AIKUISKASVATUS 4/2016
305
KIRJA-ARVIOT
FYYSISTEN OMINAISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN on tärkeä tee- ma johtamistutkimuksen histori- assa. Frederick Winslow Taylo- rin (1856–1915) hahmottelema tieteellinen liikkeenjohto on alan klassikko. Sen päämäärä on teh- dä työntekijöistä maksimaalisen
tehokkaita. Siihen tarvitaan te- kijöitä, joiden ruumiillinen kyky sopii työtehtävään niin hyvin kuin mahdollista. Työntekijän keho on keskeinen hallinnan kohde tieteel- lisessä liikkeenjohdossa. Aalto-yli- opiston professori Janne Tienarin ja Lapin yliopiston professori Su-
san Meriläisen kirjan aihepiiri ei siis ole uusi johtamista koskevas- sa keskustelussa. Uudempi on sitä vastoin kirjan idea, että ruumiilli- suuden hallinta on tärkeää myös johtajalle.
Taylor esitti aikanaan, että joh- taja on intelligentti henkilö, jonka
Ulkonäkö korostuu johtamisessa
Tienari Janne & Meriläinen Susan (2016). Palvelukseen halutaan ajokoira.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala. 154 s. ISBN: 978-952-234-338-3
306
tehtävä on ajatella ja tehdä pää- töksiä. Johtajan fyysiset ominai- suudet eivät kiinnostaneet Taylo- ria. Tienari ja Meriläinen väittävät, että nykyään on toisin. Sen sijaan että johtamisessa etsitään aivo- ja, palkataan kehoja. Kirjassaan Tienari ja Meriläinen esittävät useita näkökulmia siihen, miten ulkonäkö ja esiintyminen paina- vat nykyjohtamisessa. He havain- nollistavat sanomaansa kahden metaforan – ajokoiran ja bern- hardilaisen – avulla. Johtamisesta on tullut nuorekkaan, trimmatun, sopusuhtaisen ja atleettisen ajo- koiran hallitsema kenttä. Ajokoira johtajana sysää syrjään rauhallisen ja muhkean bernhardilaisen. Kirja kertoo lähinnä ajokoirista mutta sivuaa myös bernhardilaisia.
RANKAT TEEMAT TAKA- ALALLA
Ensimmäisessä kirjan osassa havainnollistetaan ajokoiran ja bernhardilaisen metaforia. Toi- nen osa keskittyy tarkemmin johtajan ulkonäköön, ja seuraa- vassa osassa pureudutaan joh- tajuuden esittämiseen. Kirjan neljäs osa kuvaa areenoita, joissa johtamista esitetään. Tässä osas- sa myös puhutaan organisaation strategisista käytännöistä, niiden onnistuneesta koreografiasta ja fyysisen tilan käytöstä strategia- työssä. Lisäksi keskustellaan it- sensä brändäämisestä ja sen tär- keydestä johtajuudessa. Kirjan lopussa on kriittisempiä sävyjä.
Viidennessä osassa kirjoittajat haluavat kyseenalaistaa johta- juuden kaventuvan todellisuu-
den ja muotin. Heidän mukaansa ulkonäköön perustuvat rajat ovat johtamisessa yhä tiukemmat. Joh- tajuuden esittäminen on entistä rankempaa työtä. Ulkonäöstä päätellään johtajan henkinen ka- pasiteetti, osaaminen ja suoritus- kyky. Loppu tulos on luonnoton.
Kahden metaforan vertaile- vaa käyttöä voi pitää onnistunee- na, koska vertailu havainnollistaa elävästi johtajatyyppien ideaa.
Humoristiset metaforat yhtäältä antavat tekstille ilmaisuvoimaa mutta toisaalta tekevät käsitellystä asiasta epämääräisen. Vaikka ver- tauskuvallisuus ruokkii mieliku- vitusta ja voi virittää keskustelua nykyjohtajista ja -johtajuudesta, riskinä on, että hauskuus vie voi- ton ja vakavammat asiat jäävät taka-alalle. Kirjassa käsiteltyjen teemojen taustalla on myös vai- keita asioita, kuten epätasa-arvoa, seksismiä, ageismia ja ihmisen esineellistämistä. Näin rankkoja teemoja ja käsitteitä ei tuoda esil- le, vaan linjaksi on valittu viihteel- lisyys ja kepeys.
Vaikeampien asioiden havait- seminen perustuu lukijan kykyyn ymmärtää kirjan ironisia ja sar- kastisia sävyjä. Metaforat myös kärjistävät johtajatyypit toistensa vastakohdiksi ja siten yksinker- taistavat todellisuutta. Ajokoiran ja bernhardilaisen valintaa meta- foriksi kirjoittajat ovat varmasti pohtineet perusteellisesti. Lukijal- le jää kuitenkin arvoitukseksi mik- si juuri ne valittiin. Miksi ei vint- tikoiraa tai saksanpaimenkoiraa?
Apinaa tai kettua? Jälkimmäisiä lienee joskus käytetty johtamis- kirjallisuudessa.
HELPPOLUKUINEN JA KANSANTAJUINEN
Tienarin ja Meriläisen kirja tekee selväksi, että johtajan ulkonäkö ja johtajuuden esitykset ovat nykyi- sin strategisia asioita. Kun tekstiä pohtii tarkemmin, voi ajatella kir- joittajien yhden tärkeän sanoman olevan, että lihavalla, lyhyellä ja ikääntyneellä henkilöllä – erityi- sesti naisella – on ongelmia tulla valituksi johtajan tehtävään.
Linjaksi valittu kepeys tekee kuitenkin vaikeaksi käsitellä vaka- vammin naisten ja myös ei-ajokoi- ramaisten miesten ulkomuotoon perustuvaa syrjintää johtamises- sa. Tutkimusta tekevälle lukijalle tämän näkökulman syvällisempi avaaminen olisi todennäköisesti ollut kiinnostavaa. Koska teos ta- voittelee mitä ilmeisimmin mui- takin lukijoita, kevyt tyyli saattaa toimia virikkeenä ja madaltaa kyn- nystä kiinnostua aiheesta.
Kirja on helppolukuinen. Tieto perustuu viimeaikaisiin johtajuu- den tutkimussuuntauksiin, kuten johtajuus käytäntönä, strategian tekeminen ja johtajuuden estetiik- ka. Lukijaa ei kuitenkaan rasiteta esittelemällä teorioita. Kirjassa on kuitenkin toistoa ja sanoman olisi voinut tiivistää lyhyemmäksikin lukukokemukseksi. Perinteistä juonirakennetta tai tutkimusra- portin rakennetta ei noudateta.
Valinta on melko toimiva, tosin joissakin kohdin teksti rönsyää ja käsittelee yksityiskohtia, jotka kokonaisuuden kannalta tuntu- vat tarpeettomilta. Tämä koskee erityisesti strategiatyötä koskevaa osuutta.
AIKUISKASVATUS 4/2016
307
KIRJA-ARVIOT
Lukiessa tulee pohtineeksi kirjan kohderyhmää. Se, kenelle teos on tarkoitettu, jää hieman hämäräksi. Johtamistutkijalle teos on mukava välipala mutta ei tarjoa kovin syvää uutta tie- toa aiheesta. Uusia tutkimusai- heita kirjan perusteella on toki mahdollista keksiä. Kirja sopinee parhaiten johtamistyötä teke- ville ja konsulteille sekä johta- miskulttuurista kiinnostuneelle
suurelle yleisölle. Antia voi myös hyödyntää keskustelun pohjana johtamiskoulutuksessa. Värik- käiden metaforien käyttö takaa julkisuutta – ainakin hetkelli- sesti. Aika näyttää, vakiintuvat- ko käytetyt metaforat johtamis- keskusteluun.
Tienari ja Meriläinen ilmaise- vat asiat hauskasti ja kansantajui- sesti. He hyödyntävät huumoria, ironiaa ja sarkasmia, mikä tekee
teoksesta viihdyttävän ja ajatuk- sia herättävän. Kirjassa koroste- taan sitä, että vaikka uusia tuulia tarvitaan johtamisessa, nykyinen ulkonäön ja elämäntyylin koros- taminen voi myös mennä koh- tuuttomuuksiin.
Anna-Maija Lämsä KTT, professori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu WeAll-tutkimushanke
