u u n 25.
p ä iv ä 1968. Sali oli tä y n n ä ju h la v ie ra ita , ja v ih k iä is p u h e e s s a a n SVUL:n K e sk i-S u o m en p iirin p u h e e n jo h ta ja A a to s V u o lle-A p iala to te si:
"N yt o n v a lm is tu n u t v a p a a e h to is e n u rh e i- lu ty ö n h a r v in a is e n a h u ip e n tu m a n a ja n y k y o lo issa p o ik k e u k s e llis e n a n ä y tte e n ä tä m ä K isak aarre. K ysym yksessä o n h y v in ro h k e a yritys, m u tta v a in ro h k e a lla y r ittä m is e llä s a a v u te ta a n to d e llin e n u rh e ilu lli
n e n p a lv e lu v a lm iu s .”
J u h la p u h e e n p iti S u o m e n U rh e ilu liito n a rv o s te ttu p u h e e n jo h ta ja Ju k k a U u n ila . H ä n k iin n itti p u h e e n s a lo p u k s i Veikko Ilv e s m ä e n r in ta a n S u o m e n U rh e ilu n h o p e i
s e n a n s io m e rk in .
m v fQ ix
j
t mKisakaarteen perustam iskokouksessa m ukana o llu t ja kunnanhallituksen pu h een joh ta
ja n a kiinteistön ostoon kunnalle vaiku ttan u t Viljo Peura vastaan ottaa 70-vuotispäivä- nään 14.3.1989 K isailijoiden m italin pu heen joh taja Jussi A rk k ila lta ja Leo H o u h a la lta (oikealla). P au la -K a ija ja Viljo Peura p eru stivat m yös nuorisourheilun stipendirahaston, jo ta hallinnoi vapaa-aikalau takun ta.
kuutiom etriä, pinta-ala 2000 neliöm etriä (kolm essakerroksessa), pääsuu n n itteli
join a toim ivat arkkitehdit
R a im o K allio- M a n n ilaja
A n te ro V ain io .Kustannusarvio oli 515 000 markkaa, m u tta talkootyön ansiosta valm istushinnaksi kirjattiin 450 000 markkaa.
Seura koki m enetyksen, kun aktiivinen puheenjohtaja Veikko Ilvesmäki m uutti Keuruulta 1973. Puheenjohtajana jatkoi
V o itto S a a ri. O iva L a m p in e nk u m p p a
neineen suunnitteli vetovoimaisia ta p a h tum ia. Kisakaarteella järjestettiin 1974 kruunuhäät, joihin myytiin lähes 4000 lippua, H einäsniem essä pidettiin kalajuh- lia, joissa useiden vuosien aikana vieraili huippuesiintyjiä kuten
T a p io R a u ta v a a ra , P a si K a u n is to , U u n o T u r h a p u r o (V esa- M a tti L o iri), E e m e li, A rttu S u u n ta laja niin edelleen. H urjim m illaan kerrottiin juhlien tu o ttan een niin, että setelit koottiin saaviin ja kannettiin seuraavana päivänä p an k kiin. Niinpä seura osti osakehuoneiston ja palkkasi päätoim iseksi toim innanjohtajaksi
M a tti H a a p o ja n .Kisakaarre alkoi kuitenkin m uodostua ongelmaksi. Seuran puheenjohtajaksi
1977 tullut
E sa P a im e nkertoo, että hänen aloittaessaan eivät öljy-yhtiöt tuoneet kiinteistölle öljyä m aksam attom ien las
kujen takia. Paikallinen pankki ei antan ut edes vekseliä, vaan sekin piti käydä teke
m ässä H aapam äen Osuuspankissa. Sama tilanne oli m u u ten lämmitysöljyn kanssa 1981 p uheenjohtajana aloittaneella
Ju ssi A rk k ila lla ,jolle silloinen talonm ies
V eikko S a n ta lakertoi huolensa. Lue täm än tarinan lopussa taas
J u h a n i N u r m is e nhuoli öljynsaannista talvelle 2013.
T a n s s i-in n o s tu s la a n tu i
Esa Paim en johtokuntineen pisti jälleen pystyyn sekä p u u n -että rahankeräyksen.
Vetoomukset auttoivat, ja niin pankkien, kauppojen ja öljy-yhtiöiden saatavat hoidettiin. Tilanne Kisakaarteen kannalta m uuttui 1970-luvun lopulla kuitenkin ratkaisevasti. Paimen analysoi, että raken
tam inen kyllä sattui hyvään aikaan. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kansoit
tivat tanssipaikat ja etsivät pariaan. Kun he sitten avioituivat, tanssi-innostus laantui ja perhe-eläm ä sitoi kotiin.
Luonnollisesti myös TV piti ihm isiä koti-
O iva L am pin en
sinnmt hitto»» h b k a lavnsigis
uuuaniH 217. no 20—03.00!
oooirni... mimausEi... m m hojen mmm
KRUUNUHAAT!
JOKAISELLE SOPIVASTA HaÄOHJELMÄSTA VASTAAVAT:
I I I S I I A . I O I A \ s .
{n. 30 äienk. ryhmä, mukana mm. Saamen paraj krmmabäärenki) N i i i i M i i n n (Maj-Brifl Heljo) V E K S E U V I t l , ( ( ] (Kaario Juurela)
J Ä M S Ä * Ä l l i (Erkki tahtonen) Saliim-lampI Ja »elseii-Vlll.
•JAJISAiV I t l t O O \ I (ESÄ LEHTINEN (aitga. ja hamppairhlyeiiieen uike(a*a!ia) I H I M ^ ' I I A . I V I ' Pohjanmaalla, MATT! VällMäKI yhtyeineen (uftataaafe)
««ssimiui BHjnunsii O I V A L M P n m A M I A O L U Wua) I l A Ä K I J I j K I ® UHJä-iUIOiSEMMTJ «10 (9.00 -| liimli;
m m m ll. i iV V H T I Y » K ^ K m v m mmmrnrn»
IM s lU U ä K M I I . K O I A V i - \ V I I I I f S T V V
KEURUUN KRUUNUHAAT MAAKUNNALLINEN SUURTAPAHTUMA KERRAN KESÄSSÄ - SIELLÄ KOHTAA KOKO KESKI SUOMI!
Lmja-SHUota-lj. MyKymäM 18.4#, Uesjärvi 19.10, T*ph> UM, BatparaSU 19.20, VB hm 19.20. Väppuäa 19 39, Koiho 1950, au*te ym-j
---— --- — ... ... ... iloisiin kruunuhaafapaamiiiin —- KeuKis
Morsian
Tunnetut a rtistit vierailivat Kisakaarteella tiuhaan m enestysvuosina. Gaala-illassa esiintyi H ortto-Kaalo j a kansaa tungeksi jo k a puolella.
oloissa viikonloppunakin. Varuskunnasta annettiin pojille herkem m in viikonloppu- vapaita. Jopa alkoholilakia m uutettiin niin, että ravintolat vetivät kansaa tanssipai
koilta. Lisäksi keskustan kouluille, seu ra
kuntatalolle ja varuskuntaan rakennettiin om ia liikuntatiloja.
Kisakaarretta yritettiin elvyttää tanssien lisäksi bingolla, vuokraam alla tiloja kansa
laisopiston piireille, nuorisolautakunnalle,
Suhina-Lem pi...
bändien harjoituspaikaksi, Otavalle, Keu
ru u n Tennisseuralle ja K euruun Keilahalli Oy:lle. Erittäin m ittava tap ah tu m a oli 1978 järjestetty H elluntaiherätyksen juhannus- konferenssi. Jälkikäteen voidaan arvioida, että tällä konferenssilla luotiin pohja sille, että 1990-luvulla saatiin juhannuskon- ferenssit ja helluntaiherätyksen m ittava koulutustoim inta H attulasta Keuruulle.
Vuosien neuvottelut Kisakaarteen myynnistä
U uden vuosikym m enen - 1980-luvun - alkuvuosina Kisailijat päätyi siihen, että kiinteistöstä oli luovuttava. Silloisen k u n n an kanssa neuvottelut tiivistyivät niin, että 22.11.1982 Kisakaarteen osto oli k u n n a n hallituksen listalla. Pykälän m ukaan hinta- pyyntö oli nyt olennaisesti alhaisem pi kuin aikaisem m in - eli 800 000 markkaa.
Puheenjohtaja Viljo Peura esitti
Y rjö L in tu -la n k a n n a tta m a n a , e ttä k iin te istö o s te ta a n , m u tta V ilho H e ik k o n e n V alto L a m m in - m ä e n k a n n a tta m a n a , e ttä ei o s te ta . V a se m m is to oli v a s tu s ta n u t k a u p p a a a ie m m in k in ja h e ittä n y t a ja tu k s e n , e ttä m u u te n k u n n a n
tu lisi o s ta a m y ö s ty ö v ä e n ta lo . K u n n a n h a llitu k s e s s a ä ä n e t ja k a u tu iv a t viisi-viisi, m u tta p u h e e n jo h ta ja n ä ä n illä a sia v ie tiin v a ltu u s to o n . J o u lu k u u n 20. p ä iv ä k a u p a s ta ä ä n e s te ttiin v a ltu u s to s s a . P a ik a llisle h d e n m u k a a n a s ia s ta k ä y tiin o s in k irp e ä ä k in k e sk u ste lu a . P u o le s ta a n n e ttiin 19 ä ä n tä ja v a s ta a n ä ä n e s ti 15 v a ltu u te ttu a . T u o llo in v a a d ittiin k u n n a llis la in m u k a a n k iin te is tö k a u p p a a n 2 /3 e n e m m is tö , jo te n p u h e e n jo h ta ja jo u tu i to te a m a a n , e ttä k u n n a n h a lli
tu k s e n esity s tu li hylätyksi.
P a rin s e u ra a v a n v u o d e n a ik a n a K isailijat ja tk o i s in n ik k ä ä s ti k a u p p a n e u v o tte lu ja . N iin p ä a sia s a a tiin k u n n a n h a llitu k s e n lista lle 13. h e lm ik u u ta 1984. K isailijo id en h in ta p y y n tö oli n y t 750 000 m a rk k a a . P it
k ä n k e s k u s te lu n ja n e u v o tte lu ta u o n jä lk e e n k u n n a n h a llitu s p ä ä tti y k sim ie lise sti e s ittä ä v a ltu u sto lle , e ttä k iin te is tö s tä ta r jo ta a n 720 000 m a rk k a a . P e ru s te lu k s i k irja ttiin , e ttä to n tti o n 1,7 h e h ta a r ia , jo s ta 2000 n e liö m e t
riä o n p ä ä lly s te tty ä , ja se r a jo ittu u k u n n a n o m is ta m a a n n o in 70 h e h ta a r in
m a a -a lu e e s e e n . K isailijat h y v äk sy i o ik o p ä ä tä ta rjo u k s e n .
K u n n a n v a ltu u s to n k ä sitte ly 27. h e lm ik u u ta oli p ö y tä k irja n m u k a a n v a rsin selvä:
" K u n n a n h a llitu k s e n esity s h y v ä k sy ttiin k e s k u s te lu tta v a ltu u s to n p ä ä tö k s e k s i.”
N ä in h ä n n e v a ik e a tk in a s ia t k u n n a llis h a l
lin n o s s a ra tk e a v a t. S e n a ik a ise t p ä ä ttä jä t m u is ta n e v a t, m itä k e s k u s te lu ja p ä ä tö k s e n ta u s ta lla k äy tiin . K isailijo id en p itk ä a ik a i
n e n p u h e e n jo h ta ja ja n y k y in e n k u n n ia p u h e e n jo h ta ja Ju ssi A rkkila m u is te le e , e ttä tu o p ä ä tö s sy n ty i e n n e n k a ik k e a Viljo P e u ra n ja E in o N u r m e la n m y ö tä v a ik u tu k se lla .
Urheilutalosta teollisuustilaksi
K is a k a a rte e n s iirry tty ä k u n n a n h a ltu u n , siellä ja tk o iv a t v u o k ra la is e n a m u u n m u a s s a O tav a ja K e u ru u n K eilahalli Oy. K a u p u n giksi v u o n n a 1986 m u u ttu n u t o m is ta ja p ä ä tti 1 9 9 0 -lu v u lla ta r jo ta k iin te is tö ä m y y n tiin . Ju lk iste n ta r jo u s te n jä lk e e n Kisa- k a a r te e n m y y n ti J u h a n i N u rm ise lle p e r u s te tta v a n P alo- ja V esitek n iik k a O y:n n im iin
h y v ä k sy ttiin v a ltu u s to s s a 11.10.1993.
N u rm in e n jä rje s ti K isa k a a rte e lla t a n s se ja se k ä m u u tti m y ö h e m m in u rh e ilu - ja h u v ita lo n te o llis u u s h alliksi. Y htiö k e h itti k u n n a llis te k n is iä la itte ita k u te n k aiv o ja ja p u m p p a a m o ja , jo ita m a rk k in o itiin m u u n m u a s s a V iro o n . O sa to im in n o is ta siirty i 1988 T eo llisu u stielle . V u o n n a 2005 o m is ta ja p o h ja lta a n ja tu o te v a lik o im a lta a n la a je n t u n u t y rity s sai n im e k s e e n PA-VE O y ja sille v a lm is tu i 1200 m 2 :n u u s i
te o llis u u s h a lli P a a n u tie lle Jyväskylän tie n v a rte e n . J a rm o L a rk io n jo h ta m a y h tiö n im e ttiin 2013 K e u ru s s e u d u n v u o d e n y ritykseksi.
S in n ik ä s y rittä jä J u h a n i N u r m in e n h a lv a a n tu i 1999, m u tta h ä n ja tk o i m o n ita h o is ta y r i
ty s to im in ta a K isa k a a rte ella k u o le m a a n s a saak k a. E lo n p ä iv ä t p ä ä tty iv ä t s y y sk u u n 1.
p ä iv ä n ä 2013. S itä e n n e n K isak aarre to im i lä h e s viisi v u o tta k ie rrä ty sk e sk u k se n a . V u o d e n 2012 lo p u lla y rittä jä k e rto i S u u r- K e u ru u n h a a s ta tte lu s s a , e ttä 2000 m 2 :n tila t m a h d o llis ta is iv a t k ie rrä ty sk e sk u k se n lisä k si m o n e n la is ta to im in ta a , e sim e rk ik si k u n n o s tu s - j a m y y n tity ö tä se k ä tu u m a u s - p a ja to im in ta a . H ä n h a rm itte li, e tte i k ie r
rä ty s k e s k u s ta v ie lä tu n n e ta , m in k ä v u o k si ta lo u d e llin e n tu lo s jä ä sellaisek si, e tte i voi p a lk a ta h e n k ilö k u n ta a . T o im in ta a h o id e t- tiin k in o s in y s tä v ie n v o im in . T alven lä m m ity k s e s tä ja ö ljy la sk u ista k a n to i y rittä jä jä lle e n h u o lta , k u te n a ik a n a a n
K isailijo id en p u h e e n jo h ta jin a to im in e e t E sa P a im e n ja Jussi A rkkilakin.
J u h a n i N u r m in e n oli a k tiiv in e n y rittä jä k u o le m a a n s a saak k a . H ä n e n a v u s ta ja n a a n v iim e k si to im in u t A n ja M ä k e lä k e rto i, e ttä v iim e is te n e lin p ä iv ie n a ik a n a k in oli N u r m i
sella s u u n n ite lm is s a k ä y n n is tä ä ta n s s ito i- m in ta ty ö v ä e n ta lo lla . L ä h itu le v a is u u s n ä y t
tä ä , s a m m u ik o K is a k a a rte e n ta r in a sa m a lla , k u n J u h a n i N u rm is e n eläm ä n lie k k i.
